No, viesti on kyllä selvä. Kilpailla ei pitäisi vaan markkinaa pitäisi "hoitaa" yhteisvastuullisesti, jotta kaikkien olisi hyvä olla. Suunnitellakaan ei saa, koska se on sitten kuin Neuvostoliitossa.
1 s/kWh riittää vanhalle jo rakennetulle ydinvoimalalle oikein hyvin kuten myös vesivoimalalle. Pääoman tuotto jää toki hävyttömän huonoksi mutta jos vastassa on purkaminen asiallisesti, sen kustannukset ovat sitten jo ihan merkittävä murto-osa uuden rakentamisesta. Käyttäminen pienellä katteella on varsin hyvä optio sen rinnalla. Joku jossakin saattaa vielä jättää tuulipuistonsa odottamaan toteutuspäätöstä.
Vesivoimaloiden purkamisesta ollaan vielä varsin kaukana kun uusia pumppuvoimaloitakin suunnitellaan. Ainoat kilpailijat löytyvät kaukolämpöyhtiöistä. Ennen sähköä tuotettiin kaukolämmön ohessa, nykyisin kaukolämpöä tuotetaan sähköllä. On ajauduttu tilanteeseen, että energia kannattaa toimittaa mieluummin putkia pitkin kuin sähköjohtoja pitkin, joka on lailla turvattu monopoli. Verotuksella ja monopolien rahastusreviireillä on ihmeellinen voima.
Takalleen ottaen, syövät sitä ajoittain rajallista tuotantokapasiteettia. Sähkön siirtäminen on vielä suhteellisen edullisista Suomen etäisyyksillä. Fingridin siitomaksut (kalleimmillaan talvipäivänä) ovat noin 1,3 s/kWh + ALV, muulloin alle puolet tästä. Kustannukset syntyvät pääosin alueellisissa jakeluverkoissa. Mahtaako Fingridin osuus yltää 50%:iin parhaankaan citysiirtoverkon alueella? Kotitalouksien kulutushan oli jo välillä lupaavassa laskussa.
Ei vanhaakan ydinvoimaa voi pyörittää pelkillä polttoainekustannuksilla. Vuosihuollot ja välttämättömät korjaukset ovat kalliita,. Käsittääkseni kannattavuusrajaksi on yleensä mainittu jotakin 2..3c/kWh haarukkaa keskimääräiselle sähkön hinnalle. Vesivoimakin vaatii kunnossapitoa (vaikkakin rajahinta kannattavuudelle vaihtelee paljon). Onneksi välillä ei tuule, niin sähköstä saa keskimäärin parempaa hintaa. Laitokset vanhenevat ja jos uusiin ei kannata investoida eikä vanhoja kunnostaa, aikoinaan tilanne tasaantuu ja sähkön keskimääräiset hinnat nousevat.
Yhteistuotantolaitoksia, jotka toimivat fossiilisilla, ei nykyisin juuri käytetä kuin kovien paikallisten pakkasten aikana, kun sähkön hinta on lisäksi koholla. Erilaiset verot ja päästömaksut eivät suosi noiden käyttöä. Linkistä
https://energy-charts.info/charts/power/chart.html=en&c=FI&source=fossil_gas_unit&interval=month näkee statistiikkaa todellisesta käyttöhistoriasta Suomessa jäljellä olevista merkittävistä maakaasuvoimaloista. Vesivoimalat ovat Suomessa suurelta osin huonosti säätyviä, kun ovat joessa eikä takana ole merkittävää patoallasta. Pumppuvoimala ja varastoaltaan vieressä oleva voimala ovat säädön kannalta paljon arvokkaampia. Pieniä säännösteyyn kelpaamattomia on jo purettukin, säännöstelyyn kelpaavia toivottavasti ei pureta, vaan rakennetaan mahdollisuuksien mukaan lisää.
Sähkökattiloiden verohelpotusten päätarkoitus ei todellisuudessa ole kaukolämpöyhtiöiden subventio, vaan kannustaa rakentamaan lisää kulutusjoustoa. Toteutuneista statistiikoistahan on nähty, että kattiloita käytetään silloin, kun sähkö on erityisen halpaa, mutta ei edes silloin, kun sähkön hinta on keskimääräisellä tasolla. Kaukolämpövarastot ja -akut tietenkin lisäävät osaltaan mahdollisuuksia lisätä sähkökattiloiden kapasiteettia, mutta nykyisinkin kulutusjoustoa sovelletaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla niin, että silloin, kun sähkökattiloita ei kannata käyttää, lämpöä tehdään joko kaasukäyttöisillä varalämpökattiloilla tai erikoisen suuren kulutuksen ja sähkön hinnan aikana edellä mainituilla kaasukäyttöisillä kombivoimalaitoksilla. Kaukolämpökokonaisuus toimii siitä syytä nykyisin huomattavana sähkön kulutusjoustavana kuormana ja lisätuotannonkin lähteenä (ja maksaa samalla huomattavat valmisteverot). Kaikki tietenkin toimii vain aikansa, mutta näin on fossiilituella mentävä siihen saakka, että joko tuulivoimaa on rakennettu niin paljon lisää, että ajoittaisesta ylituotannosta saadaan energiaa riittävästi varastoon tuulettomille ajoille, jostakin muualta voidaan tuoda halvalla kemikaaleihin varastoitua energiaa tai kansalaisilta kupataan riittävästi veroja, jotta niiden tukemana voidaan rakentaa uutta ydinvoimaa, jolloin energian varastointia tarvitaan vähemmän kuin tuulivoimaan tukeuduttaessa, koska se on välttämätöntä vain kulutuksen vaihtelun ja huoltojaksojen kattamiseksi.
lampopumput.info
