Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon

pökö

Kaivo jäässä
Okei, öljypattereilla lämmitys siis ei toden totta olekaan suorasähkölämmitystä. Ihan uus juttu mulle.
Eikä sitten sauna lämpene suorasähköllä kun on kivet välittäjäaineena...

Foorumilla on nyt selvästi unohdettu että on suora sähkölämmitys missä sähkö lämmittää mitä lämmittää ja se lämpö menee samaan aikaan talon lämmitykseen.

Sitten on se varaava missä sähköllä tehty lämpö varataan johonkin haluttuun massaan ja käytetään talon lämmitykseen myöhemmin.

Suora/epäsuora jne saivartelut on ihan turhia juttuja eikä kannata elää kaikessa tekoälyn tahdissa
 

RauskiH

Vakionaama
On tainnut hinnan halventuessa napsahtaa kaikki sähköpadat päälle ja tankataan tyhjenneitä akkuja kun sähköä kuluu noinkin reilusti, menee 1GW yli ennusteenkin
 

Liitteet

  • Screenshot_20251126_172324.jpg
    Screenshot_20251126_172324.jpg
    74,4 KB · Katsottu: 33
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Eikä sitten sauna lämpene suorasähköllä kun on kivet välittäjäaineena...

Foorumilla on nyt selvästi unohdettu että on suora sähkölämmitys missä sähkö lämmittää mitä lämmittää ja se lämpö menee samaan aikaan talon lämmitykseen.

Sitten on se varaava missä sähköllä tehty lämpö varataan johonkin haluttuun massaan ja käytetään talon lämmitykseen myöhemmin.

Suora/epäsuora jne saivartelut on ihan turhia juttuja eikä kannata elää kaikessa tekoälyn tahdissa

Alunperin ei kai ollut kuin suora ja varaava sähkölämmitys termeinä, jolloin se nyt melko helppo hahmottaa miten se toimii, mutta kun on yritetty kehittää sitten termi joka kuvaisi sen lämmitysjärjestelmän rakenteen, niin äkkiähän siihen tulee eroja mitä milläkin tarkoitetaan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mahtava määrä säästyy taas polttoaineita. Kyllä taatusti jokaikisessä kaukolämpöyhtiössä on suunnitelmia lämpöakkuihin ja sähkökattiloihin, alkaa olemaan jo paljon hyviä kokemuksia.

Ja onkohan niiden lieriöiden rakennus halventunut myös, kun niitä ilmestyy sinne tänne.
 

-Teme-

Vakionaama
Just kävin läpi niin vuosien 2026-2027 aikana on tulossa yli 900MW edestä uusia sähköpatoja verkkoon, lämpöpumppujen kanssa n.1GW.
Samaan aikaan uutta tuulivoimaa tulossa vain 105MW (2027) ja sekin PPA sopparilla. Vuonna 2026 ei ole valmistumassa yhtään tuulivoimala hanketta. Näillä aiempien laskelmien perusteella on n.0.5snt/kWh keskimääräinen nostava vaikutus. Edullisen energian aikaan kun padat täysillä n.+1.25snt/kWh pohjahintaa nostava, eli pelkästään kattiloiden vaikutus on että alle 2snt/kWh hintoja ei juuri esiinny.

Datakeskukset vielä päälle n.1500MW, niin ei tarvitse edullisesta sähköenergiasta kuin unelmoida
 
Viimeksi muokattu:

Mase

Aktiivinen jäsen
Yhdellä sanalla on vaikea kuvata eri sähkölämmitystapoja tai muitakaan käyttötapoja niin, että asia tulisi kaikkia vaiheita myöten kuvatuksi. Aika suoraan se sähkö kyllä öljytäytteisestä lämpöpatterista huonelämmöksi siirtyy. Öljy on vain pieni puskuri, ei mikään kunnon varaaja. Ennemmin suora, kuin varaava lämmitystapa. Ymmärrän varaavan lämmitysmuodon niin, että lämpö tuotetaan ensin johonkin varastoon, josta se haluttuna ajankohtana siirretään kohteeseen. Kiukaan sähkövastuksiinkin lämpö siirtyy varsin suoraan vaikka ei heti löylyksi, puhumattakaan löylyttelijän hikoilusta. Eihän käyttötapoja voi luokitella yhdellä sanalla niin, että kaikki vivahteet tulevat selväksi? Käyttäjän kannalta luokitus voi olla aivan selvä, vaikka tarkka fysiikan mukainen tapahtuma on usean portaan tulos.
 

pökö

Kaivo jäässä
Datakeskukset vielä päälle n.1500MW, niin ei tarvitse edullisesta sähköenergiasta kuin unelmoida
Uskon että näin käy hinnoille väistämättä. Darakeskuksiin ja sähkökattiloihin uppoaa kohta enemmän mitä Olkiluodon saaren kaikki kolme voimalaa tuottaa. Tyyni pakkaspäivä voi vuoden päästä olla aika kallis.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Just kävin läpi niin vuosien 2026-2027 aikana on tulossa yli 900MW edestä uusia sähköpatoja verkkoon, lämpöpumppujen kanssa n.1GW.
Samaan aikaan uutta tuulivoimaa tulossa vain 105MW (2027) ja sekin PPA sopparilla. Vuonna 2026 ei ole valmistumassa yhtään tuulivoimala hanketta. Näillä aiempien laskelmien perusteella on n.0.5snt/kWh keskimääräinen nostava vaikutus. Edullisen energian aikaan kun padat täysillä n.+1.25snt/kWh pohjahintaa nostava, eli pelkästään kattiloiden vaikutus on että alle 2snt/kWh hintoja ei juuri esiinny.

Datakeskukset vielä päälle n.1500MW, niin ei tarvitse edullisesta sähköenergiasta kuin unelmoida
Lisäys per vuosi ja kokonaiskapa.
1000114608.jpg

Linkki taulukkoon löytyy tuolta. Tästä kuvasta uupuu 300MW

 

RauskiH

Vakionaama
Just kävin läpi niin vuosien 2026-2027 aikana on tulossa yli 900MW edestä uusia sähköpatoja verkkoon, lämpöpumppujen kanssa n.1GW.
Samaan aikaan uutta tuulivoimaa tulossa vain 105MW (2027) ja sekin PPA sopparilla. Vuonna 2026 ei ole valmistumassa yhtään tuulivoimala hanketta. Näillä aiempien laskelmien perusteella on n.0.5snt/kWh keskimääräinen nostava vaikutus. Edullisen energian aikaan kun padat täysillä n.+1.25snt/kWh pohjahintaa nostava, eli pelkästään kattiloiden vaikutus on että alle 2snt/kWh hintoja ei juuri esiinny.

Datakeskukset vielä päälle n.1500MW, niin ei tarvitse edullisesta sähköenergiasta kuin unelmoida
Mielestäni tuulivoimalla ja sähkökattiloilla puolet kalenterivuodesta kohtaanto-ongelma. Vaikka joka ikiseen kaukolämpöverkkoon rakennettaisiin sähkökattila niin niiden tehon tarve on vähintäänkin puolet vuodesta niin matala että jo rakennettu tuulivoima riittää painamaan sähkön hinnan nollaan silloin kun tuulee vähänkään reippaammin eikä aurinkosähkön lisääntyminen tätä yhtään helpota. Hankala saada uusia myllyjä kannattavaksi kun tili pitäisi tehdä muutaman kuukauden aikana
 

-Teme-

Vakionaama
Mielestäni tuulivoimalla ja sähkökattiloilla puolet kalenterivuodesta kohtaanto-ongelma. Vaikka joka ikiseen kaukolämpöverkkoon rakennettaisiin sähkökattila niin niiden tehon tarve on vähintäänkin puolet vuodesta niin matala että jo rakennettu tuulivoima riittää painamaan sähkön hinnan nollaan silloin kun tuulee vähänkään reippaammin eikä aurinkosähkön lisääntyminen tätä yhtään helpota. Hankala saada uusia myllyjä kannattavaksi kun tili pitäisi tehdä muutaman kuukauden aikana
Pitää toivoa että saavat tehtyä pitkiä PPA soppareita, jolloin miiluja kannattaa pyörittää aina kun mahdollista. Nuo ainoat tulevat uudet tuulipuistot ovat jus PPA soppareiden ansiosta. Taitaa olla se Amazon diili
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mielestäni tuulivoimalla ja sähkökattiloilla puolet kalenterivuodesta kohtaanto-ongelma. Vaikka joka ikiseen kaukolämpöverkkoon rakennettaisiin sähkökattila niin niiden tehon tarve on vähintäänkin puolet vuodesta niin matala että jo rakennettu tuulivoima riittää painamaan sähkön hinnan nollaan silloin kun tuulee vähänkään reippaammin eikä aurinkosähkön lisääntyminen tätä yhtään helpota. Hankala saada uusia myllyjä kannattavaksi kun tili pitäisi tehdä muutaman kuukauden aikana

Kausivarastot tähtää juuri tähän tilaisuuteen että kesällä voi sähkö olla paljolti ilmaista, jolloin isoa varastoa on kiva ladata talvea varten. Ja ladata niitä täytyykin sillä talvella ei taida oikein pystyäkään niin paljoa lataamaan.
 

-Teme-

Vakionaama
Lisäys per vuosi ja kokonaiskapa.
katso liitettä 110212
Linkki taulukkoon löytyy tuolta. Tästä kuvasta uupuu 300MW

Eri hankkeita löytyy myös EK sivulta https://ek.fi/tutkittua-tietoa/vihreat-investoinnit/
Tuolta valitsee lämpöpumput ja lämmitys filtteriksi on lopputulemana se noin 970MW jota itse aiemmin käytin.
Myös aurinkovoimala, energiavarastot jne

Megalomaanisia lämpöakkuja tosiaan on tarve rakentaa, kuten sinne Kehä III alle on tulossa. Sinne dumpata keväästä syksyyn se kaikki aurinkopaneelien kautta tuleva ylimääräinen energia jota alkaa kohta olemaan RePowerEU direktiivin avittamana.
 

RauskiH

Vakionaama
Megalomaanisia lämpöakkuja tosiaan on tarve rakentaa, kuten sinne Kehä III alle on tulossa. Sinne dumpata keväästä syksyyn se kaikki aurinkopaneelien kautta tuleva ylimääräinen energia jota alkaa kohta olemaan RePowerEU direktiivin avittamana.
Onkos noita muita rakenteilla tai edes suunnitelmissa kuin tuo ainokainen joka tulee käytöön viiden vuoden päästä?
 

RauskiH

Vakionaama
Pitää toivoa että saavat tehtyä pitkiä PPA soppareita, jolloin miiluja kannattaa pyörittää aina kun mahdollista. Nuo ainoat tulevat uudet tuulipuistot ovat jus PPA soppareiden ansiosta. Taitaa olla se Amazon diili
Hmm, eihän Amazonilla taida olla edes yhtäkään keskusta suomessa vaan lähimmät ovat ruotsissa. PPA sopimukset näemmä onnistuvat vaikka on valtion raja välissä.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Onkos noita muita rakenteilla tai edes suunnitelmissa kuin tuo ainokainen joka tulee käytöön viiden vuoden päästä?

Mm Hyvinkäälle tulee iso, tuolla keskustelua:
 

RauskiH

Vakionaama
Mm Hyvinkäälle tulee iso, tuolla keskustelua:
Joo olihan noita muitakin. Kyllä näissä ideaa on kunhan saadaan teknisesti toimimaan suomen olosuhteissa. Vähän vain on vaatimaton kapasiteetti kun vertaa kokonaismyyntiin, Hyvinkään tapauksessa akku 20Gwh vs vuosimyynti 324Gwh eli kausiakkuun saadaan varastoitua 6% koko vuoden myynnistä. Kovan pakkasviikon aikana lämpöä taitaa mennä saman verran mitä tuohon akkuun saadaan talvea varten ladattua
 

kotte

Hyperaktiivi
No, minkäs sinä sulkisit. Jonkin ydinreaktorin, vesivoimalan tai kenties jo rakennetun tuulivoimalan. Näitähän kannattaa pyörittää jo vaikka yhden sentin hinnalla, koska tuotantokustannukset jäävät sen alle ja purkaminen se vasta maksaisi ja sitä nyt ainakin halutaan lykätä niin kauas tulevaisuuteen kuin vain ikinä voi.
Ei niitä luultavasti kannattaisi ainakaan kaikkia pyörittää, vaan sammuttaa odottamaan parempia aikoja, jos sähkön ylituotanto romauttaa hinnat. Jos kuitenkin pyörittää voimalaa jatkuvasti tappiolla (sentti per kWh esimerkiksi ei riitä vanhallekaan ydinvoimalalla pitkän päälle), kyse on itse asiassa dumppaamisesta eli kilpailijoiden pudottamisesta pois markkinoilta. Kun laitoksia putoaa aikanaan kokonaan pelistä, sitten alkaa sähköstä luultavasti saamaan parempaa hintaakin. Lisäkulutuksen järjestäminen jopa tukemalla omaa lämmöntuotantodivisioonaa voi auttaa jonkin aikaa (myös kilpailjoita, jos saa sähkön hinnan nousemaan; eli hidastaa liikakapasiteetin katoamista markkinoilta), mutta pitemmän päälle sähköä on tuotettava kannattavasti kaikissa laitoksissa ja lämpöä tuottavien kulutuslaitosten täytyy samoin toimia kannattavasti. Tuossa vaiheessa firman oman tuotannon tukeminen ostamalla kannattamattoman paljon sähkön lämmön tuotantoon iskee takaisin, kun omat toimet ovat jarruttaneet kilpailijoidenkin liikakapasiteetin purkamista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kovan pakkasviikon aikana lämpöä taitaa mennä saman verran mitä tuohon akkuun saadaan talvea varten ladattua
Varaston kausi ei tarkoita välttämättä vuodenaikaa, vaan voi viitata tyypilliseen heikkotuulisten ja parempituulisten jaksojen vaihtelua talvikaudella ja tuo on jo aivan hyödyllinen määrä kapasiteettia, vaikkei tasaista lämmön saatavuutta takaakaan.
 

pökö

Kaivo jäässä
Lisäys per vuosi ja kokonaiskapa.
katso liitettä 110212
Linkki taulukkoon löytyy tuolta. Tästä kuvasta uupuu 300MW

Melkoinen määrä.
Tähän kun lisätään isot lämpöpumput, datakeskukset, teollisuuteen tulevat sähköpannut (jos ei ole jo tuossa) , isot akut ym niin millaisissa MW-lukemissa ollaan, mistä niihin sähkö riittää?

Ei ole montaa vuotta kun öljystä lämpöpumppuun vaihtavia pidettiin häirikköinä kun kuormittavat sähköverkkoa.
 

dbwarrior

Vakionaama
Onko meidän konsensuns aiheesta sama kuin miltä näyttää 24kk soppareidenkin näkemys, että sähkönhinta jatkaa pientä laskua tai vakiintuu about näille tasoille ?
Esim Väreen about 6snt(älysoppari) varmaan ei tuota heille kuitenkaan tappiota.

Nega hinnat lämmityskaudella voipi omissa tulevaisuuden laskelmissa varmaan jo pikku hiljaa hyvästellä, mutta lähellä nollaa olevat hinnat löytyy jatkossakin.
 

tet

Hyperaktiivi
Eikö noiden jo asennettujen patojen kokonaismaksimiteho pitäisi olla jo1500 MW luokkaa? Puuttuukohan tuosta seurannasta patoja vai himmaillaanko vielä kun kelit eivät ole erityisen kylmiä

Sähkökattilat ovat pitkälti muun tuotannon rinnalla, eivät todellakaan ainoa tuotantovaihtoehto. Niille ei siis osteta sähköä hinnalla millä hyvänsä. Jos hinta on yli kipurajan, kattila on kylmä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ei niitä luultavasti kannattaisi ainakaan kaikkia pyörittää, vaan sammuttaa odottamaan parempia aikoja, jos sähkön ylituotanto romauttaa hinnat. Jos kuitenkin pyörittää voimalaa jatkuvasti tappiolla (sentti per kWh esimerkiksi ei riitä vanhallekaan ydinvoimalalla pitkän päälle), kyse on itse asiassa dumppaamisesta eli kilpailijoiden pudottamisesta pois markkinoilta.
No, viesti on kyllä selvä. Kilpailla ei pitäisi vaan markkinaa pitäisi "hoitaa" yhteisvastuullisesti, jotta kaikkien olisi hyvä olla. Suunnitellakaan ei saa, koska se on sitten kuin Neuvostoliitossa.

1 s/kWh riittää vanhalle jo rakennetulle ydinvoimalalle oikein hyvin kuten myös vesivoimalalle. Pääoman tuotto jää toki hävyttömän huonoksi mutta jos vastassa on purkaminen asiallisesti, sen kustannukset ovat sitten jo ihan merkittävä murto-osa uuden rakentamisesta. Käyttäminen pienellä katteella on varsin hyvä optio sen rinnalla. Joku jossakin saattaa vielä jättää tuulipuistonsa odottamaan toteutuspäätöstä.

oman tuotannon tukeminen ostamalla kannattamattoman paljon sähkön lämmön tuotantoon iskee takaisin, kun omat toimet ovat jarruttaneet kilpailijoidenkin liikakapasiteetin purkamista.

Vesivoimaloiden purkamisesta ollaan vielä varsin kaukana kun uusia pumppuvoimaloitakin suunnitellaan. Ainoat kilpailijat löytyvät kaukolämpöyhtiöistä. Ennen sähköä tuotettiin kaukolämmön ohessa, nykyisin kaukolämpöä tuotetaan sähköllä. On ajauduttu tilanteeseen, että energia kannattaa toimittaa mieluummin putkia pitkin kuin sähköjohtoja pitkin, joka on lailla turvattu monopoli. Verotuksella ja monopolien rahastusreviireillä on ihmeellinen voima.

Ei ole montaa vuotta kun öljystä lämpöpumppuun vaihtavia pidettiin häirikköinä kun kuormittavat sähköverkkoa.
Takalleen ottaen, syövät sitä ajoittain rajallista tuotantokapasiteettia. Sähkön siirtäminen on vielä suhteellisen edullisista Suomen etäisyyksillä. Fingridin siitomaksut (kalleimmillaan talvipäivänä) ovat noin 1,3 s/kWh + ALV, muulloin alle puolet tästä. Kustannukset syntyvät pääosin alueellisissa jakeluverkoissa. Mahtaako Fingridin osuus yltää 50%:iin parhaankaan citysiirtoverkon alueella? Kotitalouksien kulutushan oli jo välillä lupaavassa laskussa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
On tainnut hinnan halventuessa napsahtaa kaikki sähköpadat päälle ja tankataan tyhjenneitä akkuja kun sähköä kuluu noinkin reilusti, menee 1GW yli ennusteenkin

Tätä jäin miettimään. Ennusteet luulisi perustuvan pörssissä kaupattuun volyymiin, jonka pitäisi siis olla hyvin tarkasti ennustettavissa. Kuka siis kuluttaa ennustetta enemmän niin paljon?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mainitsin sen kyllä siinä ensimmäisenä, se on suorasähkölämmitystä
Löydätkö mistään sellaista lähdettä, joka tukisi tätä tulkintaa? Itse löydän erilaisia tulkintoja, kuten että suora sähkölämmitys on huonekohtainen lämmitys. Varmaan tähän on historialliset syyt. Ei ollut järkeä tehdä putkituksia vedelle kun riitti putkitukset sähkölle. Haetaan siis eroa termeille (epäsuora) sähkölämmitys / suora sähkölämmitys.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Olisi kyllä hyvä määritellä jotenkin, että mikä on suoraa ja mikä epäsuoraa sähkölämmitystä. Minusta kaikki sellainen lämmitys on suorasähköä, missä pakkasen kiristyminen näkyy suoraan sähkönkulutuksen kasvuna, eikä sitä voi välttää mitenkään (jäädyttämättä taloa).

Vaikka öljylämmityskin käyttää sähkö, ei sen kulutus muutu vaikka olisi mikä pakkanen --> ei ole suorasähköä. Maalämpöpumppu sen sijaan nostaa vuorokausikulusta selvästi suhteessa pakkaseen --> MLP on suoraa sähköä.

Jos talossa olisi 50m3 varaaja ja sitä käytettäisiin puskurina tasaamaan kulutusta, että sähkönkulutus ei vaihtelisi pakkasen mukaan, niin sitten ei varmaan voisi enää puhua suorasta sähköstä. Vaikka puskurin varaus tapahtuisi pelkällä vastuksella.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Löydätkö mistään sellaista lähdettä, joka tukisi tätä tulkintaa? Itse löydän erilaisia tulkintoja, kuten että suora sähkölämmitys on huonekohtainen lämmitys. Varmaan tähän on historialliset syyt. Ei ollut järkeä tehdä putkituksia vedelle kun riitti putkitukset sähkölle. Haetaan siis eroa termeille (epäsuora) sähkölämmitys / suora sähkölämmitys.
No aikanaan koulussa sanottiin että epäsuorasähkölämmitys tarkoittaa juurikin sähkökattilaa, jossa se lämpö vaan jaetaan vettä pitkin, kun suora tarkoittaa sähköpatteria, jossa vastus lämmittää suoraan huonetta, mutta sinänsä tuon itse "suora" sanan merkitys on vastakohta varaavalle lämmitykselle. Eli siis sähköisessa varaajassa on kytkiksessä osiot varaavalle ja suoralle lämmitykselle, jossa suora lämmitys on se joka kytketään päälle kun varattu lämpöenergia ei riitä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Mites sähköautot, eihän ne sähköllä liiku, kun välissä on renkaat mitkä liikuttaa. Eli ne on epäsuorasähköautoja.
Mutta te voitte kyllä päissänne miettiä mikä on suoraa, epäsuoraa, varaavaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
No, viesti on kyllä selvä. Kilpailla ei pitäisi vaan markkinaa pitäisi "hoitaa" yhteisvastuullisesti, jotta kaikkien olisi hyvä olla. Suunnitellakaan ei saa, koska se on sitten kuin Neuvostoliitossa.

1 s/kWh riittää vanhalle jo rakennetulle ydinvoimalalle oikein hyvin kuten myös vesivoimalalle. Pääoman tuotto jää toki hävyttömän huonoksi mutta jos vastassa on purkaminen asiallisesti, sen kustannukset ovat sitten jo ihan merkittävä murto-osa uuden rakentamisesta. Käyttäminen pienellä katteella on varsin hyvä optio sen rinnalla. Joku jossakin saattaa vielä jättää tuulipuistonsa odottamaan toteutuspäätöstä.



Vesivoimaloiden purkamisesta ollaan vielä varsin kaukana kun uusia pumppuvoimaloitakin suunnitellaan. Ainoat kilpailijat löytyvät kaukolämpöyhtiöistä. Ennen sähköä tuotettiin kaukolämmön ohessa, nykyisin kaukolämpöä tuotetaan sähköllä. On ajauduttu tilanteeseen, että energia kannattaa toimittaa mieluummin putkia pitkin kuin sähköjohtoja pitkin, joka on lailla turvattu monopoli. Verotuksella ja monopolien rahastusreviireillä on ihmeellinen voima.


Takalleen ottaen, syövät sitä ajoittain rajallista tuotantokapasiteettia. Sähkön siirtäminen on vielä suhteellisen edullisista Suomen etäisyyksillä. Fingridin siitomaksut (kalleimmillaan talvipäivänä) ovat noin 1,3 s/kWh + ALV, muulloin alle puolet tästä. Kustannukset syntyvät pääosin alueellisissa jakeluverkoissa. Mahtaako Fingridin osuus yltää 50%:iin parhaankaan citysiirtoverkon alueella? Kotitalouksien kulutushan oli jo välillä lupaavassa laskussa.
Ei vanhaakan ydinvoimaa voi pyörittää pelkillä polttoainekustannuksilla. Vuosihuollot ja välttämättömät korjaukset ovat kalliita,. Käsittääkseni kannattavuusrajaksi on yleensä mainittu jotakin 2..3c/kWh haarukkaa keskimääräiselle sähkön hinnalle. Vesivoimakin vaatii kunnossapitoa (vaikkakin rajahinta kannattavuudelle vaihtelee paljon). Onneksi välillä ei tuule, niin sähköstä saa keskimäärin parempaa hintaa. Laitokset vanhenevat ja jos uusiin ei kannata investoida eikä vanhoja kunnostaa, aikoinaan tilanne tasaantuu ja sähkön keskimääräiset hinnat nousevat.

Yhteistuotantolaitoksia, jotka toimivat fossiilisilla, ei nykyisin juuri käytetä kuin kovien paikallisten pakkasten aikana, kun sähkön hinta on lisäksi koholla. Erilaiset verot ja päästömaksut eivät suosi noiden käyttöä. Linkistä https://energy-charts.info/charts/power/chart.html=en&c=FI&source=fossil_gas_unit&interval=month näkee statistiikkaa todellisesta käyttöhistoriasta Suomessa jäljellä olevista merkittävistä maakaasuvoimaloista. Vesivoimalat ovat Suomessa suurelta osin huonosti säätyviä, kun ovat joessa eikä takana ole merkittävää patoallasta. Pumppuvoimala ja varastoaltaan vieressä oleva voimala ovat säädön kannalta paljon arvokkaampia. Pieniä säännösteyyn kelpaamattomia on jo purettukin, säännöstelyyn kelpaavia toivottavasti ei pureta, vaan rakennetaan mahdollisuuksien mukaan lisää.

Sähkökattiloiden verohelpotusten päätarkoitus ei todellisuudessa ole kaukolämpöyhtiöiden subventio, vaan kannustaa rakentamaan lisää kulutusjoustoa. Toteutuneista statistiikoistahan on nähty, että kattiloita käytetään silloin, kun sähkö on erityisen halpaa, mutta ei edes silloin, kun sähkön hinta on keskimääräisellä tasolla. Kaukolämpövarastot ja -akut tietenkin lisäävät osaltaan mahdollisuuksia lisätä sähkökattiloiden kapasiteettia, mutta nykyisinkin kulutusjoustoa sovelletaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla niin, että silloin, kun sähkökattiloita ei kannata käyttää, lämpöä tehdään joko kaasukäyttöisillä varalämpökattiloilla tai erikoisen suuren kulutuksen ja sähkön hinnan aikana edellä mainituilla kaasukäyttöisillä kombivoimalaitoksilla. Kaukolämpökokonaisuus toimii siitä syytä nykyisin huomattavana sähkön kulutusjoustavana kuormana ja lisätuotannonkin lähteenä (ja maksaa samalla huomattavat valmisteverot). Kaikki tietenkin toimii vain aikansa, mutta näin on fossiilituella mentävä siihen saakka, että joko tuulivoimaa on rakennettu niin paljon lisää, että ajoittaisesta ylituotannosta saadaan energiaa riittävästi varastoon tuulettomille ajoille, jostakin muualta voidaan tuoda halvalla kemikaaleihin varastoitua energiaa tai kansalaisilta kupataan riittävästi veroja, jotta niiden tukemana voidaan rakentaa uutta ydinvoimaa, jolloin energian varastointia tarvitaan vähemmän kuin tuulivoimaan tukeuduttaessa, koska se on välttämätöntä vain kulutuksen vaihtelun ja huoltojaksojen kattamiseksi.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Eli siis sähköisessa varaajassa on kytkiksessä osiot varaavalle ja suoralle lämmitykselle, jossa suora lämmitys on se joka kytketään päälle kun varattu lämpöenergia ei riitä.

No niin, sieltähän se selitys sekaannukselle ehkä löytyy. Se "suora" tuossa kohteessa tarkoittaa sitä, että vesi kulkee suoraan läpi pannuhoneesta ja se vaihtoehto on ettei se mene suoraan läpi. Tässä tarkoituksessa kuvataan siis veden kiertoa, ei sähkön.
 

pökö

Kaivo jäässä
Suoraa sähkölämmitystä ei taida noilla spekseillä olla olemassakaan. Lattia sähkökaapeleillakin on epäsuora kun siinä on se vastuskaapeli joka siirtää lämpöä betoniin. Pitäisi olla elektrodilattia jossa valuun tökätään elektrodit ja itse lattia toimii vastuksena.
 

pökö

Kaivo jäässä
No niin, sieltähän se selitys sekaannukselle ehkä löytyy. Se "suora" tuossa kohteessa tarkoittaa sitä, että vesi kulkee suoraan läpi pannuhoneesta ja se vaihtoehto on ettei se mene suoraan läpi. Tässä tarkoituksessa kuvataan siis veden kiertoa, ei sähkön.
Meinaat että se varaaja ohitetaan ja putkikattila otetaan käyttöön😁
 

pökö

Kaivo jäässä
Otapa tuosta selvää: "sähköisessa varaajassa on kytkiksessä osiot varaavalle ja suoralle lämmitykselle, jossa suora lämmitys on se joka kytketään päälle kun varattu lämpöenergia ei riitä."
Kyllä se siinä käännetään jatkuvalle eli suorasähkölle. Tämä on varmaan kaikilla varaavan vesivaraajan omistavilla yösähkölämmittäjillå
 
Back
Ylös Bottom