Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

Mikki

Hyperaktiivi
Suurin osa paneelistoista on jokatapauksessa lumen alla. Tuotantoa on nyt kuitenkin 150MW, että on sitä paljaanakin olevaa aurinkopaneelistoa olemassa. Jos olisi 10x tämä määrä, niin olisihan tuo ihan merkittävä tuki nyt päiväseltään.

Mutta eipä montaa aurinkotuntia näin tammikuulla ole per päivä, että eipä paneelit tai tuulimyllyt varsinasita tuotanto-ongelmaa ratkaise.
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Monessa paikassa huudetaan lisää turvetta ja ydinvoimaloita. Se ei vaan auta tämmöisessä hetkessä.

Että hinta laskisi tarvittaisiin 7000MW lisää tuotantoa Suomeen. Eli 4 x OL3. Ei ole realistisia.

Miksi näin? Nyt tuodaan 3500MW. Tämä tuonti pitää kääntää vienniksi linjat täynnä. Vasta sitten hinta irtoaa muusta markkinasta.

Eli turvevoimaloilla tms ei olisi mitään merkitystä markkinahintaan!

EDIT: taitaa luvut vähän heittää, mutta johtopäätös on kokoluokassaan oikein...

Niin, kyllähän vakaan, riittävän ja edullisen energian varmistaminen maahamme olisi vaatinut pitkäjänteistä suunnittelua, harkintaa ja sellaista poliittista vastuunkantoa ja viisautta jota valitettavasti viime vuosikymmeninä ei aivan riittävästi ole löytynyt. Noh, asiat voisivat olla toki huonomminkin, esim. vanhatkin reaktorit tsunamien pelossa alasajettuina.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eikös CHP-voimalasta tule sähköä 1/3 ja lämpöä 2/3?
Riippuu CHP:stä. Perinteisistä sähkö taitaa olla 25% paikkeilla, mutta kaasuturbiinikombissa 50% paikkeilla.

Mutta onhan se aivan valtava muutos sähkölle, että puretaan CHP ja tilalle tulee sähkökattiloita ja lämpöpumppuja.

Homma tietysti helpottaisi kovasti, jos olisi suuret kuumat varastot eli kaukolämpöä ei tehtäisi lainkaan silloin, kun tarve olisi suurin, vaan otettaisiin se tuulivoimalla lämmitetystä varastosta kokonaan.
 

Harrastelija

Vakionaama
Konesalista sähköä tarvitaan 1/3 ja lämpöä saadaan konesalista 2/3.
Eikös se mene niin että kaikki sähkö muuttuu lämmöksi?
Mutta näin talvella salista karkaa lämpöä myös harakoille eli energiaa (sähkön muodossa) 1 sisään ja 0.x saadaan siitä talteen (lämmön muodossa)? Enempää ei energiaa (lämmön muodossa) voi saada kuin mitä sinne saliin viedään energiaa (sähkön muodossa). Lisäksi hyötysuhde heikentää tuota talteenoton kerrointa.

On myös sellaisia jäähdytyksiä joissa homma on tehty nurin perin yo kuvaan nähden. Kuuma ilma imetään talteen suoraan räkeistä tai ”kuumalta käytävältä” ja sali itsessään on viileä. Tuolta räkeistä imemällä saisi varmaan kuumempaa ilmaa pumpun ”ruuaksi” mutta kalliimpi rakentaa ja ei sieltä sen enempää energiaa (lämpöä/lämpömäärä) tule. Ilma on ehkä kuumempaa mutta ilmaa liikkuu vähemmän joten lämpömäärä ei kasva.
Oli kummin päin hyvänsä niin tuolle käytävälle pitää olla katto ja päädyt jottei kylmä ja kuuma sekoitu. Räkin sisälle halutaan kylmää/viileä ilmaa eikä ”haalistettua”.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Entisaikoina me laitettiin räkkirivit kuumat selät vastakkain. Viileät käytävät oli etupuolella. Ovellisen räkin alla oli reikä, josta sai viileän ilman lattian alta sen ajan nintendo-luokan laitteille. Hukan suuhun meni lämmöt silloin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Onko nyt niin että miljoona ok-taloa on kuitenkin pisara meressä.
Auringonpaiste vain on kovimman tyypillisen pakkaskauden aikana joulukuulta helmikuulle aika vähäistä ja pilvet varsin usein haittaavat. Pystyyn asennetulla paneelistolla saa muutaman tunnin talteen, mutta muita asennussuuntia lumikin pakkaa haittaamaan.

Eilen aurinko paistoi täällä jonkin verran ja tänään paremmin (viittaan juuri päättyneen vuorokauden mukaiseen viittaukseen). Aurinko paistoi varsin hyvin sisälle erityisesti keittiöön ja olohuoneeseen. Kun itsellä on todella tarkasti toimiva lämmönsäätö noissa tiloissa (yhdistää maailmalämpöpumpun ja kaukolämmön niin, että lämpö pysyy 0,5 asteen haarukan sisällä), niin huomasin, että kaukolämmitys katkesi täysin noista tiloista pariksi tunniksi, kun auringon lämpö riitti (vallitsevalla sähkön hinnalla kaukolämpö on selvästi halvempaa, mitä oma maailmalämpöpumppu tuottaisi, joten tällä kertaa meni noin).

Eli kaikki tarjolla oleva ilmaislämpö kannattaa toki käyttää (tässä tapauksessa ei ole siis edes investointikustannuksia), mutta eipä tuo vallitsevissa pakkasissa pitkälle riitä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuulivoima elpynyt mutta vesivoima hiipunut saman verran, tuonti kannattaa?
Vesivoimaa ei voi eikä kannata ajaa talvella täysillä pitkään. Varastot hupenevat ennen aikojaan ja sitten ei ole enää yhtään säätökykyä ennen lumien sulamista (käytännössä vielä maan pohjoisosista). Ilman vesivoimalle tyypillisestä säätökykyä ollaan aika pulassa, sillä akkuvarastoja on toistaiseksi liian vähän eikä olemassa olevien varastokapasiteettiakaan ole mitoitettu kuin korkeintaan muutaman tunnin spurttiin. Kaiken lisäksi, sähkö on näihin tuotettava ja ladattava ennakolta, kun taas vesivoima lisääntyy vuoden mittaan entiselleen tai lähes entiselleen itsestään.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tuossa yksi kaavio eli lämpöpumpulla hyvinkin. Sitten näillä pakkasilla kaukolämmön pitää olla jotain 110+ C. Millä tuotetaan se loppulämpö, kun lähinnä haaleaa on tarjolla lämpövarastoista, datakeskuksista ja muista lämpöpumppulähteistä.

Konesalin tarvitsee vain nostaa veden lämpöä sen minkä pystyy. Lopputullistus tehdään sitten miten tehdään, vaikka sähkökattilassa. Energiamäärä joka siirtyy veteen on silti valtava ja se on kaikki pois tulistustarpeesta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Konesalin tarvitsee vain nostaa veden lämpöä sen minkä pystyy. Lopputullistus tehdään sitten miten tehdään, vaikka sähkökattilassa. Energiamäärä joka siirtyy veteen on silti valtava ja se on kaikki pois tulistustarpeesta.
Jos kaukolämmön paluu on 40 C, ei sillä konesalia jäähdytä eikä myöskään kaukolämpöä kuumenna ilman lämpöpumppua.
 

tet

Hyperaktiivi
Että hinta laskisi tarvittaisiin 7000MW lisää tuotantoa Suomeen. Eli 4 x OL3. Ei ole realistisia.
Miksi näin? Nyt tuodaan 3500MW. Tämä tuonti pitää kääntää vienniksi linjat täynnä. Vasta sitten hinta irtoaa muusta markkinasta.

Nyt taitaa mennä ajatus metsään. Jokainen tuotettu MW lisäteho pudottaa hintaa sillä alueella, jonne se tuotetaan, olettaen siis että se on halvempaa kuin jo tuotannossa oleva sähkö. Jos alueiden välillä ei ole pullonkaulaa, hinnanlasku jakautuu vain isommalle alueelle, ja on siten pienempi. Hinnan laskuun ei siis tarvita pullonkaulan syntymistä, vähäinenkin määrä halpaa lisätuotantoa voi pudottaa hintaa.

Toisekseen, ei se viennin pullonkaula meidän hintaa laske, se vain nostaa hintaa siellä vientiyhteyden toisessa päässä. Voihan se meidän hinta tuntua halvalta, jos ruotsalaisilla olisi vielä kalliimpaa, mutta itsepetostahan se ajatus olisi.
 

tuna

Vakionaama
Konesalin tarvitsee vain nostaa veden lämpöä sen minkä pystyy. Lopputullistus tehdään sitten miten tehdään, vaikka sähkökattilassa. Energiamäärä joka siirtyy veteen on silti valtava ja se on kaikki pois tulistustarpeesta.

Tarvii vettä mihin lämpöä siirtää olla tarpeeksi. Jos teho on jotain 500MW mutta lämpötila pieni, niin mihin semmoinen virtaus saadaan kulutettua yhtään pidempiaikaisesti?
 

kotte

Hyperaktiivi
Tarvii vettä mihin lämpöä siirtää olla tarpeeksi. Jos teho on jotain 500MW mutta lämpötila pieni, niin mihin semmoinen virtaus saadaan kulutettua yhtään pidempiaikaisesti?
Eikä tuollaista hiukan lämmennyttä vettä käytännössä voisi käyttää hyödyksi kovin monessa kohteessa, pumppauskulut ovat suuret ja tarvitaan oma erillinen verkosto. Jossakin kasvihuonekompleksissa, kalanviljelylaitoksessa voisi olla hyödyksi ja tietenkin voi käyttää katujen tai torien sulatukseen tai muuhun puolituhlaukseen.

Käytännössähän datakeskuksen hukkalämpö otetaan poikkeuksetta talteen lämpöpumpuilla. Sovelletut lämpöpumput tuottavat tyypillisesti korkeintaan 90-asteiseksi lämmitettyä vettä. Laajoissa kaukolämpöverkoissa sekoitetaan pakkasilla joukkoon yhteistuotantolaitoksessa, polttokattiloilla tai erikoistilanteissa sähkökattilalla lämmitettyä vettä, jota voidaan ottaa myös lämpöakusta, jonne sitä saattaa ajoittain olla mahdollista varastoida, jos esimerkiksi yhteistuotantolaitoksia ajetaan sähkön suuren kysynnän takia välillä suuremmalla teholla, mitä lämmöntarve edellyttäisi tai aikaisemmin on ollut tuulisella jaksolla saatavilla edullista sähköä sähkökattiloille (varastothan ovat kerrostavia, eli varaston ylhäältä saa tyypillisesti aina varsin kuumaa vettä, ellei varastoa ole purettu tyhjiin).
 

huugo

Vakionaama
Nyt taitaa mennä ajatus metsään. Jokainen tuotettu MW lisäteho pudottaa hintaa sillä alueella, jonne se tuotetaan, olettaen siis että se on halvempaa kuin jo tuotannossa oleva sähkö. Jos alueiden välillä ei ole pullonkaulaa, hinnanlasku jakautuu vain isommalle alueelle, ja on siten pienempi. Hinnan laskuun ei siis tarvita pullonkaulan syntymistä, vähäinenkin määrä halpaa lisätuotantoa voi pudottaa hintaa.
Totta juuri näin. Otetaas ajatusleikki 2x1000MW ydinvoimalaa Suomeen eilen. Paljonko hinta laskisi?

Ruotsista tuotaisi yhä. Viroon ehkä vietäisi.

Millä alueella hinta laskisi? Mikä on rajatuotanto joka tipahtaisi pois?

Taitaa vaan olla että Flow-laskennalla alueet ovat entistä paremmin kiinni. Eli tuo vaikutus leviäisi varsin laajalle.

Eli Suomi-poikien ajatus että esim 2x1000MW laskisi hintaa reippaasti ei vaan pidä minusta paikkaansa. Eniten lisäarvoa tulisi kaikkialle muualle kuin Suomeen😁
 
  • Tykkää
Reactions: tet

RauskiH

Vakionaama
Totta juuri näin. Otetaas ajatusleikki 2x1000MW ydinvoimalaa Suomeen eilen. Paljonko hinta laskisi?

Ruotsista tuotaisi yhä. Viroon ehkä vietäisi.

Millä alueella hinta laskisi? Mikä on rajatuotanto joka tipahtaisi pois?

Taitaa vaan olla että Flow-laskennalla alueet ovat entistä paremmin kiinni. Eli tuo vaikutus leviäisi varsin laajalle.

Eli Suomi-poikien ajatus että esim 2x1000MW laskisi hintaa reippaasti ei vaan pidä minusta paikkaansa. Eniten lisäarvoa tulisi kaikkialle muualle kuin Suomeen😁
Olis kai sillä nyt päästy ainakin Baltian hinnoista irti
 

huugo

Vakionaama
Olis kai sillä nyt päästy ainakin Baltian hinnoista irti
Estlink täyteen niin irrotaan siitä hinnasta. Eli 1000MW olisi riittänyt! Estlink taisi olla noin nollassa eilen.
 

Liitteet

  • Screenshot_20260131_140816_Samsung Internet.jpg
    Screenshot_20260131_140816_Samsung Internet.jpg
    82,6 KB · Katsottu: 14

RauskiH

Vakionaama
Estlink täyteen niin irrotaan siitä hinnasta. Eli 1000MW olisi riittänyt! Estlink taisi olla noin nollassa eilen.
Joo tais nollassa pitkälti keikkua muuten, päiväsaikaan oli ainakin ennustettu jonkin verran vientiä
 

Liitteet

  • Screenshot_20260131_142102.jpg
    Screenshot_20260131_142102.jpg
    81,9 KB · Katsottu: 6

Mikki

Hyperaktiivi
Ai että minua sieppaa tuo teksti: "Voimalajärjestelmän käyttötilanne Normaali".
Tuossa pitäisi lukea: "Käyttötilanne on päin *ittua ja Suomi on hätäavun varassa"

1770033016689.png
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

kotte

Hyperaktiivi
Ai että minua sieppaa tuo teksti: "Voimalajärjestelmän käyttötilanne Normaali".
Tuossa pitäisi lukea: "Käyttötilanne on päin vittua ja Suomi on hätäavun varassa"

katso liitettä 113368
Tuohon on vain tottunut. Parikymmentä vuotta on foorumilla keikuttu ja koko ajan on pitkillä pakkasjaksoilla ollut vastaava tilanne: "normaali" tarkoittaa, että sähköverkko kestää sen, että joka rajasiirtoyhteyttä pitkin tuodaan sähköä enemmän tai vähemmän johdon täydeltä. Ennen oltiin jonkin aikaa vielä enemmän tuonnin varassa, kun Venäjältäkin irtosi tasaisesti melkein OL3:n kapasiteetin verran. Kaikissa naapurimaissa on tarpeen mukaan käytettävissä olevaa reservikapasiteettia (joka tosin esimerkiksi Ruotsissa ruokkii jatkuvasti naapurimaita ja muitakin kuin Suomea välistä).
 

Mekaniker

Vakionaama
Suurin kompastus juuri tähän aikaan vuodesta on siirtoyhteysvika tai voimalaitosvika
Onneksi on akut täynnä ja liiterissä 6kk tarpeeseen klapeja
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jaaha siellä menee Liettuassa merkittävä MW-määrä (732 MW) edullisemman hinnan alueelle SE3. Eilen meni koko päivän "väärään suuntaan" sähköä tuolla.
=> Eikös suunta pitäisi olla (kaiken järjen mukaan) toisinpäin? :rtfm:

1770098605175.png
 
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Jaaha siellä menee Liettuassa merkittävä MW-määrä (732 MW) edullisemman hinnan alueelle SE3. Eilen meni koko päivän "väärään suuntaan" sähköä tuolla.
=> Eikös suunta pitäisi olla (kaiken järjen mukaan) toisinpäin? :rtfm:
Tämä on sähkön kysynnän ja tarjonnan mekanismia, jotta saadaan vielä osa menemään halvemman hinnan Saksaan. :)
Välillä tehdään piirileikkiä LT-SE4-PL-LT. Pyörii kuin lottopallokone.
1770099770196.png
 

kotte

Hyperaktiivi
^ ^^ Tuohon Stattnetin statistiikkaan suhtaudun itse hiukan epäluuloisesti. Esimerkiksi Tanskan luvut tällä hetkellä eivät mielestäni summaudu ollenkaan koherentisti. Tuossa sivustuossa on ollut ongelmia syksystä saakka (toki pieniä ennenkin; Suomen osalta vienti ja tuonti eivät ole vastanneet tuotantoa ja kulutusta viime kesänäkään, kun aurinkosähkön tuotanto Suomessa oli tasepuolella laskettu Ruotsin vesivoiman tms. piikkiin; valitinkin heille ja vastasivat, että eivät nyt esitä juttujaan ihan tarkasti, kannattaa katsoa kansallisten operaattoreiden statistiikkoja, kun tuntevat asiat yksityiskohtaisesti) ja ovat itse syyttäneet tiettyjen kriittisten tietojen puuttumista statistikkansa lähteeksi. Myös Ruotsin Kraftnetillä on ollut statistiikkavaikeuksia ja lopettivat jossakin vaiheessa statistiikan tarjoamisen kokonaan.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jaaha siellä menee Liettuassa merkittävä MW-määrä (732 MW) edullisemman hinnan alueelle SE3. Eilen meni koko päivän "väärään suuntaan" sähköä tuolla.
=> Eikös suunta pitäisi olla (kaiken järjen mukaan) toisinpäin? :rtfm:
Liettuan kantaverkkoyhtiön mukaan suunta on toisin päin. :cool:
1770109305997.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
Iloinen yllätys Suomalaisille ja pohjoisen Ruotsin sähkötuottajille. Aurora tuo sähköä suomeen ja laskee hintaa ja vastaavasti nostaa pohjoisruotsin hintaa. Pohjoisruotsi on keikahtanut etelää kalliimmaksi. Suomi vetelee silti hinnoissa ihan omis sfäärejään. Pohjoisruotsin pösä asiakkaat ei välttämättä ole innoissaan.

1770309467700.png

1770309553456.png


Uutisia aiheeseen liittyen naapurista.
Elpriserna i norra Sverige (eli sähkön hinnat pohjoisessa Ruotsissa ja SE1-alueella) ovat nousseet hyvin korkeiksi alkuvuonna 2026 verrattuna viime vuoteen. Spot-hinta Norrbottenissa oli tammikuussa paljon korkeampi kuin samaan aikaan vuonna 2025, jopa lähes nelinkertainen.

 
Viimeksi muokattu:

Tifo

Vakionaama
Olisko jollain aurinkovoimalalla akkuvarasto, jonka purkaminen näkyy aurinkovoimana, mitä se tavallaan onkin.
Olisiko tuo kannattanut purkaa nyt päivällä kun siitä saa tuplahinnan? Tilanne kesti 22-05 eli 7 tuntia, siinä olisi purettu 580 MWh energiaa eli noin 6000 ison sähköauton akullista. Onko meillä tuollaisia varastoja?
 

grendy

Vakionaama

"Fingrid on maksanut yli miljardin osinkoja, vaikka sähköverkko tarvitsee kipeästi investointeja"​


On tää sähköala vaan hieno. Maksut tapissa ja osinkoa virtaa, vaikka pitäis investoidakin. Markkinatalous ohjaa taas oikeaan suuntaan, eli omistajien maksimaaliseen rikastumiseen monopolilla.
 

RauskiH

Vakionaama

"Fingrid on maksanut yli miljardin osinkoja, vaikka sähköverkko tarvitsee kipeästi investointeja"​


On tää sähköala vaan hieno. Maksut tapissa ja osinkoa virtaa, vaikka pitäis investoidakin. Markkinatalous ohjaa taas oikeaan suuntaan, eli omistajien maksimaaliseen rikastumiseen monopolilla.
Yrityksen tehtävähän on tuottaa maksimaalista hyvinvointia omistajilleen...
 
Back
Ylös Bottom