Futuureissa on riskipreemio – pörssisähkö voi olla kannattava vaihtoehto
Se että sähkön myyjä tekee melko pientä katetta myymällä määräaikaisia sopimuksia ja ostamalla sähköä futuurimarkkinoilta ei vielä tarkoita etteikö kuluttajalle paras vaihtoehto voisi olla pörssisähkö ja riskien kantaminen itse kiinteähintaisen sähkösopimuksen sijaan. Futuureilla suojaudutaan tyypillisesti riskeiltä, tässä tapauksessa sähkön myyjän kannalta sähkön hinnan vaihtelulta. Niinpä futuuriin voi olla hinnoiteltu riskikerrointa mukaan, jotta futuurista ei aiheutuisi tappioita sen liikkeellelaskijalle. Monien tutkimuspaperien mukaan sähkön futuurimarkkinalla vallitsee positiivinen riskipreemio, eli futuurit ovat pitkällä aikavälillä joitakin prosenttiyksikköjä kalliimpia kuin toteumahinnat. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kuluttaja vertaa määräaikaista sopimusta ja pörssisähköä, tulee huomioida sekä yllä laskettu kate sähköyhtiölle että futuurien riskipreemio, esimerkiksi 10 prosenttiyksikköä. Jos sähköyhtiön kate olisi esimerkiksi 30% ja riskipreemio futuureissa 10%, olisi kuluttajan kannalta määräaikainen sopimus 40% kalliimpi kuin pörssisähkö.
Edelleen voidaan spekuloida tavoittelevatko futuurien liikkeellelaskijat korkeampaa riskipreemiota kuin normaalisti haastavissa markkinaolosuhteissa. Esimerkiksi Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa kommentoi seuraavaa (
Kauppalehti 20.8.2022):
”Finanssiregulaatiosta johtuen markkinoilla on aiempaa paljon heikommin tarjolla suojaustuotteita, ja siksi niiden hintataso on noussut. Myös vakuusvaatimukset ovat nousseet. Siksi tuottajat ovat erittäin varovaisia antamaan hintasuojaustarjouksia sähkön vähittäismyyjille. Tämä on iso ongelma ja johtanut siihen, että yhä useammalle asiakkaalle spot-hinta on entistä varteenotettavampi vaihtoehto”.
Pörssisähköllä säästäminen vaatii toki omaa aktiivisuutta – mikäli hintariskit toteutuvat pitää pystyä vähentämään omaa sähkön kulutusta tai joutuu kantamaan riskit itse. On myös hyvä muistaa että ennen 2021 syksyä kukaan ei tiennyt siitä miten sähkön hinta alkaa nousta 2021 lopusta alkaen. 2021 alkupuolella määräaikaisen sopimuksen tehnyt voi nyt onnitella itseään. Edelleen suurin osa sähköntuottajista on valtion tai kaupunkien ja kuntien omistamia eikä niillä sitä kautta ole välttämättä erityisen suurta intressiä pyrkiä maksimoimaan voittoja esimerkiksi optimaalisella futuurikaupalla, ainakaan pitkällä aikavälillä – myös markkinan toimivuus ja vakaus on tärkeää. Vaikka yllä mainitaan että useissa tutkimuspapereissa päädytään positiiviseen riskipreemioon, käytännössä vaihtelut aikakausien ja vuosien välillä ovat erittäin suuria, eivätkä tulokset ole tilastollisesti itsestään selviä. Sähköfutuurien riskipreemiosta ja siihen liittyvistä tutkimuspapereista voi lukea lisää esimerkiksi seuraavasta gradusta:
Futures Pricing in the Nordic Electricity Market (Janne Peljo, 2013, Aalto-yliopisto). Esimerkiksi sivulta 59 löytyy taulukko 5:
Descriptive statistics for the relative futures premium.