Emeritusprofessori jatkaa peltipoliisien nälvimistä: "Mennyt liiallisuuksiin"
Poliisi muistuttaa, että nopeusvalvontakamerat ovat vain pieni osa liikennevalvontaa.
Onnettomuustutkija, liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo jatkaa poliisin automaattisen nopeusvalvonnan arvostelua.
Radiossa tiistaina haastateltu Tervo korosti, että hän ei ole koskaan vastustanut kameravalvontaa tai nopeusvalvontaa sinänsä. Hänen mukaansa nopeuden korostaminen liikenteen riskitekijänä on kuitenkin mennyt liiallisuuksiin.
– Sen näkee liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tuloksista: Yli 90 prosentissa kuolonkolareissa syynä on inhimillinen tekijä. Henkilöauton kuljettaja, joka aiheuttaa kuolonkolarin ja on terve ja selvin päin, niin hänen osuuteensa on vain pikkaisen yli viisi prosenttia, Tervo latasi.
Tervon mielestä kameravalvontaa markkinoidaan menetelmänä, joka hoitaa kaikki liikenteen riskit.
– Jos uskomme tähän, emme kehitä vastatoimia uusille riskeille. Niitä ovat muun muassa huumausaineiden käytön lisääntyminen ja psykiatrisesti sairaat sekä päihderiippuvaiset kuljettajat.
Tervo ehdottaa, että nopeusvalvontakamerat sijoitettaisiin "järkeviin paikkoihin" Ruotsin ja Norjan mallin mukaisesti. Hänen mukaansa tällä hetkellä Suomessa kameroita sijoitetaan paikkoihin, jossa sakkokertymä on mahdollisimman suuri. Tällaisia paikkoja ovat Tervon mukaan alamäet ja väylät, joiden kautta ihmiset matkaavat viikonloppuisin mökille.
– Kameroita pitäisi sijoittaa paikkoihin, joissa nopeutta halutaan alhaiseksi pistevalvonnalla. Silloin siellä pitäisi myös olla kyltti, joka kertoo nopeusvalvonnasta. Kuljettaja näkisin sen ja sitten hän alentaa nopeuttaan.
Tervo lisää, että kuljettajat jotka ajavat ylinopeutta ovat "lähes sataprosenttisesti poikkeavia kuljettajia".
– Heidät pitäisi saada pois liikenteestä. Ajoterveysvalvonta pitäisi saada paremmaksi.
Poliisi: Kamerainvestoinnit vain runsaan promillen luokkaa
Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisihallituksesta torjuu Tervon kritiikin. Holopainen muistuttaa, että poliisin liikennevalvontaan käytetystä työajasta vain 10 prosenttia käytetään automaattiseen nopeusvalvontaan. Poliisimiesten tekemä osuus nopeusvalvonnasta on 24 prosenttia.
Holopainen sanoo myös, että poliisin kamerahankinnat on vain pieni, noin 1,5 promillen kokoinen siivu kolmen vuoden rahoituskehyksestä.
– On median antama kuva, että poliisilla ei ole muuta kuin automaattista nopeusvalvontaa. Se ei vastaa todellisuutta, Holopainen totesi Ykkösaamussa.
Kameroiden sijoittamista alamäkiin Holopainen perustelee pelkästään liikenneturvallisuudella.
– Alamäissäkin on vaarallisia paikkoja, hän huomautti.
Holopainen myötäilee Tervon väitettä, että kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa ylinopeudella on pieni rooli. Hänen mukaansa loukkaantumisiin johtaneissa onnettomuuksissa nopeuden merkitys on kuitenkin merkittävämpi.
– Ajonopeuden vaikutus liikenneturvallisuuteen on sinänsä kiistaton asia.
Tuore tutkimus poliisin puolella
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi julkaisi huhtikuun alussa , jonka mukaan kiinteä kameravalvonta laski ajoneuvojen keskinopeuksia valvotuilla tieosuuksilla.
Tutkimuksen perusteella näytti myös siltä, että ajonopeudet laskivat automaattivalvonnan ansiosta jonkin verran myös valvomattomilla teillä.
Timo Tervo kommentoi tutkimusta viime viikolla , jossa hän totesi että Suomessa liikenneturvallisuuden valvonnassa keskitytään liikaa pelkästään nopeusvalvontaan.
Tervo arvosteli automaattista nopeusvalvontaa myös ylen haastattelussa marraskuussa 2016.
https://yle.fi/uutiset/3-10174448?origin=rss
: https://usermanual.wiki/Sensys-Traffic/RS240/pdf
