Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
oswald sanoi:Niin talo on 200m2 ja uusi lattialämmityksellä ja asukkaita 2,5
Jos sulatuksista pääsisi eroon niin..........![]()

A-P.K sanoi:Pidentää vain käyntijaksoa, mutta sulatusmäärän tarve on sama tuotettu lämpömäärää kohden.
VesA sanoi:Eli CO2 voisi olla ajamatta kennoa jäähän asti paljon useammilla keleillä jos se osaisi käydä pienemmillä tehoilla. COP paranisi ja sulatukset vähenisivät. Esmes tuo minun Sanyoni (Argo 35, huipputeho nollakeleillä 4,5kW CO2-laitetta isompi) käyttäytyy erittäin paljon paremmin 0-keleillä, koska se käy tasaisesti pienellä ottoteholla eikä vedä kennoa liian kylmäksi.
Espeliini sanoi:Käytiin tuossa saunomassa...
Nostelin enne saunaa tank max 65, min 60 ja laskin 2 astetta huoneanturin tavoitelämpöä...
Aattelin että jos riittäs lämmin vesi.
No, kai se melkeen riittikin
Viimeinen suihku meinas jo olla hieman hailakka... huoh.
Vastusrajana tais olla 51.
Saunan jälkeen kävin pannuhuonees kattoon vehjettä... ja ihmetys oli suuri.
Yläosan lämpö oli 42 astetta, vastukset tietty huuti täysiä. Keskiosan lämpö oli 21 astetta ja... varaaja LT 17 !!!
Liekkö tuommonen käytös ihan normaalia... vai johtuneeko tuosta uudesta putkiviritelmästä ???
kyllä lämpimän veden pitäs näillä lauhoilla keleillä riittää hyvin. ainakin meillä riittää saunomisiin. mulla on vastusraja nyt ollut 45 ja aina kun olen käyny kattoon on ylälämpö ollu 54-59 astettaEspeliini sanoi:Käytiin tuossa saunomassa...
Nostelin enne saunaa tank max 65, min 60 ja laskin 2 astetta huoneanturin tavoitelämpöä...
Aattelin että jos riittäs lämmin vesi.
No, kai se melkeen riittikin
Viimeinen suihku meinas jo olla hieman hailakka... huoh.
Vastusrajana tais olla 51.
Saunan jälkeen kävin pannuhuonees kattoon vehjettä... ja ihmetys oli suuri.
Yläosan lämpö oli 42 astetta, vastukset tietty huuti täysiä. Keskiosan lämpö oli 21 astetta ja... varaaja LT 17 !!!
Liekkö tuommonen käytös ihan normaalia... vai johtuneeko tuosta uudesta putkiviritelmästä ???
ilppi on ollut kiinni jo yli kuukauden....Espeliini sanoi:no ei paha, 20 kWh/vrk vähemmän ku mulla ja isompi talo ja viel pohojosempanaki!
ainii mut sulla onki tuo ilppi
(ei silti paha)
ei oo tehty mitään. oon lukenu täältä et ei oo vissiin ollut pahemmin vaikutusta kulutukseen sillä putkimuutoksella.....Benzona sanoi:Oliko Japille tehty muutoksia synsteemiin?
Onkos joku jo koittanut huijata tuota ulkoyksikön lämpötilaa mittaavaa anturia? Jos sen saisi näyttämään muutaman asteen todelllisuutta korkeampaa lämpötilaa niin saattaisi käydä pienemmillä tehoilla eikä jäätyisi niin tiheään. Ulkoyksikön mittari taitaa olla joku NTC tai PTC vastus. Kuinkas sellaista huijataan näyttämään korkeampaa lämpötilaa? Onko jollakin elektroniikkamiehellä kikkoja vai pitääkö mennä kuumailmapuhaltimen kanssa pumpun taakse? Itse jo siirsin anturin paikkaa muutaman sentin mutta sillä ei ollut juuri vaikutusta mitattuihin lämpötiloihin.VesA sanoi:Ei.. jään tuotto ei ole suorassa suhteessa tuotettuun lämpömäärään. Ja tässä juuri on Sanyo CO2:n millään helpoilla konsteilla korjaamaton suunnitteluvirhe.
Vehjettä ei ole mahdollista saada toimimaan järkevästi märillä ilmoilla ilman että huijaa antureita jotenkin.
Eli CO2 voisi olla ajamatta kennoa jäähän asti paljon useammilla keleillä jos se osaisi käydä pienemmillä tehoilla. COP paranisi ja sulatukset vähenisivät. Esmes tuo minun Sanyoni (Argo 35, huipputeho nollakeleillä 4,5kW CO2-laitetta isompi) käyttäytyy erittäin paljon paremmin 0-keleillä, koska se käy tasaisesti pienellä ottoteholla eikä vedä kennoa liian kylmäksi.
ankl sanoi:Onkos joku jo koittanut huijata tuota ulkoyksikön lämpötilaa mittaavaa anturia? Jos sen saisi näyttämään muutaman asteen todelllisuutta korkeampaa lämpötilaa niin saattaisi käydä pienemmillä tehoilla eikä jäätyisi niin tiheään. Ulkoyksikön mittari taitaa olla joku NTC tai PTC vastus. Kuinkas sellaista huijataan näyttämään korkeampaa lämpötilaa? Onko jollakin elektroniikkamiehellä kikkoja vai pitääkö mennä kuumailmapuhaltimen kanssa pumpun taakse? Itse jo siirsin anturin paikkaa muutaman sentin mutta sillä ei ollut juuri vaikutusta mitattuihin lämpötiloihin.
ankl sanoi:Onkos joku jo koittanut huijata tuota ulkoyksikön lämpötilaa mittaavaa anturia? Jos sen saisi näyttämään muutaman asteen todelllisuutta korkeampaa lämpötilaa niin saattaisi käydä pienemmillä tehoilla eikä jäätyisi niin tiheään. Ulkoyksikön mittari taitaa olla joku NTC tai PTC vastus. Kuinkas sellaista huijataan näyttämään korkeampaa lämpötilaa? Onko jollakin elektroniikkamiehellä kikkoja vai pitääkö mennä kuumailmapuhaltimen kanssa pumpun taakse? Itse jo siirsin anturin paikkaa muutaman sentin mutta sillä ei ollut juuri vaikutusta mitattuihin lämpötiloihin.VesA sanoi:Ei.. jään tuotto ei ole suorassa suhteessa tuotettuun lämpömäärään. Ja tässä juuri on Sanyo CO2:n millään helpoilla konsteilla korjaamaton suunnitteluvirhe.
Vehjettä ei ole mahdollista saada toimimaan järkevästi märillä ilmoilla ilman että huijaa antureita jotenkin.
Eli CO2 voisi olla ajamatta kennoa jäähän asti paljon useammilla keleillä jos se osaisi käydä pienemmillä tehoilla. COP paranisi ja sulatukset vähenisivät. Esmes tuo minun Sanyoni (Argo 35, huipputeho nollakeleillä 4,5kW CO2-laitetta isompi) käyttäytyy erittäin paljon paremmin 0-keleillä, koska se käy tasaisesti pienellä ottoteholla eikä vedä kennoa liian kylmäksi.
VesA sanoi:A-P.K sanoi:Pidentää vain käyntijaksoa, mutta sulatusmäärän tarve on sama tuotettu lämpömäärää kohden.
Ei.. jään tuotto ei ole suorassa suhteessa tuotettuun lämpömäärään. Ja tässä juuri on Sanyo CO2:n millään helpoilla konsteilla korjaamaton suunnitteluvirhe.
Vehjettä ei ole mahdollista saada toimimaan järkevästi märillä ilmoilla ilman että huijaa antureita jotenkin.
Eli CO2 voisi olla ajamatta kennoa jäähän asti paljon useammilla keleillä jos se osaisi käydä pienemmillä tehoilla. COP paranisi ja sulatukset vähenisivät. Esmes tuo minun Sanyoni (Argo 35, huipputeho nollakeleillä 4,5kW CO2-laitetta isompi) käyttäytyy erittäin paljon paremmin 0-keleillä, koska se käy tasaisesti pienellä ottoteholla eikä vedä kennoa liian kylmäksi.
Tänään en nähnyt huurua ollenkaan, vaikka tykitteli menee melkein 80 %. Kosteuskin tosin oli < 60 %.A-P.K sanoi:VesA sanoi:A-P.K sanoi:Pidentää vain käyntijaksoa, mutta sulatusmäärän tarve on sama tuotettu lämpömäärää kohden.
Ei.. jään tuotto ei ole suorassa suhteessa tuotettuun lämpömäärään. Ja tässä juuri on Sanyo CO2:n millään helpoilla konsteilla korjaamaton suunnitteluvirhe.
Vehjettä ei ole mahdollista saada toimimaan järkevästi märillä ilmoilla ilman että huijaa antureita jotenkin.
Eli CO2 voisi olla ajamatta kennoa jäähän asti paljon useammilla keleillä jos se osaisi käydä pienemmillä tehoilla. COP paranisi ja sulatukset vähenisivät. Esmes tuo minun Sanyoni (Argo 35, huipputeho nollakeleillä 4,5kW CO2-laitetta isompi) käyttäytyy erittäin paljon paremmin 0-keleillä, koska se käy tasaisesti pienellä ottoteholla eikä vedä kennoa liian kylmäksi.
Puhuin lähinnä tilanteesta, jossa ollaan jo valmiiksi ulkoilman lämpötilassa <= 0°C. Jos ilman kosteus on > 90 % ei liene juurikaan väliä, miten konetta ajetaan, koska kastepiste ja jäätyminen alkavat heti (kastepiste ~ ilmanlämpötila). On asia erikseen sitten, kun ajetaan +x°C (esim > 2 °C). Tällöin on merkitystä paljonko tehoa otetaan, mutta yleensä 200 m2 talo ottaa jo tuossa vaiheessa sen verta tehoa, jotta koneissa ei enää riitä osatehon paukut. Eli plussalla on ajotavalla lievää merkitystä, jos peleissä varaa, mutta pakkasella ei ja kosteus määrää tahdinTänään en nähnyt huurua ollenkaan, vaikka tykitteli menee melkein 80 %. Kosteuskin tosin oli < 60 %.
A-P.K sanoi:Käyntiajat vaan kummasti lähenevät toisiaan, kun mennään nollaan tai pakkaselle tehosta riippumatta. Jos sinun kuvaajasi olisi alhaisempiin lämpötiloihin, ero vain pienenisi käyrien välillä. 0°C jälkeen veden osuus ilmassa laskee huomattavasti, joten enpä usko, että saat paljoakaan kosteudesta tehoa faasimuutoksen kautta.
Voin laskeskella ja piirrellä, mutta se viepi aikaa.
wattis sanoi:Koittanut sitä sanoa moneen otteeseen että CO2 laitteessa käyntiajat eivät muutu ajettiinpa kompuraa 80% teholla tai 100% teholla, kun ilmankosteus on yli 85%. Se jäätyy n. 20minuutissa.
Eli jos siihen rinnalle liittää sopivan kokoisen (?) vastuksen niin saisi ulkoyksikön näyttämään muutaman asteen yläkanttiin?Mika_Oulu sanoi:ankl sanoi:Onkos joku jo koittanut huijata tuota ulkoyksikön lämpötilaa mittaavaa anturia? Jos sen saisi näyttämään muutaman asteen todelllisuutta korkeampaa lämpötilaa niin saattaisi käydä pienemmillä tehoilla eikä jäätyisi niin tiheään. Ulkoyksikön mittari taitaa olla joku NTC tai PTC vastus. Kuinkas sellaista huijataan näyttämään korkeampaa lämpötilaa? Onko jollakin elektroniikkamiehellä kikkoja vai pitääkö mennä kuumailmapuhaltimen kanssa pumpun taakse? Itse jo siirsin anturin paikkaa muutaman sentin mutta sillä ei ollut juuri vaikutusta mitattuihin lämpötiloihin.VesA sanoi:Ei.. jään tuotto ei ole suorassa suhteessa tuotettuun lämpömäärään. Ja tässä juuri on Sanyo CO2:n millään helpoilla konsteilla korjaamaton suunnitteluvirhe.
Vehjettä ei ole mahdollista saada toimimaan järkevästi märillä ilmoilla ilman että huijaa antureita jotenkin.
Eli CO2 voisi olla ajamatta kennoa jäähän asti paljon useammilla keleillä jos se osaisi käydä pienemmillä tehoilla. COP paranisi ja sulatukset vähenisivät. Esmes tuo minun Sanyoni (Argo 35, huipputeho nollakeleillä 4,5kW CO2-laitetta isompi) käyttäytyy erittäin paljon paremmin 0-keleillä, koska se käy tasaisesti pienellä ottoteholla eikä vedä kennoa liian kylmäksi.
Nuo lämpöanturithan on vain lämpötilaan reagoivia vastuksia. Eli vastuksen (Ohm) suuruus riippuu vain ulkolämpötilasta.
Eli: Lämpötilan kasvaessa NTC-vastuksen resistanssi pienenee.
Tuolta lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/NTC-termistori
Ja jos muistan oikein niin tuo Sanyon vastaava oli nimenomaan NTC-vastus
Espeliini sanoi:Paljonko teillä ottotehot esim. 0 keleillä? Minulla aina 2.5 kW paikkeilla... eli jos tuottaa 4,5 kW niin coppi ei päätä huimaa.. jos tekis sen 6 kW niin olis hieman yli 2. Tämä siis ilman sulatuksia... ne pois niin ollaankin jo ~1.6 paikkeilla... tosin, jonnekin se vielä hukkaa sitä kun mulla ei tosiaan meinaa +3 keleilläkään nousta yli 1.3...
+7 oli ilmoitettu ottoteho 1.5 kW... (ainakin jossain esitteessä) tällöinhän saatais jo 6 kW tuotolla huima 4 coppi... tosin tuosta 6 kW pois sulatusten ~ 33% niin cop --> 2.7
VesA sanoi:Espeliini sanoi:Paljonko teillä ottotehot esim. 0 keleillä? Minulla aina 2.5 kW paikkeilla... eli jos tuottaa 4,5 kW niin coppi ei päätä huimaa.. jos tekis sen 6 kW niin olis hieman yli 2. Tämä siis ilman sulatuksia... ne pois niin ollaankin jo ~1.6 paikkeilla... tosin, jonnekin se vielä hukkaa sitä kun mulla ei tosiaan meinaa +3 keleilläkään nousta yli 1.3...
+7 oli ilmoitettu ottoteho 1.5 kW... (ainakin jossain esitteessä) tällöinhän saatais jo 6 kW tuotolla huima 4 coppi... tosin tuosta 6 kW pois sulatusten ~ 33% niin cop --> 2.7
Tarttis jonkun vähän mittailla... hiukan vaikea uskoa että vehkeessä oikeasti olisi antotehon mittaus ( tai jos on niin sitten sinne vaan antureihin kiinni). Joku muu arvaus siellä lienee, vaikkapa ulkolämpötilaan pohjautuva kierrosluvun säätö.

A-P.K sanoi:Piirsin käppyröitä - koneen osalta näyttää, että sellainen ilmankosteus kuin 60-70 % on kriittinen raja. Puhaltimen ilmamäärä on mitoitettu siten, jos kosteus on nuissa lukemissa, pysytään kastepisteen paremmalla puolella tai sen tuntumassaKenno huurtuu hiukan, mutta ei mene tukkeeseen.
Tämä talvi on ollut todella hankala, koska kosteus on ollut melkein sata jatkuvasti, joten silloin on oikeastaan vaikea tehdä yhtään mitään, kun kenno alkaa heti huurtua ja jäätyä. Ainoa vaihtoehto olisi ollut ilman kuivaus ja esilämmitys![]()
wattis sanoi:Jaappanissa (myös pohjoisessa) talvet ovat kuivia, wikipediasta voi tuonkin faktan käydä lukemassa. Oliskohan kenttätestaus suoritettu pohjois-japanissa ja tehty säädöt sun muut niiden kokemusten perusteella..
A-P.K sanoi:Kompuran tehoa ajetaan ulkoilman lämpötilan mukaan. Oletuksena, että ulkoa saaadaan joku osuus ja loppu tuotetaan kompuralla. Käyrästä minulla ei tosin ole hajuakaan![]()
Itse kuvittelen että sen ulkolämpomittarin avulla systeemi arvioi talon lämmöntarveen (lämmitysjärjestelmään lähtevän veden lämpötilan) ja sen ulkoyksikössä kiinni olevan anturin avulla järjestelmä ohjaisi kompuran tehoja ja sulatteluja. Tuotahan voisi kokeilla lämmittämällä antureita vuoron perään ja seuraamalla muutoksia systeemin toiminnassa (lähteekö lattialämmitysveden asetusarvo laskemaan vai kompuran taajuus laskemaan)wattis sanoi:Pitää koittaa ensi kesän aikana virittää itselle joku säätöruuvi tuohon ulkolämpötilamittariin. Kummankohan mittarin mukaan tuota kompuraa muuten ajetaan, sen sisäyksiköltä lähtevän mittarin mukaan, vai ulkoyksikön oman mittarin mukaan?A-P.K sanoi:Kompuran tehoa ajetaan ulkoilman lämpötilan mukaan. Oletuksena, että ulkoa saaadaan joku osuus ja loppu tuotetaan kompuralla. Käyrästä minulla ei tosin ole hajuakaan![]()
ankl sanoi:Itse kuvittelen että sen ulkolämpomittarin avulla systeemi arvioi talon lämmöntarveen (lämmitysjärjestelmään lähtevän veden lämpötilan) ja sen ulkoyksikössä kiinni olevan anturin avulla järjestelmä ohjaisi kompuran tehoja ja sulatteluja. Tuotahan voisi kokeilla lämmittämällä antureita vuoron perään ja seuraamalla muutoksia systeemin toiminnassa (lähteekö lattialämmitysveden asetusarvo laskemaan vai kompuran taajuus laskemaan)