Mittaaminen tuottaa mittayksiköllä ilmaistun suureen ja jos mittayksikköä ei ole johdettu samasta referenssiperiaatteesta, mihin perustuen mittaaminenkin pyritään tekemään, on lopputuloksin hölynpölyä.Hämmästyttävää, miten et ymmärrä mittayksikön ja mittaamisen käsitteellistä eroa. Puhut kahdesta aivan eri asiasta.
Vuorokausi on luonnostaan suure, joka vastaa auringon näennäisen kiertoliikkeen jaksoa taivaalla, piste. Vuosi taas vastaa muiden taivaankappaleiden kierron ja auringon kierron keskinäistä jaksoa. Nuo ovat luonnostaan aikamittoja, mutta mittausreferenssit ovat kummallekin omansa ja tunti sekä minuutti ja "kalenterisekunti" on johdettu vuorokaudesta murto-osiin jakamalla. Nykyinen tieteellinen sekunti on määritelty toisista lähtökohdista eikä noita kahta tietä tulla millään kiinteällä tempulla yhteen, vaan kyse on pitkästä sopimusjaksosta, joka muodostaa historiallisen jatkumon (siihen saakka, kun tieteellinen sekunti otettiin käyttöön). Vuosien, kuukausien ja vuorokausien sotkeminen tieteelliseen sekuntiin todellakin vain sotkee käsitteistöä. Tunnin ja minuutin voi tietenkin mittayksikkönä johtaa kummasaikin suunnasta, mutta lähinnähän tuo vain sotkee käsitteistöä lisää. Voit toki lähteä tieteellisen sekunnin monikerroista ja ilmaista aikajakson minuutteina, tunteina, vuorokausina, viikkoina, kuukausina ja vuosina jne. mutta jo vuorokausien kohdalla erkaannutaan siitä, mitä vuorokaudella käytännössä on tarkasti ottaen totuttu tarkoittamaan pitemmistä jaksoista nyt puhumattakaan.
Jollet ole koskaan joutunut muuttelemaan aikoja ja ajankohtia tieteellisen sekunnin ja kalenterimittojen välillä, ymmärrän, että saatat mieltää asian toisin (omasta mielestäni liiallisesti yksinkertaistettuna, josta on seurauksena lähinnä sotkua ja sähläystä). Mutta kun suuremmat "aikayksiköt" (vuorokaudesta ylöspäin ja noiden murto-osiin sidotut kellot) on sidottu aikoinaan muuhun kuin kymmenjärjestelmään, ne voivat aivan hyvin pysyä entisisssä suhteissaan, koska kyse on luonteeltaan kalenteriperustaisista mittayksiköistä. Vai väitätkö, etteivät kalentereissa käytettävät aikasuureet muka olisi ajan mittayksiköitä ja että niillä muka ei mitattaisi aikaa? Kalenterin ja tieteellisen (sekunteja mittaavan) kellon suhde on saman tapainen kuin ilmapuntarilla ja perinteisellä korkeusmittarilla. Toisessa on paineasteikko, toisessa tyypillisesti mitat jalkoina. Koneisto on periaatteessa täysin sama, mutta jälkimmäisessä on lisäksi kalibraationuppi. Jos korkeusmittarissa käytettäisiin jotakin muuta perinteistä johdettua pituusmittayksikköä kuin jalkoja, olisi jopa mahdollista tietyllä johdetulla pituusmittayksiköllä saada sekä painemittariin että korkeusmittariin yhteinen mitta-asteikko. Samallakin mittalaitteella voi mitata vaihtoehtoisia asioita, jotka eivät suoraan rinnastu tai muunnu toisikseen.
