Onkos nykyään autoissa tyypillinen kokonaismatkamittari ns. Gigametrimittari? Ainakin mekaanisilla mittareilla tuo oli lopulta se yleisin.
SI-yksiköistä ja lyhenteistä jutustelua
- Keskustelun aloittaja -Teme-
- Aloitettu
Kun otetaan aika mukaan, niin sitten autolle sopii metriä sekunnissa. Jaetaan kilometriä tunnissa 3,6:lla, niin saadaan metriä sekunnissa, mutta uuden mitta-asteikonhan tuo vaatisi. Omasta mielestäni metriä sekunnissa olisi autolla ajettaessa jopa soveliaampi kuin kilometriä tunnissa, kun silmä suunnilleen kertoo suoraan nopeuden yksikköinä, jotka ovat tuttuja ja helppo suhteuttaa toisiinsa. Aikayksiköt on valitettavasti vaikeampi muuntaa suuremmiksi, joten on hiukan vaikeampi mieltää lonkalta, milloin on ajanut 100km esimerkiksi nopeudella 30m/s (vaikkakin moisen oppii arvioimaan aika nopeasti).
- Keskustelun aloittaja
- #203
kilon lyhenne on pieni k
eli on k€Case vuodelta 1999 kun Orbiter luotain tuhoutui
viralliset SI-yksiköt ovat on m ja s, jolloin siitä SI-johdannaisyksikkö on m/s. Silti km/h on sallittu SI‑yksiköiden johdannainen, koska se perustuu metreihin ja sekunteihin, sekä on suoraan muunnettavissa SI-yksikköön.
Nopeutta mitatessa km/h myös käyttää virallista suuretta ja kerrannaista kilo eikä esimerkiksi 80000m/h
Sähköautoissa on lisäksi kulutuksen seuraamiseen on kWh/100km mikä taasen aika omanlainen sekasikiö eri suureita, toisaalta range tuon lisäksi on SI-mukainen metriin perustuva
pökö
Kaivo jäässä
Siinä sitte mietit montako sekuntia kestää että olet kohteessa perillä
pökö
Kaivo jäässä
Turha takertua, isoakin koota näkee käytettävänkilon lyhenne on pieni k
- Keskustelun aloittaja
- #206
K on Kelvin, ei ole muussa SI-yksikössä tai johdannaisyksikössä käytössä
jos näkee käytössä, niin se on virheellinen esitystapa.
Vain erisnimistä johdetut SI-yksiköt kirjoitetaan isolla kirjaimella. esim. T - Tesla, W - Watt, Pa - Pascal, K - Kelvin
Ei ole ollut Kilo nimistä heppua keksimässä/ määrittelemässä kyseistä yksikköä siten että olisi sille voinut antaa nimensä
Viimeksi muokattu:
Kuka on niin iso ISO-standardifundamentalisti, että menee ruottalaisille foorumeille sivistämään, että käyttäkää megakilometrejä. Raporttia sit tänne, että miten suhtautuvat ja kuinka nopeasti tauti leviää.
Nopeushan vaihtelee reitin varrella sekä tien laadun että nopeusrajoitusten mukaan. Hetkellisellä nopeudella et tee mitään matkan keston arvioimiseksi eikä keskinopeudenkaan arviointi ole helppoa (eli nopeuden pudottaminen 36km/h alias 10m/s alentaa keskinopeutta aina enemmän ja hitailla nopeuksilla suhteessa sitäkin enemmän kuin vastaava nopeuden lisääminen). Navigaattoriin sisältyvä aikalaskin auttaa myös nykyisin käytetyllä km/h, jos ei ole omakohtaista kokemusta vastaavasta matkasta vastaavissa olosuhteissa.
PS. Kun on tullut noita aikamuunnoksia paljon koodatuksi ja niihin liittyvät hankalat suhdeluvut harmittavat, olen itse tottunut ilmaisemaan ja merkkaamaan parametreiksi lyhyehköt arkielämän aikaviiveet sekunteina jonnekin 10 ks vaiheille saakka. Tunnin pituudet sekunteina 3600 ja 7200 muistaa ja mieltää aina ja tyypilliset tasakymmenen minuuttiluvut 600, 1200, 1800, 2400 jne. samoin.
Viimeksi muokattu:
Ehkä meidän pitäisi alkaa käyttää kotimaisesti pk-yksiköitä.
pökö
Kaivo jäässä
ke ta Ke, melko yhdentekevää kun lähes kaikki tietää mitä tarkoitetaan, kumpikaan ei vissiin ole virallinen yksikkö
Vähän on eroa, suurimmalle osalle vain iso kirjain. Kaikki ehkä tietää ton kilon ja Kelvinin, mutta kukaan ei tiedä mikä on Mm.
Harrastelija
Vakionaama
Mistä lie ruottalaiset tuon keksineet kun kyse ei ole mailista vaikka niin voisi luulla.
Onhan meilläkin kyllä poronkusema…..
- Keskustelun aloittaja
- #216
Ero on vain x*109 mm -> Mm
Hyvin vanhaa perua jostain roomalaisista mitoista kuten mailikin. Maili tulee latinan sanasta mille eli tuhat mutta se on tarkoittanut ihan eri mittoja eri maissa eri aikoina. Ruotsissa oli jonkun maakunnan (kaikilla maakunnillakin oli omansa) "mil" reilu 10km ja se otettiin jonkinlaiseksi Ruotsin standardiksi 1600-luvulla ja metrijärjestelmän takia 1800-luvulla määrättiin tasan 10km mitaksi. Siellä se on säilynyt yleisessä käytössä kun Suomen vastaava peninkulma on jo hävinnyt. Paitsi ehkä meripeninkulma joka taas on ihan eri mitta 1852m. Paras olis vaan pysyä kilometreissä...
SI-järjestelmän kertoimiin on tullut pieni epäjohdonmukaisuus, kun kilon lyhenne on pieni k. Muut yhtä suuremmat kertoimet merkitään isolla kirjaimetta, kuten M, G tai T. Yhtä pienemmät merkitään pienellä, kuten m, p tai n. Kilohan ei ole yksikkö, vaan tuhatta tarkoittava kerroin, joten se voisi kyllä osa iso, vaikka ei ole henkilön nimi. Olisiko pelätty sekaantumista Kelviniin?
- Keskustelun aloittaja
- #219
Jos oikein muistan, niin kilo on kautta historian kirjoitettu pienellä ja siksi se vakiintui käyttöön pienellä kirjaimella vaikka muut yli 1 kertoimet ovat isolla.
Noiden isojen ja pienien kertoimien kokoa kuvaavat kirjaimet myös ovat näppäriä hahmottamaan onko kerroin iso vai pieni. Mega vs milli, Peta vs piko ja jotta Y vs jokto y
Noiden isojen ja pienien kertoimien kokoa kuvaavat kirjaimet myös ovat näppäriä hahmottamaan onko kerroin iso vai pieni. Mega vs milli, Peta vs piko ja jotta Y vs jokto y
haraldh
Vakionaama
Maapallo voidaan jakaa 360°, kukin aste voidaan jakaa minuutteihin (60 / aste). Yksi minuutti on yksi meripeninkulma eli 1852 metriä, ruotsiksi mm. distansminut.
360*60*1852 = 40003200
Melko lähellä 40 tkm (!) tai 40 Mm.
Merinpeninkulma voidaan jakaa kymmenee osaa, kukin osa on kaapelimitta. Kaapelimitta on siis 185,2 metriä.
360*60*1852 = 40003200
Melko lähellä 40 tkm (!) tai 40 Mm.
Merinpeninkulma voidaan jakaa kymmenee osaa, kukin osa on kaapelimitta. Kaapelimitta on siis 185,2 metriä.
Virhe... SI-standardi ei salli tuplakertoimia mega ja kilo samaan termiin. Mega * kilo = giga ja silloin käytetään sitä.
Tämä on vähän mutkikkaampi tarina. Jakoa ei voi tehdä ihan mihin tahansa. Meripeninkulma mitataan pituuspiiriltä ja se on käytännössä asteminuutin mittainen pala siitä. Leveyspiiriltä tuo ei onnistu kun ne ovat eri pituisia keskenään. Ja tarkalleen laskettuna pituuspiirilläkin matka vaihtelee eli asteminuutti ei olekaan joka kohdassa yhtä pitkä, koska maapallo ei ole pallon muotoinen.
Meripeninkulmasta tuli SI-yksikkö kun tehtiin päätös, että se on tasan 1852 metriä. Esim. Helsingissä yksi asteminuutti pituuspiirillä on oikeasti 1856,921 metriä kun se lasketaan navigoinnissa yleisesti käytössä olevassa WGS84 koordinaattijärjestelmässä.
- Keskustelun aloittaja
- #223
Ja sitten lämpöpumpuissa puhutaan asteminuuteista, niin sitä ei vissinkään lasketa samalla tavalla
pökö
Kaivo jäässä
Joskus käy mielessä että miten nämä aina oikeassa olevat elelee. Voiko tälläinen persoona esim matkustaa minnekään missä puhutaan jotain ( mie/sie) murretta? Sehän pitää korjata äkkiä.
Onko rentoa hetkeä ollenkaan?
En siis kohdenna tätä keneenkään foorumilla.
Onko rentoa hetkeä ollenkaan?
En siis kohdenna tätä keneenkään foorumilla.
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Palstalla varmaan on enemmän oikeassa olevia kuin oikeassa elämässä voi tavata.
Mutta kun tästä asiasta on 6 sivua tekstiä, niin eikö se kerro sitä, että pitäisi enemmän olla ketjuja joissa puhutaan politiikkaa? Jos/kun on tarve puhua teknisen asian ulkopuolista asiaa (tässä tekniikan filosofiaa)
Mutta kun tästä asiasta on 6 sivua tekstiä, niin eikö se kerro sitä, että pitäisi enemmän olla ketjuja joissa puhutaan politiikkaa? Jos/kun on tarve puhua teknisen asian ulkopuolista asiaa (tässä tekniikan filosofiaa)
Hempuli
Töllintunaaja
Ei kerro, eikä pitäisi puhella politiikasta. Politiikasta keskustelu ei johda mihinkään järkevään. Pilkunviilausketjut esim. mittayksiköistä toimii paremmiin viihdykkeenä silloin, kun lämoöpumput toimivat käsin koskematta hygieenisesti päivästä toiseen.
Politiikasta keskusteluun löytynee paljon foorumeita, joissa keskustelua ei häiriköidä mlp/vilp-väännöillä tai muulla asumisen liittyvällä hapatuksella.
Hienoisesti aistittava närkästyksesi alkoi ehkä tuosta k/K -asiasta. Jos oltaisiin marttojen leivontapalstalla ja keskustelussa olisi kakun teko, k voisi olla vaikka kaljapullollinen. Tämän ketjun kontekstissa asiassa ei mielestäni ole tulkinnanvaraa.
pökö
Kaivo jäässä
Ei ole mitään närkästystä
- Keskustelun aloittaja
- #229
Kun ketjun topikki on ”SI-yksiköistä ja lyhenteistä jutustelua”, niin itse ainakin oletan että silloin sisältönä on SI-yksiköistä jutustelua ja voidaan insinörttimäisen tarkkaakin saivartelua aiheesta pitää. Joku saattaa kirjoittaa kWh kun piti olla kW niin siitä tulee huomauttaa, koska pieleen meni
Politiikka on sitten taas tunnetason populismia ja sillä ei ole mitään sidonnaisuutta määriteltyihin standardeihin. Poliitikkojen vahvistamat lait ovat tulkintoja aiheesta, ei kiistaton fakta mitä voidaan osoittaa todeksi esim.matemaattisella kaavalla tai mittaamalla.
Politiikka on sitten taas tunnetason populismia ja sillä ei ole mitään sidonnaisuutta määriteltyihin standardeihin. Poliitikkojen vahvistamat lait ovat tulkintoja aiheesta, ei kiistaton fakta mitä voidaan osoittaa todeksi esim.matemaattisella kaavalla tai mittaamalla.
Viimeksi muokattu:
Si onkin hienoista. Et ehkä huomaa sitä itseEi ole mitään närkästystä
Hauskaa kevätpäivää!
Perusyksikössä kilogramma on toinenkin epäjohdonmukaisuun. Perusyksiköksi on otettu k-etuliitteellinen yksikkö. Se poikii koko järjestelmään, kun perusyksiköstä ei muodosteta kerrannaisia, vaan sen tuhannesosasta, grammasta. Tästäkin voi syyttää ranskalaisia, jotka aikanaan, ennen varsinaisen SI-järjestelmän syntymistä metrin ja kilogramman nimesivät. Muuten ennen mm. fysiikassa ja kai kemiassakin oli käytössä myös cgs-järjestelmä, siis senttimetri gramma, sekuntti.
Samoin kuin nykyihminen ei ymmärrä megametri yksikköä pituudelle eivät aikalaiset ymmärtäneet usein tarvittavaa milligramma yksikköä massalle. Niinpä tehtiin muutos, jossa milligramma korvattiin yksiköllä gramma ja sen vuoksi sitä massan perusyksikköä, litraa vettä, jouduttiin näin kutsumaan kilogrammaksi.
Ranskalaisilta peräisin oleva järjestelmä (massan perusyksikkönä gramma) oli aivan looginen (mutta tietenkin fysiikan ymmärrys on kehittynyt valtavasti moisista ajoista eikä tuolloin ollut aavistustakaan, että aikaisempaa paljon moninaisempi joukko mittasuureita on mahdollista johtaa toisistaan). Itse asiassa SI-järjestelmä kehittäjät pilasivat casen gramma/kilogramma, mutta syyt olivat aivan käytännön elämää ja silloista(!) mittaustekniikkaa palvelevat pragmaattiset tarpeet.
Eihän kilogramma ole perusyksikkö vaan gramma. Vai mitä tarkoitat?
Husky
Hyperaktiivi
En ole löytänyt. Olisiko vihjeitä missä sivistyneet ihmiset kirjoittaa 99% sivistyneesti ja vielä sen lisäksi olisi näin vilkas eikä mikään viesti per viikko?
Hempuli
Töllintunaaja
Politiikka on vähän kuin kvanttifilosofia, ei kuulu ymmärryksen piiriin. Jostain on jäänyt mielikuva, että twitterissä olisi korkean tason poliitikkojen viestejä. Joskus törmäsin Uusi Suomi -foorumilla Elina Lepomäen (nyk. Valtonen) ja vihreän aatteen toimittajan väliseen keskinäiseen debattiin, jossa mielipiteitä maailmantaloudesta käännettiin useasta kulmasta toisiaan kunnioittaen. Se oli ennen kansanedustajuutta ja seurasin sitä lähinnä sen takia, kun kaksi ihan eri mieltä asioista olevaa pystyi viestimään asiallisesti ja perustellen omaa kantaansa repimättä netin syövereistä muita mielipiteitä omiensa tueksi sekä antaen toisilleen tunnustusta hyvistä pointeista.
Siis mitä tarkoitat nyt tuolla "perusyksiköllä"?
grammaa olisin itsekin veikannut mutta VTT:n sivuilla massan SI perusyksikkö on kg
www.vttresearch.com
SI-mittayksiköt Suomessa | VTT
SI-järjestelmä koki suurimman muutoksensa sen käyttöönoton jälkeen, kun SI-järjestelmän perusyksiköt sidottiin luonnonvakioihin, joiden tarkat lukuarvot kiinnitetään. Tämän uudistuksen myötä järjestelmästä tuli yksinkertaisempi ja perustavanlaatuisempi sekä lopultakin päästiin eroon viimeisestä...
www.vttresearch.com
| SI perusyksikkö | ||
| Perussuure | Nimi | Tunnus |
| pituus | metri | m |
| massa | kilogramma | kg |
| aika | sekunti | s |
| sähkövirta | ampeeri | A |
| termodynaaminen lämpötila | kelvin | K |
| ainemäärä | mooli | mol |
| valovoima | kandela | cd |