SPRSUN 15,8kW käyttökokemuksia

LAITTEET
SPRSUN CGK-040V3L-B monoblock 15,8kW
Sulakkeet 3x16A
Varaaja ES MWT 300.4 Lvi 5398011, hybridi 300 Litraa
Kiertovesipumppu A-Collection 25-80
Ouman EH-80 patteriverkoston lämmönsäädin
Vexve ABV 4121 lämmönjakoventtiili

Mittarit:
Sähkötaulussa Shelly Pro 3EM
Putkissa Multical 303T

ESITTELY
Lämmitysverkoston vesi kiertää ulkona
Kiertovesipumppu on pannuhuoneessa ja kytkettynä pistorasiaan jota VILPi ohjaa.
Käyttövesi tulistetaan hybridivaraajan yläosassa
Käyttöveden 3kW lämmitysvastus toimii myös tarvittaessa lämmityskiertoon, jos pumpun tuotto ei riitä.
Varaajassa 3x2kW varalla.
WiFi - etähallinta kännykkäapilla
Smart Grid valmius.

Heat Pump kännykkäappi
Alkunäytöllä:
- Inlet temp
- Lämpötilapyynnin asetus
- Toimintatilan kuvakkeet
- On / Off

EDIT 8.11.
SMART GRID JA EVU
Antin Valinnan sivuilta:
"Uudessa päivitetyssä mallissa SG Ready toiminto, jolla on mahdollista ohjata ilmavesilämpöpumpun kulutusta pörssisähkön hinnan mukaan. SG Ready toiminnon hyödyntäminen vaatii esimerkiksi Shelly Pro 2 ja Shelly Pro 3EM ohjaimet jotka välittävät pörssisähkön hinnan ilmavesilämpöpumpulle. Kytkentäkaavio tuotekuvissa ilmavesilämpöpumpun ja Shelly Pro 2 välille.

Päivityksen mukana EVU toiminto on myös vakiona ilmavesilämpöpumpussa. EVU toiminto mahdollistaa aurinkopaneelien kytkemisen osaksi ilmavesilämpöpumpun järjestelmää. Ilmavesilämpöpumppu nostaa lämmitystehoa kun aurinkosähköä on saatavilla."

VILP käynnistetty 15.8.2024

Kuukausi-COP
COP 1 ei sulatuksia, COP 2 sis. sulatukset, °C kk keskilämpö, Lämmitystarveluku
COP 1COP 2°CLT
syys-242,72,613,2°71
loka-243,23,16,8°317
marras-242,82,71,9448
joulu-24

3.10.-24 Patterikierron paluu muutettu VILPin inlettiin.
18.10.24 Inletin lämpöanturi kalibroitu. Näytti yli 2°C liian vähän jolloin VILP lämmitti "liian" lämmintä vettä. Virhettä jäi vielä n. 0,6° mutta näyttää nyt saman kuin outletin anturi.
19.10.24 Ouman sisäanturi asennettu.

Vuosikulutus 2025
SPRSUN n. 4,7 MWh, kaikki yhteensä 7,1 + 1-2 m3 polttopuuta. (Öljy + ILP kulutus oli n. 14 MWh/a)
 

Liitetiedostot

  • 6E0D29B1-7193-4833-970A-E6CD03418F0F.jpeg
    6E0D29B1-7193-4833-970A-E6CD03418F0F.jpeg
    439,5 KB · Lukukerrat: 433
  • CC53A2CE-FBBF-48E4-B625-2B3516AF73D7.jpeg
    CC53A2CE-FBBF-48E4-B625-2B3516AF73D7.jpeg
    173,9 KB · Lukukerrat: 359
  • 645D2317-1D80-4541-89A0-38B5CD58784C_1_102_o.jpeg
    645D2317-1D80-4541-89A0-38B5CD58784C_1_102_o.jpeg
    48,4 KB · Lukukerrat: 370
  • C0BC04B1-868A-4417-88FF-4F319F3721CB.jpeg
    C0BC04B1-868A-4417-88FF-4F319F3721CB.jpeg
    205,8 KB · Lukukerrat: 410
  • SPRSUN 15,8kW COP.jpg
    SPRSUN 15,8kW COP.jpg
    38,1 KB · Lukukerrat: 314
Viimeksi muokattu:
tuota , tää ei oo niin yksinkertainen systeemi , tuo pumppu vie lattialämmitys vettä lämmönvaihtimesta lattialämmitys varaajaan , pelkästään , eli tuohon on tehty kaksois piiri, VILPissä kulkee glykolineste ( -25c) ja se piiri on siellä sprsunin sisällä olevan pumpun kierrossa.
Luulen että kokeilen laittaa lämpö anturin tähän glykolipiiriin , tulevaan vaihtimelle ja kun sen lämpö ylittää vaikka 35 astetta , lähtee käsky käynnistää toinen kiertovesipumppu jolla siirtyy lämpö varaajaan
Siis onko Sprsunissa oma kiertovesipumppunsa? Minä ymmärsin jostain ketjusta, että ei ole kiertovesipumppua.
 
Juu tosiaan taisi jäädä mainitsematta tämä on R290 malli. ja pumppu rakennettu sisälle sinne, Minkälainen lämpötila ero teillä on ollut tulevan ja menevän välillä , se ilmeisesti vaikuttaa suoraan nesteen kiertonopeuteen , vakiona näyttää olevan 5 astetta , onkos tämä ollut teillä testien mukaan oikea arvo vai oletteko muuttaneet sitä ?
 
Juu tosiaan taisi jäädä mainitsematta tämä on R290 malli. ja pumppu rakennettu sisälle sinne, Minkälainen lämpötila ero teillä on ollut tulevan ja menevän välillä , se ilmeisesti vaikuttaa suoraan nesteen kiertonopeuteen , vakiona näyttää olevan 5 astetta , onkos tämä ollut teillä testien mukaan oikea arvo vai oletteko muuttaneet sitä ?

Optimi taitaa olla sama mikä on lämmitysputkistossa tapahtuva dT. Eli kun lämpöä syntyy ja luovutetaaan samalla erotuksella niin puskurivaraaja toimii silloin oikein. Eli varaaja täyttyy dT lämpöisestä vedestä kun pumppu käy ja syöttää dT lämpöistä vettä lämmitykseen silloin kun pumppu ei käy. Silloin ei kylmä ja kuuma vesi sekoitu missään kohtaa.
 
Mulla temp.diff. tällä hetkellä 7 astetta. Tällaisessa noin 10 asteen pakkassäässä tulee pumpulle käyntijaksoja keskimäärin 6 kpl/vrk.
Lukua kasvattamalla pumppu kävisi harvempaan ja pienentämällä taas tiuhemmin. Olen pääasiassa ajellut nyt ECO-moodissa ja pyrkinyt pitämään käyrän sellaisena että suntille jää vielä vähän varaa, eikä varaajan vesi pääse missään kohti viileämmäksi kuin oumannilla on lattiaan pyyntiä.
 
  • Tykkää
Reaktiot: are
Optimi taitaa olla sama mikä on lämmitysputkistossa tapahtuva dT. Eli kun lämpöä syntyy ja luovutetaaan samalla erotuksella niin puskurivaraaja toimii silloin oikein. Eli varaaja täyttyy dT lämpöisestä vedestä kun pumppu käy ja syöttää dT lämpöistä vettä lämmitykseen silloin kun pumppu ei käy. Silloin ei kylmä ja kuuma vesi sekoitu missään kohtaa.
tuo on mulle aika hepreaa :D mun pitää miettiä noita miten toimii , lattialle oon huomannut että jää noin 10-12 astetta mut sellaisena on toiminut jo vuosia ja kelpa sellaisenaan , voisi kokeilla jos muuttaa vaikka lämpöeroa 5>6 asteeseen ja kattoo miten vaikuttaa pumpun toimintaan , sitten onko kukaan käyttänyt muita softia SPRSun laitteiden kanssa, josta voisi kerätä paremmin lämmitys dataa talteen , tuo oma "tom tom" näyttön ohjelma on aika kökkö
 
itse olen vasta käyttänyt sitä 3 päivää , itse asiassa vasta kolme yötä , olen käyttänyt sitä vaan ku sähkö on halpaa
 
tuo on mulle aika hepreaa :D mun pitää miettiä noita miten toimii

Nytkkisääntönä voi sanoa että mitä kuumemmaksi vesi lämmitetään sitä kalliimpaa sen lämmitys on. Siksi optimi on se tilanne, jossa vettä ei lämmitetä astettakaan kuumemmaksi kuin mitä tarvitaan. Ylimääräisiä asteita alkaa syntymään aina, kun haaleaa ja kuumaa vettä sekoitetaan keskenään esim. shuntissa tai puskurivaraajassa.
 
Nytkkisääntönä voi sanoa että mitä kuumemmaksi vesi lämmitetään sitä kalliimpaa sen lämmitys on. Siksi optimi on se tilanne, jossa vettä ei lämmitetä astettakaan kuumemmaksi kuin mitä tarvitaan. Ylimääräisiä asteita alkaa syntymään aina, kun haaleaa ja kuumaa vettä sekoitetaan keskenään esim. shuntissa tai puskurivaraajassa.
juu tämä on selvää, kokeilin viikonloppuna koneen kykyä ja kyl se kivasti kiipee 70 asteeseen asti , ja COP oli 2 alueella , ei alle , mutta tuo on hyvä tieto että kykenee tekeen hyvin lämpöä, nyt pitää aloittaa ohjelmmoimaan pörssi relettä , se on jo asennettu kauan sit mut ohjelma puuttuu , Shelly saa alkaa taipuu töihin kohtapuolin
 
Juu tosiaan taisi jäädä mainitsematta tämä on R290 malli. ja pumppu rakennettu sisälle sinne, Minkälainen lämpötila ero teillä on ollut tulevan ja menevän välillä , se ilmeisesti vaikuttaa suoraan nesteen kiertonopeuteen , vakiona näyttää olevan 5 astetta , onkos tämä ollut teillä testien mukaan oikea arvo vai oletteko muuttaneet sitä ?
Vakiona oli 5. Muutin neljään. Itselleni perustelin että sekin aste on pois vilpin tekemästä ”turhasta” lämmöstä.

Samasta syystä patteriverkoston kiertovesipumppu on mahdollisimman suurella.
 
Joo just laitoin varaajaa lämmittää tuon ja näkyy pelloovan ihan ok.. laitoin 60c kesä ajaksi käynyt kerran päivässä. 15kw päivässä mennyt sähköä.. vedin talveksi lämmitys kaapelit kondessi vesi pönttöön ja sieltä maahan jne.. puun kulutus on tippunut melkein nollaan ja tehoa tuntuu piisaavan. Onko Shelly helppo laittaa? Ja voiko sen ohjelmoida käynnistyy ilman shellyä alemmille lämmöille? Saako kierto vesi pumpun pyörimis nopeutta säädettyy? Mikä on salasana että pääsee hämmentää konetta?
 
Joo just laitoin varaajaa lämmittää tuon ja näkyy pelloovan ihan ok.. laitoin 60c kesä ajaksi käynyt kerran päivässä. 15kw päivässä mennyt sähköä.. vedin talveksi lämmitys kaapelit kondessi vesi pönttöön ja sieltä maahan jne.. puun kulutus on tippunut melkein nollaan ja tehoa tuntuu piisaavan. Onko Shelly helppo laittaa? Ja voiko sen ohjelmoida käynnistyy ilman shellyä alemmille lämmöille? Saako kierto vesi pumpun pyörimis nopeutta säädettyy? Mikä on salasana että pääsee hämmentää konetta?
Sähkäri laittoi shellyn erilliseen keskukseen, ihan vaan syöttöjohtojen väliin taisi laittaa. Siitä näkee esim hetkelliset ottotehot reaaliajassa kännykkäapista ja erikseen joka vaiheelle. Mulla shelly ei ohjaa mitään. Mulla on erillinen kiertovesipumppu (R32-malli) jossa on nopeudelle mekaaninen säätö.
 
Sähkäri laittoi shellyn erilliseen keskukseen, ihan vaan syöttöjohtojen väliin taisi laittaa. Siitä näkee esim hetkelliset ottotehot reaaliajassa kännykkäapista ja erikseen joka vaiheelle. Mulla shelly ei ohjaa mitään. Mulla on erillinen kiertovesipumppu (R32-malli) jossa on nopeudelle mekaaninen säätö.

Hetkinen... Ymmärränkö oikein että kuorma vedetään Shellyn läpi? Ja eihän ole 400V jännite vielä?

Ei noin... Ei noin....
 
Hetkinen... Ymmärränkö oikein että kuorma vedetään Shellyn läpi? Ja eihän ole 400V jännite vielä?

Ei noin... Ei noin....
Olisiko siellä oikeasti tällainen Shelly PRO 3EM? Ei se virta tuon "läpi mene", vaan virtamuuntajien läpi. 8)
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko siellä oikeasti tällainen Shelly PRO 3EM? Ei se virta tuon "läpi mene", vaan virtamuuntajien läpi. 8)

Toivotaan näin. Foorumeilla on tullut joskus vastaan hazardejakin virityksiä.
 
Toivotaan näin. Foorumeilla on tullut joskus vastaan hazardejakin virityksiä.
Onkohan tämä nyt käyttöön sopiva 3-vaiheinen versio? :rolleyes:

AST_MISC_26697918.jpg
 
Perusteluja kaivattaisiin. :)

Tekoäly:

Shelly Pro 3:n relekoskettimien suurin sallittu kytkentäjännite on valmistajan mukaan 240 V AC, vaikka laite pystyykin ohjaamaan kolmea eri vaihetta ja jokainen kanava kestää 16 A.

Tässä on olennainen ero:

* Kolmivaiheinen syöttö: L1–L2–L3, 400 V vaiheiden välillä
* Shelly Pro 3: yhden relekoskettimen yli saa olla enintään 240 V AC
* Siksi ei pidä kytkeä esimerkiksi L1 → Shelly → kiuas ja L2 → Shelly → kiuas niin, että releen kontaktien yli tulee 400 V.
* Shellyn oma käyttöjännite on 110–240 V, joten se sopii hyvin DIN-kiskolle, mutta sen releet eivät ole 400 V:n kytkentään hyväksyttyjä.

Oleellinen nyrkkisääntö: Shelly Pro 3:n jokainen rele voi kytkeä yhden L–N 230 V piirin, mutta sitä ei ole tarkoitettu kytkemään L–L 400 V piiriä.
 
Oleellinen nyrkkisääntö: Shelly Pro 3:n jokainen rele voi kytkeä yhden L–N 230 V piirin, mutta sitä ei ole tarkoitettu kytkemään L–L 400 V piiriä.
Eli tuo Verkkokaupan mainonta on virheellistä ainakin resistiiviselle 3-vaihe kuormalla. Miten iduktiiviselle kuormalle, kuten invertteri lämpöpumppu?
 
On kyllä hämäävä tuo kuvakin kun kirjoitetaan L1, L2, L3. Eli kolme erillistä vaihetta.

Meneekö kuitenkin näin:
Tähteen kytketyssä 3v laitteessa shellyn releen yli on ”vain” 230V jännite. Nollajohto huolehtii ettei jännite nouse yli 230V?
Kolmiokytkennässä releen yli on 400V.

Jossain 110V systeemissä (ulkomailla) vaiheiden välilläkin voisi olla alle 240V.

Oliko että jotkin 3v dc-ac invertteritkään ei tykkää kolmiokytkennästä ac lähdössä?
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom