SPRSUN 15,8kW käyttökokemuksia

LAITTEET
SPRSUN CGK-040V3L-B monoblock 15,8kW
Sulakkeet 3x16A
Varaaja ES MWT 300.4 Lvi 5398011, hybridi 300 Litraa
Kiertovesipumppu A-Collection 25-80
Ouman EH-80 patteriverkoston lämmönsäädin
Vexve ABV 4121 lämmönjakoventtiili

Mittarit:
Sähkötaulussa Shelly Pro 3EM
Putkissa Multical 303T

ESITTELY
Lämmitysverkoston vesi kiertää ulkona
Kiertovesipumppu on pannuhuoneessa ja kytkettynä pistorasiaan jota VILPi ohjaa.
Käyttövesi tulistetaan hybridivaraajan yläosassa
Käyttöveden 3kW lämmitysvastus toimii myös tarvittaessa lämmityskiertoon, jos pumpun tuotto ei riitä.
Varaajassa 3x2kW varalla.
WiFi - etähallinta kännykkäapilla
Smart Grid valmius.

Heat Pump kännykkäappi
Alkunäytöllä:
- Inlet temp
- Lämpötilapyynnin asetus
- Toimintatilan kuvakkeet
- On / Off

EDIT 8.11.
SMART GRID JA EVU
Antin Valinnan sivuilta:
"Uudessa päivitetyssä mallissa SG Ready toiminto, jolla on mahdollista ohjata ilmavesilämpöpumpun kulutusta pörssisähkön hinnan mukaan. SG Ready toiminnon hyödyntäminen vaatii esimerkiksi Shelly Pro 2 ja Shelly Pro 3EM ohjaimet jotka välittävät pörssisähkön hinnan ilmavesilämpöpumpulle. Kytkentäkaavio tuotekuvissa ilmavesilämpöpumpun ja Shelly Pro 2 välille.

Päivityksen mukana EVU toiminto on myös vakiona ilmavesilämpöpumpussa. EVU toiminto mahdollistaa aurinkopaneelien kytkemisen osaksi ilmavesilämpöpumpun järjestelmää. Ilmavesilämpöpumppu nostaa lämmitystehoa kun aurinkosähköä on saatavilla."

VILP käynnistetty 15.8.2024

Kuukausi-COP
COP 1 ei sulatuksia, COP 2 sis. sulatukset, °C kk keskilämpö, Lämmitystarveluku
COP 1COP 2°CLT
syys-242,72,613,2°71
loka-243,23,16,8°317
marras-242,82,71,9448
joulu-24

3.10.-24 Patterikierron paluu muutettu VILPin inlettiin.
18.10.24 Inletin lämpöanturi kalibroitu. Näytti yli 2°C liian vähän jolloin VILP lämmitti "liian" lämmintä vettä. Virhettä jäi vielä n. 0,6° mutta näyttää nyt saman kuin outletin anturi.
19.10.24 Ouman sisäanturi asennettu.

Vuosikulutus 2025
SPRSUN n. 4,7 MWh, kaikki yhteensä 7,1 + 1-2 m3 polttopuuta. (Öljy + ILP kulutus oli n. 14 MWh/a)
 

Liitetiedostot

  • 6E0D29B1-7193-4833-970A-E6CD03418F0F.jpeg
    6E0D29B1-7193-4833-970A-E6CD03418F0F.jpeg
    439,5 KB · Lukukerrat: 469
  • CC53A2CE-FBBF-48E4-B625-2B3516AF73D7.jpeg
    CC53A2CE-FBBF-48E4-B625-2B3516AF73D7.jpeg
    173,9 KB · Lukukerrat: 394
  • 645D2317-1D80-4541-89A0-38B5CD58784C_1_102_o.jpeg
    645D2317-1D80-4541-89A0-38B5CD58784C_1_102_o.jpeg
    48,4 KB · Lukukerrat: 407
  • C0BC04B1-868A-4417-88FF-4F319F3721CB.jpeg
    C0BC04B1-868A-4417-88FF-4F319F3721CB.jpeg
    205,8 KB · Lukukerrat: 450
  • SPRSUN 15,8kW COP.jpg
    SPRSUN 15,8kW COP.jpg
    38,1 KB · Lukukerrat: 352
Viimeksi muokattu:
Kuinka lämmintä patterit vaativat viimetalven kylminä päivinä?
En ole sitä koskaan mitenkään mitannut, paikallaan on vielä vanha miniter manuaalisuntilla ja vilppiä aloin vasta äskettäin suunnittelemaan. Lähellekään täysillä ei suntti ole koskaan ollut. Patterit on kyllä kaikki kaksilehtisiä ja mielestäni aika reilusti mitoitettu. Lamelleja ei ole, mutta ajattelin töissä kanttailla sellaisia alumiinista ja työntää ne lehtien väliin. Yksi puolelleen ja kiiloja tms. väliin painamaan ne lehtiä vasten.
 
Eihän niitä yleensä tule mittailtua jos on kuumaa saatavilla.

Mulla puolet kivikasasta lattiaa ja toinen puoli vanhanaikaisia pattereita. Harmittavasti ainoa joka vaatii tosi kuumaa on ison olohuoneen isojen ikkunoiden alla oleva todella matala kilometripatteri. 50 astetta ei riittänyt viimetalven kovilla pakkasilla. Tosin ainoa patteri mitä ei ole koskaan huuhdottu moskasta. Lämpökameralla silti ihan hyvältä näyttää.
 
Joo on lisälämmittimenä daikin ilp, tosin 19v vanha enkä tiedä saako siitä kovilla pakkasilla paljoa irti ja sitten tietenkin itse öljykattila minkä voi tarvittaessa kytkeä päälle ja jää myös laitevikojen varalle. 7,5 kilowatin luokkaa tuolle 15,8 kilowatin koneelle luvataan tehoa vielä 25-asteen pakkasella ja talo on lahden korkeudella eli harvoin niitä on.
Tuo öljykattila oli se mitä hain, eli ihan hyvä. Sillä voi paikata ne pahat kylmät jos tarvii.

Meillä on pieni rintsikka, jossa ei edes tuule ja on lattiatkin lämpöset, sekä toisessa rakennuksessa 100 neliöö lisää kevyesti lämmitettyä tilaa ja saunarakennuksen reilu 20 neliöö. Silti tarvittava lämpöteho on -30 pakkasella siinä 15kW. Jos yhtään tuulee, niin äkkiä 17kW.
Tehontarpeen progressio on ainakin meillä iso kelin jäähtyessä. Just sillon kun pumpun tuottokin alkaa kyykkäämään.
 
Joo ei meillä poltin tauotta ole koskaan käynyt, mutta ei olla asuttukaan kuin kaksi talvea enkä muista onko noihin osunut kovin kovia pakkasia. Kulutusta joskus vähän seurailin kun piti irtokannuilla hakea löpöä ja jossain 10-15l välillä se oli marraskuun kovinmilla pakkasilla. Öljyä mennyt nyt vuoden aikana ehkä 2200l, mutta tuosta tai lämpötehosta paha sanoa mitään, kun vanha miniter ja eristämättömät putket pannuhuoneessa hukkaa tolkuttomasti lämpöä ja käyttövesikin tehdään kattilalla. Kesälläkin meni öljyä riittävästä pelkkään kattilan lämpimänä pitoon.

Sitä vaan mietin, että minkä kokoinen sprsun valita 3000 - 4000€ budjetilla. Tuo 15,8kW olisi kylmässä hyvin lähellä 9kW panasonicia, mitä ensimmäisenä suunnittelin.
 
Sitä vaan mietin, että minkä kokoinen sprsun valita 3000 - 4000€ budjetilla. Tuo 15,8kW olisi kylmässä hyvin lähellä 9kW panasonicia, mitä ensimmäisenä suunnittelin.

Paha tuossa on miettiä jos ei ole tietoa.

Minulla on 65 rakennettu tiilitalo jossa öljyä kului vuodessa suunnilleen saman verran. Kirjanpito on vuodesta 2004 lähtien ja kerran vuodessa piti tilata tankillinen, noin 2200 litraa öljyä kun lämmitys perustui pelkästään siihen.

Normaali pakkasilla 6 kW vilp tuottaa lämmöntarpeesta puolet, vastukset/öljy toisen puolikkaan. Sillä perusteella 12 kW riittäisi omaan käyttöön lähes aina. Paukkupakkasilla laitteen lämmöntuotto on niin heikkoa ettei se kumminkaan riittäisi.
 
Joo täytyy yrittää etsiä vielä minimitehot noista mutta kai se 15,8kW on melko hyvä valinta ja kattilalla loput jos ei riitä. Kokokin kompakti.

Kulutusta tulee vielä lisää, jos haluan pitää enemmän kellaritilaa välillä lämpimänä.
 
Joo täytyy yrittää etsiä vielä minimitehot noista mutta kai se 15,8kW on melko hyvä valinta ja kattilalla loput jos ei riitä. Kokokin kompakti.

Jos tiedämme minkä kokoisen puskurivaraajan aiot laittaa niin sen perusteella voi laskea kauanko minkäkin tehoinen vilp käy ennen kuin varaaja on täyteen ladattu. Puskurin lämpötila kun ei normaalisti heilu kuuma ja kylmän välillä vaan haalean ja vähemmän haalean välillä. Olisi hieman huonoa jos laite käynnistyisi vain muutamaksi minuutiksi kerrallaan.
 
Puskurina on siis tarkoitus käyttää öljykattilaa (~200l) ja kytkeä pumppu sen ja lämmityspiirin kanssa sarjaan. Joko niin että pumppu syöttää kuuman veden kattilan shuntin paluupuolelle (mikä kait menee kattilan pohjalle) kuten antin valinnan ohjeessa, tai siten että se menee suoraan lämmityspiirille ja sieltä varaajalle. Noilla ei kai ole mitään käytännön eroa..?

Pumppua ajettaisiin normaalisti kattilan shuntti auki omalla käyrällään ja kovimmilla pakkasilla kattila päälle ja ouman ohjaamaan lämpöjä. Tuo kait vaatisi että pumppu osaa säätää tehonsa riittävän alas että toimii järkevillä käyttöjaksoilla.

Kävin lukemassa myös tuota rotenso-ketjua. 14kW malli vaikka ebaysta olisi toinen vaihtoehto. Yritän etsiä sellaisen koneen mikä toimisi omalla softallaan ilman ulkoista säätöä home assistantilla tms, jos nyt sellaista löytyy.
 
Puskurina on siis tarkoitus käyttää öljykattilaa (~200l) ja kytkeä pumppu sen ja lämmityspiirin kanssa sarjaan. Joko niin että pumppu syöttää kuuman veden kattilan shuntin paluupuolelle (mikä kait menee kattilan pohjalle) kuten antin valinnan ohjeessa, tai siten että se menee suoraan lämmityspiirille ja sieltä varaajalle. Noilla ei kai ole mitään käytännön eroa..?

On siinä eroa jos aiot syöttää vilpin tuotannon suoraan lämmityspiirille. Homma toimi hienosti jos lämmityspiirille pystyy syöttämään sen vesimäärän mitä pumppu tuottaa. No tokihan se onnistuu jos laitetaan riittävän iso paine, mutta sellainen saa jo lämmityslaitteet suhisemaan ikävästi.

Millainen kiertovesipumppu lämmityssysteemissäsi on juuri nyt? (Mallinumero siis)
 
Tuo tarvittavan tehon arvointi vaatisi hieman osaavaa pohdintaa, suunnitteluvaiheessa alkoi itellä mennä ajatukset liian solmuun..
Laitoin sitten riskillä kohtuu ison laitteen jotta kylmillä olisi vielä tehoa saatavilla.
Öljypoltin vielä käytettävissä, öljyä meni ennen reilu 2000 litraa vuodessa.
Käyttövesi öljykattilasta sähköllä.
Tällä hetkellä pumppu käy aika lyhyitä jaksoja kun kuormana on pelkkä lattialämmitys.

Tein muutamia valmiuksia kun kerta putkihommiin piti alkaa:

- Lämmönvaihdin jakotukin linjassa odottamassa patterikiertoon liittämistä. (Kylppäri ja sauna vielä pattereilla, odottaa märkätilaremontin inspiraatiota.)
Vanhat talon toisen puolen patteri runkolinjat katkaistu, laitettu kierteet ja palloventtiilit päähän odottamaan lämmönvaihdinkytkentää.
Tuumasin että lämmönvaihtimella saisi hätätilassa siirrettyä lämpöä öljykattilasta lattiaan tai pumpusta öljykattilaan päin.
Muuten se ei ehkä ole optimi koska patterikierto on aika kuuma verrattuna puskurivaraajaan/lattiakiertoon.
Lämmönvaihtimella ei ainakaan sekoitu vanha patterivesi ja uusi lattiakierto. Katkaistu patteriverkon rautaputki oli aika "mutainen".

- 3kW vastus laitettu varmuuden vuoksi 100l puskurivaraajaan. Ei vielä kytketty, ajattelin että voi olla kelju laittaa jälkikäteen.
Nopea kytkeä käyttöön tarvittaessa.

Putket tein 32mm loivilla 90 asteen mutkilla ettei tulisi virtaushälytyksiä ja pumpun manuaalikin suosittaa varaajaan dn32 lämmönvaihdinkierukkaa.
Lämmönvaihdin hieman kuristaa lattiakierron jakotukin linjaa mutta ei ainakaan vielä aiheuta ongelmaa.

Päänvaivaa aiheuttaa vielä paineen vaihtelu paisarin mittarin mukaan. Välillä ei juuri mitään ja VILP:n kiertopumpun käydessä melkein 2 bar.
Epäilin jo vuotoa mutta missään ei näy vettä. Ehkä vielä ilmaa liikaa systeemissä. Paisarissa on ainakin reilusti ilmaa molemmin puolin. Ehkä liikaa kaasupainetta paisarissa? Ilmaajia on kolme eri paikoissa linjastossa.
Syklooni mutasihti tuli myös laitettua, jospa siitä on hyötyä pitkässä juoksussa.
 
Päänvaivaa aiheuttaa vielä paineen vaihtelu paisarin mittarin mukaan. Välillä ei juuri mitään ja VILP:n kiertopumpun käydessä melkein 2 bar.

Kun vettä pumpataan suurella teholla niin jossain paine nousee. Paine voi myös laskea jos sitä imupuolelta mittaa.

2 bar pitäisi kyllä jo laukaista varoventtiilin. Yleensä se on 1,5 bar asetettu.
 
Pumppu on grundfos ups 25 40. Kakkosella sitä on pidetty eikä ole suhissut, paitsi patteritermareita sopivasti ruuvaamalla saa suhinaa kuuluviin. Täytyy testata kolmosella, nyt ei ole kierto päällä ja ilpin varassa mennään. Kai nuo virtaukset saa sopivaksi vaikka sillä kattilan ja patteriverkon välillä tasapainottelemalla, jos ei muuten. Tai laittaa verkon rinnalle säädettävän ohivirtauksen.

Se säätö lähinnä mietityttää että miten nuo 16kw koneet käyttäytyy jos niitä ajetaan pumpun käyrällä ja kevyellä kelillä. Onko liikaa katkokäyntiä ja onko siitä haittaa, vai saako hystereesin säädettyä sopivaksi että kattila ja patterit saa välillä vähän kylmetäkin.
 
Pumppu on grundfos ups 25 40. Kakkosella sitä on pidetty eikä ole suhissut, paitsi patteritermareita sopivasti ruuvaamalla saa suhinaa kuuluviin. Täytyy testata kolmosella, nyt ei ole kierto päällä ja ilpin varassa mennään. Kai nuo virtaukset saa sopivaksi vaikka sillä kattilan ja patteriverkon välillä tasapainottelemalla, jos ei muuten. Tai laittaa verkon rinnalle säädettävän ohivirtauksen.

Tuo on hyvin pienitehoinen pumppu. Se pystyy kyllä tuottamaan parhaimmillaan kolme kuutiota vettä tunnissa, mutta silloin paine-ero saa olla enää 0.08 bar. 1500 litraa menee jos paine-ero on korkeintaan 0.22 bar.

Kun itsellä oli tuollainen pumppu ja pohdin paljnko se pumppaa vettä niin sain sen laskettua siten, että lämmitin kattilaa tasaisella teholla vastuksen kanssa. Sitten mittasin lähtevän ja palaavan veden lämpötilaeron. Näin sain selville paljonko vettä virtaa koska lämmityspiirissä varmuudella hävisi juuri sen vestuksen tuottaman tehon verran energiaa. Hieman hankalaa näin. Paine-ero mittarilla saisi heti tarkan tuloksen, koska pumpun käyrästä voi lukea litrat kun paine-ero tiedetään.

Paine-eroa syntyy myös suodattimissa ja vilpin lämmönvaihtimessa kuten myös pitkissa ja varsinkin lämmitysventtiileissä.
 
Kai se riittää että vilp saa riittävän virtauksen ja lämmitysverkossa kiertää sen mitä siellä mahtuu ilman sivuääniä menemään? Tai siis eihän sille mitään voi tehdä muuten kuin valitsemalla sopiva kytkentä, joko erillisellä kierrolla tai muuten kikkailemalla, ehkä jotenkin näin. Tuota paineessa avautuvaa bypass-venttiiliä meinasin lähinnä jos käyttää vilpin ohjaamaa/sisältämää pumppua ja virtaus voi vaihdella, muuten voisi vaan säätää venttiilillä virtauksen sopivaksi.


vilp.webp
 
Tuota paineessa avautuvaa bypass-venttiiliä meinasin lähinnä

Jos se bypass aukeaa tuossa niin COP laskee, koska lämmitettyä vettä sekoitetaan jäähtyneeseen. Tuota pitää miettiä tarkkaan.

Sellainen huomio tuossa että kattilan shuntti tulee yleensä vasta vilpin jälkeen, koska muuten yhdistelmätilassa vilp joutuu lämmittämään kuumaa vettä ja taas cop laskee. Tämä siis silloin jos vilp ja kattila lämmittää yhtä aikaa. Silloin vilp lämmittää viileämmän veden ja kattila tulistaa sen.

Se vähentää myös sulatuksissa tapahtuvaa patterien ja putkien naksumista.
 
Arvelinkin että jokin siinä mättää, sama ongelma tietty tässäkin, eli kaikki vesi pitäisi saada menemään lämmitysverkon läpi tai kytkeä vilp kattilan paisunta- ja paluuyhteisiin mikä ei myöskään ole ihan optimaalisin ratkaisu. Mutta kai silläkin alkuun pääsee.

vilp2.webp
 
Oma kokemus kattilasta on sellainen että se shuntin alas menevä putki ei mene aivan kattilan pohjalle asti. Joku kattilan purkanut varmaan osaisi sanoa miten syvälle se oikeasti menee?

Tässä havainnekuvassa omasta kattilastani. Kuvassa se menee tuon ison ylävesitilan pohjalle, mutta mikä lie totuus?


1793265906337.webp


Optimi olisi se, että vilp ottaa kylmän veden sieltä pohjalta. Itsellä tämä on toteutettu niin, että käytän kattilan tyhjennysyhdettä, joka on kaiken aikaa auki ja syöttää viileä vettä vilpille aivan pohjasta.

Mutta sitten kun vilp pysähtyy, pitäisi kierron kääntyä toisin päin niin että vilpille ja kiertoon lähtee kuuma vesi kattilan yläosasta. Sellainen on ikävä automatisoida koska vaatii kaksi magneettiventtiiliä lisää kierron kääntämiseen.

Kun mietin yksinkertaisinta ratkaisua tuohon niin tulee mieleen että jos kattilan pohjasta avaa magnettiventtiilin vilpin imupuolelle silloin kun vilp-lämmittää vettä niin tällöin ratkaisu toimisi likimain samalla tavalla kuin kolmiputki-bufferi.

1793268192178.webp


Tässä olisi se idea. Kattilan pohjassa on magneettiventtiili, joka aukeaa silloin kun tarvitaan ohivirtausta ja minee kiinni sitten kun kattila on läpeensä kuuma ja kompressori pysähtynyt. Shuntti pidetään koko ajan auki paitsi silloin kun lämmitetään öljyllä, jolloin se säätää lähtevän veden lämpötilaa.

Valitettavasti kompressorin käydessä lämmin vesi menee epätaloudellisesti keskelle kattilaa eikä yläreunaan. (Tämn vuoksi olisi syytä tietää miten syvälel se menee) Toinen magneettiventtiili, joka ohjaa tulevan veden suoraan paisuntayhteeseen samaan tapaan kuin pohjassa, korjaisi tämän puutteen, mutta mutkistaa lisää muutenkin jo sekavaa systeemiä.
 
Takaisin
Ylös Bottom