Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus

kotte

Hyperaktiivi
Sähköverkon käyttö- on nykyisellään yhdistelmä kapitalismia ja sosialismia, jossa molempien hyvät ja huonot puolet on yhdistetty tavalla, jota kukaan ei kunnolla hallitse. Hinta määräytyy pörssiperiaatteella, mutta kellään ei ole varsinaista vastuuta mistään muusta kuin pitää tarjouksistaan kiinni (tarjousten tekemiseen ei ääritilanteessa ole mitään pakkoa). Tuonne ei synny sellaisia luottamusverkostoja, jollaisia menestyksekäs liiketoiminta aina tarvitsee ja markkinahäiriöt pannaan painotettuna niiden maksettavaksi, jotka eniten tarvitsevat tuollaista luottamusta.

Melkein minkä tahansa muun hyödykkeen osalta kuin sähkön voi tehdä erilaisia takuu- ja etuoikeussopimuksia (maksamalla korkeampaa hintaa tai vakuutusmaksua), jolla voi saada pankkitakuun kaltaisen lisävarmuuden hyödykkeen saatavuudesta. Sähkön osalta ainoa mahdollisuus on satsata omaan yksityiseen varavoimaan. Kiinteään hintaan sähköä on ollut saatavilla, mutta ilman mitään taetta, että tuota sähköä olisi todellakin saatavilla varmemmin kuin perussähköpörssistäkään. Kiinteähintaisen sähkön hinnoittelustakin on saanut lähinnä kuvan, että päätarkoitus on varmistaa sähkön myyjille, että ostajan maksama hinta ei laske kovin alas tilanteessa, jolloin sähköstä on liiketoiminnan kannalta ylitarjontaa (mikä on aivan järjetön ajatus sähköverkon resurssien tehokkaan hyödyntämisen kannalta).

Yleinen tilanne on varmaan nyt sellainen, että olisi todellakin tilausta kehittää sähkön pörssikauppaa ja siihen liittyviä malleja suuntaan, että se palvelisi nykyistä paremmin eri osapuolten omia ja keskinäisiä intressejä samalla kuin optimoi kansantalouden tasolla resurssien tehokasta hyödyntämistä.
 

burmanm

Vakionaama
Hinta määräytyy pörssiperiaatteella, mutta kellään ei ole varsinaista vastuuta mistään muusta kuin pitää tarjouksistaan kiinni (tarjousten tekemiseen ei ääritilanteessa ole mitään pakkoa).

Tästä täytyy silti kysyä.. lähtökohtaisesti kuvitelma on, että tarjoukset tehdään ja tarjouksista muodostuu jonkinlainen hinta lopulta kaikille (oletettavasti alempaan hintaan ei tarvitse myydä - mutta silloinhan pörssihinta ei ole todellinen myyntihinta?), jotka ovat ostaneet. Ja kaikkien pitäisi toimittaa. Mutta miten tuulivoima soveltuu tähän kombinaatioon?

Luvataan tuulta -> uskalletaan myydä. Mutta, eihän säätä voi ennustaa täydellä varmuudella. Eli eivätkö tuulivoiman tuottajat myy ollenkaan etukäteen? Toki, kai sitä sinne verkkoon voi spottina myydä, jos joku sitä haluaa silloin ostaa, mutta nuo pörssihinnat kun on merkattu aina seuraavan päivän osalta valmiiksi.

Vai onko tuulivoimaloiden osalta, myytiin 5000MW teholla, ei tuullutkaan -> ostetaan se paikasta X hintaan millä hyvänsä, koska luvattu toimittaa? Mistä ihmeestä sellainen yhtäkkiä kaivettaisiin kun ei tuullutkaan?
 

Kamis

Aktiivinen jäsen
Vesivoimaan liittyvistä haasteista talvella:

Nyt kun oli se lähes kolmen viikon jakso jolloin ei juurikaan tuullut niin vesivoimaa piti kuitenkin himmailla jotta jokiin saadaan vahva jääpeite.
Mutta ei ne vesituotannon haasteet talvella näköjään siihenkään lopu:
”… Jos tuotantoa säädetään voimakkaasti, jäät saattavat kuitenkin rikkoutua. Tämän seurauksena voi syntyä jääpatoja, jotka estävät veden virtausta ja aiheuttavat tulvimista. Jos jääkansi rikkoutuu täysin, voi vesivoimalaan muodostua niin kutsuttua suppojäätä, kun alijäähtynyt vesi jäätyy voimalan rakenteisiin.”

Jotenkin tuntuu siltä kuin kaikki mahdolliset ongelmat kasaantuisivat sähköntuotantoon tänä vuonna.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta miten tuulivoima soveltuu tähän kombinaatioon?
Tuulivoiman tuottaja arvioi määrän, minkä haluaa ja pystyy toimittamaan. Ellei pysty, vastaa siitä, että hankkii tilalle säätömarkkinoilta (suuri toimija) tai sitten (jos on pieni toimija) joltakulta kumppanilta, jonka kanssa on tehnyt dealin, että toimittaa puuttuvan määrän (mistä tietenkin joutuu maksamaan korvausta sähkön lisäksi). Jos tuottoa tulee liikaa, voi yrittää myydä säätömarkkinoille, kääntää lapoja vähemmän tuottavaan asentoon tai pysäyttää joitakin myllyjä.
 

burmanm

Vakionaama
Ellei pysty, vastaa siitä, että hankkii tilalle säätömarkkinoilta (suuri toimija) tai sitten (jos on pieni toimija) joltakulta kumppanilta,

Ajatellen nykytilannetta, mistä ihmeestä tuota voi enää hankkia? Jos sitä ei perinteisille päiville löydy, niin miten sitä voisi löytyä päivinä kun sähköä voisi teoriassa olla riittävästi?

Vai joudummeko -10C tilanteessa toteamaan, että sähköä riittäisi - mutta tuulimylly ei saa myydä markkinoille, koska teoriassa sitä ei voisi korvata?
 

tet

Hyperaktiivi
Ajatellen nykytilannetta, mistä ihmeestä tuota voi enää hankkia?
Sähköä löytyy kyllä nopeasti, kunhan hinta on tarpeeksi korkea - säätösähköksi kun kelpaa tuotannon lisäksi myös kulutuksen vähentäminen. Teollisuus seuraa jo silmä kovana säätösähkön tuntihintaa, ja pistää tuotantoa seis pikapikaa jos edellisenä päivänä ostetusta pörssisähköstä saakin yht'äkkiä seuraavan tunnin aikana kymmenkertaisen hinnan eiliseen ostohintaan verrattuna.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ajatellen nykytilannetta, mistä ihmeestä tuota voi enää hankkia? Jos sitä ei perinteisille päiville löydy, niin miten sitä voisi löytyä päivinä kun sähköä voisi teoriassa olla riittävästi?
Sähkömarkkinat on rakennettu niin, että virtuaalista tuotantoa syntyy toisten tekemästä säästöstä, kun hinta kohoaa. Kun hinta on sellainen, että jonkun joko kannattaa tai on pakko jättää käyttämättä, tuolla tavoin vapautuu sähköä niille, jotka käyttävät maksoi mitä maksoi. Tuollaisen marginaalisähkön hinta sitten on suolainen, mutta vastaa käytännössä aivan jostakin piilevästä ihmelähteestä kiskottua lisätuotantoa niile, jotka jaksavat maksaa sähköstään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Fingrid päivittänyt näkemyksiään

Fingrid on päivittänyt tänään 9.12.2022 arviotaan sähkön riittävyydestä alkaneena talvena. Riski sähköpulaan joutumisesta kylmänä talvipäivänä on kasvanut, koska Olkiluoto 3:n käyttöönotto viivästyy aiemmin ilmoitetusta.

1670667807900.png


 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Huoltovarmuuskeskus halusi jättää hiilivoimaa pahan päivän varalle, mutta piiput kaadettiin – tänä talvena niitä voi tulla ikävä
Energia-asiantuntija Mikko Karan mukaan Suomessa on turhaan tuhottu hyväkuntoisia hiilivoimaloita, koska ne olisi voitu säästää pahan päivän varalle.
 

VesA

In Memoriam
Energia-asiantuntija Mikko Karan mukaan Suomessa on turhaan tuhottu hyväkuntoisia hiilivoimaloita, koska ne olisi voitu säästää pahan päivän varalle.
Inkoon kohdalla kylmäksi veto naftaliiniin oli jotenkin sellainen ratkaisu että voimalan äkkiherättämisen väitettiin olevan liian hidasta ja hankalaa. Inkoossa oli miehitys joka piti sitä jonkinlaisessa valmiudessa, mutta lopulta ylläpitohuollolle ja henkilöstölle ei löytynyt maksajaa - huoltovarmuuskeskuksella ei kai ole rahoja sellaiseen.
 

SON

Vakionaama

Inkoon kohdalla kylmäksi veto naftaliiniin oli jotenkin sellainen ratkaisu että voimalan äkkiherättämisen väitettiin olevan liian hidasta ja hankalaa. Inkoossa oli miehitys joka piti sitä jonkinlaisessa valmiudessa, mutta lopulta ylläpitohuollolle ja henkilöstölle ei löytynyt maksajaa - huoltovarmuuskeskuksella ei kai ole rahoja sellaiseen.
Ylläpitokustannus olisi kaiketi ollut pikkuraha Fortumille' kin verrattuna Fortumin seikkailukustannuksiin Venällä ja Saksassa. :grandpa:
 

fraatti

Hyperaktiivi
Huoltovarmuuskeskus halusi jättää hiilivoimaa pahan päivän varalle, mutta piiput kaadettiin – tänä talvena niitä voi tulla ikävä
Energia-asiantuntija Mikko Karan mukaan Suomessa on turhaan tuhottu hyväkuntoisia hiilivoimaloita, koska ne olisi voitu säästää pahan päivän varalle.
En tiedä mutta niinhän se on Heleniltäkin kohta tuotantoa kuopattu. Ja hallituksen PJ hykertelee tyytyväisenä. Tuuli hoitaa, jos tuulee.
Inkoon sulkemisen aikoihin jotkut olivat kartalla mutta osa tukevasti pihalla. Kohti katastrofia on menty vuosi vuodelta ja monia vuosia on saanut lukea lehdestä että riittääkö sähkö. No riittäähän se, töpselistä se tulee.

Sylttytehdas kuitenkin löytyy päättäjien suunnasta tässäkin asiassa. Markkinat hoitaa.

Kysymys:
Säätövoiman tarve Suomessa kasvaa tulevaisuudessa, kun esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaa lisätään. Inkoon voimalaitoksen sulkeminen voi ajaa Suomen pahemmin riippuvaiseksi tuontisähköstä ja näin horjuttaa maamme huoltovarmuutta sekä nostaa sähkön huippukulutuskauden hintoja vähintään siihen saakka, kunnes Olkiluodon ydinvoimalan kolmas reaktori saadaan tuotantokuntoon.

Onko hallitus tietoinen siitä, että valtionyhtiö Fortumin Inkoon voimalaitoksen sulkeminen voi ajaa maamme nykyistä riippuvaisemmaksi tuontisähköstä ja nostaa sähkön hintaa Suomessa ja miten hallitus aikoo huomioida huoltovarmuuskysymykset, mikäli Inkoon voimalaitos suljetaan?

Vastaus:
Tulevaisuudessa voimaloiden kannattavuusongelma voi kärjistyä vaihtelevan uusiutuvan energiantuotannon (aurinko ja tuuli) myötä. Tällöin polttoainevoimaloiden käyttötunnit voivat vähentyä entisestään, samalla kun voimaloita kuitenkin tarvitaan tiettyinä tunteina.

Hallitus seuraa yhdessä Energiamarkkinaviraston kanssa sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainon kehitystä Suomessa. Lähtökohtaisesti päätökset uuden voimalakapasiteetin rakentamisesta perustuvat markkinalähtöisiin mekanismeihin. Tämän lisäksi meillä on käytössä tehoreservijärjestelmä, jolla varmistamme tehon riittävyyden. Hallitus ei näe tässä vaiheessa aihetta ryhtyä muihin toimenpiteisiin.


 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Ylläpitokustannus olisi kaiketi ollut pikkuraha Fortumille' kin verrattuna Fortumin seikkailukustannuksiin Venällä ja Saksassa. :grandpa:
Miksi Fortumin olisi pitänyt se maksaa ? Siirron yhteydessä peritään veron tyyppistä huoltovarmuusmaksua, mutta poliittista tahtoa sen nostamiseen sellaiselle tasalle että esmes hiilivoimaloita voisi säilöä ei ole ollut ennen tuulivoimaakaan - silloin luotettiin venäläiseen sähköön jne energiaan ihan riippumatta siitä mikä porukka oli vallankahvassa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Inkoon kohdalla kylmäksi veto naftaliiniin oli jotenkin sellainen ratkaisu että voimalan äkkiherättämisen väitettiin olevan liian hidasta ja hankalaa.
Inkoo oli kuitenkin varsin vanhanaikainen ja vähän 2000-luvulla käynyt. 90-luvulla sitä vielä päivitettiin rikinpoistolla, low-nox polttimilla jne., mutta 2000-luvulla ei isompia investointeja tehty. Itse olin useammassa Inkoon kehitysprojektissa mukana 00-luvulla, mutta ei niissä todellakaan tehty mitään isompaa.

Meri-Pori on 20 v uudempi ja paljon modernimpi. Silti Meri-Pori ei vieläkään ole pystynyt nimellistehoonsa, vaan ongelmat jatkuvat.

Ei se ihan niin helppoa ole pitää ikivanhaa laitosta käyttökunnossa käyttämättä sitä.

Eikös nyt olisi parempi puhua Suomenojasta ja Helenin laitoksista? Nehän sentään ovat nyt täydessä käyttökunnossa. Ja tekevät myös kaukolämpöä, jota taatusti tarvitaan silloin kun on suuri sähkönkulutuskin.
 

VesA

In Memoriam
Eikös nyt olisi parempi puhua Suomenojasta ja Helenin laitoksista? Nehän sentään ovat nyt täydessä käyttökunnossa. Ja tekevät myös kaukolämpöä, jota taatusti tarvitaan silloin kun on suuri sähkönkulutuskin.
Hanasaari lähtee monesta hyvästä syystä, se on ollut lähdössä jo kauan, voimala hiilikasoineen on melko mahdottomassa paikassa - ja sikakalliilla tontilla. Salmisaari jää energiantuotantoon, mutta hiilenpoltto lakkaa - siellä on kaikenlaista muutakin kuten Suomen suurin pellettikattila, energiavarasto ja uusia juttuja on suunniteltu maanalaisiin hiilivarastoihin. En ihmettelisi vaikka aikatauluja sen suhteen vielä rukattaisiin. Suomenojan tilannetta en ole seurannut.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Taitaa vielä jonotella pääsyä lastaamaan osittaista LNG-kuormaa, joka olisi tarkoitus tuoda mukana Inkooseen, https://www.marinetraffic.com/en/ai...46/mmsi:205553000/imo:9444649/vessel:EXEMPLAR. Tuostahan oli lehdessä juttua, https://www.hs.fi/talous/art-2000009253298.html (saattaa olla maksumurin takana?).
Noh, pikkujuttu vielä. Asiakkaat puuttuvat.

Suomeen tulevalta kelluvalta lng-terminaalilta puuttuvat asiakkaat, valtiolle sadan miljoonan lasku
Tavoitteena on ollut kattaa terminaalin kulut käyttäjiltä perittävillä maksuilla, mutta terminaalin kysyntään liittyy paljon epävarmuutta. Vuokrasopimuksen tekemisen jälkeen kaasun käyttö Suomessa on romahtanut.
 

Kamis

Aktiivinen jäsen
Noh, pikkujuttu vielä. Asiakkaat puuttuvat.

Suomeen tulevalta kelluvalta lng-terminaalilta puuttuvat asiakkaat, valtiolle sadan miljoonan lasku
Onkohan noussut hinta saatavuuden epävarmuuden kanssa karkottanut asiakkaita?

Paljokohan maakaasukilon hinta on kalliimpaa aikaisempaan (Venäjän) putkikaasuun verrattuna kun se tuodaan meriteitse LNG:nä ja hintaan jyvitetään noita muita kuluja? (ja tietenkin kaasun markkinahinta on myös noussut)
Kaasuautoilijan tiedä, että Gasumin liikennekäyttöön myydyn kompressoidun maakaasun hinta on noussut vuoden 2019 syksyn 1,25€/kg tämän päivän noin 3,5€/kg.
Mutta mikä on ollut hintamuutos esim. leipomoille ja teollisuudelle?
Jotkut leipomot olivat muistaakseni saaneet vaihdettua sopparinsa biokaasuun.

Onneksi autoilija saa biokaasua vielä edes 2,05€/kg hintaan...
 

staari

Aktiivinen jäsen
Inkoon kohdalla kylmäksi veto naftaliiniin oli jotenkin sellainen ratkaisu että voimalan äkkiherättämisen väitettiin olevan liian hidasta ja hankalaa. Inkoossa oli miehitys joka piti sitä jonkinlaisessa valmiudessa, mutta lopulta ylläpitohuollolle ja henkilöstölle ei löytynyt maksajaa - huoltovarmuuskeskuksella ei kai ole rahoja sellaiseen.

Paino sanalla "väitettiin". Uskoo ken haluaa.
Meri-Porinkin käyttö piti olla melkein mahdotonta. Oliko se muutama päivä kun ajettiin ylös huollon jälkeen.
Tuossa Ylen jutussa rivien välissä se lukee, hallitus halusi voimalan pois huoltovarmuusasiantuntijoiden suosituksista huolimatta koska paha kivihiili.
 

staari

Aktiivinen jäsen
"
Suomi on sitonut itsensä tuulivoimaan, ja se voi olla riski
Suomen sähköjärjestelmän kohtalo on tänä talvena ilmamassojen liikkeiden varassa. Tyynenä pakkaspäivänä Suomen sähköntuotantoteho on noin kolmasosan pienempi kuin navakalla tuulella.
...

Välillä myös korkeuksissa on täysin tyyntä. Viime helmikuun kolmantena päivänä Helsingissä oli noin kymmenen asteen pakkanen. Kuopiossa lämpötila oli painunut alle 15 pakkasasteen.

Suomen kaikki tuulivoimalat tuottivat kello 15 iltapäivällä sähköä yhteensä vaivaisen neljän megawatin teholla eli yhden promillen suhteessa asennettuun tehoon.

"

 

jmaja

Hyperaktiivi
Meri-Porinkin käyttö piti olla melkein mahdotonta. Oliko se muutama päivä kun ajettiin ylös huollon jälkeen.
Olihan siinä kuukauden huolto välissä ja 1,5 kk käynnistyksen jälkeenkään ei ole vielä pystynyt ajamaan läheskään täyttä tehoa.

Tuolla huollolla juuri pyrittiin mahdollistamaan jatkuvampi käyttö.
 

bungle

Vakionaama
Olihan siinä kuukauden huolto välissä ja 1,5 kk käynnistyksen jälkeenkään ei ole vielä pystynyt ajamaan läheskään täyttä tehoa.

Ei ole pystynyt vai ei aja? Eikös tuo ole kutakuinkin kalleinta? Vaikka varmaan voitolla sekin pyörii yli 10 c/kWh hinnoilla. Suuri vitsi koko tehoreservi. Varauduttu asiaan, jonka voi hoitaa kevyellä säästämisellä tai noin viikon himmauksella. Ja näille laitoksille vielä maksettiin siitä etteivät ole käytössä (jotta ne eivät sitten tarpeen tullen pysty edes vastaamaan huutoon, mihin niille rahoja kanavoitiin, kuten Meri-Pori todistaa -> ei pysty edes tehoreservituottoon vaikka yli kuukausi on yritetty saada laitosta käyntiin koko kapasiteetiltaan).
 
Viimeksi muokattu:

bungle

Vakionaama
Ei ole pystynyt. Tuostahan on useaan kertaan päivitetty UMM. Ajanut useita päiviä 400 MW paikkeilla ja joskus vähemmänkin. Ongelmia hiilimyllyissä.

Eli ei kyennyt toimimaan edes vaaditussa tehtävässä tehoreservissä. Entistä suurempi vitsi, mutta arvattava lopputulos. Näin markkinatalous toimii. Kaikki investoinnit pyritään jättää tekemättä.
 
Viimeksi muokattu:

mobbe

Vakionaama

tet

Hyperaktiivi
Ei ole pystynyt vai ei aja? Eikös tuo ole kuta kuinkin kalleinta? Vaikka varmaan voitolla sekin pyörii yli 10 c/kWh hinnoilla. Suuri vitsi koko tehoreservi. Varauduttu asiaan, jonka voi hoitaa kevyellä säästämisellä tai noin viikon himmauksella. Ja näille laitoksille vielä maksetaan siitä etteivät ole käytössä.
Eihän Meri-Pori missään tehoreservissä enää ole, eikä ole mikään muukaan laitos. Meillä ei tuollaista reserviä enää ole. Meri-Pori on kaupallisessa käytössä, siltä osin mitä nyt pystyy sähköä tuottamaan.
 

bungle

Vakionaama
Eihän Meri-Pori missään tehoreservissä enää ole, eikä ole mikään muukaan laitos. Meillä ei tuollaista reserviä enää ole. Meri-Pori on kaupallisessa käytössä, siltä osin mitä nyt pystyy sähköä tuottamaan.
Ei ole ei. En ole niin väittänytkään. Olisi pitänyt tietyt verbit laittaa imperfektiin. Sori siitä (korjasin ylle).
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eihän Meri-Pori missään tehoreservissä enää ole, eikä ole mikään muukaan laitos.
Ei ole, mutta oli muutaman vuoden. Ja silti ei kuukauden kalliin huollonkaan jälkeen edes ollut tehoreserviltä vaaditussa kunnossa. Eli ei varmasti ollut tehoreserviaikanaan oikeasti riittävässä kunnossa.

Vaatimushan on ollut 12 h varoitusajalla saada laitos käyntiin ja mahdollisuus ajaa 200 h täyttä tehoa talvella. Meri-Poria on nyt 2,5 kk kutiteltu ja vieläkään ei täystehoon olla päästy (ellei sitten aivan viimepäivinä).
 

mobbe

Vakionaama
Ei ole, mutta oli muutaman vuoden. Ja silti ei kuukauden kalliin huollonkaan jälkeen edes ollut tehoreserviltä vaaditussa kunnossa. Eli ei varmasti ollut tehoreserviaikanaan oikeasti riittävässä kunnossa.

Vaatimushan on ollut 12 h varoitusajalla saada laitos käyntiin ja mahdollisuus ajaa 200 h täyttä tehoa talvella. Meri-Poria on nyt 2,5 kk kutiteltu ja vieläkään ei täystehoon olla päästy (ellei sitten aivan viimepäivinä).
500MW muu tuotantoa oletettavasti Meri-Pori puskee jo täyttä sai remontit kuitattua parissa tunnissa
 

jmaja

Hyperaktiivi
500MW muu tuotantoa oletettavasti Meri-Pori puskee jo täyttä sai remontit kuitattua parissa tunnissa
Voi olla, että täysi 565 MW on saatu eilen illalla käyttöön. Tai sitten on jotain muuta muuta. UMM:n mukaan täysi teho vasta 17.12. ja kuten tuolta näkee päivämäärää on siirretty eteenpäin lukuisia kertoja. Vastaavia ongelmia näytti olleen jo 2019, joten suuri yllätys ei liene ollut.

 

VesA

In Memoriam
Vastaavia ongelmia näytti olleen jo 2019, joten suuri yllätys ei liene ollut.
Joo, nehän pohtivat pitkään viitsiikö ne edes yrittää saada sitä tuotantokuntoon, mutta tuli poliittista painetta ja sitten rempattiin, mutta ehkä tuli vähän pihisteltyä kun kovin pitkää kannattavaa tuotantoaikaa ei uskota kai olevan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Joo, nehän pohtivat pitkään viitsiikö ne edes yrittää saada sitä tuotantokuntoon, mutta tuli poliittista painetta ja sitten rempattiin, mutta ehkä tuli vähän pihisteltyä kun kovin pitkää kannattavaa tuotantoaikaa ei uskota kai olevan.
Aika helposti pitäisi olla 100+ miljoonan voitto otettettavissa, jos voi marras-maaliskuun ajaa edes suunnilleen nähdyillä pörssihinnoilla sähkön myyden.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eli ei varmasti ollut tehoreserviaikanaan oikeasti riittävässä kunnossa.
Tehoreaserviä ei kai tarvinnut valmistautua ajamaan kovin pitkään, korkeintaan jokusen päivän. Laitoksen olisi kai saanut käymään esimerkiksi öljyllä tuon aikaa. Varakaasuturbiinitkin käyvät öljyllä ja jo parissa päivässä polttoainelogistiikka alkaa noidenkin tapauksessa olla varsin haastavaa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tehoreaserviä ei kai tarvinnut valmistautua ajamaan kovin pitkään, korkeintaan jokusen päivän. Laitoksen olisi kai saanut käymään esimerkiksi öljyllä tuon aikaa.
200 tuntia eli reilut 8 vrk täyttä tehoa, tosin ei yhtämittaisesti kerralla. Mahtaako saada täyttä tehoa öljyllä?
 
Back
Ylös Bottom