Suomen tuulivoimaloiden huipputehot

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Uusi ennätys 2389 MW 23.9.2021 16:00. Taitaa seuraava tunti olla vielä kovempi lukema. Klo 19:00 2474 MW

Tuotantototilanne 1728 23.9.2021.png
<
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Eilen oli klo 19:28 käväs tehot 2484 MW:ssa.

5 vuoden sisällä nähtäneen 5 GW ylitys talvikuukausien aikana. Kehitys on ollut huima. Kesällä tulee heikommin ja päälle tekisi hyvää vielä 1-2GW aurinkosähkätehoa. 1GW hupputehot aurinkosähköllä tullaan ylittämään 6 vuoden sisällä. Sille sit oma topikki viimeistään ku alkaa olla lähellä 0,5 GW:a. Eli parin vuoden sisällä.
 

VesA

In Memoriam
5 vuoden sisällä nähtäneen 5 GW ylitys talvikuukausien aikana
Tuulivoiman kapasiteetti pitäisi olla 6-7GW jo 2022 lopussa nyt päätetyillä hankkeilla ja lisää on erilaisissa hyväksyntäportaissa. Alle kahden vuoden ei näytä voimala nousevan ainakaan uudelle rakennuspaikalle.
 

jarkko_h

Vakionaama
Mulla oli ajatushärö tuossa. Nyt ollaan reilun 3GW tasossa 2022 lopussa 4ĢW tasossa ja 2023 lopussa mennee 5GW kapasiteetti rikki. Vain materiaalipula voisi estää tämän. Eli 5 GW teho nähdään jo noin kolmen vuoden sisällä.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Mulla oli ajatushärö tuossa. Nyt ollaan reilun 3GW tasossa 2022 lopussa 4ĢW tasossa ja 2023 lopussa mennee 5GW kapasiteetti rikki. Vain materiaalipula voisi estää tämän. Eli 5 GW teho nähdään jo noin kolmen vuoden sisällä.
Tuulivoimahankkeiden excelissä on 2023 loppuun valmistuvia hankkeita 3,4GW edestä, eli bruttotehon pitäisi mennä jo 6GW paikkeille.
 

jarkko_h

Vakionaama
On siellä. Noissa osassa tulee viivästyksiä, mutta suurin osa toteutuu ajallaan. Tuulivoimayhdistyksen ennustekäyrä osoittaa 5GW. Mutta jos kaikki menee putkeen, niin reilu 6GW on mahdollinen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Off topic: Mikä näiden Suomen tuulivoimaloiden suunniteltu käyttöikä on?
Haarukassa 20 ... 30 vuotta yleensä, ollut pitenemään päin. Taloudellinen elinikä on usein lyhyempi kuin tekninen (eli ei kannata satsata korjauksiin ja ylläpitoon, vaan purkaa laitos kierrätykseen, jos uuden ja tehokkaamman kannattavuus olisi parempi, samassa sijaintipaikassa tai muualla).
 

jrz

Jäsen
Haarukassa 20 ... 30 vuotta yleensä, ollut pitenemään päin. Taloudellinen elinikä on usein lyhyempi kuin tekninen (eli ei kannata satsata korjauksiin ja ylläpitoon, vaan purkaa laitos kierrätykseen, jos uuden ja tehokkaamman kannattavuus olisi parempi, samassa sijaintipaikassa tai muualla).
Mistä tieto on peräisin? Kiinnostavaa, koska olen törmännyt myös väitteisiin (Saksa), ettei 6 v jälkeen ole kannattavaa käyttää. Voi olla, että ongelmajätteisen materiaalin purkaminen ja kierrättäminen on kallista, jos pitää Saksaan viedä kierrätettäväksi. Fortum ei tuota Suomessa vielä kykene tekemään.

Minkä ikäisiä myllyjä meillä sitten on, jos nyt ei sitten ihan ensimmäisiä 50m miniatyyrimyllyjä lasketa?
 

kotte

Hyperaktiivi
Mistä tieto on peräisin? Kiinnostavaa, koska olen törmännyt myös väitteisiin (Saksa), ettei 6 v jälkeen ole kannattavaa käyttää. Voi olla, että ongelmajätteisen materiaalin purkaminen ja kierrättäminen on kallista, jos pitää Saksaan viedä kierrätettäväksi. Fortum ei tuota Suomessa vielä kykene tekemään.

Minkä ikäisiä myllyjä meillä sitten on, jos nyt ei sitten ihan ensimmäisiä 50m miniatyyrimyllyjä lasketa?
Esimerkiksi tuolta, https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/tietopankki/tuulivoimaloiden-purku-ja-kierratys. Tuo on siis alan keskeisten toimijoiden yhteinen intressiyhdistys ja mukana ovat suurimmat tuottajat ja suuret kansainväliset valmistajat, joten ainakin itse luotan noiden tietoihin primäärilähteenä (jäsenluettelo, kts. https://tuulivoimayhdistys.fi/yhdistys/jasenet-2). Tuolta sitelta löytää myös yksittäisten myllyjen iät ao. luetteloista kaivamalla.
 
  • Tykkää
Reactions: jrz

VesA

In Memoriam
väitteisiin (Saksa), ettei 6 v jälkeen ole kannattavaa käyttää
Saksassa paikka johon on saanut tuulivoimalan pystyttää on hyvin arvokas - ihan eri juttu kuin Suomen pöpeliköt. Saksassa voi olla kannattavaa myydä vanha mylly ja laittaa aina uusin ja korkein saatavilla oleva tilalle hyvinkin taajaan, koska myllyjen lukumäärää ei pysty kasvattamaan. Tuskin noin nuorta romutetaan - se myydään jonnekin jossa ei ole rahaa tai tarvetta uusimpaan ja hienoimpaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Siis laite on suunniteltu kestämään 20 ... 30 vuotta teknisesti, mutta taloudellisista syistä saattaa jossakin kannattaa ja monesti pannaan kierrätykseen paljon nuorempana. Toisin sanoen taloudellinen elinikä on usein selvästi lyhyempi kuin tekninen elinikä (kuten jo edellä kirjoitin). Kuluttajaelektroniikkalaitteille pätee monesti sama tai ainakin päti ennen, eli laitteet hylättiin, vaikka vielä toimivat, kun uusien laitteiden ominaisuudet miellyttivät enemmän. Nyttemmin välillä tuntuu, että valmistajat ovat tuon haistaneet ja tekevät tahallaan laitteita, joiden tekninenkin käyttöikä on paljon lyhyempi, mitä itse laiteteknologian puolesta olisi mahdollista.
 

jarkko_h

Vakionaama
On loistava lukema sääli vaan silloin kun eniten on tarvetta tuulivoimasta ei mitään irtoa.Mistä löytäisi reaaliaikaiset suomen sähköntuotanto aurinko tuuli ydinvoima jne..?
Kirjoittelet tuommoista "faktaa", etkä edes tiedä mistä reaaliaikaiset tiedot löytyy. Haloo.

Kesällä tulee huonommin kuin talvella tulevana talvena lyödään ennätykset. Toki tuulen tuotosta ei ole takeita, mutta talven tuotot säästää säätövoimaa.


--
Kattella on ollut erinomaista pohdintaa pahan päivän kapasiteetin problematiikasta. Todella ongelmallinen tilanne tuulisähkön ollessa näin kilpailukykyinen ja muiden ei. Tämä pitää ratkaista kansallisella tasolla huoltovarmuuden parantamiseksi.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kirjoittelet tuommoista "faktaa", etkä edes tiedä mistä reaaliaikaiset tiedot löytyy. Haloo.

Kesällä tulee huonommin kuin talvella tulevana talvena lyödään ennätykset.

No siinä on perää että kun on kaikista kovimmat pakkaset on yleensä korkeapaine ja vähäiset tuulet.

Keskimäärin toki talvella tuulee ihan hyvin. Tuuli ja vesivoima olisi skandinaviassa täysin riittävä ratkaisu... Mutta ei tule pelittämään kun Norskit myy vesienergian sille joka maksaa parhaiten.
 

jarkko_h

Vakionaama
Tuo on Mikki totta, toki voidaan miettiä miten esim. viime talven kovat tuulet auttoivat. Vesivoimaa ja pumppuvoimaloita oli mahdollisuus säästää ja täyttää kovilla tuulilla.

Kun saamme tuotanto ja kulutuspuolelle noin 20 GWh lisää varastoa alkaa talven kovat tuulet auttamaan enemmän tyyniä pakkaspäiviä.
 

mobbe

Vakionaama
Sieltähän aika reaaliaikainen data löytyy. Hae googlella "Sähköverkon tila"
Löytyi kiitos Mikki .Hyvä sivu ja heti tuli uutena tietona mulle että ei se meidän kuluttama sähkö niin puhtoista ole vaikka annetaan toisin ymmärtää mutta sähköön pitäisi siirtyä

 
Viimeksi muokattu:

Duffi

Aktiivinen jäsen
Eilinen (14.10.) oli muuten malliesimerkki tuulivoiman haastavuudesta energiajärjestelmän kannalta:
klo 00 70MW
klo 04 500MW
klo 08 1400MW
illalla parhaimmillaan jo 2490MW

Päivän sisällä siis vaihtelu 70MW->2500MW. Tuon selittää että alkuyöstä oli länsirannikolla vielä hyvin heikkotuulista (korkeapaineen selänne päällä), aamua kohti lännestä saapuva matalapaine alkoi nostaa tuulia nopeasti. Harvoin tuulivoima nykykapasiteetilla noin alhaalla käy varsinkaan pidempään (ei edes talvipakkasilla, varsinkaan uudet korkeat myllyt), mutta lyhyitä aikoja tullee esiintymään. Keskimäärin tuolta tuntuu irtoavan vähän heikommillakin tuulilla sen muutama sata MW.

Säätövoiman merkitys sen kuin kasvaa, tuossakin tilanteessa vesivoimaa ajettiin selvästi normiyötä enemmän.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
2659 MW 9.11. klo 16 ja nousussa

Vielä muutama megawatti, niin tuulivoima menee ydinvoiman ohi ja nousee suurimmaksi tehon tuottajaksi Suomessa :cool:
Voimatilanne 9.11.2021 klo 1713.png
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vielä muutama megawatti, niin tuulivoima menee ydinvoiman ohi ja nousee suurimmaksi tehon tuottajaksi Suomessa :cool:
Ihan ei onnistunut tällä kerta (ellei sitten hetkittäin käynyt yli) tämä. Tuntikeskitehon huippu jäi 2748 MW klo 18.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Aamulla aikaisin oli 200MW tuotanto tuulesta.... Karmea tuotantomuoto kun päivän sisällä on melkein 2000MW tuotantovaihtelu.

Yhdellä toisella palstalla heitettiin ideana, että siirtomaksu ei saisi ylittää koskaan sähkön hintaa. Ja toisaalta siirtomaksun maksimi olisi kuukauden keskihinta edeltävältä 30pv ajalta, jos sähkön hinta ylittää sen.

Tämä kannustaisi kaikkia investoimaam sähkön ja lämmön varastointiin, kun hyvällä ajoituksella sähkölaskua voisi painaa selkeästi alaspäin.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuulisähkön tuotanto ylitti ydinvoiman maksimitehon ensimmäistä kertaa Suomessa

Parin viikon takaisena perjantaina tuuli oli jopa vuorokausitasolla lähes tasoissa ydinvoiman kanssa. Tuulivoimaa rakennetaan nyt niin paljon, että Olkiluoto 3 on kurottu kiinni vuodessa tai kahdessa.

 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Eilen alimmillaan taisi olla 4MW (!!), tänään illalla ennusteessa 2970MW, kolmen tonnin rajaa hätyytellään tosissaan. Vuorokauden sisällä muutos tulee siis olemaan lähes 3GW, melkoista. Eilisen minimi oli kyllä poikkeuksellisen alhainen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eilen alimmillaan taisi olla 4MW (!!), tänään illalla ennusteessa 2970MW, kolmen tonnin rajaa hätyytellään tosissaan. Vuorokauden sisällä muutos tulee siis olemaan lähes 3GW, melkoista. Eilisen minimi oli kyllä poikkeuksellisen alhainen.

Niin yli 740x enemmän tulee energiaa siis kun tuulet yltyy. Tätähän se tuulivoiman kanssa juuri on, että tuulen voima kasvaa kolmanteen potenssiin tuulennopeuden kasvun mukana ja vaihtelut on järkyttävän suuria.

Olisihan se aika hurjaa jos koko Olkiluodon voimalalat yhteensä heiluisi samallalailla.... eilen 4MW ja tänään 3000MW. Sitten vain voimalan omistajat heittäisi Twitteriin vaikka tsemppiviestejä sähkönkäyttäjille.
 

jmaja

Hyperaktiivi
2024 tuulivoimaa on Suomessa jo 7 GW nykyisen 3,3 GW sijaan. Silloin siis kovalla tuulella tulee 7 GW + ydinvoimaa 4,5 GW + teollisuudesta taitaa väkisin tulla 1 GW. Eli noista jo tämän päivän kulutus. Tuolloin luulisi sähkön olevan puoli-ilmaista. Sitten tyynenä tilanne aika toinen, kun pitää tuo 7 GW muualta tulla.

Tässä sanotaan 8 GW 2024. Sanotaan myös 2050 2/3 tuulivoimasta. Miten se suhtautuu ydinvoimatuotantoon? Sillähän tehdään nyt 1/3 ja OL3 lisää ydinvoimaa 50%. Vesivoimakaan tuskin loppuu.
 
Viimeksi muokattu:

pelzi_

Vakionaama
Ydinvoimalat on säännöllisesti huollossa ja saattaa milloin vain tehdä pikasulun ja tähän on varauduttu jos on, taannoisen piikin aikana Ranskassa todettiin että eipä sitä atomivoimaa nyt tulekaan.

"Ongelma" on vaan siinä että ihmisillä on edelleen valtavia vaikeuksia käsittää että tämä varautuminen vaatii kiinteitä kuluja, ja ne peritään huippukulutuksen aikaan energian hinnassa joka on suolainen. Hintaa voidaan kaikenlaisilla kikkailuilla siirtää näkymättömiin, mikä aiheuttaa ongelman pahenemista, mutta ne kiinteät kulut eivät poistu. Tuulivoiman lisäys jatkuvasti vähentää niitä päiviä jolloin muuta energiaa tarvitaan -> piikit muuttuu vaan kalliimmiksi ja kalliimmiksi mutta silti sähkö halpenee.

Sähkön riittävyys pysyy taattuna, kunhan piikkien hinta on niin kallis että se kattaa kiinteät ja muuttuvat kulut tuulettomien päivien voimanlähteille. Samalla syntyy markkinoita ja motivaatiota kulutuksen tasaamiselle, mm. itse olen leikannut huippukulutustani 4 vuoden asumisen aikana täystehoisilla ilpeillä ja varaajan kellokytkimellä väh. 30% ja nyt on motivaatiota leikata sitä lisää lisäeristyksellä. Narinat siitä, ettei okt-asuja voisi asiaan vaikuttaa on täyttä roskaa, jos ei omista täystehoista maalämpöpumppua ja hyvin eristettyä taloa, jossa nämä joulukuun piikin hinnatkaan tuskin on tuntuneet juuri missään.

Toki jos ydinvoimalat poistetaan ja eletään pelkällä tuulella, niin ei riitä huipun leikkaus vaan pitäisi olla myös todellista kysyntäjoustoa eli energian varastointia. Tästä ollaan todella, todella kaukana. En usko että kukaan on ikinä ehdottanutkaan, että pelkkä tuulivoima voisi toimia energianlähteenä. Suomessa ei ole myöskään kulutushuipun aikaan osuvaa aurinkoa, joten meillä on ongelmana yksinomaan tämä kiinteiden kulujen kattaminen vaihtoehtoisille energianlähteille - ja meillä ne käy vain talvisin, muualla joka yö on kysyntää aurinkovoimaa korvaavalle voimalle eli kiinteät kulut tulee jaetuksi koko vuoden öille, Suomessa on yhä ongelmana tämä talven piikki johon eristykset ja muut ratkaisut voivat vaikuttaa.
 

tepa

Aktiivinen jäsen
"Ongelma" on vaan siinä että ihmisillä on edelleen valtavia vaikeuksia käsittää että tämä varautuminen vaatii kiinteitä kuluja, ja ne peritään huippukulutuksen aikaan energian hinnassa joka on suolainen. Hintaa voidaan kaikenlaisilla kikkailuilla siirtää näkymättömiin, mikä aiheuttaa ongelman pahenemista, mutta ne kiinteät kulut eivät poistu.
Tuossa mallissa on ongelmansa muillakin kuin kuluttajilla. Miten kukaan investoi tuollaiseen "varavoimaan" jos siitä saa ehkä tuottoa ehkä jollain hinnalla. Ennustettavuus pitää luoda jotenkin.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin - sijoittajahan näkee siinä erityisenä riskinä sen että parkukuoro saa tahtonsa läpi ja "kullan vuoleminen" estetään jolloin sellainen voimala muuttuu väkisin tappiolliseksi. Se tässä hommassa on juuri se ongelma.

Yksi tie ulos ongelmasta on nykyinen vesivoimakapasiteetti - tilanne pitäisi saada ajettua siihen että tuulivoimaa on niin paljon, että vesivoimaa juoksutetaan jopa surutta ohi, jolloin saadaan ne halutut kalatietkin aikaan, ja vettä käytetään vain tuulettomina päivinä energiantuotantoon, jolloin vesivoiman hinnan on oltava aivan eri luokkaa kuin nyt. Tätäkin nämä kaiken maailman "kullanvuolenta" -jutut vaarantaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Yksi tie ulos ongelmasta on nykyinen vesivoimakapasiteetti - tilanne pitäisi saada ajettua siihen että tuulivoimaa on niin paljon, että vesivoimaa juoksutetaan jopa surutta ohi, jolloin saadaan ne halutut kalatietkin aikaan, ja vettä käytetään vain tuulettomina päivinä energiantuotantoon, jolloin vesivoiman hinnan on oltava aivan eri luokkaa kuin nyt. Tätäkin nämä kaiken maailman "kullanvuolenta" -jutut vaarantaa.
Suomen vesivoimaa ei kylläkään voi ajaa kokonaan seis aina tarpeen mukaan, kun varsin suuri osa voimaloista on joissa, joissa on aika pienet patoaltaat ja aika moni seikka estää säätämästä tehoa kovin nopeasti. Tuulivoiman tuotantoa joudutaan tietenkin lähivuosina rajoittamaan huipputuotantotilanteessa, mutta ainoat uskottavat riittävän joustavat varavoimalähteet tuulettomia aikoja varten ovat kaasuturbiinit ja suuret mäntämoottorit (dieselit ja otto-tyyppiset kaasumoottorit). Noiden kustannuksissa polttoaine painaa paljon enemmän kuin investoinkustannukset, jotka ovat muita voimantuotantotapoja edullisemmat.
 
Back
Ylös Bottom