Tekoälybuumi

Mikki

Hyperaktiivi
Omasta mielestäni tuo vehje ei edes varsinaisesti käytä tekoälyä, vaan konenäköä ja sensorifuusiota. Kehittelyvaiheessa toki konenäkö- ja sensorifuusiota voidaan suunnitella tekoälymetodologialla ja kaiken ohella tekoäly voi olla mukana vaikka koko laitekonseptin jatkotuotekehittelyn pohjana (so. laitteet oppivat näkemästään), mutta itse ajo on harvinaisen vähän esimerkki tekoälyn käytöstä operativiiserssa toiminnassa.

Enpäs ole varma... "lokaalisti" varmasti ei ajeta mitään AI mallia, mutta kun robo pysähtyy välillä ihmetelemään maailman menoa, niin ehkä siinä kohtaa lähetetään vaikka kuvia pilveen tilanteen hahmottamiseksi.

Melko lailla valmiillakin tekoälyllä saa tuollaisen kuva-analyysin tehtyä, mikä kertoo tarkasti mitä kuvassa näkyy.
 

kotte

Hyperaktiivi
Enpäs ole varma... "lokaalisti" varmasti ei ajeta mitään AI mallia, mutta kun robo pysähtyy välillä ihmetelemään maailman menoa, niin ehkä siinä kohtaa lähetetään vaikka kuvia pilveen tilanteen hahmottamiseksi.
Mitä olen itse lehtijutuista ymmärtänyt, niin tuolla on operaattorikeskus, jossa pysähtyneen robotin välittämä kamerakuva jonotetaan vuorollaan henkilöoperaattorille, joka sitten ottaa laitteen käsiohjaukseen ohi kriittisen kohdan tai kuittaa luvan jatkaa. Toki tuo on tilanne, jonka periaatteessa voisi antaa tekoälyn ratkaistavaksi tai sanotaanko, että tekoälyllä opetettu ja sen päättelymallia noudattava "tyhmä" logiikkaverkko ratkaisee.

Tuossa sinällään on hyvä esimerkki siitäkin, mikä vaatii vaikkapa autoa ajettaessa "älyä" ja mikä ei. Rutiiniajo tapahtuu melkein selkäytimestä tai ydinjatkeella pikkuaivojen avustamana. Nähdyn tulkinta on oma lukunsa, mutta melkein täysin opittua ja jopa perittyä. Logiikkaverkko olkoon vaikka kuinka monimutkainen ei sinällään osoita älyä. Vedän rajan tekoälyn ja logiikkaverkon välille siinä, sisältyykö tapahtumaan oppimista ja uuden opittavan materiaalin sulattamista vai eikö.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Jossain vaiheessa se varmaan siirtyy kauko-ohjaukseen. Seurasin tossa yks päivä parkissa odottaessa yhden kassin toilailua. Se yritti suojatien ylitystä ja jotkut autot antoi tilaa ja jotkut ei. Sitten se pähki asiaa ja teki hyökkäyksen eteenpäin ja saman tien peruutti takas. Monet kerrat. Ei ehkä ollut kauko-ohjauksessa, kyllä siellä joku älli yritti maailmaa hahmottaa. Haastetta lisää kun autoilijatkaan ei tiedä miten noihin pitäisi suhtautua.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tekoälylle on asetettu suuria toiveita yritysmaailmassa, mutta tuore raportti osoittaa, että hype ja todellisuus eivät vielä kohtaa. 56 prosenttia yritysjohtajista sanoo, ettei tekoälyinvestoinneilla ole ollut positiivista vaikutusta yrityksen tulokseen.

Kolmannes toimitusjohtajista raportoi liikevaihdon kasvusta, mutta vain 12 prosenttia sanoo nähneensä samaan aikaan sekä tulojen kasvua että kustannusten laskua.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Nyt on kaavailuissa että tekoäly alkaisi päättää kuka tarvii sairaanhoitoa ja kuka ei, ruumispusseja tarvitaan.
Varmaan tekoälyä voidaan käyttää päätöksen tukena, mutta lopullisen päätöksen tekee ihminen.

Itse näkisin että tekoälyllä on lääkäreiden avuksi paljon annettavaa. Tietsikka voisi lausua lausunnot itse, jonka ihminen vain tarkistaisi. Kone voi tulkita verikoetuloksia/kuvia ja antaa ratkaisupolkuja jne... Yhden ihmisen pääkoppaan mahtuva tietomäärä on kuitenkin hyvin rajallinen ja terveydenhuollossa tehdään myös virheitä jatkuvasti. Lisäksi lääkäritkään eivät ole superihmisiä, vaan myös heillä on omat puuttensa. Jotkut ovat parempia hommassaan kuin toiset.

Tuolta löytyyy muutamia esimerkkejä. Esim 10% murtumista jää ihmisiltä huomaamatta, jotka kone näkee. Sairauksia voidaan nähdä jo ennakolta ja hoitoja aloittaa ajoissa yms...

 

kaihakki

Vakionaama
Tekoälybuumi on toivottavasti hetken huuma. Niin paljon paskaa ja asiavirheitä on nyt jo näkyvissä. En edes puhu ainoastaan kissavideoista. Tästä tulee ihan todellinen ongelma kohta. Normi-ihminen ei tiedä mikä on totta ja mikä on AI:n fantasia.
Ei varmaan ole hetken huuma. Ongelma on tietysti sen luotettavuus. Mutta se on tosi hyvä opetushommissa ja asiantuntijatehtävissä.
Olen testannut Deepseekkiä matematiikassa, fysiikassa, lujuusopissa ja monissa muissa jutuissa. Kyllä tulee olemaan käänteentekevä juttu monella alalla.
On vähän niin kuin funktiolaskin 1973. Päästiin eroon laskutikuista, taulukkokirjoista, helmitauluista ja epätarkoista laskuista ja suunnittelijoiden työ nopeutui huomattavasti.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tekoäly ei ole tulossa – se on jo täällä, ja se tekee monista työtehtävistä tarpeettomia. Eikä se ole ongelma. Ongelma on se, että pidämme kiinni rutiinityöstä, joka pitäisi automatisoida jo eilen.

Terveydenhuollossa tämä näkyy karulla tavalla. Lääkärit käyttävät aikaansa reseptien uusimiseen ja muiden klikkausrutiinien pyörittämiseen samalla kun potilaat jonottavat hoitoon. Tämä ei ole resurssipulaa – tämä on huonoa organisointia.

Reseptien uusinta, laboratoriolähetteet ja tulosten perusanalyysi kuuluvat tekoälylle. Jos arvot ovat kunnossa, resepti uusitaan automaattisesti. Jos eivät ole, potilas ohjataan lääkärille. Yksinkertaista. Turvallista. Järkevää.

Ihmistä tarvitaan silloin, kun tilanne on monimutkainen. Ei silloin, kun tehtävä on mekaaninen. Tekoäly ei romahduta terveydenhuoltoa. Se romahduttaa tekosyyt, joilla tehottomuutta on tähän asti puolustettu.

(Teksti tuotettiin tekoälyllä :) )
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
Funktiolaskimet 70-luvulla eivät nekään heti kelvanneet kokeneille suunnittelijoille. Olin osa-aikaisesti töissä suunnittelijana opiskeluaikana 76. Olin ainoa, joka käytti funktiolaskinta. Konkarit laskivat edelleen laskutikuilla eivätkä pitäneet funktiolaskimia minään.
Samaa rataa mennään nyt tekoälyn kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Mikki

Hyperaktiivi
Noilla tekoälyfirmoilla on rahaa kuin roskaa... Ydinvoimalaa vain datakeskusten kylkeen niin loppuu niiden olo taakkana.

Microsoft esim. Pelkällä yhden neljänneksen voitoilla tekisi parikin OL3a.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mitäs luulelle?

Microsoftin tekoälypomo sanoo, että tekoäly korvaa 18 kuukaudessa toimistotyön – taloustieteilijä epäilee
Microsoftin tekoälyjohtaja Mustafa Suleymanin mukaan esimerkiksi lakimiehen ja tilintarkastajan työt automatisoituvat puolentoista vuoden kuluessa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Perusjutut ja rutiinit voidaan automatisoida ihan varmasti ja tehokkuus kasvaa. Katselin että pörssikurssi USA vs EU on suunnilleen 10:1 ja taitaa jenkilässä olla AI veturina. Kuplaa pukkaa ja sama heiluriliike kuin aina mm. it-kupla aikoinaan. Se mitä myös tapahtuu on tasapaytyminen... asian huomaa AI tekemistä valokuvista.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Ongelmana on Euroopassa, että tekoälyssä ollaan jääty täysin jalkoihin. Hommat kyllä automatisoituu, mutta Eurooppalaiset pääosin vain käyttää niitä ja tulot menee USAhan.

Euroopassa on ihan asiallista osaamista varmasti, mutta ei kymmenien tai satojen miljardien budjettia AI datakeskusten rakentamiseen.
 

puuteknikko

Vakionaama
Mitäs luulelle?

Microsoftin tekoälypomo sanoo, että tekoäly korvaa 18 kuukaudessa toimistotyön – taloustieteilijä epäilee
Microsoftin tekoälyjohtaja Mustafa Suleymanin mukaan esimerkiksi lakimiehen ja tilintarkastajan työt automatisoituvat puolentoista vuoden kuluessa.
En jaksa uskoa tähän. Mm. tekoälyasioiden kanssa työtä tekevänä atk-ammattilaisena olen hyvin skeptinen mitään turhan tarkkaa automaatiota kohtaan, etenkin tällaisissa asioissa, joissa tulkinnanvaraa on ties miten paljon. AI on hyvä poimimaan signaaleja kohinasta ja tietenkin nopeuttaa asioiden käsittelyä myös noissa toiminnoissa. Täysautomaatio on ihan eri juttu.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Oletteko kokeilleet ns. "komiteamallia"... Eli esimerkiksi ottamalla tuloksen ulos ensin kahdelta mallilta ja sitten kolmannelta mallilta kysytään sama kysymys ja lisäksi annetaan pohjatiedoksi kahden aiemman vastaukset.

Tämän tyyppisellä ratkaisulla saimme eräässä käyttötapauksessa tarkkuuden nousemaan yhden mallin 98% tarkkuudesta noin 99,94% tarkkuuteen, peitoten ehdottomasti ihmistyönä tehtynä saman homman tarkkuuden.
 

-Teme-

Vakionaama
Oletteko kokeilleet ns. "komiteamallia"... Eli esimerkiksi ottamalla tuloksen ulos ensin kahdelta mallilta ja sitten kolmannelta mallilta kysytään sama kysymys ja lisäksi annetaan pohjatiedoksi kahden aiemman vastaukset.

Tämän tyyppisellä ratkaisulla saimme eräässä käyttötapauksessa tarkkuuden nousemaan yhden mallin 98% tarkkuudesta noin 99,94% tarkkuuteen, peitoten ehdottomasti ihmistyönä tehtynä saman homman tarkkuuden.
Aika usein tulee hastettua mallien tuloksia keskenään.

Mietin tänään suunnittelijoiden tehtäviä, esimerkiksi LVI ja sähkösuunnittelu. Mallille kun määräykset (SFS 6000) + asetukset opetettu, sekä liuta malleja ratkaisuista. Syötteenä annetaan CAD kuvat kiinteistöstä, sijainti, sekä minkälaista ratkaisua haetaan, niin tuskin montaa hetkeä kuluu kun tarvittava suunnittelu tehty ja kuvat sekä laskelmat valmiita tarkastettavaksi. Muutaman kerran kun oikastaan mikä meni pieleen niin tulos vaan paranee. Parhaimmillaan tulee normaalien kuvien ja laitelistojen lisäksi vielä 3D mallit. Lisäksi nuo kaikki tekniset kuvat on mahdollista saada tuotettua kerralla, jolloin kaikki LVIS tarpeet on otettu huomioon kerralla, optimaaliset reitit vedoille yms.
Lisäksi kun Suomessa on Sähkö- ja LVI-numerot kannassa, niin järjestelmä pystyy etsimään optimaalisia komponentteja ratkaisuun.
Laiteratkaisuissa kun suunnittelijat tyypillisesti pitäytyy niissä itselle tutuissa, niin kone voi hakea täysin tunnottomasti niistä ne parhaimmat speksien ja liitäntöjen mukaan.
Persvakotyypit kuitenni tarvitaan vielä kaikki asentamaan paikoilleen.
 
Viimeksi muokattu:

hamu

Jäsen
Noin se tulee menemään. En keksi alaa missä Ai:ta ei voisi hyödyntää. Oma työtehtävänikin tulee automatisoitumaan, vaikka se liittyykin ihmistyöntekijöihin. Ainoana esteenä on vielä, että miten AI toimittaisi tehtävät ihmistyöntekijöille tehtäväksi. Joku kai tuohonkin tekee rajapinnan ja viestintä alkaa. Tulevaisuus näyttää omiin silmiin helvetin synkeältä. Nykyisen mallin mukaisen työnteon merkitys arkea rytmittävänä tekijänä vähenee ja kehityksen kulma vaan jyrkkenee mitä älykkäämmäksi tekoäly tulee. Ennen suuriiin muutosaskeliin saattoi mennä satoja tuhansia vuosia, sitten tuhansia, vähän aikaa sitten satoja tai kymmeniä vuosia. Ihmisen evoluutio ei vaan pysy teknisen kehityksen perässä.
Henkilöautoliikenne alkaa olla mahdollista autonomisoida suurimmaksi osaksi, Tähän liittyvänä ja seuraavana uhrina voisi olla pitkän matkan rekkaliikenne maiden ja terminaalien välillä. Jos katsotaan lähemmäksi, niin milloin yksittäiset Wolt-tilaukset korvataan ruokaroboteilla tai toimitetaanko tekoälyn koostamat henkilökohtaiset ruokavaliot valmiiksi valmistettuna kotiovelle, myös maaseudulla, autonomisilla ajoneuvoilla? Joka tapauksessa valtioille kertyy tulevaisuudessa vähemmän verotuloja, mutta megakorporaatioille enemmän. Valta vaihtuu.
 

dbwarrior

Vakionaama
Jos tätä muutosta vertaa vaikka historian höyrykoneeseen tai muihin mailmaa muuttaneisiin keksintöihin niin niissä tosiaan piti fyysistä infraa kuitenkin jumpata. Ja siihen meni vuosikymmeniä.
Nämä AI hommat toki tarvii sitä kapasiteettia jota nyt kovalla tohinalla jumpataan kasaan ja siihen menee oma aikansa, mutta silti hyppy on lopulta niin nopea että kyllä siinä nykyistä mallia koestetaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tekoälyn opetusmateriaalin keräämisen organisointi ja siihen liittyvät järjestelyt vaativat toistaiseksi varsin paljon alakohtaista sovittamista ja adaptaatiota moneltakin kantilta katsottuna. Tuo saattaa melko pitkään vaatia paljon ihmistyötä ja poikia uusiakin työpaikkoja. Työtehtävien luonne muuttuu, mutta eipä maailmaa pystyne aikoihin pyörittämään yleistiedon varassa, vaan moni asia vaatii toimimaan "kädet savessa" paikallisten ongelmien taklaamiseksi, vaikka apuna tai työrukkasena olisikin tekoälyvälineistö.

Isot gongolomeraatit tietenkin voivat monistaa talon sisäisiä käytäntöjään hyvin tehokkaasti myös kustannusmielessä, mutta ei ole ollenkaan selvää, että tuollaiset "uudet dinosaurukset" ovat kaikissa asioissa voittava ratkaisu, vaan rajatumpien kokonaisuuksien kirjo vain kasvaa ja toisaalta tekoälyn soveltamiskäytännöt leviävät myös gonglomeraattien ulkopuolelle ja jalostuvat sielläkin.
 

-Teme-

Vakionaama
koska tänäpäivänä suurin osa materiaaleista tulee sähköisenä, niiden sisällyttäminen koneälyyn on hyvinkin suoraviivaista.
Itse uskon että LVIS suunnittelussa tulos on parempaa keinoälyn luomana ja optimaallisemmin tehtyä.
Eteenkin kun halutaan joitain tiettyjä spesifisiä toteutuksia niin koneäly tuuppaa ohjeet myös mukaan
 

fraatti

Hyperaktiivi

vmakela

Vakionaama
Eilen töissä haastoin copilottia useamman tunnin erään ongelman parissa, liittyen ERP järjestelmään. Aika hyvää tuotosta sain. Pyysin lopuksi tekemään yhteenvedon ongelmasta, sekä siihen tarjotusta ratkaisusta. Minä ja pomo, molemmat tyytyväisiä valmiiseen hyvin jäsenneltyyn esitykseen eteenpäin ylemmälle taholle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eilen töissä haastoin copilottia useamman tunnin erään ongelman parissa, liittyen ERP järjestelmään. Aika hyvää tuotosta sain. Pyysin lopuksi tekemään yhteenvedon ongelmasta, sekä siihen tarjotusta ratkaisusta. Minä ja pomo, molemmat tyytyväisiä valmiiseen hyvin jäsenneltyyn esitykseen eteenpäin ylemmälle taholle.
Nykymaailmassa (tai ainakin vastikään olleessa) käytetään valtavasti aikaa ja energiaa kaikenlaisten raporttien täydentämiseen, hiomiseen ja viimeistelyyn. Moinen homma olisi useimmiten automatisoitavaissa, koska kyse ei todellakaan ole mistään kirjallisen nerouden hedelmistä, vaan käyttödokumenteista.

Sittenpä monien noiden raporttien kohtalo on, että eipä niitä monikaan välttämättä edes lue kunnolla, ehkä pikemminkin selailee. Eli myös tuon lukemisen voisi automatisoida hyvin pitkälle niin, että tulokset olisi pureksittu kulloinkin tarvittavaan muotoon niin, että johtopäätökset ja toimenpiteet olisi kiteytetty perustelluiksi ja selkeiksi toimintaohjeiksi esillä olevaan tilanteeseen ja sen päälle sitten vielä riskianalyysit, varasuunnitelmat ja vastaavat sekä jonkinlainen työkalupakki mahdollisiin argumentaatiotilanteisiin.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Washington Post (WP) kertoo, että Yhdysvaltojen massiiviset sijoitukset tekoälyyn eivät ole tuottaneet yhtään talouskasvua, tosin kuin on väitetty.

Näin uutisen ja mietin, miksi tekoäly lisäisi talouskasvua? Tätä pitääkin kysyä tekoälyltä kun itse en älyä. Tekoäly alkoikin vähän johdateltuani pohtimaan tarvitaanko koko talouskasvua. Talous kasvaisi jos tekoäly lisäisi työn tuottavuutta enemmän kuin se vähentää työn määrää. Tämä saattaa olla nyt tasapainossa niin että kun harvemmat tekevät saman työmäärän niin talous ei lisäänny eikä vähene.
 
Viimeksi muokattu:

-Teme-

Vakionaama
itse olen kouluttanut viimeaikana tekoälyä omiin tarpeisiin. Luonut skillejä ja plugineja, joilla se pystyy helpottamaan päivittäistä duunia.
Mielellään maksaa satasen - pari kuussa, että säästää pari tuntia päivässä tiettyjen toistuvien asioiden osalta ja voi itse keskittyä tähdellisempään
 

Mikki

Hyperaktiivi
Piruuttani kokeilin tehdä simppelin pelin pelkällä tekoälyllä. En kirjoittanut yhtä ainutta koodiriviä.


En tiedä toimiiko Androidissa, kun moista ei löydy. Mutta iPhonella ja työpöydällä pitäisi about pelittää.😄

Jos tämmöisen koodaisi käsin, menisi siihen varmaan viikkoja. Nyt meni kolmisen tuntia.

Tekoälynå oli Claude Opus 4.6. Sen vain sanon että peruskoodarien päivät on luetut. Väittäisin että pian alkaa IT-alan massiivinen väkimäärän karsinta.
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
On tehokasta koodausta. On tässä sellainenkin puoli asiaa, että firmat voi helposti alkaa tekemään entistä parempia ohjelmia vaikkapa asiakastukeen, kunnossapitoon, tuotannonohjaukseen, varastojen hallintaan, jne. Eli firmojen toiminnan ja tuotteiden kehittämiseen ennen kuulumattomia uusia tuuulia ja sitä kautta uutta kilpailukykyä. Tästä on lähipiirissä jo kokemuksia.
Suomalaiseen perusajatteluun ja geenistöön on vaan rautakoodattu iänikuinen ja jatkuva kustannussäästö formaatti. Monia firmoja on mennyt nurin jatkuvassa kustannussäästökierteessä.
 

Kide

Jäsen
Tiedä häntä, kuunnellu noita vanhempien ja viisaampien podcasteja, veteraaneja jotka nähneet muuutoksia ennenkin. Jossain joku sanoi että AI ei vie sun hommia vaan ne viedään niiden toimesta jotka käyttää AI viksummin kuin sää.
 

Harrastelija

Vakionaama
Vai jääkö ominaisuuksiltaan huonommat läppärit olemaan mutta hinta on parempien nyky läppäreiden luokkaa?
Jostakin firmojen pitää voitot repiä ja kuluttajilla ei ole vara ostaa kalliimpia.
 

puuteknikko

Vakionaama
Sanoisin, että nämä muistien kohoavat hinnat voi olla äkkiä pois Microsoftilta kotikäytössä. Alkaa olla aina vaan houkuttelevampaa siirtyä peruskoneessa jonkun kevyen Linuxin käyttöön.
 

-Teme-

Vakionaama
muutama vuosi sitten koodari firmalta tilattiin uusi palvelu, frontin mockup versiota havainnollistettiin ja sen tekemiseen meni viikkoja, ellei kuukausi että saatiin eka versio kommentoitavaksi.
Nyt koneavusteisesti, säilyttäen firman oman ulkoasun mutta asiakaskohtaisella teemalla ja asiakkaan toivomilla asioilla saatiin mockup versio asiakkaalle kommentoitavaksi lounaan aikana. Kesti n.20min kun kone raksutti sitä ja asiakas oli aika otettu tästä.
Räätälöidyt layoutit kun aletaan tuottamaan koneen tekemänä, niin ovat lisäarvopalvelu mikä voidaan sisällyttää palveluun.

Koulutus omaan käyttöön sopivaksi onkin se suurin työ, että saa sen tuottamaan sitä omaa kädenjälkeä, mutta se onnistuu. Vaatii vuoropuhelua, kaikkien tekemistä, projektien system promptien laadintaa.

Päivittäisenä apurina myös uskomaton apu. Käy maileja läpi, etsii vastaamattomia posteja, muistuttaa asioista jne esitysten koostaminen, raporttien laatiminen tai niistä tärkeimpien asioiden koostaminen. Ecxelien pyöritys ja lisäksi myös kilpailijatiedon hakeminen.
Viikonlopun jäljiltä saat aamuksi koosteen mitä kilpailijoilla tapahtunut menneenä parina päivänä, kaivaa LinkedIn, X, fb, insta postauksia, niistä koosteen jne
Lisäksi kun yhdistää tekoälyn esim n8n palvelun kanssa alkaa saamaan aikaan jo niin paljon että ei ymmärrä miten joskus vielä manuaalisesti kelasi asioita läpi
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tenoälyfirmojen väitetään nuohoavan muiden tiedot omaan käyttöönsä.

Encyclopedia Britannica syyttää, että OpenAI on käyttänyt sen tietosanakirjan ja sanakirjan sisältöä tekoälymalliensa, koulutuksessa ilman lupaa. Kanteen mukaan OpenAI olisi kopioinut lähes 100 000 artikkelia Encyclopedia Britannicasta - ja kopioinnin vuoksi OpenAI:n omistama ChatGPT pystyy toistamaan Encyclopedia Britannican sisältöjä jopa lähes sanasta sanaan.

Itseasiassa eilen työkaverin kanssa höpöteltiin että hän oli kirjoittanut jonkun järven nimen googleen ja gemini yhteenveto sanoi että järven pituus on noin 10 km. Tiedolle lähde oli wikipedia.
Hakutuloksissa seuraava linkki oli wikipediaan josta näki miltei ekasta lauseesta että siinä luki pituutena kuusi km.... Gemini on nopea vastauksissa, mutta olen huimannut että se sekoittaa kyllä aikas pahasti asioita keskenään.
 
Back
Ylös Bottom