Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Otsikkoon viitaten, löydettiinköö sitä korruptiota tuulivoiman yhteydestä? Uusissa voimaloissa tukea ei makseta kun sähkön hinta nousee yli 33,97 €/MWh.
 

huugo

Aktiivinen jäsen
Otsikkoon viitaten, löydettiinköö sitä korruptiota tuulivoiman yhteydestä? Uusissa voimaloissa tukea ei makseta kun sähkön hinta nousee yli 33,97 €/MWh.
Uudet voimalat ovat markkinaehtoisia. Eli ei tukiaisia ollenkaan. Vanhoille tuet juoksee vielä vuosia.
 

huugo

Aktiivinen jäsen
Vieläkö ne ihan ensimmäiset tukiaiset ovat voimassa? Eikös niissä takuuhinta ollut aika hurja?
12v.
Tuet lopetettu 2017 - eli niille maksetaan 2029 saakka. Ekoilla varmaan loppuu ensi vuonna.

 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Vieläkö ne ihan ensimmäiset tukiaiset ovat voimassa? Eikös niissä takuuhinta ollut aika hurja?
No, hurja ja hurja.. vertaa sitä tämän vuoden keskimääräisiin pörssihintoihin, niin ei ole hurja :)
Syöttötariffijärjestelmässä tuulivoimalan ja biokaasulaitoksen takuuhinta on 83,5 € tuotettua megawattituntia kohden. Takuuhinta tarkoittaa, että tuottaja saa myymästään sähköstä markkinahinnan päälle tuen, joka on markkinahinnan ja takuuhinnan erotus. Sähkön hinnan ollessa 40 €/MWh tuulisähkön tuottaja saisi markkinahinnan päälle valtiolta tukea 43,8 €.


TUULIVOIMAN tuotantotuesta saadaan noin 300 miljoonaa euroa hallituksen kaavailemaan uuteen sähkötukeen.

Toki tilanne varmaan ehtii tulevina vuosina jälleen muuttua kun kapasiteettia tulee lisää.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tekniikka ja talouslehden mainosartikkeli, lyhennelmä

Räjähdysmäisesti kasvava tuulivoima ajaa Suomen sähköverkon ennennäkemättömään murrokseen​

Maatuulivoima on nyt niin kilpailukykyistä, että liityntäkyselyitä kantaverkkoon on tehty peräti 1 100 kappaletta, pöyristyttävät 163 000 megawattia. Aika näyttää, kuinka iso osa niistä lopulta toteutuu. Julkistettuja hankkeita on 477 ja niiden yhteinen nimellisteho lähes 44 300 megawattia.

 

repomies

Hyperaktiivi
44 GW on jo sellainen määrä että jos tuosta lopulta ymmärrettäisiin jauhaa vetyä, tuulesta peräisin olevaa energiaa voisi riittää silloinkin kun ei tuule.

Toisaalta määrä on sellainen, että tuulivoimasta ei paljon heru tuottoa, silloin kun tuulee. Aika tosiaan näyttää, moniko investoi tuosta lähtökohdasta.
 

BBF

Aktiivinen jäsen
44GW... sama kun olisi monta kymmentä isoa ydinvoimalaa (27 x OL3) jotka satunnaisesti ja ilman ihmisen kontrollia ramppaisi tuotantoaan 0-100% välillä. Ei jotenkin kuulosta hyvältä verkon kannalta.
 

tet

Hyperaktiivi
^ Pitää aina muistaa, että verkko on päivä päivältä enemmän Euroopan kuin Suomen verkko. Kyllä Eurooppaan sähköä mahtuu. Toki säätövoima ja kulutusjousto näyttelevät samalla lailla isoa roolia tuulivoiman kanssa, oli verkko kuinka suuri tahansa. Suomella on tuulivoimalle antaa jotain, mikä Keski-Euroopassa alkaa olemaan kortilla - tilaa mihin myllyjä rakentaa.
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
^ Pitää aina muistaa, että verkko on päivä päivältä enemmän Euroopan kuin Suomen verkko. Kyllä Eurooppaan sähköä mahtuu. Toki säätövoima ja kulutusjousto näyttelevät samalla lailla isoa roolia tuulivoiman kanssa, oli verkko kuinka suuri tahansa. Suomella on tuulivoimalle antaa jotain, mikä Keski-Euroopassa alkaa olemaan kortilla - tilaa mihin myllyjä rakentaa.

Ja pitää myös muistaa että jos verkko on euroopan verkko, olemme pysyvästi tuoneet itsellemme euroopan energiapolitiikan ja -hinnat.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ja pitää myös muistaa että jos verkko on euroopan verkko, olemme pysyvästi tuoneet itsellemme euroopan energiapolitiikan ja -hinnat.
Ei tuo verkon kapasiteetti ulos Suomesta kasva läheskään tuulivoiman tahtia. Onkos lähivuosina tulossa muuta kuin Aurora Pohjois-Ruotsiin, josta ei kyllä Keski-Eurooppaan sähkö päädy.

Estlinkistä on tullut valtavasti pullonkaulamaksuja, joten kai sinne tulee lisää kapasiteettia jollain aikataululla. Tuskin kuitenkaan useita GW, jos edes yhtä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei tuo verkon kapasiteetti ulos Suomesta kasva läheskään tuulivoiman tahtia. Onkos lähivuosina tulossa muuta kuin Aurora Pohjois-Ruotsiin, josta ei kyllä Keski-Eurooppaan sähkö päädy.

Estlinkistä on tullut valtavasti pullonkaulamaksuja, joten kai sinne tulee lisää kapasiteettia jollain aikataululla. Tuskin kuitenkaan useita GW, jos edes yhtä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 nosti uusien rajasiirtohankkeiden prioriteettia. Viron pääministeri Kaja Kallas toivoi maaliskuussa 2022, että kolmannen siirtoyhteyden suhteen edettäisiin nopeasti, jotta se saataisiin käyttöön viimeistään vuonna 2030.[5] Fingrid otti hankkeen investointiohjelmaansa neljännen Ruotsin yhteyden ohella. Yhtiön Suomen strategisen verkkosuunnittelun johtaja Mikko Heikkilä totesi toukokuussa 2022, että molempien yhteyksien suuruusluokka oli alustavassa suunnittelussa 700–1000 megawattia.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kyllä minun luottamus asiantuntijoihin on saanut kolauksen jos piti odottaa Venäjän hyökkäystä että riippuvuussuhteet nähdään. Apinakin näkee ongelmat jälkikäteen. Hieman olisin toivonut etunojaa... no kai se jälkiviisaus on parempi kuin ei mitään.
 
Viimeksi muokattu:

BBF

Aktiivinen jäsen
Ei tuo verkon kapasiteetti ulos Suomesta kasva läheskään tuulivoiman tahtia. Onkos lähivuosina tulossa muuta kuin Aurora Pohjois-Ruotsiin, josta ei kyllä Keski-Eurooppaan sähkö päädy.
Niin, ei mikään verkko siirrä määrättömästi sähköä. Eikä tuulivoima poista huipputehon tai -hinnan ongelmaa vaikka sitä olisi miten paljon.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kyllä minun luottamus asiantuntijoihin on saanut kolauksen jos piti odottaa Venäjän hyökkäystä että riippuvuussuhteet nähdään. Apinakin näkee ongelmat jälkikäteen. Hieman olisin toivonut etunojaa... no kai se jälkiviisaus on parempi kuin ei mitään.
Vähän luulen että riippuvuus ajateltiin toisin päin - Venäjän arveltiin tarvitsevan vientituloja niin kipeästi että pysyy aisoissa. Vaan kun jahdit ja palatsit oli tehty ei asialla enää ollut väliä, kansa voi tyytyä vähempäänkin. Sitä hiukan ihmettelen että sotavoimankin rahat varastettiin niin huolella että moderneja aseita ei ole saatu kuin paraateihin - ja silti piti ruveta sotimaan. Ehkä putlerin oli pakko sallia se rosvous pysyäkseen väleissä sotavoiman kanssa.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vähän luulen että riippuvuus ajateltiin toisin päin - Venäjän arveltiin tarvitsevan vientituloja niin kipeästi että pysyy aisoissa. Vaan kun jahdit ja palatsit oli tehty ei asialla enää ollut väliä, kansa voi tyytyä vähempäänkin. Sitä hiukan ihmettelen että sotavoimankin rahat varastettiin niin huolella että moderneja aseita ei ole saatu kuin paraateihin - ja silti piti ruveta sotimaan. Ehkä putlerin oli pakko sallia se rosvous pysyäkseen väleissä sotavoiman kanssa.

Niin, moni asia tuntuu tulevan yllätyksenä mikä sinänsä on ihmeellistä kun media on täynä monenlaista asiantutijaa jotka selitävät menneisyyttä. Luulisi asinatuntijoilla olevan monenlaisia näkemyksiä tulevaisuudesta, hyvinkin erilaisia. Nyt asiantuntijoiden lausunnot on turhan samanlaisia ja asiantutijat kuiskaavat meidän korvaan vain yhtä tarinaa. Ehkäpä näin kävi Putinillekin. Kaiken kaikkiaan diskuteeraaminen kaipaisi enemmän diversiteettiä.

Eurooppalaiset ropelivalmistajat talousongelmissa. Uhka että näidenkin valmistus siirtyy kiinaan.

Halpa energia hiilellä on Kiinan etu. Kiinaan pitäisi saada joku hiilivero.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Hesarilta juttu millaisia ongelmia runsas tuulivoima aiheuttaa.


Tuulivoima voi olla riskialtis energiamuoto inertian puutteen takia: Tästä ilmiössä on kyse

Perinteisten voimaloiden raskaat generaattorit parantavat sähköjärjestelmän kykyä sietää häiriöitä. Tuuli- ja aurinkovoiman kasvu on pakottanut keksimään uusia tapoja tuottaa järjestelmään niin sanottua inertiaa tai korvata sen puutetta.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
1665947064785.png

 

jmaja

Hyperaktiivi
Jos sähköä tulee enemmän kuin ostajia on, mitä järkeä sitä on tuottaa ja mihin se tungetaan?

Ihan järkevää on, että voimaloita suljetaan tai niiden tehoa rahoijoitetaan kovilla tuulilla kunnes on joku keino käyttää tuo sähkö niin, että siitä joku jotain maksaa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Olisin suuresti yllättynyt jos sähkön ylituotanto muodostuisi ongelmaksi. Siinä jos missä markkinataloudella on paikka toimia.

Edelleenkin sitä mieltä olen että pohjoisilla seuduilla lämpövarastot on pohjaton kaivo mihin työntää ylimääräistä sähköä.

Eihän vielä ole murto-osaakaan kaukolämmöstä hoidettu kausivaraajilla. Heitetään lonkalta että miljardin euron mitättömällä hinnalla saataisiin jo aivan valtava kapasiteetti aikaiseksi Suomeen.

Ja sitten saa kyllä tuottaa sähköä minkä sielu sietää.
 

Mikkolan

Vakionaama
Taitaa Magnus nyt vaan kiukutella. Tuskinpa ens talvena tarvii montaa tuntia pitää myllyä seisokissa hinnantakia. Jos tuulivoiman omakustannushinta on 1 - 3 cnt / kWh niin aika harvoin hinta sen alle pompsahtaa, tai ehkä useinkin mutta hyvin lyhyiksi ajoiksi. Jos Magnuksella on vahat paskat myllyt niin parinvuoden päästä Magnus on kyllä ku... lirissä.

Jännä seurata kuitenkin sitä miten tuulivoima lisääntyy ja miten halvan ( ilmaisen ) sähkön lipastajat yrittää pysyä mukana. Sähkön ( ja energian ) varastoiminen lyhyeksikin ajaksi maksaa enemmän kuin sähkön tuottaminen. Toivoa sopii että varastointiin tulisi samanlainen boomi kuin tuulivoimaankin.
 
Viimeksi muokattu:

HotZone

Aktiivinen jäsen
^tai että ainakin että teollisuus kykenisi hyödyntämään halvan sähkön täysimääräisesti. Kaikki plussa on plussa.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Eikö tässä nyt iso osa tuulivoimaan liittyvistä ongelmista ratkeaisi kuin itsestään kun rajoitetaan vain uusien tuulivoimapuistojen liittymiä kantaverkkoon johonkin prosenttiosuuteen maksimikapasiteetista? Vältetään ylituotantoa kun tuulee kovasti, kantaverkkoon mahtuu enemmän kokonaistuotantokapasiteettia ja samalla myös kannustettaisiin paikalliseen tuulivoimapuistojen yhteyteen sijoitettavaan ylituotannon varastointiin sen sijaan, että suljettaisiin tuulisella säällä voimaloita.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eikös se ole kutakuinkin sama asia? Kummassakin tapauksessa pitää joko rajoittaa tuotantoa tai keksiä jokin varastointitapa. Toisessa rajoitteena on verkko ja toisessa hinta.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Koko juttuhan on ihan naurettava lähtökohdiltaan. EIhän autollakaan ajeta aina kaasu pohjassa eikä sähköverkkoa polteta rikki ajamalla kaikkia vesivoimaloita tuolva-aikaan täysillä siellä, missä kapasiteettia on riittävästi. Ranskassa taannoin suljettiin säännöllisesti osa ydinvoimaloista ja osaa ajettiin pienemmällä kuin maksimiteholla, jotta sähköä ei syntyisi verkkoon liikaa sitä vaurioittamaan. Saksassa tuuli- ja aurinkovoimaa on jouduttu lepuuttamaan vuosikaudet ajoittain liikatuotannon ja siirtorajoitusten takia.

Jos ei ole riittävästi menekkiä sähkölle tai verkko ei kestä enempää kuormaa, osa tuotannosta lepuutetaan. Ei markkinaehtoista tuulivoimaa kannata ajaa, jos hinta menee negatiiviseksi ja jos voimaloiden ohjaus on sillä tavoin puutteellinen, ettei tehoa voida rajoittaa tai katkaista, asia pitäisi ja kannattaisi korjata mitä pikimmiten kauko-ohjausjärjestelmää parantamalla. Lähinnä vain ydinvoima on ainoa merkittävä voimatuotantomuoto, jota on teknisistä syistä pakko joskus ajaa melkein täysillä, vaikka hinnat ovat tuntikausia paljonkin pakkasen puolella, koska muutoin tehoa ei useinkaan saada täyttä määrää seuraavana arkipäivänä, kun sähkölle olisi kysyntää. Tuulivoimaloita kuitenkin suljetaan ensiksi niin, että hinta ei pääse kovin paljon pakkaselle, mikä pelastaa hiukan ydinvoiman kannattavuutta.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Fingrid jossain uutisjutussa kertoi ettei uusia valmistuvia voimaloita voida liittää länsirannikolla verkkoon koska verkon siirtokapasiteetti ei sieltä riitä. En ymmärrä, eikö muka tuulivoimaa voi rajoittaa helposti lapakulmia säätämällä tai pudottaa joitakin pois kovemmilla tuottokeleillä. Myllyjen omistajatkaan ei halua ilmaiseksi tai negatiivisella tuottaa. Kun taas vähemmän tuulisella voisi ottaa kaikki peliin ja saisi saman kokonaistuulisähkötuoton kasaan mihin johdot riittää.
 

jarkko_h

Vakionaama
En ymmärrä, eikö muka tuulivoimaa voi rajoittaa helposti lapakulmia säätämällä tai pudottaa joitakin pois kovemmilla tuottokeleillä.
Voi säätää. Puistotasolla voi kertoa paljon puistosta halutaan pätötehoa. Loiset tulee päälle kompensointifunktioiden tai mittauspisteen mukaan. Verkkoa ei tosin voida mitoittaa yksittäisen rajoituksen mukaan. Verkon ja kompensointiem mitoitus joudutaan tekemään nimellisen tehon mukaan ellei kaikkien voimaloiden maksimiteoa aina rajoiteta alas tästä iäisyyteen ( =alennettu nimellisteho ).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuuliropelitilaukset euroopassa laskusuunnassa

Inflationary cost pressures, slow permitting and uncertainty around the EU’s emergency electricity market interventions are stalling orders for new wind turbines. WindEurope tracked orders for new wind turbines with a total of 2 GW in Q3 2022.*

The orders came from 9 countries. They were all for onshore wind turbines. Finland ordered most new capacity with 322 MW, followed by the Sweden and Germany.

This brings total orders in 2022 to 7.7 GW – far off from what Europe needs to reach its energy and climate targets. The EU wants 510 GW of wind energy by 2030. This means the wind industry should install 39 GW of new wind each year up to 2030. At the current rate of turbine orders Europe would fall well short of this target.


1667208604494.png

 

nackerton

Aktiivinen jäsen
Miten Keski-Eurooppa ei tilaa enemmän tuulivoimaloita, vaikka sähkön hinta on siellä pilvissä? Eikö ole tontteja joille rakentaa?
 

kotte

Hyperaktiivi
uncertainty around the EU’s emergency electricity market interventions are stalling orders for new wind turbines.
Noin EU iskee kirveen omaan jalkaansa: Uusiutuvaa energiaa kuulutetaan pelastusköydeksi ja samaan aikaan harrastetaan nuorallakävelyä hintakattohankkeiden kanssa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Miten Keski-Eurooppa ei tilaa enemmän tuulivoimaloita, vaikka sähkön hinta on siellä pilvissä? Eikö ole tontteja joille rakentaa?
Niitä myös rakennettiin menneinä vuosina ihan villisti jopa muutaman kymmenen metrin päähän naapureista hyvin löyhällä lupakäytännöllä. Eiväthän lupakäytännöt vieläkään ole läheskään yhtä tiukkoja kuin vaikkapa Suomessa, mutta asiallisia kuitenkin. Säälliset paikat ovat käyneet vähiin ja suuria puistoja ei voi moneen paikkaan enää tehdä.
 
Back
Ylös Bottom