Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

fraatti

Hyperaktiivi
Ainakin sillä saataisiin pysyvästi keski-Euroopan sähkönhinnat Suomeenkin. Jota se on toisinaan jo nykyäänkin. Viime aikoina aika useinkin.
Sitä sähköä pitäisi saada siirrettyä muualtakin Saksaan ja paljon jotta hinnat pysyisi kurissa. Muutoin ei kovin isoja piuhoja kannata vetää (näin kuluttajan näkövinkkelistä, sähköntuottajan kannalta tilanne taitaa olla päinvastoin).

Tuo 15 GW vaatii useamman piuhan jos verrataan nykyisten piuhojen kokoluokkaan. 1-2 GW per piuha?
Paljonkohan lie oli sen No-UK piuhan hinta?
1,6 mrd € oli kaapeli Norjasta Britteihin. Jostain syystä hinta on ollut huomattavasti edullisempi kuin tuossa Saksan ja Brittien välisessä kaapelissa vaikka pituus on varsin samankaltainen.

 

kotte

Hyperaktiivi
Jos nyt ajatellaan, että Suomessa jonain päivänä tehtäisiin 20 GW tuulisähköä. Minne se tungettaisiin?
Euroopan laajuisesti järkevä kohde on investoida sellaisiin elektrolyysilaitoksiin, joita voi ajaa hyvin vaihtelevilla kuormilla ja tunkea syntyvä vety putkiin, joita pitkin sitä voi viedä sinne, minne voi halvalla pystyttää varastoja (Suomeen ei välttämättä). Suomessa toki osa voidaan ja kannattaa polttaa lämmöksi, joka sitten varastoidaan suuriin maanalaisiin varastoihin käytettäväksi lämmitysenergiana sitten, kun lämmitykselle on tarvetta.
 

huugo

Vakionaama
Se ylimäärä pitäisi tunkea varastoon, ja varastokapasiteetin rakentaminen pitäisi olla pakollista uuden satunnaisvoimalan rakentajalle. Onko varasto sitten akku tai vety tai Vuotos, ihan sama minulle. Jos lisää kapasiteettia, joka aiheuttaa murheita, murheisiin liittyvä lasku langetkoon ongelman aiheuttajalle.
Puoliprovona - eikös ydinvoimaloiden pitäisi maksaa sakkoa siitä että ne ei jousta? Aiheuttavat sähkön hinnan laskua kun tuottavat silloin kun ei tarvetta. Ja vuosihuollot ne vasta pahoja onkin. Saman verran kapasiteettia varalle pakotettuna.

Kaikenlaisia rakennelmia voi perustella.

Eli kun noita lisäpelisääntöjä rupeaa kehittämään ja antaa lobbareille vallan niin lopputulos voi olla hassu. Eikös Saksan tilanne ole esimerkki tästä? Olisiko ihan markkinamekanismi hoitanut homman paremmin? Uusiutuvaa syntyy markkinaehtoisesti. Päästökauppa hoitaa fossiilisten kalliiksi = pois markkinalta.

Eli selkeät pelisäännöt jotka markkinaehtoisia ja sit vaan mennään.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Loppupeilessä sähkö on kuluttajien ongelma tehtiin mitä vaan - ja se maksaa riippumatta rakennetaanko markkinavetoisesti tai subventoiko valtio tukien ja vastuunsiiron myötä. En tiedä mitä esim ydinvoiman vakuutukset maksaa jos valtioi ei ottaisi riskejä kontolleen *. Mutta rahaa ei tunnu löytyvä ydinvoimaan eikä sähkön varastointiin - ei ennen kuin se sähkö maksaa mansikoita.

* Japanin hallitus ei aio rajoittaa korvauksia, joita kansalaiset voivat hakea Fukushiman ydinvoimaonnettomuudesta energiayhtiö Tepcolta. Eri pankkiiriliikkeiden arvioiden mukaan Tepcon maksamat korvaukset voivat nousta 17 miljardista eurosta aina 90 miljardiin euroon, mikäli tilanne Fukushiman voimalassa jatkuu. [...] Japanin hallitus on perjantaina hyväksynyt maksusuunnitelman, jonka tarkoitus on taata ydinvoimayhtiö Tepcon kyky maksaa korvaukset Fukushiman onnettomuudesta kärsineille. Suunnitelman mukaan korvauksiin käytetään myös valtion varoja ja ydinvoimayhtiö Tepco asetetaan hallituksen valvontaan.
 
Viimeksi muokattu:

Reperei

Aktiivinen jäsen
Puoliprovona - eikös ydinvoimaloiden pitäisi maksaa sakkoa siitä että ne ei jousta? Aiheuttavat sähkön hinnan laskua kun tuottavat silloin kun ei tarvetta. Ja vuosihuollot ne vasta pahoja onkin. Saman verran kapasiteettia varalle pakotettuna.

Kaikenlaisia rakennelmia voi perustella.

Eli kun noita lisäpelisääntöjä rupeaa kehittämään ja antaa lobbareille vallan niin lopputulos voi olla hassu. Eikös Saksan tilanne ole esimerkki tästä? Olisiko ihan markkinamekanismi hoitanut homman paremmin? Uusiutuvaa syntyy markkinaehtoisesti. Päästökauppa hoitaa fossiilisten kalliiksi = pois markkinalta.

Eli selkeät pelisäännöt jotka markkinaehtoisia ja sit vaan mennään.
Eiköhän ne asiakkaat kuitenkin halua nimenomaan sähköä tasaisesti? Voi olla hiljaista, jos lähdetään kyselemään, että kuka sähköasiakas olisi valmis ottamaan 100% tuulivoimaa ts. joskus tulee koko tarpeen verran piuhasta, joskus puolet ja joskus ei sähköä ollenkaan. Nyt nuo heiluvat voimalat eivät maksa aiheuttamiaan kuluja koko sähkönjakelun tasolla vaan ovat ikäänkuin loisia.

Nythän sitä uusiutuvaa ei nimenomaan synny markkinaehtoisesti, koska lasku tuosta tasaisesta sähköntuotannosta menee muualle.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Pitäiskö se tehdä niin että jos ottaa vapaaehtoisesti varastointikapasiteettiä niin saa roiman alennuksen infrasta ja ydinvoiman kustannuksista. Markkinaehtoisuuden varjopuoli on että investoijia ei kiinnosta kuin mahdollisimman kova myyntihinta. Ja siksi se subventointi ja regulointi on lähes ainoa kuluttajan suoja.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Nyt nuo heiluvat voimalat eivät maksa aiheuttamiaan kuluja koko sähkönjakelun tasolla vaan ovat ikäänkuin loisia.
Maksaahan ne tavallaan, kun joutuvat myymään ilmaiseksi kovien tuulien aikana. Niiden sähköä myyvät joutunevat myös hankkimaan sähkön jostain, kun ei tuule. Riippuu tietysti sopimuksista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Puoliprovona - eikös ydinvoimaloiden pitäisi maksaa sakkoa siitä että ne ei jousta?
Kyllä ne maksavatkin, kun joutuvat myymään sähköä puoli-ilmaiseksi ja joskus jopa tappiolla myrskyisinä syysöinä. Mankala-periaate hiukan lieventää kuviota, koska laitosten omistajat ovat myös suuria kuluttajia (tai jälleenmyyjiä), eli mitä tuotannossa menetetään, saadaan toisesta korista takaisin. Toisaalta tuo saa myös sähkön pörssihinnat heilumaan entistä enemmän, kun suuret markkinaosapuolet voivat toimia markkinoilla vähät välittämättä tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisesta (mankala-periaatteen laaja soveltaminen mm. ydinvoimaloiden omistuksessa on yksi suomen sähkömarkkinoita vääristävä "lievän" kartellin muoto -- vaikka oikeus aikoinaan toisissa oloissa muuta onkin päättänyt -- mistä sitten kuluttajat joutuvat maksamaan korkeampana sähkön hintana, joka pörssihintojen suuresta heilumisesta seuraa).
 

kotte

Hyperaktiivi
Nythän sitä uusiutuvaa ei nimenomaan synny markkinaehtoisesti, koska lasku tuosta tasaisesta sähköntuotannosta menee muualle.
Lasku menee niille, jotka eivät kykene vähentämään tuotantoaan taloudellisesti silloin, kun saatavilla olisi muuta halvempaa sähköä, eli erityisesti juuri ydinvoimaloille. Ennen meni myös suurille lauhdekivihiilivoimaloille jossakin määrin, koska näidenkään tehonvaihtelu ei ollut kovin nopeaa. Tämä asettaa myös rajan kaukolämpöyhteistuotannon määrälle, koska tuon tuottaman sähkön pitäisi suunnilleen vastata sähkölämmityksen aiheuttamaan lisäkulutusta lämmitystarpeen kasvaessa. Tuulivoima sotkee kuviota, mistä syystä kaukolämpöyhteistuotannon rinnalle tarvitaan kaukolämmön tuottamiseen lämpöpumppuja ja sähkökattiloita, joilla kovan tuulen vallitessa voidaan korvata kaukolämpöyhteistuotannon sähköntuotantoa ja siirtää sitä kulutuksen puolelle. Lämpövarastoihin yhdistettynä tuo lienee tällä hetkellä joustavin ja kusannustehokkain tapa saada Suomeen merkittäviä määriä "virtuaalista" sähkövarastointikapasiteettia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sille on jo ostaja - SSAB - ja perässä varmaan muut, aikoo muuttaa kaikki terästehtaansa vetyprosessiin ja tehontarve on aivan posketon. Eli tehtaan kyljessä tehdään vetyä sähköllä. Toki tässä voi käydä niin että vedyn tekemiseen keksitään joku muu konsti eikä tarvitse puskea suoraan elektrolyysillä.
Tuossa on mainittu että tuollainen 1,2 - 1,4 GW tarvittaisiin sähköä JATKUVASTI per tehdas keskimäärin. Uusituvilla vielä paaaaljon enemmän...

Taking an average capacity factor of 12% for solar power in northern Europe (where most of the continent’s BOF-BF steel plants are located), producing 370TWh would require more than 350GW of PV panels, according to Recharge calculations. Producing 370TWh of wind energy, with an average European fleet capacity factor of 26% (including onshore and offshore), would require more than 160GW of turbines.

The EU had 187.5GW of wind power and 160.3GW of solar installed at the end of 2021, International Renewable Energy Agency figures show. And the world currently has only 256.9 of electrolysers in operation, according to Rystad Energy.
 

repomies

Hyperaktiivi
Puoliprovona - eikös ydinvoimaloiden pitäisi maksaa sakkoa siitä että ne ei jousta? Aiheuttavat sähkön hinnan laskua kun tuottavat silloin kun ei tarvetta. Ja vuosihuollot ne vasta pahoja onkin. Saman verran kapasiteettia varalle pakotettuna.

Toki ydinvoimankin niskaan sietäisi viritellä yllättävien tilanteiden varalle jotain. Mutta suunnitellut ja ennakkoon tiedetyt seisakit eivät ehkä kuulu tuohon joukkoon, saati sitten ylenpalttinen tuotannon vakaus. Ehkä kuitenkin lähdetään siitä, että vakaus ja halpuus ovat kilpailuetu, tai olisivat, ihan kansallisen edun nimissä.

Nythän tilanne on se, ettei ydinvoimaa tuoteta vapaasti ja markkinaehtoisesti. Etenkään Saksassa, mutta ei myöskään meillä. Jokainen laitos on tiukan poliittisen väännön tulos, ja ydinvoimasta luopuminen sitten taas Saksan tapaan, se jos mikä on puhtaan poliittista ideologista päätöksentekoa. Kaikkea muuta, kuin markkinaehtoista.

Sinänsä olisikin mielenkiintoista nähdä, miten monta ydinvoimalaa tänne nousisi, jos jokainen voimalan haluava saisi sellaisen rakentaa.

Jään nyt odottelemaan mitä britit oikeasti keksivät hinnoille. Tuleeko energialähteen keskituotantohinnan mukaan määritettävät maksimit jollain raaka-aineen hinnan funktiolla, vai jotain muuta. Markkinaehtoisessa hinnanmuodostuksessa jos pysytään, satunnaistuottajat käärivät hyvät verirahat.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Markkinaehtoisessa hinnanmuodostuksessa jos pysytään,
Mikä tekee nykyisestä sähköpörssikäytännöstä markkinaehtoisen? Tai mahdollisesta uudesta hinnanlaskutavasta vähemmän markkinaehtoisen?

Sähkö nyt ylipäätänsä on varsin kummallinen tuote kaikkine reunaehtoineen. Tuotantolaitokset ovat niin vahvasti valtioiden ja kuntien käsissä, että ei tuota voi mitenkään erityisen markkinaehtoisena pitää.
 

repomies

Hyperaktiivi
Mikä tekee nykyisestä sähköpörssikäytännöstä markkinaehtoisen? Tai mahdollisesta uudesta hinnanlaskutavasta vähemmän markkinaehtoisen?

Sähkö nyt ylipäätänsä on varsin kummallinen tuote kaikkine reunaehtoineen. Tuotantolaitokset ovat niin vahvasti valtioiden ja kuntien käsissä, että ei tuota voi mitenkään erityisen markkinaehtoisena pitää.
Tuotannon määrä ei tosiaan ole tyystin markkinaehtoista, vaan siinä on merkittävää poliittista ohjailua.

Mutta kai tuota nykyistä pörssiä voi jollain tapaa markkinaehtoisena hinnanmuodostusmekanismina kuitenkin pitää. Jos vastakohtana on se, että poliittisesti päätetään, mitä sähkö maksaa seuraavat viisi vuotta. Noinkin voisi olla.

Nythän poliittisesti päätetään, millainen tuotanto on kulloinkin ideologisesti ok, missä määrissä, ja millaisilla veroilla tai veronkaltaisilla maksuilla/tuilla höystettynä. Kokonaisuus on sitten sekoitus politiikkaa ja ainakin joidenkin mielestä markkinaehtoista hintojen määritystä.

Tulevia hinnanmuodostusmekanismeja on vaikea arvailla. Voi käydä niinkin, ettei sellaista tule.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mutta kai tuota nykyistä pörssiä voi jollain tapaa markkinaehtoisena hinnanmuodostusmekanismina kuitenkin pitää.
On se joku, muttei suinkaan ainoa. Tuossahan myydään kaikki tunnin sähköt sen viimeisen kalleimman tarjouksen mukaan, jolla saadaan tarpeeksi myytyä. Onhan se ihan yhtä markkinaehtoista myydä ne jollain muullakin logiikalla. Tuossa on se outous muihin tuotteisiin nähden, että joka hetki pitää saada sähköä kulutuksen mukaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuossahan myydään kaikki tunnin sähköt sen viimeisen kalleimman tarjouksen mukaan, jolla saadaan tarpeeksi myytyä. Onhan se ihan yhtä markkinaehtoista myydä ne jollain muullakin logiikalla. Tuossa on se outous muihin tuotteisiin nähden, että joka hetki pitää saada sähköä kulutuksen mukaan.
Sähkön myynti markkinahintaisesti on käytännössä otettu käyttöön laajalti ensiksi ensiksi juuri Pohjoismaissa, koska vesivoiman järkevä käyttö puoltaa tuota erittäin vahvasti. Norjan varastoaltaat ja voimalat, Ruotsin Norjaan nähden helpommat olosuhteet voimansiirron järjestämiseksi ja Ruotsiin aikoinaan rakennettu suuri ydinvoimakapasiteetti saatiin tuolla tehokkaaseen käyttöön ja vähennettiin huomattavasti tarvetta ylimääräisiin investointeihin, jotka eivät olisi palvelleet edes huoltovarmuutta kuin aivan vähäisessä määrin. Tuulivoiman rakentaminen edelleen lisäsi tarvetta markkinaperustaisiin sähkön hinnan määritykseen.

Miksi sitten kalleimman tuntihinnan (tai nyttemmin varttituntihinnan) mukaan: Syystä, että eihän kulutusta ja tuotantoa voi sähköverkossa erottaa toisistaan. Jopa pientuojjan osalta noiden keinotekoista erottelua on vähennetty. Jos jokin muu kuin maksihinta olisi perusteena, tuohan olisi vain suora tulonsiirto sähkön varsinaisilta tuottajilta bulvaanikeinottelijoille, jotka osaavat muuntaa vähentyneen kulutuksen tuotannoksi (vaikka sitten superkondensaattoreista koostuvilla akkuparistoilla, jollei muutoin uskota). Tuostahan ei sitten hyvää seuraa, vaan aluksi työsulkua muistuttava tilanne, joka ei taatusti hellitä ennen kuin järki voittaa ja palataan maksimihinnoitteluun. Jos tuota yritetään jotenkin hillitä määräyksiin, joudutaan maailmaan, jonka kuvaamiseen ei mielikuvitus enää riitä, koska on mahdotonta uskoa, ettei järki voita ennen kuin sinne joudutaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Totta vai tarua?

1659220569879.png


Tuossa on varsinainen tuulivoiman fanisivu ;)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ketkä muut ovat pörssisähkön armoilla kuin kuluttajat ja pienyritykset?

Tuulivoima tekee nyt yhtiöiden omistajille hyvää tulosta – tukia ei ole maksettu tänä vuonna euroakaan

”Kun kyse on uudesta voimalasta, niin tuulivoima on ylivoimaisesti halvin mahdollinen tapa tuottaa sähköä”, sanoo Energiviraston johtaja Pekka Ripatti.


Korkea sähkön hinta ei välttämättä näy tuulivoimayhtiöiden tuloksessa.

”Valtaosa tuotetusta tuulisähköstä myydään PPA-sopimuksella eli pitkäaikaisilla sähkönmyyntisopimuksilla sähkönostajalle tai mankalamallilla yhtiön omistajille niin, että markkinahinta ei vaikuta sähkön hintaan”, selittää Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

EPV Tuulivoima Oy on yksi esimerkki yrityksestä, joka tekee nollatulosta.

”Me toimitaan osana EPV Energia -konsernia omakustannushintaperiaatteella”, sanoo EPV Tuulivoiman toimitusjohtaja Frans Liski.
Se tarkoittaa, että yrityksen omistavat energia- ja sähkömyyjäyhtiöt sijoittavat yritykseen rahaa, jolla rakennetaan tuulivoimalaitoksia. Sähkö taas toimitetaan omakustannehinnalla eteenpäin, jolloin omistajayritykset tekevät mahdollisen tuloksen myydessään sähköä kuluttajille.

Energiaviraston johtaja Pekka Ripatti toteaa, että kaikki tuulivoimalla sähköä tuottavat tekevät hyvää tulosta riippumatta siitä, miten ne myyvät sähkönsä.

Jos sähkö myydään omakustannushintaan, omistajat saavat markkinahintaa edullisempaa sähköä. Jos sähkö myydään pörssissä, omistajat saavat melko korkean markkinahinnan.

 

Espejot

Hyperaktiivi
Näin se markkinatalous toimii. Kiinan tuottama halpa paska ei oikeastaan mitenkään poikkea halvasta energiasta... kun hinta on pääkriteeri ja TMA:ta lasketaan rystyset verillä niin helposti siinä perspektiivi vinoutuu.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Yhdistys on kylläkin referoinut ruotsalaista lehtiartikkelia virheellisesti: Professorihan ei viittaa säädettävään sähköntuotantoon, vaan sellaiseen, jonka tuotanto on suunniteltavissa (pitkälle ennakkoon). Ydinvoimahan ei ole säädettävää, mutta melko hyvin ja pitkälle pitävästi suunniteltavissa.

Ydinvoima on parhaimmillaan tasaisena perusvoimana, jollaista paljon sähköä käyttävä prosessiteollisuus tyypillisesti tarvitsee. Vesivoima on säädettävää ja tyypilliset energiavarastot yhdistelmä hyvin joustavaa kulutusta ja säädettävää sähköntuotantoa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Yhdistys on kylläkin referoinut ruotsalaista lehtiartikkelia virheellisesti: Professorihan ei viittaa säädettävään sähköntuotantoon, vaan sellaiseen, jonka tuotanto on suunniteltavissa (pitkälle ennakkoon). Ydinvoimahan ei ole säädettävää, mutta melko hyvin ja pitkälle pitävästi suunniteltavissa.

Ydinvoima on parhaimmillaan tasaisena perusvoimana, jollaista paljon sähköä käyttävä prosessiteollisuus tyypillisesti tarvitsee. Vesivoima on säädettävää ja tyypilliset energiavarastot yhdistelmä hyvin joustavaa kulutusta ja säädettävää sähköntuotantoa.
Eikös Ruotsissakin ole vaatimus ydinvoimalle että sitä pitää pystyä säätämään 5 MW / min(? En muista oliko aikamääre oikein) mutta onko sitä tarvinnut säätää on sitten toinen juttu.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kiinasta ostaminen on ollut han tietoinen valinta eikä mikään pakko. Tämä toki koskee niin yrityksiä kuin yksityisiä. Itsekkin syyllistynyt siihen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Täysin puhtaita ei toki ole, mutta teräs, sementti, lasikuitu ja muovihartsit eivät ole pahimmasta päästä ja niitä voidaan tehdä varsin vähäpäästöisestikin, vaikkei toistaiseksi tehdäkään. Nuo harvinaiset maametallit (joista osa on harvinaisia, mutta jotkin todellisuudessa aika yleisiä, tuskin kuitenkaan nuo, joihin viitataan) eivät ole tuulivoimaloiden sähkögeneraattoreissa ollenkaan välttämättömiä, mutta niitä käyttämällä on saatu aikaan hyötysuhteeltaan parempia ja kompaktimpia tuuligeneraattoreita. Tuuligeneraattorin kokoisella laitoksella säästö on kuitenkin aika pieni joita noita käyttäen saavutetaan, joten voisihan noista luopuakin ja käyttää generaattorirakenteita, jotka eivät harvinaisia maametalleja tarvitse. Itse olisin pikemminkin huolissani kuparikäämien materiaalimäärävaatimuksista, mutta nuo voisi periaatteessa korvata alumiinisillakin.

Enemmän olisin huolissani monista pienlaitteista kuten BLDC-moottoreista, joiden osalta hyöty harvinaisista maametalleista on kriittisempi. Sähköautojen moottorit ovat vielä merkittävämpi kulutuskohde noille, mutta onneksi tuollakin on vaihtoehtoja, joita jotkut valmistajat ovat jo ottaneet käyttöönkin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Nuo kikkareet lienevät jotain kontaktorin tyylisiä?
Juu, noita tarvitaan kaikessa sähkönjakelutekniikassa, niin tuotannossa kuin kulutuksessa, kun mennään hiukan järeämpiin laitteisiin. Mutta SF6:n korvaavia ratkaisuja on kehitteillä, kehitetty ja otettu käyttöönkin jo. Valokaari näet vaatii kaasua palaakseen ja tyhjiökatkaisimista kaasu on jätetty pois. Ei noista vanhoistakaan yleensä mitään pääse normaalisti ulos tihkumaan. Tuota kaasuahan on sovellettu kovin moneen ja sitähän käytetään jopa väliaikaisena autoadaptiivisena silmän täytteenä tiettyjen silmäleikkausten jälkihoidossa.
 

tet

Hyperaktiivi
^ Onhan noita ollut jo ennen SF6-aikaa muitakin, esim. paineilmalla tai öljyllä on valokaaret sammutettu katkaisijoissa. Eipä ollut eka kerta tuo edellä oleva vuodatus, jossa SF6-kaasu koplataan tuulivoimaan, ikäänkuin samaa ongelmaa ei olisi kaikessa muussakin sähköntuotannossa. ;D
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuulivoimalle ei ole maksettu tuotantotukea, ja siitä saadaan noin 300 miljoonaa hallituksen kaavailemaan uuteen sähkötukeen, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä

Hallitus esittää keinoja, joita viranhaltijatyöryhmä ei puoltanut – työryhmän puheenjohtaja uskoo kuitenkin, että ne jossain muodossa saadaan voimaan ensi talveksi.

 

Espejot

Hyperaktiivi
Tilanehan on hyvä kun ei tarvitse maksaa tuotantotukea tuulivoimalle, rahaa säästyy ja kaikki on tyytyväisiä eix joo :oops:
 
Back
Ylös Bottom