On tuo tuurivoima kyllä melkoinen tuotantomuoto. Ei kyllä ihan perusvoimaksi voi laskea.
Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?
- Keskustelun aloittaja SON
- Aloitettu
On tuo tuurivoima kyllä melkoinen tuotantomuoto. Ei kyllä ihan perusvoimaksi voi laskea.
pökö
Hyperaktiivi
Miten se voi miinuksella olla?On tuo tuurivoima kyllä melkoinen tuotantomuoto. Ei kyllä ihan perusvoimaksi voi laskea.
Kai tuolla pakkasta on jossain, niin pidetään lavat sulina
pökö
Hyperaktiivi
Semmosta.
yle.fi
Erikoinen ennätys: Suomen tuulivoimalat kuluttavat sähköä eivätkä tuota mitään
Suomen vielä äskettäin uusia tuotantoennätyksiä takoneet tuulivoimalat eivät tuota tiistaina päivällä mitään vaan päinvastoin kuluttavat sähköä.
yle.fi
Espejot
Hyperaktiivi
Miten sinun maalämpö voi kuluttaa enemän kuin tuottaa siiloin kun kompura ei käy? Tai kun OL3 huolletaan? Ainoastaan tuulivoiman kohdalla saadaan hämmästelyä aikaiseksi... hämentävää.
Hintavaikutusta on sivuttu tuulivoiman osalta muutaman sadan viestin verran. OL3 vaikutusta hintaan on puitu muutaman viesti verran. Yleensä oletetaan että voimalat laskevat hintaa mutta silloin kun eivät toimi niin tietysti hinta nousee mutta hinta noustavat myös rakentamatomat voimalat. Muna vai kana, kumpi vaikuttaa enemän hintaan ja millä aikavälillä.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Paljonkohan ydinvoimala kuluttaa sähköä tyhjäkäynnillä... negatiivinen energia taitaa olla mittaustekninen asia. Tuulivolat on monitoroituja, ydinvoimalassa mitataan vain tuotettua energiaa?Fingridin "valinta" kun näyttää tuon miinuksena.
Onkohan OL3 huoltomiehen käyttämä valaistus vähennetty ydinvoimalatuottokuvaajasta
Viimeksi muokattu:
pökö
Hyperaktiivi
Mieti vielä kerran. 2023 loppuun mennessä Suomessa oli 1600 tuulivoimalaa joissa kapaa liki 7000MW. Luulisi että noista olisi muutama käynnissä väkisinkin, nyt ei ilmeisesti ollut.
Aivan eri asia kuin yhden maalämpöpumpun lompura.
Taitaa olla noin 30-50 MW, mutta aina on tainut olla tontilla jokin toinen yksikkö päällä.
Espejot
Hyperaktiivi
Kysymys on mittaustekninen ja miten asioita tilastoidaan mutta miettimätäkin on selvää että tyhjäkäynnillä laitos kuluttaa enmän kuin tuottaa vaikka näitä lukemia ei ilmoiteta fingridille. Voitasiin kysyä ottaako joku taho vastaan meidän tyhjäkäyntikulutuksen niin saadaan iltasanomiin otsikko
Ihmeellistä tässä on ainostaan se että asiaa ihmetellään. Yksittäisen laitteen kohdalla on normaalia miettiä tyhjäkäyntikulutusta enrgiatehokuuden kannalta mutta koko energiajärjestelmän kannalta hukkaan heitettyä energiaa, siis se asian miettiminen. Tilastollinen yksityiskuhta joka katoaa kohinaan.
Fingrid arvio osin tuulivoiman tuotannon (ja kulutuksenkin).
"Tuulivoiman tuotantolukema kertoo yhteislukeman niiltä laitoksilta, jotka toimittavat Fingridille reaaliaikamittaustietoa täydennettynä arviolla muusta tuulivoimatuotannosta. Mittaukset kattavat valtaosan Suomen tuulivoimatuotannosta ja niiden osuus kokonaisarvosta kasvaa koko ajan."
pökö
Hyperaktiivi
OL1ja2 se on 8 MW/laitos ja OL 3 120MW.
Nämä muistista vuosien takaa, voi olla väärinkin
jarkko_h
Vakionaama
Kysymys on mittaustekninen ja miten asioita tilastoidaan mutta miettimätäkin on selvää että tyhjäkäynnillä laitos kuluttaa enmän kuin tuottaa vaikka näitä lukemia ei ilmoiteta fingridille. Voitasiin kysyä ottaako joku taho vastaan meidän tyhjäkäyntikulutuksen niin saadaan iltasanomiin otsikko
Ainakin niissä projekteissa missä olen ollut mukana on mittaustuloksessa ollut myös kulutus silloin kun laitos seisoo ( tuuli alle käynnistysrajan).
Tyhjäkäyntihäviöt eivät valitettavasti ole kohinaa. Niiden merkitys on korostunut viime vuosina ja tyhjäkäyntihäviöiden minimoinnista on tullut tärkeämpää . Nimellistehojen häviöillä on nykyään pienempi merkitys. Isolla tuulella sähkön hinta pieni ja häviöillä ei silloin ole niin suurta merkitystä ( muuta kuin jäähdytykseen). Sähkön hinta on parhaimmillaan pienillä tuulilla ja silloin ei kannata hukata energiaa tyhjäjäyntihäviöihin. Kaikki eivät vielä tosin huomioi tuulen/sähköhinnan painotusta investointilaskemissa - vielä.
Tyhäkäyntihäviöiden korostuminen vaikuttaa lähinnä hv ja mv muuntien valintaan. Turbiinvalmistajilla on jopa valittavissa eri häviöllisiä mv -muuntajavaihtoehoja samaan turbiinimlliin.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Jännä juttu että voimaloiden tyhjäkäyntihäviötä ei näy Fingridin tilastoissa. Tuulivoiman tyhjäkäyntitehoissa ja VILP:n sulatuksissa on mediateknisesti paljon yhtäläisyyksiä, paljon narratiivista pöhinää lillukan varsien ympärillä.
jarkko_h
Vakionaama
Eihän noita ole mitenkään tarve eritellä, ei siellä ole eritelty montaa muutakaan asiaa. Puiston suunnittelussa ja investointilaskelmissa nuo ei ole lillukanvarsia ja mitään narratiivia.
Kannattaa lopettaa väärän tiedon jakaminen.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Negatiivista tehoa ei ole nostettu esille suunnittelu tai investointimielessä - niin että väärin voi ymärtää tahallaan ja vahingossa, tulos lienee sama.
Tuo OL1 ja OL2 voi olla oikea lukema seisokissa. Käytönaikainen omakäyttöteho on noissa 30 MW
OL3 omakäyttötestissä taisi lukema olla 50 MW.
Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
Tuossa kun sattui tuollainen käppyrä silmien eteen niin huomasinkin että johan tuo ol3 on kooltaan suuri noihin aikasempiin verrattuna. Liittyikös tähän joku lupajuttu että piti tehdä sitten suurin mahdollinen kun lupia ei irroinnut kuin yksi? :hmm...
Tiedottajan mukaan: " Voimaloissa muun muassa valot, hissi ja muuta ... "
Vaihtaisivat LEDi lamppuihin.
jarkko_h
Vakionaama
Nuo valot ja hissi... herättivät vähän hymyä. Kyllä noissa puostoissa energian kulutus tulee 99% ihan muista asioista.
Viimeksi muokattu:
Kyllä, kyllä mutta lehdessä luki noin
, liekö tuo toimittaja nyt sitten semmonen että kotona vahtii valoja?Noissahan pidetään koneistot "käyntilämpötilassa" jatkuvasti, hydraulipumput jne aina käynnissä. Eikä lapojakaan voi jättää paikalleen kun lavat vääntyisivät ja laakerit tarvii voitelunsa. Tällä kelillä ei varmaan lapoja tarvinnut paljon lämmittää, eikä lämmittimiä ole kuin muutamassa harvassa.
Mihin se energia häviää, takaisin kaivoon vai?
Tyhjäkäyntihäviöt? Mitähän kirjoittajat tarkoittavat niillä? Ymmärrän tyhjäkäyntihäviöt niin, että laitos käy, mutta ei tuota sähköä verkkoon. Ei kai tuulivoimalaitoksia pyöritetä niin. Tuskin niitä myöskään käytetään puhaltimina. Jos lapoja lämmitetään pakkasilla, kulutusta voi hyvinkin tulla megawatteja, tuskin valoista ja hisseistä.
Minä olen ollut käsityksessä että ison myllyn lapojen lämmitys veisi kovalla pakkasella 100kW tehoa, siis silloin kun sitä tuulta ei ole.
Nyt taas oli lehdessä että uutta isoa tuulipuisto pukkaa ja jo nyt Suomen sähkön tuotanto on aivan liian tempoilevaa kun säätövoimaa ei kotimaassa vaan ole. Mitenkähän tuo uusi tuulipuisto 320m korkeine hökötyksineen parantaa tilannetta?
Nyt taas oli lehdessä että uutta isoa tuulipuisto pukkaa ja jo nyt Suomen sähkön tuotanto on aivan liian tempoilevaa kun säätövoimaa ei kotimaassa vaan ole. Mitenkähän tuo uusi tuulipuisto 320m korkeine hökötyksineen parantaa tilannetta?
Espejot
Hyperaktiivi
Hyvä. Sähkön hinta laskee ja volatiliteetti kasvaa eli ei tarvitse muuta kuin ottaa hyöty irti halvoista tunneista. Jossakin vaiheessa energiateollisuus herää mutta sitä odotelessa iloitaan halvoista tunneista.
Viimeksi muokattu:
Suomessa on noin 1600 tuulivoimalaa. Jos niissä kaikissa olisi 100 kW lämmitysteho pakkasella (oikeasti toki ei ole), niin ne veisivät siis yhteensä 160 MW sähkötehoa lämmitykseen.
Viehän nasellin ja lapojen kääntökoneistokin virtaa. Pienempiä kulutuskohteita, joita ei vielä ole mainittu ovat ainakin lentovaroitusvilkut ja tuulimittarointi. Kuten lapojen (mahdollinen) lämmityskin, lapojen ja konehuoneen kääntökoneisto tuskin kuluttavat erikoisen paljon juuri tyynellä säällä. Kai tuolla on jonkinlaisia sähkölämmittimiä myös joidenkin instrumentaatiolaitteiden lämpötilan ja kosteustason pitämiseksi näille speksatulla alueella(kesällä mahdollisesti jopa jäähdytystä, kuten sähköasemillakin tyypillisesti?).
Innostuinpa laskemaan suuruusluokkaa tuulivoimasähkön hyödyntämisessä Vantaan energian suunnitteleman lämpövaraston käytössä.
Miljoonan kuutiometrin varastoon saa menemään lämpöenergiaa 50 asteen lämpötilaerolla noin 210 TJ, eli noin 58 GWh, ellen tehnyt pilkkuvirhettä. Varaston tyhjentäminen 500 MW teholla veisi noin 5 vuorokautta, 100 MW teholla noin 24 vrk. Sinänsä merkittäviä lukuja. Vuosivarastoksi luolastosta ei vielä olisi, esimerkiksi 4 kuukauden pituiseksi ajaksi saataisiin vain noin 20 MW lampöteho. Tuossa ajassa lämpöhäviöidenkin vaikutus olisi varmaan huomattava.
Tuulisähkön käytön tasaajana vuorakausi- ja viikkotasolla varastoinmahdollisuus tuntuu kyllä erinomaiselta.
Lämpöpumppua käyttäen toiminta-ajat pitenevät, kun lämpöteho kasvaa pumpun käyttämän sähkön verran.
Miljoonan kuutiometrin varastoon saa menemään lämpöenergiaa 50 asteen lämpötilaerolla noin 210 TJ, eli noin 58 GWh, ellen tehnyt pilkkuvirhettä. Varaston tyhjentäminen 500 MW teholla veisi noin 5 vuorokautta, 100 MW teholla noin 24 vrk. Sinänsä merkittäviä lukuja. Vuosivarastoksi luolastosta ei vielä olisi, esimerkiksi 4 kuukauden pituiseksi ajaksi saataisiin vain noin 20 MW lampöteho. Tuossa ajassa lämpöhäviöidenkin vaikutus olisi varmaan huomattava.
Tuulisähkön käytön tasaajana vuorakausi- ja viikkotasolla varastoinmahdollisuus tuntuu kyllä erinomaiselta.
Lämpöpumppua käyttäen toiminta-ajat pitenevät, kun lämpöteho kasvaa pumpun käyttämän sähkön verran.
Tuolla Vantaalla tähtäävät melkein 80 asteen lämpötilaeroon, jolloin lämmön varastointikapasiteettia olisi vastaavasti n. 90GWh tai 325TJ.
Lämpöpumppu ei ole aivan ideaalinen väline lämpövaraston lataamiseen. Vaikkakin korkeaan loppulämpötilaan kykeneviä lämpöpumppuja on kehitetty ja periaatteessa sopivalla kaskadilla pääsisi vaikka satoihin asteisiin (viimeisenä kylmäaineena vaikkapa vesi), tuottosuhde laskee lämpötilaeron kasvaessa ja lämpöpumppu on tehoonsa nähden kallis laite. Jos voimansiirtoverkko vain on mitoitettu riittävän järeäksi, sähkökattilaa kyetään säätämään jopa alle sekunnin viiveillä ja helposti ainakin 15 minuutin vuorokausimarkkinahintajaksojen tahdissa, eli se palvelee erikoisen hyvin sähköverkon tasapainotustarpeita tyypillisen tuulituotantoprofiilin ehdoilla, kun ajoittain on lähes älytöntä liikatuotantoa. Sähkökattila on myös suhteellisen edullinen rakentaa tehoonsa nähden, mikäli lähistölle tulee jo vähintään 110kV voimajohto ja sen kytkentäkenttä. Näin on tyypillisesti vaikkapa entisten ja sähkön hinnan mukaan operoivien yhteistuotantovoimalaitosten lähistöllä (eli voimansiirto palvelee uudessa tilanteessa kaksisuuntaisesti).
Lämpöpumput ja vetyelektrolyysilaitokset lienevät ekonomialtaan parhaimmillaan oloissa, joissa kulutusjoustoprofiilina on toiminnan ajaminen alas ajoittaisten niukkuustilanteiden kuten laajan korkeapaineen vallitessa. Tämä rajoittanee laajuutta, jolla tälläiset kulutuskohteet sopivat yhteen sähköverkon kulutusjoustotarpeiden ja sähkön hinnan vaihteluiden kanssa, mistä sitten sähkökattilat jatkavat keskimäärin lyhyemmille ja harvemmille käyttöjaksoille. Näin ollen suurilla lämpövarastoilla on eniten merkitystä juuri sähkökattiloiden kaltaisille kulutuslaitteille.
Lämpöpumppua voisi käyttää purkuvaiheessa lämpötilatason alapäässä, esimerkiksi kaukolämpöveden nostamiseen 45:stä 60 asteeseen hyvällä lämpökertoimella. Investoinnin kannattavuus voi kyllä olla kyseenalainen.
Myös voisi käyttää lämpömuunninta lämpötilatason kohottamiseen (huonolla lämpökertoimella). Eli vehje nostaa lähtevän virtauksen lämpötilaa purkamalla varaston lämpötilaeroa suuremmalla virtauksella. Etuna sitten puolestaan olisi, että "lämpöpumppaus" onnistuu hyvin vähällä sähköenergian käytöllä ja juuri sähköenergian tasaisen saatavuuden ongelmat ja varastoinnin hurja kalleus verrattuna lämpövarastoihin ovat syynä, että lämpövarastoista yleensäkään ajatellaan hyödyllistä ratkaisua.
jarkko_h
Vakionaama
Onko näin sydäntalvella?
Espejot
Hyperaktiivi
Mietitään hetki... paistaako auriko sydäntalvella... EI... tuuleko sydäntalvella.... KYLLÄ. No hittolainen, nehän täydentää tosiansa.
jarkko_h
Vakionaama
Kaipaan tähän tilastollista analyysiä vittuilun sijaan.
Hybridivoimalaprojekteissa tehdään tilastollisia analyysejä ja pari työkalua löytyy tähän, joilla saa tehtyä 365 ×24 tuottoanalyysin "tyyppivuodesta". Aurinkovoima ei täydennä tuulivoimaa sydäntalvella mutta jo maaliskuussa hyvin.
NASH|dev
NASH|dev is our innovative optimization software that enables you to maximize the value of investments in merchant and PPA renewable energy projects. It facilitates the configuration of a new renewable energy project in less than a minute and simulates asset-specific energy production, capture...
www.nash-renewables.com
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan... kumoa väite analyysilla. Minun järki sanoaa että auriko paistaa ja tuuli puhaltaa eri aikoina. Voin olla väärässä.
Ei tietystikkään, tuuli täydentää aurikovoimaa. Tuuli ja aurinkovoima täydentää sitten muuta perusvoimaa jne. Monimutkainen paketti.
Viimeksi muokattu:
jarkko_h
Vakionaama
Tuo täydentäminen riippuu paljon vuodenajasta ja lokaatiosta ja myös verkosta. Valtakunnan tasolla Suomessa eri vuodenaikoina täydentämisen saa selville Fingridin datasta.
Esim Intiassa monsuuniaikana tuulee ja aurinko ei juuri paista, mutta lokaatiot eri verkko ei tue täydentämistä täysimittaisesti. Tästä on Lappeenrannassa tehty julkaisu ja se uutisoitu myös Intian päälehdissä.
Viimeksi muokattu:
jarkko_h
Vakionaama
Heinäkuu ja elokuu ovat surkeinta aikaa tuulipuistojen käyttöönotossa testiajoille. Voi olla pahimmillaa 3-4 päivää tyventä ja ei toivoakaan nimellisen tehon tuulesta, jota tarvitaan noissa ajoissa. Loka marraskuussa on jo hienot olosuhteet.
2 GW on mutuna optimimäärä Suomeen aurinkovoimaa. Tuo määrä täydentää hyvin tuulivoimaa. Tämän jälkeen nykyisellä kysynnällä hintaeroosio liian suurta ja lisätäydennyksrstä ei todellista hyötyä, lähinnä haittaa. .
Viimeksi muokattu:
Tarkoittanet nykyisellä varastointimäärällä, mutta entäpä jos varastointi kehittyy hinnaltaan kilpailukykyisemmäksi? Toinen asiaan vaikuttava on teollisuuden sähkökattilat, joille on käyttöä ympäri vuoden, toisin kuin kaukolämmön sähkökattiloille. Niiden lisääntyminen auttanee syömään myös kesäisin liikoja aurinkosähköjä pois verkosta.