Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

[Espejot]

Ymmärtää hyvinnii, mutta ei hyväksy ajatusta .
Sähköntuotanto menee kuitenkin reaaliajassa millisekuntien pätkissä. Kun aikakonetta ei ole keksitty eikä sähköä voi vielä reaalisesti varastoida niin tämä aikasiirtymä on eräänlaista huijausta. Voisinko minä nollata talvella polttamani öljyn kun voin kesällä maksaa lainan takaisin?


No tämä
Kun lait, asetukset ym. säännöt on tehty niin niiden mukaan mennään vaikka minä täällä yksistäni märisen

Juu, moralisoit kaksinaismoralimista. Liekkö se kolminaismoralismia... mutta taidat siltikin sekoittaa markkinoinnin moralismiin. Markinoinnin ensisijainen tarkoitus on myydä eikä opettaa moraalia eli sitä mikä on hyvää ja mikä pahaa. Toisaalta, tämä ketjuhan on täynnä mustan värjäämistä valkoiseksi ja päinvastoin, minkälaista sähköä me tarvitsemme. Tässä ketjussa me emme välitä miten sähkö on tuotettu, me välitämme vain sähkön hinnasta. Että kyllä sen mooralin saa aika solmuun kun on niin helposti taipuvaa.

 

[jarkko_h]

Tässä ketjussa me emme välitä miten sähkö on tuotettu, me välitämme vain sähkön hinnasta.

Onko ketjun säännöissä määritelty näin?

Mielestäni tuulisähkösopimukset ovat viherpesua. Alkupeäistakuu on huono vitsi ja tuulisähkösopimukset eivät enää käytännössä edes vaikuta investointeihin. Ainoa tapa oikeasti pienentää päästöjä on pyrkiä siirtämään kulutusta halvemmille tunneille. Siis niille tunneille, jolloin tulee.

 

[Espejot]

Onko ketjun säännöissä määritelty näin?

Ketjun otsikko määritelee keskustelun aiheen eli löyhästi määriteltynä kyllä.

Mielestäni tuulisähkösopimukset ovat viherpesua.

Lienee jokaisen yksitysasia minkälaisiin sopimuksiin nimensä pistää sillä emmehän me elä pohjosikoreassa missä vaihtoehtoja on vain yksi.

 

[Mikkolan]

Tässä ketjussa me emme välitä miten sähkö on tuotettu, me välitämme vain sähkön hinnasta.

Luulin että tässä ketjussa puhutaan nimenomaan tuulisähköstä ja sen ongelmistakin
Otankin takkini...

 

[Husky]

Pohjoiskoreassa diktaattorin päätöksistä keskimäärin 50% ehkä kuitenkin pakko osua oikeaan

Eikä niinkuin pohjoismaisessa demokratiassa, missä kymmentä tahoa pitää raahata päätöksenteossa mukana ja miellyttää ja 99%:sti kaikki saavat jotain mitä eivät halua ja mikä aiheuttaa heille kaikille ongelmia.

Mutta kun lisää pohtii, niin ehkä sitten noista ensinmainituista 50%:sta menee niin v#€%@ti pieleen, ettei ehkä kuitenkaan kannata muuttoa harkita

I'll get my coat, nimim Ruuvit löysällä

 

[Espejot]

Luulin että tässä ketjussa puhutaan nimenomaan tuulisähköstä ja sen ongelmistakin
Otankin takkini...

Ei voi loukaantua jos asiasta asiallisesti huomauttaa Moraali ja raha harvoin mahtuu kolikon samalle puolelle.

 

[Mikkolan]

Mielestäni tuulisähkösopimukset ovat viherpesua. Alkupeäistakuu on huono vitsi ja tuulisähköso

Tuohonhan se otsikkokin viittaa. Korruptioksi tulkitsen sen että tuulivoimalle on annettu etuuksia, jolloin sen hintakin halvempi.
Ai niin se takki...

 

[Mikkolan]

Ei voi loukaantua jos asiasta asiallisesti huomauttaa Moraali ja raha harvoin mahtuu kolikon samalle puolelle.

Juu, kiitos samoin.
Tuon moraalin suhteen olen vähän niuho, hyvääkin tarkoittava väärinkäytös aiheuttaa märinää, etenkin kun silloin kun politikot sumplii isoja rahoja.

Mikon takki...

 

[Espejot]

Juu, kiitos samoin.
Tuon moraalin suhteen olen vähän niuho, hyvääkin tarkoittava väärinkäytös aiheuttaa märinää, etenkin kun silloin kun politikot sumplii isoja rahoja.

Mikon takki...

Vuosi 2022 oli moraalisestu hyvä vuosi kun tuulivoimalle ei tarvinnut maksaa tukea Ota sinä takki niin minä otan pyjaman niin jatketaan huomenna pahan ja hyvän sekoitamista.

 

[kotte]

Kun aikakonetta ei ole keksitty eikä sähköä voi vielä reaalisesti varastoida niin tämä aikasiirtymä on eräänlaista huijausta.

Voi sähköä varastoida aivan hyvin, Norjassa ja Ruotsissa, Suomessa huonommin. Tuulivoimalla tuotettua sähköä varastoidaan virtuaalisesti vesivoima-altaisiin, mistä energiaa puretaan silloin, kun on eniten kysyntää. Ilman tuulivoimaa tuo energia olisi jouduttu käyttämään jo aikaisemmin perusvoiman kattamiseen. Ajoittainen ylituotanto Suomessa tukee tuotakin energiamielessä (vaikka taloudellisessa mielessä ei kannatakaan, kun sähkövaraston omistaja napsii pääasiassa voitot, toki kantaverkkoyhtiöllekin jotakin heruu).

 

[Mase]

Voi sähköä varastoida aivan hyvin, Norjassa ja Ruotsissa, Suomessa huonommin. Tuulivoimalla tuotettua sähköä varastoidaan virtuaalisesti vesivoima-altaisiin, mistä energiaa puretaan silloin, kun on eniten kysyntää.

Mielestäni tässä tuotetaan vesivoimaa vaihtelevilla tehoilla, eikä tuulivoimaa. Tuulivoima on tuotettu aikaisemmin ja käytetty silloin sähkönä. Tuulivoimallahan on arvo sellaisenaan, ei se tarvitse keinotekoista arvonkorotusta. Jos Suomeen syntyy pumppuvoimalaitoksia vesialtaineen, kyllä nekin tuottavat sähköä koko järjestelmän käyttöön, ei pelkästään tuulisähkön korvaamiseen, ei vaikka kaupallisissa kirjauksissa olisi niin sovittu.

 

[kotte]

Mielestäni tässä tuotetaan vesivoimaa vaihtelevilla tehoilla, eikä tuulivoimaa. Tuulivoima on tuotettu aikaisemmin ja käytetty silloin sähkönä.

Mikä ero mielestäsi tuossa olisi siihen nähden, että tuulivoimaa varattaisiin akkuihin ja puretaan sieltä kulutukseen? Toki tuon vesivoimalla tuotetun virtuaaliakuston hyötysuhde on parempi kuin millään akulla ja kapasiteetti aivan omaa luokkaansa.

Kun vesivoimaa säästetään tuulisena aikana, sitä riittää patoaltaissa enemmän ajankohdille, jolloin sitä törsätään esim. sähkölämmityksellä. Vettä ei saada lisää etenkään talvella, kun kulutus Pohjolassa heittelee eniten, joten rajoittamalla juoksutusta muun energiatuotannon ansiosta ajoittain voidaan vastavasti juoksuttaa turbiinien lävitse enemmän, kun muusta sähkön tuotantotehosta on pulaa.

Säännöstelty vesivoima on edullisempi akku kuin pumppuvoimalat paremman hyötysuhteen ansiosta, mutta pumppuvoimaloita joutuu rakentamaan sitten, kun tavanomaisen rakentamismahdollisuudet on pääosin käytetty.

 

[Mase]

Vesivoimaa käytetään yleisesti kuormitusvaihteluien ja tuotannon vaihteluiden hoitoon, ei tuulivoima ole siinä erityisasemassa. Vesivoimaa tuotetaan silloin tosiasiassa, ei virtuaalisesti, tuotanto vähentää myös altaissa olevaa vesimäärää. Jos tuo tuotanto katsottaisiin tuulivoimaksi, voisi yhtä hyvin kivihiililaitoksen tuotannon lisäystä tuulivoiman vähäisen tuotannon vuoksi pitää tuulivoimana.

 

[kotte]

Vesivoimaa käytetään yleisesti kuormitusvaihteluien ja tuotannon vaihteluiden hoitoon, ei tuulivoima ole siinä erityisasemassa. Vesivoimaa tuotetaan silloin tosiasiassa, ei virtuaalisesti, tuotanto vähentää myös altaissa olevaa vesimäärää. Jos tuo tuotanto katsottaisiin tuulivoimaksi, voisi yhtä hyvin kivihiililaitoksen tuotannon lisäystä tuulivoiman vähäisen tuotannon vuoksi pitää tuulivoimana.

Suurempia pumppuvoimaloitakin ruvettiin runsaat puoli vuosistaa sitten rakentamaan ydinvoiman tarpeisiin juuri mainitsemistasi syistä. Periaatteessa hiilivoimallakin voisi täyttää vesialtaita, mutta ei yleensä ole järkevää, koska hiilivoima on sentään ollut kohtuullisesti säädettävissä, kokonaishyötysuhde painaa kuviossa, kun polttoaine on kallista sekä vesivoima on tyypillisesti niukkuustekijä siellä, missä hiillivoimaa yleensäkään tuotetaan.

Suomessakin oli ensimmäisten ydinvoimaloiden rakennusaikaan ja niiden alkutaipaleella pumppuvoimalahankkeita nimenomaan ydinvoiman säätötarpeisiin. Ympäristömääräykset, vesivoimarakentaminen ja yhteistuotantovoimaloiden kehittyminen vähensivät rakentamispainetta niin, että nuo jäivät toteuttamatta. Ruotsissa on kohtuullisesti vesivoimavarastoja niin, että siellä ei oel pumppuvoimaloita. Norjassa on, mutta niiden tarkoitus on lähinnä pyydystää tuulivoiman lailla ajoittain tehoa tuottavien vuoristovesivoimaloiden tehoa suurempiin vuodenaikaisvarastoaltaisiin, jollaisten rakentamisessa sopivien luonnonolosuhteiden löytäminen on vaikeaa ja eräänlainen lottovoitto.

Aivan yhtä hyvin tuulivoimalla alunperin tuotettu sähkö on tuulivoimaa samoin kuin alun perin ydinvoimalla tai ilman patoaltaita vaihtelevan virtauksen koskiuomasta tuotettu sähkö on ydinvoimaa tai vesivoimaa, vaikka kulutuksen edelltyttämää tehotasapainoa hoidettaisiin varastoperustraisella vesivoimalla. Vesivoiman tuotanto riippu vuositasolla sadannasta ja sitä on varastoaltaiden avulla mahdollista siirtää ajankohdasta toiseen tehontarpeen mukaan. Tuuli-, ydin- ja säännöstelykelvoton vesivoima tekevät mahdolliseksi vähentää vesivoiman tuottoa ajoittain, jolloin sitä voidaan vastaavasti lisätä ajoittain varastoaltaiden avulla vuosisadannan rajoissa. Pumppuvoima vain antaa lisäjoustoa edelliselle antamalla oikeastaan mahdollisuuden sadannan virtuaaliseen kasvattamiseen ulkoisella energialla.

 

[tet]

Vesivoimaa käytetään yleisesti kuormitusvaihteluien ja tuotannon vaihteluiden hoitoon, ei tuulivoima ole siinä erityisasemassa. Vesivoimaa tuotetaan silloin tosiasiassa, ei virtuaalisesti, tuotanto vähentää myös altaissa olevaa vesimäärää. Jos tuo tuotanto katsottaisiin tuulivoimaksi, voisi yhtä hyvin kivihiililaitoksen tuotannon lisäystä tuulivoiman vähäisen tuotannon vuoksi pitää tuulivoimana.

Kivihiililaitos ei käy, koska se ei ole CO2-päästötöntä, kuten tuuli- ja vesivoima. Sitähän tässä kai ajetaan koko ajan takaa, kun ilmastotoimia tehdään. Varastointikontekstissa tuulivoimaa voidaan väliaikaisesti korvata jollain toisella päästöttömällä tuotantomuodolla, mutta ei tietenkään fossiilisella. Ja koska se korvaava on tässä tapauksessa päästötön vesivoima, jota voi varastoida, niin mitä väliä sillä on kuka kutsuu mitäkin milläkin nimellä, ja mitä varastoidaan ja mitä ei. Lopputulema on, että akkuvaraston käyttö ei ole välittömien ilmastopäästöjen kannalta sen päästöttömämpi vaihtoehto, kuin vesivoiman korvaaminen tuulella silloin kun sitä on käytettävissä.

Välillisiä päästöjä voi sitten laskeskella jos haluaa, veikkaan ettei akkujen valmistus ole juuri sen päästöttömämpää kuin vesivoimalan valmistus, mutta se pohdinta ei taida olla tämän keskustelun ytimessä.

 

[Mase]

Jos tuulisähkön tuottajalla on sopimus esimerkiksi norjalaisen vesivoimayhtiön kanssa, voivat sopimuskumppanit yhdessä luvata toimittaa päästötöntä sähköä ostajalle. Silloin ostaja saa osan aikaa tuulisähköä, osan vesisähköä. Ilman sopimusta tuulisähkön tuottajalla ei mielestäni ole oikeutta omia toisen tuottamaa vesisähköä eikä sanoa sitä tuulisähköksi. Pitäisikö sähkömarkkinaviranomaisen muuttaa pelisääntöjä?

 

[tet]

Jos tuulisähkön tuottajalla on sopimus esimerkiksi norjalaisen vesivoimayhtiön kanssa, voivat sopimuskumppanit yhdessä luvata toimittaa päästötöntä sähköä ostajalle. Silloin ostaja saa osan aikaa tuulisähköä, osan vesisähköä. Ilman sopimusta tuulisähkön tuottajalla ei mielestäni ole oikeutta omia toisen tuottamaa vesisähköä eikä sanoa sitä tuulisähköksi. Pitäisikö sähkömarkkinaviranomaisen muuttaa pelisääntöjä?

Missä tämä toisen yhtiön tuotannon omiminen nyt tapahtuu, ja miten, voitko hieman avata?

 

[Mase]

Jos tuulivoiman myyjä sanoo lainaavansa runsaan tuulituotannon aikana ylimääräisen sähkön vesivoiman tuottajalle tai tuottajille ja ottavansa sen vähätuulisena aikana takaisin, pitäisi näillä olla asiasta keskinäinen sopimus normaalien kauppatapojen mukaisesti. Ellei sellaista ole, pidän edelleen järjestelyä bluffina. Tuulisähköä ostavien asiakkaiden luulisi pitävän menettelyä huijauksena. Itse ainakin pidän.

 

[kotte]

Jos tuulivoiman myyjä sanoo lainaavansa runsaan tuulituotannon aikana ylimääräisen sähkön vesivoiman tuottajalle tai tuottajille ja ottavansa sen vähätuulisena aikana takaisin, pitäisi näillä olla asiasta keskinäinen sopimus normaalien kauppatapojen mukaisesti. Ellei sellaista ole, pidän edelleen järjestelyä bluffina. Tuulisähköä ostavien asiakkaiden luulisi pitävän menettelyä huijauksena. Itse ainakin pidän.

Sähköpörssiin osallistuminen joka tapauksessa on luonut tuollaisen sopimuksen ja asia koskee yhtälailla kaikkia muitakin voimatuotantomuotoja. Kaupallinen kuvio toteutuu sitä kautta, että vesivoimala kiertää säätöportit kiinni, kun sähköstä on paljon tarjontaa ja säästää veden ajankohtaan, jolloin siitä saa joko tuotannon niukkuuden tai kulutuksen runsauden takia paremman hinnan. Esimerkiksi ydinvoiman taloudellinen käyttö nojautuu aika pitkälle tuollaiseen taustaan ainakin, jos ydinvoimaa on verkossa paljon.

Sinällään sähkön kuvaaminen tietyllä tavalla tuotetuksi on joka tapauksessa jossakin määrin harhaanjohtavaa, ehkä juuri vesivoimaa lukuun ottamatta. Mutta toistetaanpa vielä, että nykysertifiointi perustuu ajanjakson kuluessa tuotettuun energiaan eikä tehotaseen pitämiseen tietyn ajanjakson aikana, mikä on enemmänkin sähkömarkkinoiden reviiriä kuin jonkin laitoksen tai voimantuotantomuodon (eikä ole tarkoituskaan saati taloudellista, että mikään voimantuotanmuoto selvityisi asiasta yksinään ja ilman jonkin tason energianvarastointia, minkä optimoimiseksi koko sähkömarkkinakokonaisuus on alun perin kehitetty).

 

[tet]

Jos tuulivoiman myyjä sanoo lainaavansa runsaan tuulituotannon aikana ylimääräisen sähkön vesivoiman tuottajalle tai tuottajille ja ottavansa sen vähätuulisena aikana takaisin, pitäisi näillä olla asiasta keskinäinen sopimus normaalien kauppatapojen mukaisesti. Ellei sellaista ole, pidän edelleen järjestelyä bluffina. Tuulisähköä ostavien asiakkaiden luulisi pitävän menettelyä huijauksena. Itse ainakin pidän.

Edelleen sinulta unohtui kertoa, että kuka tuollaista väittää? Minkä niminen yhtiö on sanonut lainaavansa, ja minkä nimiselle yhtiölle? Taitaa olla ihan sinun omakeksimä juttu tämä lainausväite.

 

[Mase]

Niin, olen ymmärtänyt, että tuulisähkön myyntiä kokoaikaisesti tuulesta riippumatta perustellaan siten, että tuulettomana aikana tuulisähkön tuotanto tai muu hankinta korvataan tilapäisesti muulla sähköllä ja korvataan tuottamalla sähköä tuulella muuna ajankohtana, jolloin sähköä virtuaalisesti lainataan muulta tuotannolta sopimalla, tai sopimatta. Korvaavaakin sähköä sanotaan sitten tuulisähköksi.

Nykyään tilanne alkaa Suomessa ja Pohjoismaissa olla sellainen, että valtaosa hankitusta sähköstä ei tuota hiilidioksipäästöjä, joten koko päästöttömän sähkön kaupalle ei enää juurikaan ole pohjaa.

Enpä usko, että minulla on enää annettavaa tähän tuulisähkön myynnin menettelytapaa koskevaan keskusteluun, olen mielipiteeni kertonut.

 

[tet]

Niin, olen ymmärtänyt, että tuulisähkön myyntiä kokoaikaisesti tuulesta riippumatta perustellaan siten, että tuulettomana aikana tuulisähkön tuotanto tai muu hankinta korvataan tilapäisesti muulla sähköllä ja korvataan tuottamalla sähköä tuulella muuna ajankohtana, jolloin sähköä virtuaalisesti lainataan muulta tuotannolta sopimalla, tai sopimatta. Korvaavaakin sähköä sanotaan sitten tuulisähköksi.

Sen korvaavan tuotannon päästöt tulevat kyllä lasketuksi mukaan. Ne vain menevät niille käyttäjille, jotka eivät osta päästötöntä - myös ne päästöt, jotka syntyvät tuon korvaavan sähkön tuotannosta. Vastaavasti kun tuulituotanto kovalla tuulella korvaa puuttuvaa kivihiilisähköä, niin kivihiilisähkön ostaja ei saa sitä tuulisähköä, vaan sitä aiemmin tuulisähkön korvaamiseen tuotettua kivihiilisähköä - päästöineen. Toiselle korvaava sähkö on suuripäästöisempää, toiselle taas pienipäästöisempää kuin se "oma" sähkö. Silti jokainen saa omaansa, koska tuotantomäärät lasketaan pidemmältä ajanjaksolta.

 

[Mikkolan]

Yleisellä tasolla tuulivoima on hiukan väärin ymmärretty; se on kuin auringon paiste, shortsit jalkaan ja paita pois kun aurinko paistaa, nyt vaan valitetaan helteestä eikä osata nauttia ja hyväksi käyttää.
Tuulivoima on kuin syntymäpäivä kakku, se on syötävä pois silloin kun se tarjolla, se sitten vastaavasti vähentää muuta syömisen tarvetta. Toki jos kakkua on liikaa niin osa jää syömättä ja menee hukkaan kun säilyttäminen pidempään ei oikein onnistu. Tuulivoimakakun syöminen vielä hiukka takkuaa ja säilömisen sijasta kannattais heti syödä.

 

[Mase]

Mikähän olisi hyvä tuotantotapa täydentämään tuulivoimatuotantoa ja alentamaan pörssisähkön keskihintaa? Lisätuulivoima kilpailee lähinnä muun tuulivoiman kanssa halvan pörssihinnan aikaan, eikä juurikaan auta kalliin hinnan aikana. Ydinvoimaa tuskin tulee lisää ainakaan vuosikymmeneen. Käyttökelpoisia, hyväksyttäviä polttoaineita ei tunnu olevan. Aurinkosähköä saadaan eniten kesäpäivisin, silloin tuulisähkön tuotanto on usein vähäistä, vaikka kesäöisin näyttääkin tuulevan. Kesällä aurinkosähkö näyttäisi täydentävän sopivasti tuulituotantoa, jos sitä olisi enemmän. Talvella siitäkään ei juuri ole apua.

 

[Mikkolan]

Kohta viikon ajan tuulivoiman tuotto ollut n. 4 % maksimista. Miten lie sattunutkin juuri ol3:n seisokin aikaan; on siinä salaliittoteoriitikoilla selittämistä.
Mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan sen enemmän tuotannon ääripäät heittelee, eikä bisneskään ole vielä kovin kiinnostunut vajeen korjaamiseen. Suuren tuotannon hyödyntämiseen on tulleet sähkökattilat, jotka ovat edullisia hankkia ja käyttää mutta ei taida suuressa kuvassa vielä juurikaan näkyä.
Hätäratkaisuna nyt tyrkytetään kaikille tätä kulutusjoustoa, muuten hyvä mutta yhteiskunta ei toimi silloin kovin hyvin. Monet "pellepelottomat" ovat melkeinpä talvisodan hengessä kehittäneet omia selviämis- strategioita, onhan ne rikkanarokassa mutta onko niillä suurta merkitystä kun heidänkin pitää laskea rahansa ja vaikutus kokonaisuuteen on vain kohinaa.

Mikähän olisi hyvä tuotantotapa täydentämään tuulivoimatuotantoa ja alentamaan pörssisähkön keskihintaa? Lisätuulivoima kilpailee lähinnä muun tuulivoiman kanssa halvan pörssihinnan aikaan, eikä juurikaan auta kalliin hinnan aikana. Ydinvoimaa tuskin tulee lisää ainakaan vuosikymmeneen. Käyttökelpoisia, hyväksyttäviä polttoaineita ei tunnu olevan. Aurinkosähköä saadaan eniten kesäpäivisin, silloin tuulisähkön tuotanto on usein vähäistä, vaikka kesäöisin näyttääkin tuulevan. Kesällä aurinkosähkö näyttäisi täydentävän sopivasti tuulituotantoa, jos sitä olisi enemmän. Talvella siitäkään ei juuri ole apua.

Perinteistä ydinvoimaa tuskin enää tulee lisää, kustannukset karkaa käsistä ja taloudellinen tuotto kyseenalainen. Pieniä ydinlämpövoimaloita todennäköisesti tulee 1 - 3 kpl 20 vuoden kuluessa, kylmässä pohjolassa ihan järkeen käypiä laitoksia.
Tuulivoiman "täydentäminen" ei täytä bisneksen vaatimuksia kuin mutkan kautta ja sitä saa varrota pitkään.

 

[kotte]

Mikähän olisi hyvä tuotantotapa täydentämään tuulivoimatuotantoa ja alentamaan pörssisähkön keskihintaa?

Mahtaneeko tuollaista yhdistelmää pystyä mikään tukemaan? Aurinko ja tuuli joskus täydentävät toisiaan, mutta vain murto-osan ajasta. Voimatuotannossa investointikustannukset ovat yleensä vallitsevia paitsi yksinkertaisimmilla fossiilituotantotavoilla ja tuulivoimalla (tunnettuine rajoituksineen) ja voimalainvestoinnin kohdistaminen vain tuulettomille ajoille nostaa invenstointikustannusten merkitystä entisestään.

Keskihintaa pystyy alentamamaan investoimalla mahdollisimman edullisesti rakennettavaan perustuotantoon (Suomen oloissa tuulivoimaan mahdollisesti kohtuullisella aurinkovoimalla ja ehkä joillakin vesivoimaan liittyvillä modernisointioptioilla täydennettynä), jos tämän rinnalle kyetään toteuttamaan kustannustehokkaasti toimivaa kulutusjoustoa tasaamaan tuotannon vaihteluita samalla, kun tarjoutuu ajoittaista lisäkysyntää tukemaan lisätuotannon kannattavuutta. Sähkövarastot mukaan luettuna pumppuvoimalat toki periaatteessa palvelevat sekä kulutusjoustoa että toimivat säädettävänä huipputuotantokapasiteettina.

 

[Harrastelija]

Keskihintaa pystyy alentamamaan investoimalla mahdollisimman edullisesti rakennettavaan perustuotantoon (Suomen oloissa tuulivoimaan mahdollisesti kohtuullisella aurinkovoimalla ja ehkä joillakin vesivoimaan liittyvillä modernisointioptioilla täydennettynä)

Onkohan meillä eri käsitys termistä perustuotanto vai ymmärränkö tuon lauseen väärin?
Minusta nuo nimenomaan eivät ole perustuotantoa. Kaikki jollain tavoin hetkellistä ja kausiluontoista.

 

[kotte]

Onkohan meillä eri käsitys termistä perustuotanto vai ymmärränkö tuon lauseen väärin?
Minusta nuo nimenomaan eivät ole perustuotantoa. Kaikki jollain tavoin hetkellistä ja kausiluontoista.

Kaikki sähkön tuotanto verkkoon on oikeastaan hetkellistä ...

Itse käytän termiä sellaisesta tuotannosta, jolla sähköä saa keskimäärin halvalla. Sellaista tuotantoa, jolla saisi halvalla (tai edes kohtuuhinnalla) kysyntää vastaavasti kysynnän vaihteluista riippumatta ei ole olemassakaan Suomen olosuhteissa. Jotakin melko tasaisesti tuottavaa olisi mahdollista rakentaa runsaan kymmenen vuoden tavoitejaksolla, mutta sähkön ei nykynäkymin olisi parhaimmillaan kuin suhteellisen kallista. Mutta tuokaan ei siis vastaa vaihtelevaan kysyntään etenkään muutoin kuin suorastaan erittäin kalliilla sähkön hinnalla (joten jää vastaamatta kysyntään käytännössä, kun ei kannata rakentaa).

 

[Harrastelija]

Ennen on ollut termi jolla tarkoitetaan kun tuotetaan sähköä kiinteän sähkönkulutuksen kattamiseksi. Sen lisäksi on tarvittu myös joustoa siihen.
Aloin nyt epäröimään että mikä,sana tuon ”perus” sanan perässä olikaan….. voima, tuotanto…..

 

[Mase]

Luin juuri juttuja kahdesta pumppuvoimalaitoshankkeesta: Pohvolan Voiman ja Fortumin. Käsittääkseni ne tasoittavat toteutuessaan sähkön hinnan vaihteluita vuorokauden, ehkä viikonkin sisällä ja alentavat siten jossain määrin sähkön keskihintaa. Pitempiaikaiseen tasoitukseen ja keskihinnan alennukseen niiden vaikutus lienee pieni. Altaiden koko tuskin riittää kuukausi- tai varsinkaan vuosivarastoihin. Seuraan mielenkiinnolla hankkeiden toteutumista.

 

[kotte]

Ennen on ollut termi jolla tarkoitetaan kun tuotetaan sähköä kiinteän sähkönkulutuksen kattamiseksi.

Ennen oli myös enemmän hiertämöitä, jotka tarvitsivat tasaista ja runsasta sähkövirtaa 24/7. Noiden määrä ja tasaisen perusvoiman tarve on vähentynty samalla, kun sitä on saatu lisää. Homma on aika balanssissa ja tuollaiselle voimatuotannolle voisi lähinnä odottaa korvausinvestointeja vanhojen laitosten tilalle. Vanhojen ydinvoimaloiden käyttöikää on kuitenkin saatu parannustoimin pidennetyksi ja luvitustakin on pidennetty ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolle (OL1&2) tai jopa ehdollisena vuosisadan puolivälin tienoille (Loviisan yksiköt).

 

[Pumppaataikuole]

MOT​

Ma 11.03.2024 klo 20.00, Yle TV1 ​

Satoja vuosia saman suvun omistuksessa olleet maat lunastettiin vaatimattomana pidetyllä korvauksella. Myös tuulivoiman sähkölinjojen tarpeisiin voidaan viedä maita ilman maanomistajan lupaa. MOT selvittää lunastuslain ongelmia.

Kesto: 30 min

 

[Husky]

Jos mylly laitetaan omille maille niin vuokra ok. Mutta jos vedetään lentokentäksi piuhojen takia, niin omaisuudensuoja on mallia Neuvostoliitto

 

[Mase]

Tänään oli Hesarissa juttu kohtuuttoman suuresta tuulituesta, johon on sitouduttu vuosiksi. Kyllähän jo päätettäessä voitiin nähdä että sähkölle luvattiin hinta, joka jo silloin oli ainakin kaksinkertainen tuulivoiman tuotantokustannuksiin nähden. Käytännössä valtio maksoi aika lyhyessä ajassa koko tuulivoimainvestoinnin. Eipä Orvon hallituksella taida olla kanttia leikata tukea, vaikka kansalaisia voidaan kurjistaa. Muita tukia on lopetettu, mm. asuntoyhtiöiden sähköautojen latausjärjelmälle annettava.

Aikaisemmin tuulivoimalle maksettiin investointitukena osa kustannuksista. Se oli sikälikin tukena fiksumpi, että helpotti aloitusvaihetta. Käytön aikana tuulivoima ei tukea tarvitsekaan, kun muuttuva kustannus on olematon.

 

[tet]

Tänään oli Hesarissa juttu kohtuuttoman suuresta tuulituesta, johon on sitouduttu vuosiksi. Kyllähän jo päätettäessä voitiin nähdä että sähkölle luvattiin hinta, joka jo silloin oli ainakin kaksinkertainen tuulivoiman tuotantokustannuksiin nähden.

Eihän kyse siitä ollut, että olisi alunperin rakennettu liian antelias tukijärjestelmä. Vaan siitä, ettei ymmärretty millä vauhdilla tuotantukustannukset tulevat laskemaan vuosikymmenen aikana.

 

[jarkko_h]

Eihän kyse siitä ollut, että olisi alunperin rakennettu liian antelias tukijärjestelmä. Vaan siitä, ettei ymmärretty millä vauhdilla tuotantukustannukset tulevat laskemaan vuosikymmenen aikana.

Kyllähän tuon näki ottaluulla jo 2-4 viimeisenä vuotena alalla toimijat ja loppumetreillä tuen laskuun olisi ollut mahdollisuus. Tuulivoima-alan lobbaus toimi vaan erittäin tehokkaasti. Toivottavasti oli viimeinen tariffituki Suomessa sähköntuotantoon.

Jopa osa vihreistä piti loppumetreillä tukia rahan pumppaamisena.

Vihreiden Niinistö tuulivoimatuesta: Liian antelias, se laskettiin väärin

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö myöntää MTV:n Uutisextrassa, että Suomen tuulivoimatuet ovat liian anteliaita.

www.mtvuutiset.fi

Oma lehmä ojassa? Joko Pekkarinen oli täysin ymmärrystä vailla tai valehteli; Pekkarinen sanoi IS:lle, että tyttären ja vävyn firmoilla ei ”hänen ymmärtääkseen” ole paljon tekemistä tuulivoiman kanssa.

Mauri Pekkarinen kiisti perheensä tuulivoimakytkökset – asiakirjat paljastavat muuta

Kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk) vävy oli mukana vuonna 2008, kun silloisen ministeri Pekkarisen johtama ministerityöryhmä pohjusti tuulivoimatukia.

www.is.fi

 

[Mase]

Eihän kyse siitä ollut, että olisi alunperin rakennettu liian antelias tukijärjestelmä. Vaan siitä, ettei ymmärretty millä vauhdilla tuotantukustannukset tulevat laskemaan vuosikymmenen aikana.

Jo parikymmentä vuotta sitten, kun vielä tehtiin alle megawatin laitoksia, laskettiin tuulivoimalla päästävän lähes 30 €/MWh keskikustannuksiin, eli oltiin lähestumässä kannattavuusrajaa. Silloin annettiin hankkeille investointitukea osa kustannuksista. Olihan valtion kustannuksella taattu keskihinta 83,5 €/MWh jo silloin selvä ylilyönti. Yhdessä pitkäaikaisen hintatakuun kanssa valtio antoi selvän lahjan tuulivoiman omistajille. Tuen kanssa sai koko investoinnin maksettua, vaikka sähkön markkinahinta olikin pitkään alhainen. Kannattiko se valtiolle ja yhteiskunnalle? Oliko ja onko lahja edelleen saajille kohtuuton etu?

 

[Espejot]

Toisessa topikissa puhutaan tuulisähkön kanibalisaatiosta/nollahinnoista ja täällä että kannatavuus raja saavutettu, että tämä raja tiedettiin jo kymmenen vuotta sitten. Varmaan ne osas ennustaa Ukrainan sodakin. Jotenkin tuntuu että kahdella aasilla ratsastetaan. Ottamatta kantaa tukimuodon järkeelisyyteen ja lobbauksen eettisyyteen.

Onko kukaan arvioinut paljonko tuulisähkö laskee sähkön hintaa tai on laskenut, miten tämä vertautuu tuulitukiin?

 

[Mase]

Selvennyksenä, siis 2000-luvun alkuvuosina jo tuulivoiman tuotantokustannuksiksi laskettiin noin 30 €/MWh. Työssäni energia-alalla käsittelin näitä kustannusarvioita. Tukea tarvittiin silti tuulisähkön satunnaisen tuotannon vuoksi. Silloin ei tuulivoimalle annettu käytön aikaista tuotantotukea, vaan investointitukena osa kustannuksista. Joitakin vuosia myöhemmin valtio takasi tuulisähkölle saatavaksi hinnaksi 83,5 €/MWh. Kyllähän jo silloin oli helppo nähdä, että paljon annettua lyhytaikaisempi tai alempi tuki olisi ollut hyvä houkutin rakentamiseen. Ei siihen ennustajan lahjoja tarvittu. On tietysti hyvä, että tuulivoimaa on rakennettu, muttä näen silti, että tuen saajat ovat saaneet kohtuuttoman suuren lahjoituksen.

 

[pökö]

Onko kukaan arvioinut paljonko tuulisähkö laskee sähkön hintaa tai on laskenut, miten tämä vertautuu tuulitukiin?

Mahtaako se nostaa hintoja, nyt tuotto -23 MW?