Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

SON

Vakionaama
Vs: Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

kotte sanoi:
........., kun lähteissä toitotetaan tukimääräksi tuo 2...3 miljardia 14 vuodelta?
Puhutaan myös noin 4 miljardin tukipotista. Aika näyttää lopullisen tuen suurúuden. Mutta ydinkysymyshän tässä tukiasiassa lienee se mitä näillä tukimiljardeilla saadaan todellisuudessa ja faktisesti aikaiseksi vaikkapa kansantaloudellisesti, ilmastoon ja miksei myös per capita.

Ihan kuriositteetti kysymyksenä voisi olla, monella asteella( kymmenyksellä, sadasosalla) maapallon lämpötila laskee näillä tukimiljardeilla sillä tuulivoimatuen yksi keskeinen peruste on ollut päästöjen (CO2) vähentäminen ja sitä kautta ilmastoon vaikuttaminen. Toisinpäin tarkasteltuna jos tähän tai näihin yllä oleviin kysymyksiin ei pysty vastaamaan, tukirahat (käytännössä kansalaisilta kerätyt vero- ym maksut) ovat menneet ja tulevat menemään ns " Kankkulan kaivoon". /a020

Osaako Kotte tai miksei muutkin vastata tietolähteisiin nojaten näihin kysymyksiin.

/a045b
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

SON sanoi:
Puhutaan myös noin 4 miljardin tukipotista. Aika näyttää lopullisen tuen suurúuden. Mutta ydinkysymyshän tässä tukiasiassa lienee se mitä näillä tukimiljardeilla saadaan todellisuudessa ja faktisesti aikaiseksi vaikkapa kansantaloudellisesti, ilmastoon ja miksei myös per capita.

...

Osaako Kotte tai miksei muutkin vastata tietolähteisiin nojaten näihin kysymyksiin.

/a045b
Viittaan edeltävään summittaiseen laskelmaesimerkkiini ja kyllähän tuo 4 miljardia sopii yhteen pahimman ajateltavan veronmaksajille aiheutuvan taakan kanssa, jos sähkön hinta jää matalaksi (kiitos tuulivoimainvestointien ja etenkin OL3:n tuotannon sekä lämpöpumppujen ja paperiteollisuuden alamäen ym aiheuttaman kulutuksen vähentymisen).

Sinällään tuo tuulivoimatuki on monimutkainen poliittinen kokonaisuus, eli oman käsitykseni mukaan paine tuli ennen muuta EU:n suunnasta. Olen aina pitänyt ko. painetta ylimitoitettuna (samoin kaikenlaista sähköautoilun hoputtamista, bioenergian tiettyjä tukimuotoja, rakennuskannan laskennallisen energiankulutuksen äärimmäistä minimointia ym.). Toisaalta tuulivoiman saama globaali tuki on auttanut siitä muutamassa vuosikymmenessä tulemaan markkinaehtoisestikin edullinen energiatuotannon (ei voimantuotannon) väline (halvempi kuin esimerkiksi uusi ydinvoima tai hiilivoima kansainvälisessä kontekstissa; säätövoimaratkaisut ja vesivoima globaaliselta kannalta asia erikseen). Samoin esimerkiksi kaupallinen ydinvoima perustuu erittäin huomattaviin valtion tukiaisiin vuosikymmeniä sitten (toki ei Suomesta lähtöisin).

Suomen tuella on tältä kannalta ollut vähäinen merkitys tuen jälkijättöisyyden takia, eli suomalainen teollisuus hyötyy tuulivoimasta lähinnä komponenttitoimittajana (generaattorit, tehoelektroniikka, vaihteistot ja jotkin mekaaniset komponentit). Suomessa ei tuulivoimaa tuettu silloin, kun alan teollisuudella oli etsikkoaikansa (tanskalaiset onnistuivat tällä saralla). Toki huolto- ja asennustoiminnalla sekä maavuokrilla on paikallista taloudellista merkitystä (kestävämpää kuin ajoittaisen ylituotannon sähkön hintaa alentavalla markkinahäiriön kaltaisella lyhytaikaisella ilolla sähkönkäyttäjille).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

No nyt...

Vihdoinkin tuulisähköä ilman veronmaksajien uusiutuvan tukiaisia: Tuuliwatti rakentaa ison tuulipuiston Iihin markkinaehtoisesti

Energiayhtiö Tuuliwatti rakentaa Iihin Suomen ensimmäisen ison tuulivoimapuiston ilman valtion uusiutuvan energian tukia. Viisi nimellisteholtaan 4,2 megawatin tuulivoimalaa pystytetään Iin Kuivaniemeen.

Perinteinen energia-ala on valitellut viime vuodet sähköntuotannon investointeja kannattamattomiksi, mutta Tuuliwattin toimitusjohtajan Jari Suomisen mukaan Viinamäen tuulipuiston sähkön tuotantokustannus jää alle 30 euron megawattitunnilta.

Tällä hetkellä sähkön pörssihinta Pohjoismaissa on 40 euron luokkaa.

Yhtiö ei aio hakea Iin tuulipuistoa mukaan veronmaksajien rahoittamaan uuteen tukijärjestelmään, jota käsitellään eduskunnassa tällä viikolla. "Kyllä meille raha kelpaisi, mutta tälle hankkeelle emme sitä tarvitse", Suominen kuittaa.

Tuuliwatti ei ole hakemassa myöskään investointitukia hankkeelle.

Investoinnin suuruus on kymmeniä miljoonia euroja, mutta tarkkaa summaa yhtiö ei kerro. Iin voimaloiden elinkaari on 27 vuotta. Puiston rakentaminen alkaa heti ja valmista pitäisi olla 2019.


Suominen kehuu uuden tuulipuiston sähkön tuotantokustannuksia alhaisiksi. Tuulisähkön polttoaine on periaatteessa ilmaista, mutta jopa neljännes kustannuksista tulee rahoituksesta.

"Meillä on vahvat omistajat ja tuulivoima on saavuttanut teollisen tuotannon tason", Suominen selittää Tuuliwattin omistajien St1:n ja S-Voiman rahoitusehtoja.

Myös Iihin tuleva tuuliteknologia on tehokkainta mahdollista tällä hetkellä.

Viinamäen tuulipuistoon nousevien tuulivoimatornien korkeus on 175 metriä ja pyyhkäisykorkeus 250 metriä, mikä tekee Vestaksen V150-voimaloista tähän asti Pohjoismaiden suurimmat.

"En olisi uskonut, että teknologia kehittyy näin nopeasti", sanoo S-ryhmän S-Voiman toimitusjohtaja Mikko Halonen .


Perinteiset energiantuottajat ovat viime vuodet valitelleet halpaa markkinasähköä, joka ei kannusta investoimaan mihinkään uuteen tuotantoon.

"Tämä hanke näyttää, että investoinnit ovat mahdollisia. Teemme investoinnin markkinoita vastaan", Suominen sanoo. Hänestä kaikki merkit viittaavat siihen, että sähkö kallistuu tulevaisuudessa.

Tuuliwatissa arvioidaan, että uusi, kilpailutukseen perustuva uusiutuvien tukijärjestelmä jää välivaiheeksi, minkä jälkeen tuulisähkön laaja tuotanto kannattaa markkinaehtoisesti.

Tuuliwatti ryhtyy myös myymään muille sijoittajille tuulivoiman rakentamista avaimet käteen -pakettina.

"Syöttötariffi loi Suomeen ihan uuden teollisuudenalan. Me hyödynnämme nyt osaamista ja teemme tuulivoimasta tulevaisuuden vientiartikkelia", Suominen sanoo vanhasta uusiutuvan tukijärjestelmästä.

Se herätti rajua arvostelua veronmaksajille koituneiden satojen miljoonien eurojen vuosittaisten kustannusten takia.

Suomisen mukaan tuulivoimasta voisi tulla Suomelle ja Pohjoismaille vientituote. Vielä siirtoyhteydet eivät rajoita vientiä, mutta tulevaisuudessa näin voi hänen mielestään käydä.

"Tuulisähkön tuotantokustannukset laskevat yhä", hän sanoo.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/vihdoinkin-tuulisahkoa-ilman-veronmaksajien-uusiutuvan-tukiaisia-tuuliwatti-rakentaa-ison-tuulipuiston-iihin-markkinaehtoisesti-6726164
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

Ylen juttu aiheesta.

Professori: Tuulivoima siirtymässä raskaaseen sarjaan – Ii:n hanke tiputti tuulivoiman hinnan kerralla kilpailukykyiseksi
Uusiutuvien energiamuotojen asiantuntijan mukaan tuuli voi olla edullisin tapa tuottaa sähköä Suomessa

https://yle.fi/uutiset/3-10219885?origin=rss
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

Tuuli-, aurinko- ja biovoima pannaan kilpasille keskenään – Uusiutuvalle sähkölle tulee uusi tukimalli

https://yle.fi/uutiset/3-10217620?origin=rss
 

kotte

Hyperaktiivi
Hölmöistä tukiehdoista, joita poliitikot ovat aikoinaan säätäneet laiksi ymmärtämättä nokkaansa pitemmälle.

Hiukan samanlainen "työtapaturma" on tuossakin. Tarkoitus on aikanaan ollut oikean suuntainen, vaikka metsään aluksi menikin. Markkinat ovat tervehdyttämässä kumminkin alan, eli homma muuttui tänä vuonna markkinaehtoiseksi uusien projektien osalta, https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/suomeen-ei-valmistu-tana-vuonna-yhtaan-tuulivoimalaa-alan-2030-tavoitteesta-silti-tayttymassa-25-vuonna-2020-6752065 .

Kyllä tuo Saksan ylituotantokin varmaan lähivuosina ratkeaa, kun ylimääräinen energiantuotto pystytään varastoimaan taloudellisesti uusilla teknologiaratkaisuilla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ehkä kuitenkin yksi iso kuin sata noita pieniä.
Vaikka ei ole kokemusta tuollaisten lähellä asumisesta, jotenkin kuvittelisin että mieluisampia naapureita kuitenkin kuin moottoritie, rautatie tai lentokettä. Sinällään lohdullista, jos nuo alkavat pärjäämään markkinaehtoisesti. Talvella tuulettomat jaksot ovat kuitenkin lyhyitä ja nuo säästävät altaiden vesivaroja, silloin kun tuottavat. Tuohan merkitsee jonkinlaista kattoa sähkön tuotantohinnalle. Vesivoimalla tuotetun energian määrää on vaikea lisätä mutta tehoa varmaan on vielä mahdollista kasvattaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ja Simoon tulee TuuliWatille suurimmat Vestaksen valmistamat tuulivoimalat jotka on esiteltykin vasta Tammikuussa. Pyyhkäisyala tuolla 162m ropelilla on 20000m2.



LEHDISTÖTIEDOTE 1.7.2019
TuuliWatti Oy toteuttaa Suomen toistaiseksi suurimman tuulipuiston Simon Sarvisuon alueelle Lounais-Lappiin. Yhtiö rakentaa alueelle 27 alan uusinta ja tehokkainta teknologiaa hyödyntävää 5,6 megawatin tuulivoimalaa. Valmistuessaan 151 megawatin tuulipuiston vuosituotanto ylittää 0,5 terawattituntia – mikä vastaa yli 8 prosenttia kaikesta viime vuonna maassamme tuotetusta tuulisähköstä.
Simon Sarvisuon tuulipuisto on samalla suurin Suomen ensimmäisen uusiutuvan sähkön tuotantokilpailutuksen keväällä voittaneista hankkeista. Tuulipuiston rakennustyöt alkavat loppuvuodesta 2019 ja sen arvioidaan valmistuvan tuotantoon vuoden 2021 loppuun mennessä.
Tuuliturbiinivalmistaja Vestas toimittaa Sarvisuolle markkinoiden nykyaikaisimmat maatuulivoimaturbiinit. Uuden EnVentus V162-5.6 MW -turbiinin roottorin halkaisija on 162 metriä ja Vestaksen uusi torniratkaisu mahdollistaa 166 metrin tornikorkeuden.
”Tuulivoimateknologia on kehittynyt vauhdilla. Korkeampi torni, pidemmät siivet ja tehokkaampi turbiini mahdollistavat tuulen hyödyntämisen laajemmalta alueelta. Tämä yhtälö parantaa tuulivoiman kilpailukykyä, kun voimalat tuottavat enemmän uusiutuvaa energiaa ja mikä parasta – entistä edullisemmin”, toteaa Tuomas Candelin-Palmqvist, Director, Wind Power, St1 Oy:stä.
”Uusi investointimme on osoitus siitä, että uskomme tuulivoiman sopivan erinomaisesti Suomeen. Meillä on erittäin suotuisat tuuliolosuhteet ja tuulivoimalla tulee olemaan kasvava rooli osana CO2-vapaata energiajärjestelmää, sanoo S-Voiman toimitusjohtaja Mikko Halonen.






Tuossa on jännä ominaisuus, "vilkkumisen esto" joka toppaa voimalan jos ropelista tulee varjo johonkin sellaiseen paikkaan että se häiritsee. Tuo olisi jännä kokea joskus kuinka tuon käytännössä huomaa. Jotenkin luulen ettei täällä kyllä ropeleita tuon takia pysäytetä... Kuinkas pitkälle tuosta korkeimmillaan noin 250m olevasta lavasta oikein varjo lankeaa? Hitain tuo varjon muutos on tuossa turbiinin lähettyvillä ja nopeimmillaan siellä siiven kärjen tietämillä...


Tuollainen voimalan järkele tuottaa jo perustuksillekin melkoisen väännön kun tuossa alkaa jo olemaan tuota vipuvarttakin jonkinverran... :hmm:
Lapojen sulanapitojärjestelmäkin taitaa sopivissa olosuhteissa napata watin jos toisenkin...


Itse myllyn toiminta...
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Lähettyville tulee myös melkoinen akku....

TuuliWatti rakentaa jättiakun Viinamäen tuulipuistoon
TuuliWatti Oy rakentaa Pohjoismaiden suurimman sähkövaraston Iin Viinamäen tuulipuiston yhteyteen. Simon kunnan puolelle sijoittuva kuuden kontin ja kuuden megawatin suuruinen jättiakku on kooltaan ja teholtaan kolminkertainen aiempiin vastaaviin sähkövarastoihin verrattuna. Akkuinvestoinnin arvo on 3,5 miljoonaa euroa. Markkinaehtoisesti rakennettavat Viinamäen tuulipuisto ja sähkövarasto valmistuvat syksyllä 2019.
Hanke on kokoluokassaan ensimmäisiä, jossa yhdistetään tuulivoimaloiden ja akun erittäin nopeat säätöominaisuudet tukemaan sähköverkon hallintaa. Sähkötehoa voidaan säätää silmänräpäyksessä. Perinteisillä voimalaitoksilla ei tällaiseen reagointinopeuteen päästä.
– Megawattiluokan akustot ovat tervetullut lisä suomalaiseen sähköjärjestelmään. Ne tarjoavat lisää mahdollisuuksia tasapainottaa sähkön tuotantoa ja kulutusta yhä reaaliaikaisemmiksi muuttuvilla sähkömarkkinoilla, johtaja Jussi Jyrinsalo kantaverkkoyhtiö Fingridistä sanoo.
Tuulivoimalla tuotetaan jo kymmenes osa Suomen sähkönkulutuksesta. Kun sääolosuhteiden muutoksille herkemmin reagoivan uusiutuvan energian tuotanto kasvaa, myös sähkön määrän säätämisen tarve korostuu.
– Vahvan teknologisen kehityksen ansiosta tuulivoimasta on tullut kilpailukykyisimpiä tapoja tuottaa uusiutuvaa sähköä. Akkuinvestoinneilla parannetaan tuulisähkön kilpailukykyä entisestään, TuuliWatin toimitusjohtaja Henrikki Talvitie kertoo.
Akuston toimittaa ranskalaisyhtiö SAFT. Suomalainen Merus Power toimittaa puolestaan verkkokonvertterit, kojeistot ja muuntajat, jotta akkua voidaan käyttää mahdollisimman monipuolisesti yhdessä tuulivoiman kanssa sähköverkon tarpeisiin. Nyt tehtävä akkuinvestointi hyödyttää myös kaikkia sähkön käyttäjiä, sillä se pienentää sähköverkon ylläpidon kustannuksia.
– TuuliWatin hanke osoittaa, että suomalaiseen uusiutuvan energian teknologiaosaamiseen luotetaan. Samalla se nostaa yrityksemme johtavaksi sähkövarastotoimittajaksi Suomessa. TuuliWatin edistyksellinen tapa yhdistää tuulivoimaa ja sähkövarastoja mahdollistaa lisää uusiutuvaa energiaa sähköverkkoon ilman häiriöitä, Merus Powerin toimitusjohtaja Kari Tuomala sanoo.

Merus Power toimittaa TuuliWatille jättisähkövaraston
Lehdistötiedote 9.5.2019
Merus Power toimittaa TuuliWatin Iin Viinamäen tuulipuiston yhteyteen pohjoismaiden
suurimman sähkövaraston, joka on teholtaan kuusi megawattia. Sekä TuuliWatin
tuulipuisto- että sen sähkövarastoinvestointi toteutetaan markkinaehtoisesti. Hankkeessa
Merus Power toimittaa järjestelmän verkkoinvertterit, kojeistot, muuntajat ja yhdistää ne
ranskalaisen SAFTin toimittaman akuston kanssa kokonaisuudeksi.
Viinamäessä TuuliWatti yhdistää tuulivoimaa ja sähkövarastoteknologiaa edistyksellisesti.
Tuulipuisto ja sähkövarasto muodostavat nopeasti säädettävän tuotantojärjestelmän, joka pystyy
reagoimaan sähköjärjestelmän muutoksiin viiveettä ja tukemaan näin sähköverkon toimintaa.
Sähkövarastojen käyttö mahdollistaa entistä suuremman uusiutuvan energian osuuden
sähköverkossa, parantamalla kulutuksen ja tuotannon tasapainoa lähes reaaliajassa.
”Vahvan teknologisen kehityksen ansiosta tuulivoimasta on tullut kilpailukykyisimpiä tapoja tuottaa
uusiutuvaa sähköä. Akkuinvestoinneilla parannetaan tuulisähkön kilpailukykyä entisestään.”
TuuliWatin, toimitusjohtaja Henrikki Talvitie kertoo.
Merus Powerin teknologia on puhdasta suomalaista uusiutuvan energian ja sähkön laadun
osaamista. Yhtiön sähkövarastojen ohjausjärjestelmät ja verkkoinvertterit valmistetaan Merus
Powerin tehtaalla Nokialla ja toimitetaan konteissa Viinamäelle syksyllä. ”Yhtiö on lyhyessä ajassa
noussut Suomen johtavaksi sähkövarastotoimittajaksi ja tämä suuri tilaus on TuuliWatilta
luottamuksen osoitus yhtiötä ja sen osaavaa henkilöstöä kohtaan.” sanoo toimitusjohtaja Kari
Tuomala.

Merus Power EES


Liekö sitten kyse tälläisestä samanlaisesta Intensium® Maxista kuin mitä Fortumi jo hankki 2 MW tehoisena ja 1 MWh kapasiteetilla..
 

Mikki

Vakionaama
Tänäänkin pörssisähkön hinta vaihtelee 2,5 ja 7,5 sentin välillä per kwH. Tuollaisen akuston luulisi kyllä parantavan tuulipuiston kannattavuutta merkittävästi, jos sähkön myyntiä voi ajastaa korkeamman hinnan tunneille.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tänäänkin pörssisähkön hinta vaihtelee 2,5 ja 7,5 sentin välillä per kwH. Tuollaisen akuston luulisi kyllä parantavan tuulipuiston kannattavuutta merkittävästi, jos sähkön myyntiä voi ajastaa korkeamman hinnan tunneille.
Ne myyvät siitä varmaan säätösähköä aina kun tilaisuus tulee. Ainakin Helenin vastaava on puhtaasti siihen tarkoitettu.

Näin kesällä säätösähkö käyttäytyy aika rauhallisesti, mutta välillä hinnat ovat hurjia..

 

kotte

Hyperaktiivi
Tänäänkin pörssisähkön hinta vaihtelee 2,5 ja 7,5 sentin välillä per kwH. Tuollaisen akuston luulisi kyllä parantavan tuulipuiston kannattavuutta merkittävästi, jos sähkön myyntiä voi ajastaa korkeamman hinnan tunneille.
Pörssisähkön hinnat heittelevät silti aivan liian vähän ja hitaasti, jotta akkuvarastoja kannattaisi tuolta pohjalta käyttää. Komppaan VesA:aa edellä, eli nuo on tarkoitettu voiton tekoon säätösähkömarkkinoilla luokkaa muutaman sekunnin -- muutaman kymmenen minuutin lataus- ja purkaussykleillä.

Tuulivoimatuotannon lisääntyminen sinällään lisää tarvetta säätösähkölle, eli kun tuulivoimaan investoi, tarjoaa samalla itselleen lisää buisinessmahdollisuuksia akkupalveluiden puolella, vaikka markkinamekanismi (ja tavallaan asiakaskunta) onkin toinen.

Pörssisähkön hintasykleillä toimivia sähkövarastoja ei Suomessa ainakaan toistaiseksi kannata tehdä. Pyhäsalmen pumppuvoimalaitosprojektikin on ollut jäissä. Sähköverojen muutoksesta on Suomen hallitus antamassa esityksen, joka ehkä johtaa siihen, että pörssihintojen mukaan muuttuva kaukolämmön tuotanto (lämpöpumpuilla) saattaa realisoitua ensiksi, muun kulutusjouston jatkoksi. Mainittu tuotto-/kulutusjousto on ostettu pääosin Ruotsista (vesivoiman tuottoa muuntaen ja suurelta osin edelleen Norjasta hankittuna) ja Virosta (kiviöljypien polttamista muuntaen).
 

Mikkolan

Vakionaama
Ymmärrän tuon helenin akun tosiaan sekuntitason verkkopiikkien tasaajana mutta miten tuulivoimala hyötyy akustansa? Sekään ei varsinaisena energiavarastona ole kovin kummonen ja virtaa piisaa vain minuutti- tai korkeintaan tuntitasolle. Aika köyhänä syntynyt ajatus että halvalla ladataan ja kalliilla myydään. Senverta kallis investointi ettei nappikaupalla tuota voittoa.
 

repomies

Hyperaktiivi
Kuulostaa hyvältä projektilta, minun puolestani noita saa pystytellä markkinaehtoisesti eli jonkun muun rahoilla vaikka kymmenkertaisen määrän hyttysten seuraksi Lappiin. Ovat riittävän kaukana, että jopa tämä nimbyilijä hyväksyy projektin.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
LEHDISTÖTIEDOTE 1.7.2019
TuuliWatti Oy toteuttaa Suomen toistaiseksi suurimman tuulipuiston Simon Sarvisuon alueelle Lounais-Lappiin. Yhtiö rakentaa alueelle 27 alan uusinta ja tehokkainta teknologiaa hyödyntävää 5,6 megawatin tuulivoimalaa. Valmistuessaan 151 megawatin tuulipuiston vuosituotanto ylittää 0,5 terawattituntia
Melkoista nokittelua kun Toijalaan on suunnitteilla 150 megawatin puisto niin lappalaiset laittoi heti reilusti paremmaksi.
Kumpikohan on muuten tehokkaampi menetelmä, Toijalan 15 kpl 10 megawatin voimalaa vai Simon 27 kpl 5.6 megawatin voimalaa. Eli onko fiksumpaa tehdä useampi pikkuvispilä vai vähemmän mutta isompia vispilöitä?
 

Mikki

Vakionaama
Hyvä jos nokittelevat toisiaan näillä hankkeilla. Onhan nuo pikkaisen järkevämpiä hankkeita kuin ydinvoimalat (nykymuodossaan... modulaariset pienvoimalat voi muuttaa tilannetta).
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Suomesta puuttuu vuoria .. mutta muutamaan kaivokseen tuollaista voisi laittaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tässä on taas esimerkki tapauksesta, josta luonnonvarojen säästeliään käytön ja haitallisten päästöjen vähentämisen taloudellisena esteenä on lainsäätäjän asettamat esteet: Muutama vuosi sitten on mukamas samojen tavoitteiden edistämiseksi säädetty verolakeja, joita laadittaessa tieto ja ymmärrys eivät ole olleet teknologisten mahdollisuuksien tasalla. Niinpä lainsäädäntö onkin lyhyessä ajassa kääntynyt esteeksi alkuperäisten tavoitteiden edistämiselle. Tällainen Eskon puumerkki näkyy aika monessa muussakin asiassa, joita poliitikot ovat lähteneet määräyksillään sorkkimaan sinällään hyväksyttävien pyrkimysten pohjalta. Energiapolitiikka on tuollaisia tulvillaan niin kotimaisella kuin eurooppalaisella tasolla.
 

fraatti

Hyperaktiivi

jiikoo

Aktiivinen jäsen
Pumppuvoimalasta tuulivoiman tuotannon tasaaja? - Teknologia tarjoaa useita ansaintamahdollisuuksia sijoittajalle
Suomesta puuttuu vuoria .. mutta muutamaan kaivokseen tuollaista voisi laittaa.
Suomeen suunniteltiin jo tuollainen kapasiteeltiltaan 530 MWh ja teholtaan 75 MWe pumpuvoimala Pyhäsalmen kaivokseen 1400 metrin "patokorkeudella".


Yksiköitä oli suunnitelmissa rakentaa useampikin tarvittaessa.

Sähkön hinta vaihtelee kuitenkin Suomessa niin vähän että toistaiseksi ainakin suunnitelmat ovat jäissä.

Tokihan tulevaisuudessa sähkön hinta voi vaihdella enemmän ja tuollainen olla hyvin kannattava. Tosin mahdollisesti Norjan ja Ruotsin vuoristoaltaisiin on niin paljon halvempi rakentaa isoja pumppuvoimaloita että tuo Suomen kaivoshanke ei lähivuosikymmeninä ainakaan muutu kannttavaksi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Suomeen valmistuu tänä vuonna 79 tuulivoimalaa – joukossa Pohjoismaiden korkein

Suomeen tulee tänä vuonna 79 uutta tuulivoimalaa. Viime vuosi oli tuulivoimaloiden aikakaudella historiallinen, sillä yhtään uutta voimalaa ei otettu Suomessa käyttöön.
Tänä vuonna valmistuvien tuulivoimaloiden yhteisteho on Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan 344 megawattia. Voimaloiden yhteenlaskettu kapasiteetti nousee noin 2400 megawattiin,
Ensi vuodelle putkessa on yli 400 megawatin verran uusia myllyjä.
”Vuonna 2023 tuulisähkön osuus Suomen sähkön kulutuksesta on 14-15 prosenttia eli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna”, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Anni Mikkonen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos suomessa tukiaiset tuulivoimalle ovat kohta maksaneet miljardin niin nyt näyttää Fortumilla takuuhinta olevan jopa korkeampi venäjällä, 100e/MWh. Onkohan syy "kotimaisuus" miksi sen rakentaminen on niin kallista että moisia takuuhintoja tarvitaan? Eikö suomeenkin ole jo tullut tuulivoimaa joka ei tarvi tukiaisia?

 

kotte

Hyperaktiivi
Jos suomessa tukiaiset tuulivoimalle ovat kohta maksaneet miljardin niin nyt näyttää Fortumilla takuuhinta olevan jopa korkeampi venäjällä, 100e/MWh. Onkohan syy "kotimaisuus" miksi sen rakentaminen on niin kallista että moisia takuuhintoja tarvitaan? Eikö suomeenkin ole jo tullut tuulivoimaa joka ei tarvi tukiaisia?
"Kotimaisuus" varmaan vaikuttaa, eli paikallinen teollisuus ja tuki-infrastruktuuriyritysten uskaltautuminen alalle vaatii jonkinlaista alkupotkua. Kun jonkinlaiset markkinat ovat kehittyneet toiminnallisesti terveeltä pohjalta, niin sitten itse liikentoimintakin voi jatkaa terveelta pohjalta (ainakin periaatteessa viitaten ulkomaisiin esimerkkeihin, vaikkakin jokainen maa on oma tapauksensa).

Onhan Suomessa vanhakin tuulivoimatuki siinä mielessä markkinaehtoista, että enempää ei makseta kuin sähkön kulloinenkin pörssihinta. Tukitaso vain on niin korkea, että normaalitilanteessa sähkö on aina halvempaa kuin tuettu hinta. Silti Suomenkin tukihinnat (ja tuo Venäjän tukihintataso) on halvempi kuin Britanniassa uudelle ydinvoimalle luvattu. Yrityksiä ei saa tarttumaan riittävän laajasti epävarmaan ja vain rajoitetun tuoton kovilla panostuksilla parhaimmillaan takaavaan liiketoimintaan ilman ulkoista sysäystä. Vaikka Suomen tuulivoimatuet osoittautuivat kalliiksi ja niitä voi hyvällä syyllä pitää ylimoitettuina, ne tekivät silti tehtävänsä, eli maahan syntyi pääomitusta, suunnittelua, luvitusta, rakentamista ja ylläpitoa tukeva yritysinfrastruktuuri, joka lopulta alkoi toimia markkinoiden ehdoillakin samaan aikaan tapahtuneen laitekehityksen ja kustannustason madaltumisen myötä. Ja jos katsotaan Venäjän tai Saudi-Arabian kaltaisia talouksia, niin sielläkin jotkut sentään käsittävät, että öljylle ja kaasulle riittää markkinoita globaalilla tasolla muutenkin ja tärkeää vientituotetta on turha tuhlata kotimaiseen kulutukseen kohteissa, joissa saatavilla olisi edullisesti tuulen tai auringon tuottamaa sähköä öljyn kulutusta säästämään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo uusien tuulivoimaloiden tukihimmeli on sellainen, että hinnan ollessa muutenkin korkea, tukea ei makseta.

Jep. Tämän suomessa käytössä olevan kuvion olenkin tiennyt. Kummastelin vain että jos suomessa saadaan alta 40€/MWh niin miksi venäjällä tuki pitää olla 100€/MWh.

Tumailin tuossa tuota venäläisten kotimaisuusastetta joka piti olla vähintään 65% joka varmaan johtaa siihen että aivan viimeisimpiä huippulaitteita ei saada maahan pultattua. Eikai noi niin geneerisiä ole että valmistus onnistuu keneltä vain? Varmaan mukana on myös noita Koten mainitsemia seikkoja.

Kovalta nuo tuet silti tuntuu.

Fortum voitti huutokaupassa oikeudet rakentaa aurinko- ja tuulivoimaloita Venäjälle - kapasiteetti yhteensä yli 900 MW

Fortum on voittanut Venäjän valtion uusiutuvan energian huutokaupassa oikeuden rakentaa 110 megawattia takuuhintaista aurinkovoimakapasiteettia. Voimalaitokset otetaan käyttöön vuosien 2021-2022 aikana, ja niille myönnetty takuuhinta vastaa noin 150 euroa megawattituntia kohden 15 vuoden ajan.

Samassa huutokaupassa Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti oikeuden rakentaa 823 megawattia takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoimalat otetaan käyttöön vuosien 2019-2023 aikana, ja niille myönnetty takuuhinta vastaa noin 60-90 euroa megawattituntia kohden 15 vuoden ajan. Sijoitusrahasto voitti kesäkuussa 2017 oikeuden rakentaa vuoteen 2022 mennessä 1 000 megawattia tuulivoimaa, mistä 50 megawattia on tällä hetkellä rakenteilla.

Fortumin strategiana on kasvaa tuuli- ja aurinkovoimassa gigawatti-kokoluokkaan. Tavoitteena on tehdä yhtiön teknologiseen osaamiseen ja tietotaitoon perustuvia valikoituja investointeja uusiutuvaan energiaan.

Fortumin 362 MW:n tuuli- ja aurinkovoimakapasiteetista 70 MW sijaitsee Venäjällä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kovalta nuo tuet silti tuntuu.
Venäjällä sijoittaja luultavasti edellyttää paremman katteen kuin täällä. Saattaahan siellä olla sellaisia lisäkuluja ja -riskejä, joita täällä ei tarvitse ottaa huomioon. Perinteinen energiantuotanto toimii vakiintuneemmissa ja turvatummissa oloissa kuin uudet yritelmät.
 

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Tumailin tuossa tuota venäläisten kotimaisuusastetta joka piti olla vähintään 65% joka varmaan johtaa siihen että aivan viimeisimpiä huippulaitteita ei saada maahan pultattua
Paljonkohan tulee prosentteja pelkästään teiden teosta, sähkölinjojen vedosta, muuntamoista, rahdista ja jalustan teosta yms? Noita ei muutenkaan kannata ulkomailta hommata kuin suunnittelu korkeintaan. Eli onkohan tuo 65% helppo vai vaikea saavuttaa?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Paljonkohan tulee prosentteja pelkästään teiden teosta, sähkölinjojen vedosta, muuntamoista, rahdista ja jalustan teosta yms? Noita ei muutenkaan kannata ulkomailta hommata kuin suunnittelu korkeintaan. Eli onkohan tuo 65% helppo vai vaikea saavuttaa?
Täytys kattoa onko fortumin venäjälle pystyttämät ropelit länsimaista teknologiaa vai jotain muuta. Kai nuo ropelit tunnistaa päällepäin että minkä merkkisestä laitteesta on kyse jos vain löytää kuvan jostain...

edit. kyllä toi ropeli on länsimaista hapatusta, se näkee heti kilometrin päähän. Tuskin teknologiaa lapojenkaan valmistusta niin vaan missään muualla hallitaan kuin missä valmistaja niitä tekee. Vaikken näistä mitään tiedäkään niin sanoisin että Vestasin ropeli.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Joo. Vestasihan siellä taustalla häärii. Tosin venäläiset ovat sinänsä fiksuja että vaativat että ropelien kotimaisuus aste on korkea. Tiedotteen mukaan lavat, torni valmistetaan venäjällä olevissa tehtaissa. Samoin tuon nacell/naselli/konehuone kokopannaan venäjällä.

6:45 - 21 Dec 2018
Vestas receives 198 MW order for largest wind park in Russia

News release from Vestas Northern and Central Europe
Hamburg, 21 December
Marking another key milestone in establishing the Russian wind industry, Vestas has been awarded an order for the 198 MW Kamensko-Krasnosulinsky project from WEDF Second Wind Farm LLC, a joint venture between Rusnano and Fortum. Located in the Rostov region, the project will comprise 52 V126-3.45 MW turbines delivered in 3.8 Power Optimised Mode and will as Russia’s largest wind farm be a significant contribution to the country’s goal to develop a strong local renewable energy sector.
As part of the project, Vestas and its partners will create local jobs and expand the Russian wind energy industry through its strong local manufacturing and supply capacity, including blade and tower factories as well as a nacelle-assembly-line. The order is Vestas’ second order from its framework agreement with Rusnano and Fortum to supply wind energy solutions for projects in the world’s fourth largest electricity market.
“The order from Fund (WEDF) became possible because of the joint localisation programme realised in Russia by Vestas and RUSNANO. The established joint ventures will provide the necessary degree of localisation of wind turbine elements for the construction of wind farms in Russia”, says Alisher Bakhadyrovich Kalanova, Head of the Investment Division of RES UK Rosnano LLC.
“This order marks another milestone for Vestas playing a key role, together with our local partners, in expanding the wind energy industry in the world’s fourth largest electricity market. By delivering efficient wind energy solutions, local manufacturing and supply-chain expertise and market-leading cost of energy, we areable to create maximum value for our customer’s business case”, states Nils de Baar, President of Vestas Northern & Central Europe.
The contract includes supply, installation and commissioning of the wind turbines. Turbine delivery and installation is planned for the fourth quarter of 2019.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom