Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

fraatti

Hyperaktiivi
Jostain kummansyystä 300m ropeli kivenheitonpäässä herättää vastustusta. Kunnan kantaa ei edes tarvi arvailla verojen takia.

Yrittäjien naapuriin kaavaillaan 300-metrisiä tuulivoimaloita, lähes Suomen suurimpia rakennelmia: "Elinkeinon lisäksi meiltä viedään koti"
Saksalaisyhtiö aikoo rakentaa Keski-Suomeen Kannonkosken Lakomäen alueelle jopa 60 tuulivoimalaa, joiden korkeus olisi 300 metriä. Hanke on herättänyt voimakasta arvostelua.
 

kotte

Hyperaktiivi
Omasta mielestäni paikan luontoarvostatus ja tunnettuus vain nousisi lähimmillään parin kilometrin päässä olevasta tuulipuistosta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hah. Ennen naureskeltiin että vie sinne liito-oravan paskaa niin hanke jäätyy. Susikin näköjään riittää. :rolleyes: Tiedä vaikka raukoista tulisi kuuroja.

Tämä selitys kyllä mielestäni ontuu aika rankasti, taitaa virkakyösteillä olla liian paljon aikaa ajattelemiseen.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.787024

 

kotte

Hyperaktiivi
Hah. Ennen naureskeltiin että vie sinne liito-oravan paskaa niin hanke jäätyy. Susikin näköjään riittää. :rolleyes: Tiedä vaikka raukoista tulisi kuuroja.

Tämä selitys kyllä mielestäni ontuu aika rankasti, taitaa virkakyösteillä olla liian paljon aikaa ajattelemiseen.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.787024

KHO saattoi muuten ymmärtämättömyyttään syyllistyä päätöksellään pohjana olevan EU:n suojelusäännöstön vastaisen menettelyn edistämiseen pysäyttämällä hankkeen. Ei liene todistettu, etteivätkö sudet voisi myös hyötyä tuulivoimarakentamiseen liittyvien tie- ja huoltoaukirakennelmien toteuttamisesta. Sudet ovat viisaita olioita ja voisivat hyvinkin oppia hyödyntämään ympäristön paikallisia muutoksia ja joissakin oloissa muuttuvaa äänimaailmaa ravinnonhankinnassaan ja muissa toimissaan. Vastaavasta on paljonkin tieteellistä näyttöä. Oikeus on pohjimmiltaan väärillä urilla, jos se kiinnittää huomiota ainoastaan asioihin liittyviin periaatteessa mahdollisiin, mutta todistamattomiin haittoihin ja rajaa vastaavasti mahdolliset, mutta todistamattomat hyödyt arvioinnin ulkopuolelle.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulivoiman ongelmat Saksassa saavat syöksykierteessä olevat tuulifirmat tarttumaan Suomeen kuin oljenkorteen
Hiilidioksidipäästöt eivät ole vähentyneet tuulivoimaloista huolimatta ja sähkön hinta on Euroopan korkein.
18.1.2020 18.52
Hannu Heinonen

Keskustele

Saksan energiakäänne on osoittautumassa suureksi poliittiseksi virheeksi. Sen kustannukset kansalaisille on arvioitu 1 000 miljardin euron luokkaan kun on päätetty ajaa alas ydinvoima ja luopua hiilestä niin, että nämä korvataan uusiutuvalla energialla kuten tuulivoimalla sähkön tuotannossa.

Maan hiilidioksidipäästöt eivät ole vähentyneet 29 000 tuulivoimalasta huolimatta ja sähkön hinta on Euroopan korkein. Koko tuulivoimala-ala on ajautunut kriisiin. Tuulivoimaloiden valmistajia on mennyt konkurssiin, on jouduttu raskaisiin toimialarationalisointeihin ja alalta on hävinnyt 26 000 työpaikkaa.

Saksan hallitus on julkaissut äskettäin uuden "ilmastopaketin" ja on juuri sopinut sen parannetusta versiosta. Tällä pyritään korjaamaan energiakäänteen aikaisempia virheitä, mutta edelleen on erimielisyyksiä hallituksen sisällä ja ympäristöjärjestöjen kesken. Ongelmallinen tuulivoimapolitiikka on jouduttu jättämään toistaiseksi tämän paketin ulkopuolelle.

Saksan tuulivoiman rakentaminen on romahtanut vuoden 2018 aikana, laskua edellisvuodesta on 55 prosenttia. Käytännössä maatuulivoiman rakentaminen on lähes pysähtynyt vuoden 2019 aikana.

Tuulivoimaa vastustaa Saksassa 1 100 kansalaisjärjestöä. Tuulivoiman vastustaminen Saksassa on kasvanut jyrkästi sen todelliset haitat ovat paljastuneet. Suurimpia haittoja ovat terveyshaitat, jopa saksalaiset sairaskassat ovat ottaneet käyttöön oman koodin tuulivoimasta aiheutuville sairauksille. Massiivista vastustamista on myös ympäristö-, luonto- ja maisemahaittojen johdosta.

Uusiutuvan energian huutokauppamenettely on ollut paha takaisku tuulivoimalle. Tuulivoima ei ole osoittautunut kilpailukykyiseksi ja järjestelyssä on määrätty sanktiot, jos kilpailutukseen osallistuva tuulivoimahanke viivästyy tai ei toteudu.

Kun Saksan aikaisemmat tuulivoimatuet loppuvat niin jo 2021 aloitetaan noin 10 000 tuulivoimalan purkaminen kannattamattomina. Tuulivoimaloiden lapojen romuttamista ja kierrätystä ei ole kyetty vielä ratkaisemaan, joten edessä on suuri ongelma. Kertamuovista valmistettuja komposiittilapoja ei pystytä kierrättämään millään järkevällä tavalla.

Toinen suuri ongelma on se, että Pohjois-Saksa on jo rakennettu täyteen voimaloita eikä ole kunnollisia siirtolinjoja pohjoisesta etelään. Suunnitteilla on ollut valtava ja kallis niin sanottu siirtolinja-autobahn Etelä-Saksaan asti, mutta se on kohdannut yhtä kovaa vastustusta kuin tuulivoimakin.

Myös tuulisähkön hinta putoaa ajoittain ylikapasiteetin johdosta ja sähköä on jouduttu lahjoittamaan ilmaiseksi naapurimaihin, jotta Pohjois-Saksa ei mene pimeäksi.

Tuulivoiman ongelmat Saksassa ovat johtaneet siihen, että syöksykierteessä omassa maassaan olevat saksalaiset tuulifirmat tarttuvat Suomeen samanlaisena oljenkortena kuin suomalaiset pienet kriisikunnat huutavat tuulivoimaa apuun.
 
Teksti on ainakin kuin suoraan Fortumilta. Tietysti kiukuttaa kuin pientä oravaa, kun sähkönhinta painuu tuulten puhaltaessa alas, jopa lähes nollan pintaan. CO2 päästöt eivät varmaan vähene, jos ydinvoima korvataan kaasulla tai hiilellä. Niin kauan kuin energiaa voi löytää jostakin suhteellisen pienillä etsimiskuluilla, vaikea sitä vastaan on hinnalla kilpailla. Näissä asioissa on helpoisti aikamoisia tunnelatauksia, vähän niin kuin ydinvoimassa. Vasta kun vihreät itse keksivät, että juuri heidän ajamansa politiikkaa edellyttää massiivista lisäydinvoimaa, rupesi rantakalliot tasoittumaan eikä kukaan ole kettingillä kiinni työkoneissa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Teksti on ainakin kuin suoraan Fortumilta.
Tuskinpa vaan, Uniperiltä voisi ollakin. Saksassa suurin ongelma on tuuli- ja aurinkovoiman tukipolitiikka yleensä ja tämän irrallisuus hyvästä käytännöstä sekä rationaalisuusvaje koko energiapolitiikan aiheeseen liittyen.

Saksassa on niin kovin paljon tuulivoimaa verrattuna maan tuuliresursseihin ja suuri osa siitä on vanhenemassa teknologialtaan ja tulossa teknisen käyttöikänsä päähän. Haitatkin hyppivät silmille, kun joka paikka on myllyjä pullollaan ja aikaisemmin laitoksia sai pystyttää melkein mihin vaan. Alkuperäisen Aamulehden mielipidekirjoittajan näkemykset nyt ovat aika värittyneet ja suodattuneet omaan suuntaansa, mutta eipä tästä sen enempää.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Alkuperäisen Aamulehden mielipidekirjoittajan näkemykset nyt ovat aika värittyneet ja suodattuneet omaan suuntaansa, mutta eipä tästä sen enempää.
Tuossa sakutkin taitavat olla todenneet että perseelleen meni.
German Failure on the Road to a Renewable Future
In 2011, German Chancellor Angela Merkel announced the country was turning away from nuclear energy in favor of a renewable future. Since then, however, progress has been limited. Berlin has wasted billions of euros and resistance is mounting.
 

Mikki

Vakionaama
Saksan sekoilu on kyllä aika eeppistä. Ydinvoimalat kiinni, kaasuputki ryssistä ja hiilivoimalat käy ja kukkuu.

Kodit lämpiää kaasulla ja koksilla, eikä uusiltakaan taloilta kai paljoa vaadita.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikä edes uusia ja pitkään valmiina olleita tehokkaita hiilivoimaloita saisi ottaa käyttöön kilpailemaan ikäloppujen hiilituhlureiden kanssa (mikä johtaisi noiden vanhojen sulkemiseen ennemmin tai myöhemmin). Viittaan tuohon Uniperin Datteln 4:ään.

Kun ei saa rakentaa käytännössä välttämättömiä uusia kaukovoimansiirtoyhteyksiä olemassa olevan tuuli- ja aurinkovoiman käyttösuhteen kohottamiseksi, toimivia ydinvoimaloita ajetaan alas, monestakin syystä ei voida kokonaan ripustautua Putinin kaasuun ja ruskohiilivoiman vähentämiseen on erityistä on painetta, ei hiilivoimaa voi kovin nopeasti ajaa kokonaan alas. Mutta kannattaisi nyt ajaa alas edes vanhoja laitoksia, jotka käyttävät suhteessa paljon hiiltä, saastuttavat uusia enemmän eivätkä taivu uusien lailla tehokkaasti tuuli- ja aurinkovoiman tuotantovaihtelun paikkaamiseen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Koskas tuulivoiman määrästä tulee ongelmia?

Tuulivoima noussut nopeasti lähes 10 prosenttiin Suomen sähköntuotannosta, ennusteet lupaavat alkaneelle vuosikymmenelle lisää – "Nykyinen määrä ainakin tuplaantuu"
Leskelä kertoo, että eri arviot tuulivoiman osuudesta vaihtelevat 15:stä 30 prosenttiin Suomen sähköntarpeesta vuoteen 2030 mennessä.

–  Nykyinen määrä ainakin tuplaantuu, mutta on mahdollista, että se kasvaa siitäkin merkittävästi enemmän, Leskelä sanoo.

Hänen mukaansa asia riippuu siitä, miten sähkön tarve kehittyy ja miten joustavasti sähköjärjestelmä pystyy ottamaan vastaan tuulisähköä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Koskas tuulivoiman määrästä tulee ongelmia?
Siinä vaiheessa, kun huipputuotantotilanteessa vientijohdot menevät tukkoon eikä vesivoimaloiden patoja saa kiinni niin, että pidätetty vesi jää käytettäväksi myöhemmin. Toinen tiukempi ylempi raja on, että kaikkea lämmitysyhteistuotannon sähkön ja lämmön tuotannon katkaisulla ei sähkön tuotantoa saa vähennetyksi ja menekkiä lisätyksi enää enempää (kaukolämmönhän voi tehdä suoralla sähköllä melko vähäisin investoinnein, kun kerran sähköntuotannon takia on oltava jo riittävän järeä sähköliittymä samassa rakennuksessa). Aika monesta lisägigawatista taidetaan puhua vielä OL3:n käynnistymisen jälkeenkin (tuon tuotannon verran näköjään Suomeen nykyisin tuodaan melkein jatkuvasti nettona valtakunnan tuotantovajeen kattamiseksi ja huippukulutuksen aikaan paljon enemmänkin; johdoissa taitaa nykyisellään olla kapasiteettia runsaan 4GW:n vientitehoon, mutta riippuu tietenkin siitä, millainen tuulitilanne on naapurimaissa). Eikä Suomessa tuulisähköstä siltikään tule samankaltaista ongelmaa kuin Saksassa, vaikka tehoa olisi enemmänkin, koska voimaloita voidaan lepuuttaa äärimmäisen kovan tuulen vallitessa koko valtakunnassa (suuret laitokset ovat etäohjattavia). Jos sähkön hinta menee negatiiviseksi, kaikki markkinaehtoinen liikatuotanto kannattaakin sammuttaa (sillä markkinoilla päin vastoin maksetaan, jos järjestää pörssihinnalla alkuperävarmennettua tukihinnalla tuettua tuulisähköä oman puuttuvan tuotannon tilalle sopimuksen tehneille asiakkaille).

Valtakunnan runkoverkon täytyy tietenkin olla kunnossa, sillä vaikka kapasiteettia periaatteessa onkin, tuotanto ja kulutus sijottuvat maantieteellisesti erilailla kuin pakkasen aiheuttamassa huippukulutustilanteessa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Laitan tämän tänne koska kuuluu enemmän tänne kuin "sitra... "-ketjuun...

Eivät nuo purkukustannukset ole tuulivoiman kohdalla kovinkaan korkeita ja suurin osa rakenteista menee tehokkaaseen kierrätykseen. Romumetalleista saa sen verran hyvän hinnan ja purkaminen on sen verran suoraviivaista, että purku tyypillisesti voidaan rahoittaa materiaaleista saaduilla tuotoilla (samahan on tilanne vaikkapa laivojen, lentokoneiden ja autojen romutuksessa). Lasikuitumuoviset roottorinlavat ovat olleet poikkeus, kun kyse on sekamateriaalista, eli polttoon jätteidenpolttolaitoksella sähkön ja kaukolämmön tuottamiseksi on tämä jae toistaiseksi mennyt. Sinällään lavoista voisi tulevaisuudessa tehdä esim. pyrolyysiprosessilla materiaalia esim. neitseellisten muovien tuotantoon ja mahdollisesti jätelasikuituakin voisi käyttää hyödyksi, jos hävitys tehdään toiminnan laajuuden kasvaessa tarkoitukseen erikoistuneessa laitoksessa. Sen sijaan ydinvoimalan purkaminen on erittäin kallista ja aikaa vievää, koska etenkin reaktoriastia, mutta myös primääripiirin muut osat säilyvät pitkään radioaktiivisina ja radioaktiiviset aineet täytyy uuttaa erilleen ja säiliö ydinjätevarastoon, jotta pääosa metalleista saadaan puhtaaksi ja sitä kautta kierrätettäväksi.
Saksalaisethan tätä jo miettivät että mitä noille tehdä. Tuossa jutussa ne dumpataan maahan. Jutussa on poltostakin mainintaa mutta on todettu että tuottavat päästöjä ja ovat energiaköyhiä.



 

tet

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Aika monesta lisägigawatista taidetaan puhua vielä OL3:n käynnistymisen jälkeenkin (tuon tuotannon verran näköjään Suomeen nykyisin tuodaan melkein jatkuvasti nettona valtakunnan tuotantovajeen kattamiseksi ja huippukulutuksen aikaan paljon enemmänkin; johdoissa taitaa nykyisellään olla kapasiteettia runsaan 4GW:n vientitehoon, mutta riippuu tietenkin siitä, millainen tuulitilanne on naapurimaissa).
Jatkuva tuonti ei johdu kuitenkaan siitä, etteikö meillä olisi tuotantokapasiteettia sen tuonnin kattamiseen omasta takaa. Pörssihinta vain on niin matala, ettei omaa tuotantoa kannata pyörittää. Allekirjoittaneenkin työpaikalla on seisonut noin 150 MW tuotantokapasiteettia käyttämättömänä jo vuosikausia, koska pörssistä saa sähköä halvemmalla. Kunhan hinta nousee tarpeeksi, kyllä nekin höyry- ja kaasuturbiinit saadaan käyntiin, kunhan biopolttoaineita ja maakaasua riittää.

Toki Suomesta on isojakin voimaloita suljettu pysyvästi kannattamattomina, osa purettu poiskin. Silti kapasiteettia uskoakseni riittää pahan päivän varalle, kun kerran meidänkin tehtaalla sitä on lähes 10 % Olkiluoto 3:n tehosta käyttämättömänä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Silti kapasiteettia uskoakseni riittää pahan päivän varalle
Energivirastossa ovat hiukan toista mieltä Suomen sähkölaitosten tuotannon riittävyydestä, vrt. vaikkapa raportin https://energiavirasto.fi/documents/11120570/12722768/Raportti-s%25C3%25A4hk%25C3%25B6n-toimitusvarmuus-2018.pdf tiivistelmäosuus. Mm. tuosta raportista aikaisemmin lukemani oli mielessäni, kun kirjoitin, mihin viittasit. Tokihan laitoksia seisotetaan, kun muualta tulee sähköä halvemmalla, mutta huippukulutuksen aikana tähän ei ole mahdollisuutta, jottei valtakunnaverkon pystyssäpysyminen joutuisi riskirajoille, vaikka Fingridin hätäkaasuturbiinit kaikki käynnistettäisiin, eikä missään laitoksessa olisi vikoja.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulivoima voi tuoda kunnalle miljoonien verotulot – Tukea tulee ensi vuosikymmenelle saakka
Suomeen valmistui 56 uutta tuulivoimalaa vuonna 2019. Voimaloiden yhteisteho oli 243 megawattia.

2010-luvulla Suomeen rakennetut voimalat ovat mukana syöttötariffijärjestelmässä. Jokainen vuoteen 2017 mennessä rakennettu uusi voimala sai valtion tuulivoimatukea. Vuonna 2018 Suomeen ei rakennettu ainuttakaan uutta voimalaa.

Nyt uudet voimalat ovat jo kaupallisesti kannattavia. Uudet voimalat eivät enää saa automaattisesti tukea, mutta ennen vuotta 2018 valmistuneille tuki juoksee 12 vuoden ajan. Tukea siis maksetaan noin vuoden 2030 paikkeille, joskin se asteittain laskee.


Tuki on tullut veronmaksajille varsin kalliiksi. Energiaviraston mukaan sitä on maksettu tähän mennessä lähes miljardia euroa, tarkalleen 964 miljoonaa euroa.

Suomessa on nyt tuulivoimaloita noin 2 300 megawatin edestä. Voimalat kattavat Suomen kulutuksesta noin seitsemän prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä osuuden arvioidaan kasvavan jopa 30 prosenttiin.

Ruotsissa tuulivoimaa on rakennettu jo 9 000 megawattia. Ruotsin tuulivoimaloiden osuus sähkön tuotannosta on 12 prosenttia. Viime vuonna tuulisähköä syntyi lähes 20 terawattituntia, kun Suomessa määrä oli kuusi terawattituntia.


Ruotsissa arvioidaan valmistuvan lähes 2 000 megawatin edestä uusia voimaloita tänä vuonna.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Aurinkopaneelien osuus lienee alle prosentti.
Etelä-Suomessa yhden hehtaarin suuruinen aurinkopaneeli vastaa sähköenergian tuotantopotentiaaliltaan noin 330 hehtaaria metsää, jonka vuotuinen tuotto on kymmenen kuutiota hehtaarilta.

"Suora auringon säteilyenergian muuntaminen aurinkokennoilla sähköksi on 200–400 kertaa tehokkaampaa kuin konversio metsäbiomassan kautta voimalaitos-prosessissa", Kosonen sanoo.


Aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on toistaiseksi alle prosentin luokkaa (0,2 %) mutta tilanne muuttuu tulevaisuudessa. Vuodesta 2016 lähtien aurinkosähkön verkkoon kytketty kapasiteetti Suomessa on tuplaantunut vuosittain.

Kansainvälisen energiajärjestön (International Energy Agency, IEA) vuosittain julkaiseman raportin mukaan vuonna 2017 aurinkoenergian tuotanto Suomessa oli yhteensä 80,4 MW. Kasvua vuoteen 2016 verrattuna syntyi 43 MW. Arvio vuoden 2018 osalta on 140 MW.

Jos sama kasvutahti jatkuu, Suomessa käytetystä sähköenergiasta tuotetaan yksi prosentti aurinkovoimalla vuonna 2022. Oman sähköntuotannon taloudelliseen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin edelleen haasteita, jotka koskevat tuntienergioiden mittaustapoja.

Maailmanlaajuisesti kapasiteetin tuplaantuminen on laskenut moduulien hintaa aina 20 prosenttia. Eli kun kapasiteetti tuplaantuu, hinta laskee viidenneksen. Aurinkosähköjärjestelmän hinnan voimakkaan alentumisen myötä aurinkosähköstä on tullut edullisin uusi sähköntuotantomuoto lähes kaikkialla maailmassa.

Vuoteen 2050 mennessä aurinkoenergian osuus Suomen energiantuotannosta tulisi nousta 10 prosenttiin, esittää LUTissa tehty päästöttömän energiajärjestelmän mallinnus.

Tämä tarkoittaisi nousua nykyisestä noin 80 megawatista 35 000 megawattiin. Verrokkina tähän esimerkiksi asuinrakennusten kattojen potentiaali Suomessa on noin 10 000 MW sähkötehoa.


Tässä loppu tuosta sinänsä ihan mielenkiintoisesta artikkelista: https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/aurinkoenergia-ja-aurinkosahko-suomessa
 

fraatti

Hyperaktiivi
Näyttäisi kylläkin että tuo 2019 kirjoitettu artikkeli oli väärässä asennetun aurinkovoiman määrästä ja nykyisiä suuria projekteja katsellessa tulee mieleen että tuo ennustus menee myös pieleen.

Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti lisääntyi 82 % vuodessa
26.6.2019

Vuoden 2018 lopussa sähköverkkoon liitettyä aurinkosähkötuotantoa oli noin 120 megawattia (MW), selviää Energiaviraston sähkön jakeluverkonhaltijoilta keräämistä alustavista tiedoista. Vuodessa sähköverkkoon liitetyn aurinkosähkötuotannon kapasiteetti kasvoi 82 prosenttia. Aurinkosähkön osuus sähkön pientuotannosta on noin 60 prosenttia. Sähkön pientuotanto vastaa reilua 1 prosenttia Suomen sähkön kokonaistuotantokapasiteetista.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulivoimalla sähköä tuotettiin noin 6 terawattituntia, joka on 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Aurinkosähkön tuotanto oli vähäistä (0,17 TWh), mutta kasvua edellisestä vuodesta oli peräti 90 prosenttia.




 

pamppu

Vakionaama
Etelä-Suomessa yhden hehtaarin suuruinen aurinkopaneeli vastaa sähköenergian tuotantopotentiaaliltaan noin 330 hehtaaria metsää, jonka vuotuinen tuotto on kymmenen kuutiota hehtaarilta
Öööö, metsää ei kasvateta energiaksi vaan tukkipuuksi, sieltä vaan sattumalta saadaan myös energiasivuvirtoja.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Öööö, metsää ei kasvateta energiaksi vaan tukkipuuksi, sieltä vaan sattumalta saadaan myös energiasivuvirtoja.
Tässä tuo lainaus tuolta artikkelista. Siihen miten laskelma on tehty en ota kantaa.

"Suomen etuna on matala ympäristön lämpötila, joka parantaa aurinkokennojen hyötysuhdetta. Aurinkopaneelit toimivat sitä paremmin, mitä kylmempää on. Aurinkopaneelit kestävät myös lumikuormaa, jos ne asennetaan ohjeiden mukaisesti. Järjestelmän voi myös kytkeä sähköverkon rinnalle, ja laitteet ovat jo melko edullisia ja helppoja asentaa", kertoo LUTin tutkijaopettaja Antti Kosonen.

Aurinkopaneelien hankkimisen ja asentamisen jälkeen aurinkoenergian tuottaminen on ilmaista: aurinkoa riittää, sen hyödyntäminen ei saastuta eikä sen tuottaminen synnytä melua. Etelä-Suomessa yhden hehtaarin suuruinen aurinkopaneeli vastaa sähköenergian tuotantopotentiaaliltaan noin 330 hehtaaria metsää, jonka vuotuinen tuotto on kymmenen kuutiota hehtaarilta.

"Suora auringon säteilyenergian muuntaminen aurinkokennoilla sähköksi on 200–400 kertaa tehokkaampaa kuin konversio metsäbiomassan kautta voimalaitos-prosessissa", Kosonen sanoo.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Luonnonvarakeskus julkisti tänään tiedot vuoden 2019 runkopuun hakkuukertymistä. Ennakkotietojen mukaan hakkuut vähenivät huippuvuodesta 2018. Yhteensä hakattiin 72 milj.m3, eli 6 milj.m3 vähemmän kuin 2018. Energiantuotantoon korjattiin 8,6 milj.m3 (2018: 8,9 milj. m3), mikä oli 12 % runkopuun hakkuukertymästä (2018: 11,4 %). Lisäksi energiakäyttöön korjattiin 2,2 milj. m3 (2018: 2,3 milj. m3) latvusmassaa ja kantoja.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tukkipuiden korjuutähde on kumminkin valmiiksi varastoitua kemiallista energiaa, joka on puolestaan tehokkaimmin käytettävissä sellaiseen vuodenaikaan, kun ei paista. On oikeastaan harhaanjohtavaa puhua aurinkopaneeleilla tuotetusta sähköstä, kun kyse on tyypillisesti akkusähkön lataamisesta valoisan vuosipuoliskon aikana noin käytännön ja käytön kannalta.
 

pamppu

Vakionaama
Joitakin vuosia sitten kovasti yritettiin energian viljelyä. Perinteisen metsänkorjuun sijaan enempi puimistyyliin energiapajua ja sitten toinen yritelmä oli ruokohelpi. Mutta aika hiljaista on edelleen niiden saralla. Hyvä puoli on siinä, että noissakin energian pidempiaikainen varastointi kemiallisesti säilyvään muotoon tulee jo siellä pellolla.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Joitakin vuosia sitten kovasti yritettiin energian viljelyä. Perinteisen metsänkorjuun sijaan enempi puimistyyliin energiapajua ja sitten toinen yritelmä oli ruokohelpi. Mutta aika hiljaista on edelleen niiden saralla. Hyvä puoli on siinä, että noissakin energian pidempiaikainen varastointi kemiallisesti säilyvään muotoon tulee jo siellä pellolla.
Muistaakseni dieseliä paloi tiheässä syklissä kaikissa vaiheissa yhteensä jo senverran että homma alkoi näyttää hassulta. Energiaviljely on Suomessa muutenkin marginaalista puuhaa - vaikka koko viljelyala laitettaisiin ruokohelpeä.
 

tet

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Öööö, metsää ei kasvateta energiaksi vaan tukkipuuksi, sieltä vaan sattumalta saadaan myös energiasivuvirtoja.
Ymmärsin tuon asian puhtaasti teoreettisena vertailuna, siis näin: Kasvatetaan hehtaarin alalla metsää, jonka vuotuinen kasvu poltetaan voimalan kattilassa ja tehdään sähköä. Vieressä on hehtaarin kokoinen aurinkopaneelikenttä, josta saadaan sähköä. Aurinkopaneelikenttä tuottaa vuositasolla 200 - 400 kertaisen määrän sähköä viereiseen hehtaarin metsään verrattuna.
 

kotte

Hyperaktiivi
Aurinkopaneelikenttä tuottaa vuositasolla 200 - 400 kertaisen määrän sähköä viereiseen hehtaarin metsään verrattuna.
Fotosynteesillä on aika vaatimaton energiahyötysuhde. Muistelisin lukeneeni, että parhaimmillaan luokkaa prosentin verran, mikä kalpenee pahasti aurinkopaneeleille. Havupuut ovat vielä varsin heikko tapa sitoa energiaa, mutta tukkipuun sivutuotteena polttaminen on perusteltavissa (jos puun kerääminen ja kuljettaminen jotenkin onnistuvat tehokkaasti -- eikä noita tähteitä nyt kannata jättää metsäänkään mätänemään tai lahoamaan hiilidioksidin tai joipa metaanin muutoin hyödyttömäksi lähteeksi). Energiapaju tai ruokohelpi olisivat jo tehokkaampia, mutta vaatii riittävän kosteat kasvuolot. Paras organismi olisi joku levä tai syanobakteeri, mutta noiden kasvattaminen (ravintoliuoksessa) kasviöljyjen tai vedyn tuottamiseksi on jo astetta hankalampi prosessi (verrattavissa aurinkopaneeleihin, mutta hyötysuhde jää paljon heikommaksi).

Mutta kun Suomessa ei talvisaikaan saa aurinkoenergiaa, kysymys onkin lähinnä siitä, miten kesäaikaista paistetta voisi tallentaa metanoliksi tai ammoniakiksi käytettäväksi talvella sähkön lähteenä polttokennoissa tai polttomoottoreissa. Kumpaakin voi säilöä nesteenä suurissa säiliössä (ammoniakkia joko paineisena nestekaasun tapaan tai -30 ... -40 oC lämpötilassa suuressa eristetyssä säiliössä. Metanolia varten pitää kerätä hiilidioksidia joko pakokaasujen kierrätyksellä, sementin valmistuksesta tai suoraan ilmasta (natriumhydroksidiin, joka elvytetään CaO + vesi -käsittelyllä ja hilidioksidi saadaan syntyvän CaCO3:n kierrätyksestä takaisin CaO:ksi periaatteessa samalla prosessilla, jolla sementtiäkin valmistetaan). Ammoniakkia varten taas tarvitaan typpeä, mitä on suoraviivaista erottaa kylmätislauksella suoraan ilmasta. Nämä ovat paljon tehokkaampia prosesseja kokonaisuutena kuin bioenergiaan pohjautuvat polut. Mutta rahallinen kannattavuus on kyseenalaista, kun talvella on kuitenkin tuulienergiaakin halvalla saatavissa ja sähköä voi varastoida halvemmallakin ja paremmalla hyötysuhteella, kun tarvittava varastointiaika on paljon lyhyempi ja käytetään edullisempaa teknologiaa (jollaista tunnetaan).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eurooppaan valmistui 15 gigawattia uutta tuulivoimaa – Suomi sijalla 13
Suomeen uusia voimaloita valmistui 243 megawatin verran, ja vuoden vaihtuessa kapasiteetti oli 2284 megawattia. Ruotsissa tuulivoimaa on nelinkertainen määrä. Myös Norja kiilasi viime vuonna tuulivoimamaana Suomen ohi.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Mikkolan

Vakionaama
Fotosynteesin hyötysuhde on n. 2 % ja paneelien 20 %, joten suhde 1/ 10 energioissa. Jos noiden tuotanto muutettaisiin nestemäiseksi polttoaineiksi niin taitais paneelit jäädä toiseksi. Aika tyhmää ajatella että tuo metsän tuottama energia pitäisi sähköksi muuttaa erittäin huonolla hyötysuhteella. Eikä paneelien tuottamalla sähköllä pystytä paljon puuta tuottamaan.

Jos metsä kasvaa 60 - 80 vuotta niin siinä ajassa pitää paneelit uusia kerran tai kaksi.

Tutkijalla taitaa olla asennevamma.

Aurinkopaneelien hankkimisen ja asentamisen jälkeen aurinkoenergian tuottaminen on ilmaista: aurinkoa riittää, sen hyödyntäminen ei saastuta eikä sen tuottaminen synnytä melua. Etelä-Suomessa yhden hehtaarin suuruinen aurinkopaneeli vastaa sähköenergian tuotantopotentiaaliltaan noin 330 hehtaaria metsää, jonka vuotuinen tuotto on kymmenen kuutiota hehtaarilta.

"Suora auringon säteilyenergian muuntaminen aurinkokennoilla sähköksi on 200–400 kertaa tehokkaampaa kuin konversio metsäbiomassan kautta voimalaitos-prosessissa", Kosonen sanoo.
 

kotte

Hyperaktiivi
Fotosynteesin hyötysuhde on n. 2 % ja paneelien 20 %, joten suhde 1/ 10 energioissa. Jos noiden tuotanto muutettaisiin nestemäiseksi polttoaineiksi niin taitais paneelit jäädä toiseksi.
Vetyä voidaan tehdä luokkaa 60% ... 80% hyötysuhteelta vedestä ja jossakin metanolisynteesissä kemiallinen hyötysuhde on selvästi yli 50%. Toista lähtöainetta, eli hiilidioksidia saa todellisuudessa aika vähällä lisäenergian käytöllä alkoholitehtaista, biokaasun jalostuksesta liikennepolttoaineeksi, sementtitehtaalta tms. (joten ei tarvitse kerätä palokaasuista, ilmasta tai merivedestä nyt puhumattakaan, joista kustakin sitä käsittääkseni saisi kohtuullisella energiakäytöllä, joka on korkeintaan samaa luokkaa kuin hiilidioksidin muodostumisen vapauttama kemiallinen energiamäärä per massayksikkö). Metanolista saa bensiiniä jälleen yli 50% hyötysuhteella (kaupallinen prosessi on ollut laajaltikin käytössä menneinä vuosikymmeninä, eli bensiiniä on tehty maakaasusta ja vedestä alun perin valmistetusta metanolista) ja periaatteessa myös dieseliä. Paneelit nimen omaan peittoavat bioenergian energiahyötysuhteen mennen tullen tässä, kunhan valmistuksen mittakaava on riittävän suurta.
 

pamppu

Vakionaama
Paneelit nimen omaan peittoavat bioenergian energiahyötysuhteen mennen tullen tässä, kunhan valmistuksen mittakaava on riittävän suurta.
Mitenköhän pääoman tuotto-%? Metsää on varaa omistaa hehtaaritolkulla, mutta hehtaarin aurinkopaneelimetsä kuulostaa hintavalta...
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitenköhän pääoman tuotto-%? Metsää on varaa omistaa hehtaaritolkulla, mutta hehtaarin aurinkopaneelimetsä kuulostaa hintavalta...
Jos paneelisähköllä kannattaisi tehdä nestemäisiä polttoaineita, näin varmaan tehtäisiinkin. Eihän edes vetyä kannata tehdä elektrolyysillä kuin poikkeustapauksissa (siis vaikkapa kloorikemikaalien valmistuksen sivutuotteena, mutta usein syntynyt vety jopa päästetään suoraan taivaalle ja useimmiten loputkin poltetaan kattilassa lämmöksi esim. hakkeen säästämiseksi). Joutsenossahan oli projekti, jossa tultiin tulokseen, että ainakaan uusiutuvaa metaania ei kannata tehdä, vaikka vetyä ja hiilidioksidia olisikin saatavissa suoraan putkesta ilmaiseksi. Metanoli ja ammoniakki ovat niin halpoja kemikaaleja maakaasusta tehtynä (veden ja ilman ohella), että ei toistaiseksi kannata kaupallisesti käyttää elektrolyysillä vedestä tuotettua vetyä (ellei sitten jollain tukiaisperusteella lähtöaineiden uusiutuvuus paina). Saksassa jotkut haikailevat tuuli- ja aurinkovoiman tuotantopiikkien valjastamista moiseen (taitaa vain syynä olla ennen muuta hölmäyksiin johtavassa energialainsäädännössä) tai sitten vedyn tuottamista Saharassa paneelisähköllä (lopputuotteen kuljetus on joka tapauksessa suuri haaste).

Toisaalta en paljon laskisi puusta tehtyjen nestemäisten polttoaineiden varaan, ellei sitten rajoitetussa mittakaavassa sellaisista jakeista, joita tehtaalla syntyy joka tapauksessa ja jotka nekin menisivät lähinnä poltettavaksi.

... Lisätäänpä vielä silmiin sattunut viite raporttiin, jossa on selvitetty lentopetroolin tuottamisen näkymiä ja kustannuksia, kun lähdetään liikkeelle paneeli- tai tuulisähköstä, vedestä ja jostakin lähteestä hankitusta hiilidioksidista (pyydystys ilmasta, biokaasun jalostuksesta, käymisestä tai pakokaasujen sieppauksesta), http://www.lbst.de/news/2016_docs/161005_uba_hintergrund_ptl_barrierrefrei.pdf
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom