GPS:stä on tuskin kysymys, vaan kiihtyvyysantureihin perustuvasta merkintälaskimesta (joka interoi paikan kiihtyvyystiedoista johtaen). Ongelma noissa on, että integrointitulos aina ryömii aikaa myöten, mutta jos on jokin kalibrointimahdollisuus, ryömintä voidaan suodattaa pois. Luolissa tämä voi onnistua joko niin, että paikan pohjakartta tunnetaan (ryömintä alittaa mutkakohdista saatavan päättelytiedon; auton paikallaanolokin on pääteltävissä ja matkamittarin lukema auttaa myös). Voidaan hyödyntää myös maanalaisiin tiloihin asennettuja WLAN-tukiasemien signaaleja, joiden suhde luolan geometriaan on mitattu ennakolta ja tallennettu paikannusjärjestelmän tietoihin (esimerkkinä Googlen paikannuspalvelut), joita monesti myös käyttäjiltä taustalla kerätään.