Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

pamppu

Vakionaama
Niin, kyllä virheitä aina on. Meiltä meinas esimerkiksi keittiön kaapit pudota kun asentaja oli vetänyt ruuvin kipsilevyyn eikä runkopuuhun. Täys k*pää toki, koska paatuneelta ruuvarin käyttäjältä ei voinut jäädä huomaamatta, että ruuvi menee tyhjään.

No, valitinko myyjälle, nostin kanteen jne? Vai hainko hallitunkin pöydälle, tunkkaain sen paskan takasin ylös ja ruuvasin kulmarautojen avulla rungon niin että osu puuhun?
 
Viimeksi muokattu:

ollikuhta

Aktiivinen jäsen
Varmaan molemmilla osapuolilla peiliin katsomisen paikka, toinen katsoo nyt vaan vähän köyhempänä. Omakotitalojen talkkareille vois olla kysyntää niin kuin joku mainitsikin...
 

Mikki

Vakionaama
Jaaha... Viat oli vähän sellaisia, että tolkun ihmiset olisi istuneet alas ja tuumineet miten ne korjataan.

Epäilen että ostajat ovat NS. Foldanneet ja ilmoittaneet yks'kantaan, että korjaamisesta ei neuvotella.

Esim. Energiankulutus oli 1,5 kertainen. Tuohan on tosi vähän, kun ostajat mitä ilmeisimmin ovat täysin kädettömiä.

Erkkereiden katot vuotas kyllä herkästi. Muutaman tonnin korjaus.

Riippuvat katot... Aijai .. vedetty mdft viimeistelynauloilla kiinni, eikä hakasilla. Purkuun... 5keur töineen.

Kuituja sisäilmassa... Liikaa alipainetta. Ratkaisu helppo. Säätää sen ivn

PILP väärin asennettu. No jos ei rikki, niin sen uudelleenasentaa päivässä. Tonnin lasku.

Jne... Enpä tiedä onko talo niin surkea kuin uutisoidaan. Pitäisi nähdä tarkka tavarantarkastajan raportti.
 

hamu

Jäsen
IS:n jutussahan lukee, että rakennuttaja oli kiistänyt melkein kaikki virheet rakennuksessa. Ei tuo lause viittaa siihen, että olisi ollut mitään korjaamishalukkuutta. Kun myyjä oli rakennusalan yrittäjä, olettaisin että virheiden korjaaminen olisi helpompi tapa kuin oikeusprosessi. Mutta en pelkän lehtijutun perusteella vetäisi liikoja johtopäätöksiä, oikeuden päätöksissä kuitenkin enemmän nojataan faktaan kuin Iltiksen jutussa tai foorumiväittelyssä.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Oikeudessa se, että myyjä oli rakennusammattilainen voi olla varsin merkittävä rasite hänelle. Hänen oletetaan tietävän ja ymmärtävän, toisin kuin maalikon.
 

tuna

Aktiivinen jäsen
Kuituja sisäilmassa... Liikaa alipainetta. Ratkaisu helppo. Säätää sen ivn

PILP väärin asennettu. No jos ei rikki, niin sen uudelleenasentaa päivässä. Tonnin lasku.
Veikkaisinpa että rakenteet irvistelevät niin paljon että kuituja tulee väistämättä jos pilpiä käytetään, säätö tuskin auttaa mitään. Poistoilmanvaihto kun merkittävän alipaineen vaatii väistämättä.
 

Mikki

Vakionaama
No onhan pilpeissä tuloilma ja samalla lailla niiden kanssa ilmanvaihto säädetään kuin minkä vain LTO koneen kanssa.

Jos on pelkkä poistoilmapumppu, niin sitten tietenkin korvausilma pitää tulla muualta kuin rakenteista.
 

Mikki

Vakionaama
Ihan mahdollista toki. Vetoisuudesta ei silti tarvitse kärsiä välttämättä räppänöilläkään, jos on hyvät räppänät ja niitä on tarpeeksi.

Eikä vetoisuus tuloilmaräppänöistä ole mikään kaupanpurkuperuste, jos toteutus on hyväksyttyjen IV suunnitelmien mukainen.

Epäilen että "vetoisuudesta" johtuen on räppänät pistetty kiinni. Tuosta syystä alipaine kasvaa isoksi ja ilma tulee rakenteista. Tuosta kuidut ja lattiaraon ilmavirta.

Ei varmasti ole ensimmäinen eikä viimeinen talo jossa tuo kivijalan ja seinän väli falskaa.

Tuo seinien vinous ihmetyttää kanssa. Miten vinot? Ei meidän uusikaan talo ole suora, jos oikeasti aletaan mittaamaan laserilla.

Muutaman sentinkään heitto ei varmaan näy paljon missään. Ikkunoiden ja ovien asennusta toki vaikeuttaa. Mutta kyllä nekin kiinni saa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Oikeudessa se, että myyjä oli rakennusammattilainen voi olla varsin merkittävä rasite hänelle. Hänen oletetaan tietävän ja ymmärtävän, toisin kuin maalikon.
Tämä ei ole ainakaan eduksi. Työkaverilla paljastui että hänen ~10 v vanhan asunnon täytöt on tehty hiekalla kapillaarikatkon sijasta. Rakentajana "amatimies", (tämä erään taanoisen foorumilaisen nimen kunniaksi). Amatimies oli sanonut että hänellä ei ole mitään kommentoitavaa asiaan vaan hän keskustelee ainoastaan lakimiehen välityksellä. Nyt tilanne on sellainen että tutkimuksiin, selvityksiin yms on mennyt työkaverilta varmaan toistakymmentätuhatta rahaa ja vastapuolikin oli kai puhunut muutaman tuhannen kustannuksista joita oli vaatimassa työkaverilta takaisin.

Homma ei siis ole käynyt edes käräjillä tms mutta ilmeisesti nyt rakentalle oli ilmaantunut sovintohalukkuutta. Arvatkaas mitä tuollaisen korjauskustannukset ovat? Meinasin pudota perseelleni kun kuulin summan. Kyseisessä talossa on myös osittainen kellari.
 
Työkaverilla paljastui että hänen ~10 v vanhan asunnon täytöt on tehty hiekalla kapillaarikatkon sijasta.
Arvatkaas mitä tuollaisen korjauskustannukset ovat?
Olikohan näissä jokin aika. Tuo 10 v. taitaa ylittää asuntokaupassa sen 5 vuoden rajan. Ainakaan ajan kuluminen ei ole eduksi asialle.

-Millä tuollaisen pystyy korjaamaan jälkeenpäin edes teoriassa ? Korjaamista tuskin kannattaa edes ajatella.
-Onko tuosta aiheutunut haittaa ? Tosin eihän tuo ole tietenkään 2010 määräysten mukaista.

Täälläkin asutaan kissanpissihiekan päällä kuten varmaan suurin osa omakotiasujista vielä tänä päivänä. Epämiellyttävä tieto mutta ei todetuttua haittaa - vielä.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Kyllä niitä edelleenkin sisätäyttöjä hiekalla tehdään. Kapillaarikatko toki pitää olla Sokkelin alla ja salaojat/kaadot kunnossa.
Hiekkojakin monenlaisia kapillaarisen nousun suhteen
 

tet

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Olikohan näissä jokin aika. Tuo 10 v. taitaa ylittää asuntokaupassa sen 5 vuoden rajan. Ainakaan ajan kuluminen ei ole eduksi asialle.
Myyjän vastuu on normaalisti 5 vuotta, mutta 10 vuotta silloin, jos myyjä on tietoisesti pantannut olennaista tietoa rakennuksen virheeseen liittyen. Tässä tapauksessa voisi olettaa tuon 10 vuoden pätevän, jos myyjä on myös rakennuttaja ja rakennusalan ammattilainen on kyseessä. Kyllä hänen on täytynyt ymmärtää, että fillerihiekan päällä pitää olla sorakerros kapillaarikatkona.

-Millä tuollaisen pystyy korjaamaan jälkeenpäin edes teoriassa ? Korjaamista tuskin kannattaa edes ajatella.
Omalla kylällä tällainen tapaus kävi takavuosina. Kaverini osti tuollaisen pommin, mutta sai onneksi peruttua kaupan, kun huomasi ongelman jo ennen tupareita. Myyjä sitten korjasi talon omaan käyttöönsä. Korjaustoimenpiteenä talosta purettiin pois kaikki muu paitsi ulkokuori, myös lattialaatta. Ulkoa päin ehjän näköisessä tiilitalossa rymisteli sisällä bobcat, joka kaivoi alushiekan pois ja vaihtoi tilalle karkeampaa tavaraa. Sen jälkeen rakennettiin lattia ja väliseinät uudelleen.
 

Mikki

Vakionaama
Käsittämätöntä jos joku säästää alapohjan täytössä. Melkein tasan ainoa paikka mikä on liki mahdoton korjata.

Me tehtiin se täyttö salaojasepelillä. Maksoihan se varmaan puolitoista tonnia kuljetuksineen, mutta kun suhteuttaa asian siihen että paras iPhone maksaa enemmän, niin ei se nyt niin kalliilta enää tunnu.

Onpahan mielenrauha, että ei ainakaan kapillaarisesti tasan varmasti nouse vesi lattian alle.
 

Jolberious

Vakionaama
Käsittämätöntä jos joku säästää alapohjan täytössä. Melkein tasan ainoa paikka mikä on liki mahdoton korjata.

Me tehtiin se täyttö salaojasepelillä. Maksoihan se varmaan puolitoista tonnia kuljetuksineen, mutta kun suhteuttaa asian siihen että paras iPhone maksaa enemmän, niin ei se nyt niin kalliilta enää tunnu.

Onpahan mielenrauha, että ei ainakaan kapillaarisesti tasan varmasti nouse vesi lattian alle.
Tämä.

Tapetit on helppo vaihtaa, sisäkatto on helppo vaihtaa, kattopellit on helppo vaihtaa, tarvittaessa IV-kanavat voi vetää uusiksi kohtalaisella työllä, salaojat on helppo korjata, mutta vituiksi tehdyt viemärit ja alapohjan täyttö on niitä luokkaa "erittäin hankala" - korjattava. Näiden tuotteiden hinta lasketaan kuitenkin satasissa, max muutamassa tonnissa.

Silti tiedän erään paikan, jossa keittiön viemärin virkaa toimitti 32mm siniraitaputki, sekä wc oli tehty 50mm viemäriputkella, joka vaan supistettu väärinpäin 110mm.. Pieni ihminen ei kykene näitä ymmärtämään.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Jolberiouksen listauksen kanssa muuten samaa mieltä paitsi salaojista. Salaojathan monesti puuttuvat tai niiden tila on vähintäänkin kyseenalainen monessa vanhemmassa kohtessa ja korvaan särähtää aina kun välittäjä kuittaa asian toteamalla että ”ne voi tehdä helposti itsekin”. Muutamat salaojarempat tehneenä niin tietää ettei se lähestulkoon aina ole helppoa tai mukavaa työtä. Eli laittaisin nuo salaojat ja sadevesiputket mukaan sille listalle mitä kannattaa ehdottomasti laittaa kerralla kuntoon taloa rakennettaessa eikä myöhemmin enää korjaamalla.

Vanhat kohteet toki asia erikseen, aikanaan on rakennettu eri tavalla ja eri meiningillä, se on vaan pakko hyväksyä.
 

Mikki

Vakionaama
Salaojat kuitenkin voi rempata. Ikävää hommaa... mutta jollei kellaria ole niin viikonlopussa jo minikaivurilla tekee paljon.

Tosin kun meille laitettiin salaojat, niin kaivurikuski heitti, että jos näet joskus näissä vettä niin soita ja hän tuo satasen. Ei ole näkynyt vettä.

Putkien alla on 300-600mm salaojasepeliä ja alla oleva perusmaa viettää alaspäin pois talon alta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Omalla kylällä tällainen tapaus kävi takavuosina. Kaverini osti tuollaisen pommin, mutta sai onneksi peruttua kaupan, kun huomasi ongelman jo ennen tupareita. Myyjä sitten korjasi talon omaan käyttöönsä. Korjaustoimenpiteenä talosta purettiin pois kaikki muu paitsi ulkokuori, myös lattialaatta. Ulkoa päin ehjän näköisessä tiilitalossa rymisteli sisällä bobcat, joka kaivoi alushiekan pois ja vaihtoi tilalle karkeampaa tavaraa. Sen jälkeen rakennettiin lattia ja väliseinät uudelleen.
Tilanne on siis vastaava tuollakin. Korjausarvio 230k€. Kyseessä kaksi toisiinsa kytkettyä omakotitaloa ja en tiedä että onko tuo summa vain toisen korjaamisesta tuleva kulu.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Salaojat kuitenkin voi rempata. Ikävää hommaa... mutta jollei kellaria ole niin viikonlopussa jo minikaivurilla tekee paljon.
Voi toki, en kiellä ja taikasanana tuossa pitkälti tuo kellari eli on vissi ero pitääkö kaivaa metrin syvää vai reilu kolmen metrin syvää kaivantoa.

Mutta, vaikka maanvaraisesta, yksitasoratkaisusta olisikin kyse niin kyllä tuo töitä teettää, harva tekee tuollaisen viikonlopun aikana. Vanhojen maamassojen läjitys kasoihin sekä routasuojausten (jos on) erottelu massoista. Kaivannon pohjan viimeistely, uusien putkien veto, patolevy ja sit uutta täytettä kaivantoon. Tyypilliselle pienelle omakotitontille mahtuu harvoin sekä vanhat että uudet massat kaivannon reunalle vaan joudutaan siirtohommiin. Minikaivurin ulottuvuuskin on sen verran pieni ettei kovin pitkälle pääse laskemaan. Uudet routasuojaukset päälle, pinnan tasoitus sitä ennen ja sit vielä soraa päälle.

Väitän että harva tekee viikonlopussa omakotitalon ympäri uutta salaojitusta oheistöineen, ennemmin puhutaan kuukaudesta kun viikonlopusta. Jollei oo kaivinkonetta aiemmin ajanut niin totuttelussa menee jo omaa aikaansa ja työ on ainakin alkuun hitaampaa.
 
Homman voi tehdä myös siististi ihan tavallisella lapiolla, jos perustus ei ole kovin syvä. Maksaa sen putken hinnan ehkä vähän uutta hiekkaa. Putken hinnan tienaa helposti, kun peruu salivuorot projektiajalta.
 

MetaX

Jäsen
Mutta, vaikka maanvaraisesta, yksitasoratkaisusta olisikin kyse niin kyllä tuo töitä teettää.

Väitän että harva tekee viikonlopussa omakotitalon ympäri uutta salaojitusta oheistöineen, ennemmin puhutaan kuukaudesta kun viikonlopusta. Jollei oo kaivinkonetta aiemmin ajanut niin totuttelussa menee jo omaa aikaansa ja työ on ainakin alkuun hitaampaa.
Kyllä siinä hommaa ja työvaiheita on ihan riittävästi, vaikka mistään vaikeasta hommasta ei puhutakaan. Tein itse 2017 kesällä salaojarempan matalaperustaiseen taloon. Kaivuri ja kuski kaivoi 500 egellä päivässä L-muotosen talon ympäri pl. pitkä sivu. Halpa kun oli niin piti lapiolla korjata aika paljon vielä, eli kaivaa syvemmälle jossain kohtia ja leventää kaivantoa toisaalla. Täyttöihin meni 45tn salaojasepeliä, levittelin kottikärryillä. Voin sanoa että putkien kallistukset hierottiin viimesen päälle. Laitoin jäykästä tuplaputkesta niin kestää talon eliniän. Patolevyt myös ja 2x50mm EPS routaeristeet limittäin 1200mm leveänä ja nurkkiin kolme kerrosta. Sokkelista osittain kuorinut sirote pois timanttilaikalla ja uudelleen rappaus ja maalaus.

Meni koko kesä rattoisasti, keväällä lähti homma käyntiin huhtikuussa terassin ja valokatteen purulla, sitten piti piikata kolme betonilaattaa/porrasta pois ja vielä autotallin luiskakin. Viimesellä viikolla kesälomalla urakoin etupihan lapiolla auki ja tein asennukset. Elokuussa jatkui sitten vielä täytöt. Aikamoinen urakkatahti saa olla jos meinaa viikonlopussa tehdä?! Pelkästään routalevyjen askartelussa menee tuhottomasti aikaa jos tekee siistit läpiviennit salaojakaivoille ja sadevesiputkille, kun kolmeen levyyn joutuu tekeen per nurkka.

Itselle kun teki niin missään ei oikastu. Avaimet käteen tarjoukset oli 20k€ kun yritin kilpailuttaa. Materiaalit oli sen 5k€ eli kyllä tuosta tuntipalkoille pääsi kaikesta huolimatta.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
kaivinkonetta aiemmin ajanut
Olen tästä syystä seuraillut pienten kaivinkoneiden huutokauppahintoja. Huonolta näyttää - kalliita ovat vaikka olisivat jo melko hajalla - eli voittanutta useammankaan tonnin huutoa ei hyväksytä oikein mistään romusta jossa on kone ihan vähän rikki jne ja samat kaivurit palaavat uudelle kierrokselle.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Pikkukaivureissa on hiukan samaa kun pienissä hinaajissa, pyydetään tolkuttomasti vielä vanhoina ja huonokuntoisinakin.

Minulla olisi sattumoisin Helsingissä, Jätkäsaaressa ylimääräinen kaivinkone joka jäi tarpeettomaksi kun Rudus lakkasi laivaamasta betonihiekkaa Porvoosta jota voisin myydä vaikka kilohinnalla harjoittelukäyttöön. Tuo ei nyt tosin ihan pieni olekaan, omapaino ilman työlaitteita noin 54 tonnia. Nuo isot ja hiukan vanhemmat eivät taas ymmärrettävästi ole kovinkaan kysyttyjä, harvan vaimo antaa luvan tuollaisella ajaa nurmikolla. Tuossa työlaitteena on kahmarikauhat, Boforsin tekemiä. Katselin joskus vanhoja papereita ja kuitteja kirjanpidosta ennen meidän aikaa, kahmari oli maksanut -80 luvun lopussa reilu 120000 markkaa, sillä hinnalla taisi siihen aikaan saada ihan ok omakotitalon maaseudulta.

No, Tukholman kiertotie kun lähtee uudestaan työn alle niin ehkä tuo kyseinen Åkerman siirtyy vielä sinne eläkepäiviä viettämään varakoneeksi...
 

sundanic

Jäsen
Entä jos ostaja tutkii talon niin hyvin kuin on pystynyt tutkimaan kaiken maailman kuntotarkastajien ja homekoirien kanssa. Tämän jälkeen kirjoitetaan lauseke että hyväksyykö ostaja talon siinä kunnossa omien tarkastuksiensa jälkeen eikä tule enää vaatimaan mitään vaatimuksia tai hinnan alennuksia mikäli talosta joskus löytyy rakennus tai muita vikoja. Mielestäni mikäli tuohon vetää nimensä alle niin eikö se ole jo aika selvä?
 

sundanic

Jäsen
Olen tästä syystä seuraillut pienten kaivinkoneiden huutokauppahintoja. Huonolta näyttää - kalliita ovat vaikka olisivat jo melko hajalla - eli voittanutta useammankaan tonnin huutoa ei hyväksytä oikein mistään romusta jossa on kone ihan vähän rikki jne ja samat kaivurit palaavat uudelle kierrokselle.
Näissä on muuten aika usein että myyjä itse on korottamssa hintaa tai sille kimpassa oleva bulvaani. Näin yrittävät saada hintaa pilviin jostain romusta.
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
Entä jos ostaja tutkii talon niin hyvin kuin on pystynyt tutkimaan kaiken maailman kuntotarkastajien ja homekoirien kanssa. Tämän jälkeen kirjoitetaan lauseke että hyväksyykö ostaja talon siinä kunnossa omien tarkastuksiensa jälkeen eikä tule enää vaatimaan mitään vaatimuksia tai hinnan alennuksia mikäli talosta joskus löytyy rakennus tai muita vikoja. Mielestäni mikäli tuohon vetää nimensä alle niin eikö se ole jo aika selvä?
Ei onnistu, maakaari menee kaikkien sopimusehtojen ohi. Erikoisehdot voivat onnistua vain jos ne pystyy yksilöimään ja ovat linjassa hinnan kanssa, eli esim. purettavaksi myytävä kohde pitää myydä max. tontin markkinahinnalla, niin silloin purkukuntoisesta talosta ei voi enää reklamoida.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo työkaverin juttu meni siis jotakuinkin niin että hän osti talon joltain joka oli rakentanut talon, saattoi ehkä asuakin siinä hetken. En ihan tarkalleen osaa sanoa kauanko työkaveri on siinä majaillut mutta jostain kosteuteen liittyvistä murheista kellarin kanssa hän puhunut. Kaivoi sitten talon ympärykset auki ja pikesi yms. Samalla paljastui tuo hiekankäyttö. Koko homma alkoi haisemaan niin teki reijän lattiaan mistä paljastui pelkkää hiekkaa. Tämän jälkeen otti sitten apuun ammattilaiset ja asianajajat yms... Talon rakennusajankohtana kapillaaria olisi pitänyt käyttää ja se taisi olla myös papereihin piirrettynä. Jos hatusta heittäisin jotain niin talo on tehty 2014.

En tiedä mutta melkoinen savotta tulee kyllä olemaan. En tiedä mitä tuossa kohtaa oikein itse tekisin... Eikai tuohon sitten ole muuta vaihtoehtoa kuin repiä lattiat pois?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
En tiedä mutta melkoinen savotta tulee kyllä olemaan. En tiedä mitä tuossa kohtaa oikein itse tekisin... Eikai tuohon sitten ole muuta vaihtoehtoa kuin repiä lattiat pois?
Ei ole ollenkaan omaa osaamis- tai mukavuusaluetta mutta joskus miettinyt et voiskohan tuollaisesta kohteesta poistaa täytöt suurtehoimurilla ja sitten puhaltaa vaikkapa lecasoraa tilalle? Ei tarvis niin tuhottoman isoja reikiä piikata laattaan. Mutta, kaipa tuossa viemärit ainakin retkahtaisi notkolle.

Toivon hartaasti ettei itse tarvi tosissaan tuollaista pohtia.
 

Mikki

Vakionaama
Tuli mieleen että toimisikohan sellainen että poraisi ympäri ämpäri kämppää reikiä lattiaan ja eristeiden läpi.

Sitten valuttaisi jotain erittäin notkeaa epoksia tms, joka kivettäisi sen hiekan vettä läpäisemättömäksi

Tiedä sitten mikä olisi tarpeeksi litkua että se menisi hiekan sekaan. Kovin syvälle ei tarvisi mennä, kunhan laajalle
 

kaihakki

Vakionaama
Joku vuosi sitten tein meillä viemärirempan. Piikkasin autotallin lattian auki ja vaihdoin valurautaisten tilalle muoviputket. Meillä salaojat toimii ja veden pinta on pysyvästi n. 90 cm maan pinnan alapuolella. On nimittäin pohjaveden pinta kesät talvet. Kun sitten piikkauksen jälkeen lapion vanhat 60-luvulla laitetut hiekat pois, niin tuli havaintoa. Hiekka on sekahiekkaa. Eli hienoa ja kivistä, jne. Mutta tärkeä havainto oli, että hiekka oli märkää n. 50 sentin korkeuteen saakka ja siitä ylöspäin aivan kuivaa. Eli kapillaari ei ainakaan meidän tapauksessa nosta kosteutta betonilattiaan saakka.
 

Mikki

Vakionaama
Hyvällä tuurilla hiekka voi olla ihan kelvollinen ratkaisu. Varmaan suurin tekijä on, että paljonko "nollaa" on hiekan mukana.

Yksi wanhan kansan kirvesmies sanoi joskus, että jos sisätäytön aikana satoi paljon niin sitten ei mitää ongelmaa: nolla painuu sateen mukana alemmas.
 

kotte

Hyperaktiivi
Yksi wanhan kansan kirvesmies sanoi joskus, että jos sisätäytön aikana satoi paljon niin sitten ei mitää ongelmaa: nolla painuu sateen mukana alemmas.
Pitäisikö siis ehdottamistasi reijistä valuttaakin täyttöön epoksin sijaan runsaasti vettä ja pitkään?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sitä tässä itsekin mietin että eikö tuota pysty kiertämään mitenkään. Toki työkaveri mainitsi että mitäs sitten kun hän on itse sitä myymässä? Tuskin tuo mikään myyntivaltti on. Eikä tuo mikään ainut homma oo. Kaikessa tuolla oli kait oiottu.

Jos tuon salaojittaisi kunnolla niin olisiko siitä hyötyä? Tosin vesi voi kyllä kai pulpahtaa siitä huolimatta tuolta keskeltä. Talo taisi olla osittain rinteessä.

Viemärit oli noin vuosi sitten tukossa ja pska tuli joka paikkaan. Talojen yhteisessä viemärissä mikä vei shaissea pois oli käytetty sadevesijärjestelmään käytettyä tarkistuskaivoa jossa paineen kesto on pienempi. Tuo oli hajonnut rinteessä maan paineesta. Kuinka hyvin sitten mahtaa olla ollut maakaan tiivistetty alapuolelta...
 

Mikki

Vakionaama
Pitäisikö siis ehdottamistasi reijistä valuttaakin täyttöön epoksin sijaan runsaasti vettä ja pitkään?
Kyllä sitäkin voisi kokeilla. Sillä se lähtee millä on tullutkin. Vanha juoppojen sananlasku.

Se nolla on kirous kaikkeen. Saakura tilattiin vähän liian hienoa soraa pihaan niin se saakurin nolla tarttuu kenkiin.

Nyt sitten uutta nuppikuormaa tilaamaan. Mistä saisi 4/12 sepeliä tumman harmaana. Ei nollaa, ei liian isoa kiveä
 

juhanahm

Aktiivinen jäsen
Oma taloni minkä rempattavaksi ostin reilu 10v sitten on tehty reunavahvistetulle laatalle. Täyttö on hiekkaa. Lattia on tehty periaatteella kuivuu ylöspäin.. Uuden viemärit kun laitoin niin kaivoin myös talon alle ja silloin oli tammikuu ja vettä satoi. Hiekka talon alla oli kuivaa. Mitään hajua tai muitakaan kosteus ongelmia ei ole ollut. Talossa ei ole salaojia, koska talo on tehty hiekkakakun päälle, ulkoa kun kaivaa sokkelia niin reunavahvistuksen alapinta tulee 20cm jälkeen vastaan. Tontin ympärillä on avo-ojat jotka ovat riittävän syvät
 

Jolberious

Vakionaama
Nyt sitten uutta nuppikuormaa tilaamaan. Mistä saisi 4/12 sepeliä tumman harmaana. Ei nollaa, ei liian isoa kiveä
8-16 olisi sellanen perinteinen koko.

Ite otin pihalle kasettiautollisen 8-32:sta kun halvalla sai (alle 400e toimitettuna), ihan vaan jos johonkin joskus tarvii. Meinasin kasvihuoneen anturan alle laittaa tuota, sekä terassin alle jne.
 

tet

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
En tiedä mutta melkoinen savotta tulee kyllä olemaan. En tiedä mitä tuossa kohtaa oikein itse tekisin... Eikai tuohon sitten ole muuta vaihtoehtoa kuin repiä lattiat pois?
Jonkin "vippaskonstin" käytön mielekkyyteen vaikuttaa varmaan sekin, onko liian hienon hiekan käytöstä jo aiheutunut jotain konkreettisia ongelmia vai ei. Tuossa kaverini tapauksessa ei olisi ollut mitään mieltä alkaa moisiin toimenpiteisiin. Ongelma paljastui, kun kaveri avasi väliseinää, oli mielessä vähän availla uusia aukkoja huoneiden väliin. Karu totuus iski vastaan, kantavan väliseinän tolpat olivat alimman metrin matkalta pikimustia ja pehmeitä.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Hyvällä tuurilla hiekka voi olla ihan kelvollinen ratkaisu. Varmaan suurin tekijä on, että paljonko "nollaa" on hiekan mukana
Piti Googlelta kysyä, eka osuma.

"nousukorkeus oli hiekkamoreenilla, jonka lopullinen nousukorkeus oli selvästi yli kokeessa mitatun nousun eli > 0,7 m. Fillerin (hienon hiekan) kapillaarinen nousukorkeus on noin 0,6 m ja karkean hiekan h ≈ 0.25 m. II luokan salaojasoran h ≈ 0,5 m eli korkeampi kuin karkean hiekan, koska tutkitun näytteen hienoainespitoisuus oli selvästi suurempi. Laboratoriossa pestyn I luokan salaojasoran, jonka hienoainespitoisuus oli lähes 0, kapillaarista nousukorkeutta ei voitu pienuuden vuoksi mitata, silmämääräisesti se oli noin 5 cm."

Eli hiekalla ja hiekalla on eroa. Samoin kyllä sillä salaojasepelillä
 
Ylös Bottom