Ihmettelen, miten toi on päässy käsittelyyn. Laki ainakin parikytvuotta siiten oli ihan selkee, jos loukattu kiinteistö ei kohtuullisessa ajassa esitä vaatimuksia, niin se on siinä. Asia tuli tarkistettua oikeen kunnolla, kun tallin nurkka on rajassa kiinni, josta johtuu, että ilmakuvassa tallia on naapurin puolella, koska räystäät. Sillon kun noi pykälät luin, niin mitään mahdollisuutta puuttua johonkin vanhaan rajaloukkaukseen ei tarjottu.
Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Jälleen kerran ainut voittaja oli lakimiehet laskutuksineen.Olikos ne kiinteistön rajat selvillä? Kalliiksi kävi tämäkin sotku.
Omakotitalon entinen omistaja rakensi halkovajan naapurin tontille – ostaja joutui vuosien oikeusliemeen
Saako naapurin tontille rakentaa?: Ja mitä seuraa, kun vaja, öljysäiliö, maalämpölaitteet ja pensasaitakin olivat kolme metriä naapurin puolellawww.is.fi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei siinä mitään ihmeellistä, jos räystäät menevät naapurin puolelle. Kyllä taloja on paljonkin rakennettu niin että kivijalka on juuri rajalla jolloin ne räystäät ei omalle tontille mahdu. Suuremmissa rakennuksissa parveke, sisääntulokatos tai portaat saattavat kurkottaa usein esim. katualueelle ja se on ihan ok.
Tavallaan tuo on ihan järkevääkin, sillä kovin kapea kaistale on vähän vaikeasti hyödynnettävissä ja vaikea huolehtia.
Riippuu ilmeisesti kunnasta ja kaavotustilanteesta. Meillä taloa ei saa rakentaa 4 m lähemmäs rajaa ilman poikkeuslupaa. Osayleiskaavaan merkityn tien keskilinjasta ei saa rakentaa 12 m lähemmäs, vaikka tietä ei ole eikä taatusti koskaan tule tuohon. Viranomaisen mukaan on turha yrittää edes poikkeusluvalla tuolle 12 m alueelle yrittää, vaikka tontin raja on vain 2 m tien keskilinjalta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Seinän sijoittamiseen rajalle on kysyttävä naapurin lupa ellei ole jo asemakaavassa rakennuksia näin sijoiteltu. Onhan omakotitaloja paljonkin, ettei välistä mahdu kuin pieni polku. Toki ne silloin ovat "omalla" puolella. Keskusta-alueilla kivijalka tupaa olemaan useinkin juuri jollakin rajalla, saati että rakennukset olisivat korkeuden verran rajasta.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Me kun rakennettiin 2010 Helsinkiin, niin se oli min. 4m rajasta ilman naapurin lupaa ja luvallakin min. 8m naapurin rakennuksesta. Rajaan kiinni saa rakentaa max. 1.2m korkean esim. aidan ilman naapurinkin lupaa, mutta tuota korkeampi tarvitsee jälleen sen naapurin luvan. Ja muutoinkin 45ast sääntö on voimissaan, 2m korkeaa ei saa rakentaa jälleen ilman naapurin lupaa alle 2m päähän rajasta. Jos naapurina on esim. tiealue, niin noista korkeussäännöistä voidaan jossain määrin tinkiä. Myös MLP lämpökaivoille on määritelty 8m säde, joka ei taaskaan saisi leikata tontin rajaa ilman naapurin lupaa ja tällöinkään kahta lämpökaivoa ei saa sijoittaa alle 16m päähän toisistaan 
7,5 m Espoossa. Tuota ihmettelinkin tuossa jutussa, että MLP-kaivo lienee melko tuore ja on vaatinut toimenpidenluvan ja asemapiirrustuksen. Eikö siinä selvinnyt rajan paikka ja eikö naapurilta vaadittu lupaa, kun oli noin lähellä kuviteltuakin rajaa. Vai onko MLP-kaivon säännöt tuoreempia kuin kaivo?
Harrastelija
Hyperaktiivi
Kaavahan sen yleensä määrittelee mihin saa rakennuksen pystyttää. Siis jos kaava-alueella. Tosin kaavoittajakin ehkä katsoo pelastusmääräyksiä yms jottei tarvi kovin ”vahvoja” palomuureja rakentaa. Rakennusten väli 8m taitaa tulla siitä että selviää sillä yhdellä gyprocilla kummassakin talossa eikä tarvi palolaseja ikkunoissa (korjatkaa jos olen käsittänyt väärin).
Täälläpäin on yleensä tontteja että rakennusalueen raja on sen 4m tontinrajasta. Kuitenkin tontin takanurkalla väli on rajattu 2m jotta autotalliin pääsee ajamaan suhkoht suoraan. Tuolla kohtaa naapurille ei ole ajateltu rakennuksia (päärakennus merkitty kiinni tienpuoleiseen rakennusalueen rajaan).
Tuo on jotenkin ikävää kun autotalli määrätään tontin takarajalle. Lumitöitä riittää. Toisaalta on tilaa useammallekin autolle, kärrylle tms.
Semmoinen kannattaa muistaa että kaikkihan ei lupia kysele ”pikkujutuille”. Tekee vaan.
Ja vaikka olisi luvat niin äkkiäkös joku mittavirhe sattuu ja kivijalka heittää esim metrin.
Mikä lie historia jutun tapauksessa. Onkohan naapuri rakennettu myöhemmin eikä ole tullut mieleenkään että aikaisempi talo on levittäytynyt liikaa. Jos pensasaitakin on ollut valmiiksi niin äkkiäkös sitä luulee että raja on aidan kohdalla.
Täälläpäin on yleensä tontteja että rakennusalueen raja on sen 4m tontinrajasta. Kuitenkin tontin takanurkalla väli on rajattu 2m jotta autotalliin pääsee ajamaan suhkoht suoraan. Tuolla kohtaa naapurille ei ole ajateltu rakennuksia (päärakennus merkitty kiinni tienpuoleiseen rakennusalueen rajaan).
Tuo on jotenkin ikävää kun autotalli määrätään tontin takarajalle. Lumitöitä riittää. Toisaalta on tilaa useammallekin autolle, kärrylle tms.
Semmoinen kannattaa muistaa että kaikkihan ei lupia kysele ”pikkujutuille”. Tekee vaan.
Ja vaikka olisi luvat niin äkkiäkös joku mittavirhe sattuu ja kivijalka heittää esim metrin.
Mikä lie historia jutun tapauksessa. Onkohan naapuri rakennettu myöhemmin eikä ole tullut mieleenkään että aikaisempi talo on levittäytynyt liikaa. Jos pensasaitakin on ollut valmiiksi niin äkkiäkös sitä luulee että raja on aidan kohdalla.
Jos rakennusten etäisyys on 8m, eli molemmilla tonteilla 4m rajaan, ei palokatkoa tarvita ollenkaan.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Hki:ssä näitä "virheitä" lienee sattunut kenties enempi, sillä meillä piti anturan raudoitus tarkastuttaa ennen kuin sai kuria latoa kaukalon sisään. Tuossa yhteydessä tarkastettiin samalla että mökki tosiaan mahtuu asemapiirrustuksen mukaan noille anturoille. Ja kun sitten kellariperustus oli aikanaan saatu korkoonsa ja valmiiksi, piti jälleen hakea se leima rak.valvonnasta että sekä kivijalan korkeus, että nurkkien paikat ovat siinä missä kuvat sanoo. No jos tuon jälkeen vielä tulee niitä "mittavirheitä" niin aikalailla pitää talon nurkka olla jo tyhjän päällä
Harrastelija
Hyperaktiivi
Varmaan monessakin kunnassa noita sattunut ennen muinoin. Tässä taitaa päteä että muutamien ”hölmöilystä” kaikki kärsii eli ”tarkastuspisteitä” on nykyään useampi. Meidän rakentaessa taisi olla 8 välietappia. Lisäksi on maaperätutkimukset, valun kosteusprosentit.......
No tuo naapuri tuossa sai aikonaan koron talolleen ja sitten rakennuspaikkaa mitattaessa se korko oli metrin verran maan sisässä. Ei irronnut lupaa rakentaa talo maanpinnalle vaikka vieressä on yhteinen ajoväylä 3 muulle rakennukselle ja kaikki muut talot selvästi ylempänä, kovan tinkaamisen jälkeen saatiin kompromissi jolla maata kaivettiin muutama kymmenen senttiä ja taloa nostettiin hiukan.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tuo maaperätutkimuskin kanssa yksi oma juttunsa, meilläkin kun on kalliorinne, jossa kerros silttiä päällä. Juu, sen tuo maaperätutkimuskin sitten kyllä kertoi. Mutta vielä hölmömmäksi meni kun meille tuli kellarillinen talo, jota varten sitten piti määräysten vuoksi pohjaveden pinnankorkeuskin tutkituttaa - juu ei löytynyt pohjavettä lainkaan tästä kalliorinteestä, ylläri pylläri
Taas esimerkki, ettei oikeuteen kannata mennä. Myyjä menetti koko kauppasumman ja ostajakin jäi nuolemaan näppejään. Asianajajat ja asiantuntijat voittivat.
Paljon puhetta eristämättömästä viemärin tuuletusputkesta vintillä. Mikä ongelma siitä tulee?
www.is.fi
Paljon puhetta eristämättömästä viemärin tuuletusputkesta vintillä. Mikä ongelma siitä tulee?
Rintamamiestalossa oli moni asia pielessä – lopulta myyjä menetti kaupasta saadut 218 000 euroa oikeudenkäynteihin
Lähes 70-vuotiaan rintamamiestalon kauppa johti oikeudenkäynteihin, joihin upposi talon myyntihinta kokonaisuudessaan. Omistaja sai vuokratontille rakennetusta talostaan neljä vuotta sitten 218 000 euroa.
www.is.fi
Viimeksi muokattu:
En ole myös ymmärtänyt tuota viemärin tuuletusputken eristämisen mainitsemista lähes jokaisen vastaavan uutisen kohdalla.
Tai sitä että se on päätetty vesikaton alle.
Mitään suurta ongelmaa tuosta tuskin tulee ja satasella korjaa eristysongelman ja toisella satasella läpiviennin katolle. Juristi ottaa saman rahan jo kättelyn yhteydessä.
Tai sitä että se on päätetty vesikaton alle.
Mitään suurta ongelmaa tuosta tuskin tulee ja satasella korjaa eristysongelman ja toisella satasella läpiviennin katolle. Juristi ottaa saman rahan jo kättelyn yhteydessä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ymmärsiköhän nyt lopputuleman oikein. Myyjä menetti koko kauppahinnan oikeuskuluihin, ostaja ei saavuttanut mitään mutta ei tainnut paljon hävitäkään?
Harrastelija
Hyperaktiivi
Talven ajan kun putki kerää jäätä ympärilleen niin kevään tullessa ja jään sulaessa vettä voi olla yllättävänkin paljon. Ja tuohan valuu kaikki höyrynsulun päälle eli villojen alle.
pökö
Kaivo jäässä
Ei se mitään kerää ulkopinnalleen, hikoilu on sisäpuolella
Se putki jäätyy sisältä umpeen, ei pinnasta kaiketi koskaan. Siksi eristys on tärkeä. Ei ulkopuolelle mitään kerry oli eristeitä tai ei.
Turhaa vauhkoamista jos tärkein asia yläpohjassa, eli tuuletus, on kunnossa.
Tuossa kohteessa vain juristit voitti. Kaikki muut hävisi isosti.
Turhaa vauhkoamista jos tärkein asia yläpohjassa, eli tuuletus, on kunnossa.
Tuossa kohteessa vain juristit voitti. Kaikki muut hävisi isosti.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuossakin on syytä muistaa, että tämä oikeuden jako on yhteiskunnallinen palvelu. Hoviin ja korkeimpaan oikeuteen valittamisesta on ne pienet maksut jotka palautetaan jos asia ratkaistaan valittajan eduksi. Todennäköisesti tässäkin tapauksessa oikeuden työskentely on maksanut paljon enemmän kuin nämä avustajien kulut, joihin niihinkin jo upposi yli talon hinta.
Tulee väistämättä mieleen, että suurimmat valuviat ovat itse oikeusjärjestelmässä joka ei oikein sovellu tämmöisiin asioihin.
Tulee väistämättä mieleen, että suurimmat valuviat ovat itse oikeusjärjestelmässä joka ei oikein sovellu tämmöisiin asioihin.
Eristämättömyys ei ole ongelma kuin korkeintaan viemärien toiminnan kannalta, jos putki jäätyy talvella umpeen. Mutta jos putken pää on avoinna yläpohjassa katon alla, ilman alipaineventtiiliä, niin siinä se ongelma on. Jääpuikkoa tekee varmasti yläpuolisiin rakenteisiin, saa varmaan olla aikamoinen tuulenviima vintissä jotta ei tee. Sitten kun ne jääpuikot sulavat sinne yläpohjan eristeisiin, niin ongelman suuruus riippuu sitten eristeiden laadusta. Kivi- ja lasivilla varmasti menee huonoksi niistä jääpuikkojen sulamisvesistä. Mutta koska kyse oli rintsikasta, niin tuolla lienee purueristys, joka voinee antaa hieman paremmin anteeksi satunnaisen kosteuskuorman.
pökö
Kaivo jäässä
Alipaineventtiiliä voitaisiin kyllä enemmänkin käyttää, se on ihan toimiva.
Mutta onkohan kylmällä ullakolla riski että se jäätyy, ei ole kokemusta?
Ei kai kukaan ääliö tuuleta viemäriä yläpohjaan! Viemärin tuuletusputki on lähes poikkeuksetta lämpimämpi kuin yläpohja tai ulkoilma eli sen pintaan ei ikinä kondensoidu kosteutta. Jos se on eristämätön niin sisäpintaan voi tulla kondenssia ja se voi tietysti jäätyä ja jopa tukkeutua jäästä. Jos se jäätyy tukkoon niin pihalla sattaa paska haista. Tuuletus ei toimi jos paskakaivoihin ei pääse korvausilmaa.
Pasikookoo
Aktiivinen jäsen
Mulla se on siellä ja paska haisee.
Mutta romut löytyy kyllä läpivientiin, kun saisi aikaiseksi.
Takan poltto into loppui, kun takkaa polttaessa alkoi haista skeida.
Alipaineventtiiliä ei pidä käyttää jos on kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä .
Kunnan viemärissä voi toimia jos on sisätiloissa.
Mulla on toisessa haarassa, eli tallissa alipainevena. Talon tuuletus menee katolle. Nyt noin 30 vuoden ikäisenä se alipanevena jää joskus vähän vuotamaan, eli haisee.
Ja on ihan paikkallisjärjestelmä, mutta sillä ei ole asiaan vaikutusta...
ErkkiXC
Jäsen
Miksiköhän ei?
Meillä rintsikassa on 80-luvulla tehty sauna/ph-laajennus ja siellä "oikeat" viemärit, tuuletusputki alipaineventtiilillä teknisen tilan kopperossa. Uusi laajennus eli talon jatko n 50m² ja sieltä viemäri yhdistetty pihalla vanhaan linjaan, tuuletusputki menee uuden puolen WC:n nurkassa ja Vilpellä katon läpi. En ole huomannut mitään hajuhaittoja, paitsi kerran viime kesänä katolla piipun peltejä laitellessani.
Ja myös tuo uusi putki on ylhäältä eristämättä, kulkee alaslasketun katon yläpuolella lämpimässä tilassa.
Kiinteistökohtaisessa jätevesijärjestelmässä viemärin tuuletus katolle eristettynä pitää olla siksi että saadaan jätevesijärjestelmä tuuletettua, muuten tuoksu järjestelmän lähellä on voimakas. Yksikin viemärin tuuletus katolle kyllä riittää eli toisessa haarassa voi olla alipaineventtiili.
Espejot
Hyperaktiivi
”Minun perheelläni on kulunut näihin riitoihin rahaa jo yli 100 000 euroa ja lisää näyttäisi menevän. Jo pelkkä ensimmäinen kierros maksoi meille yli 40 000 euroa ja taloyhtiölle varmaan yhtä paljon. Ei tällaisessa ole mitään järkeä, vaikka osakkeenomistajilla syvät taskut ehkä olisikin.”
”Olemme tehneet itse ja juristien välityksellä monenlaisia sovintoesityksiä, mutta ne eivät ole yhtiön hallitukselle kelvanneet.”
Riidoissa keskenään olevat perheet eivät enää edes tervehdi toisiaan talon pihassa, ja tämä pätee lapsiinkin.
Kyseisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mauri Suuperko myöntää taloyhtiön riidat. Niistä kysyttäessä hän kertoo, että riitoja on taloyhtiön hallituksen ja yhden osakkaan välillä ja että hallitus on pyrkinyt hakemaan niihin sovintoa oikeudessakin.
lmfmis
Vakionaama
Meillä lvi tekniikan opettaja muistutti että ne kaasut on palovaaran aiheuttajia ja pitää tuulettaa ihan senkin takia ... ei ole viemäriräjöhdykset tuttuja meillä niinkuin jenkkileffoissa
Alipaine venttiili ei siis riitä missään tapauksessa.
periaatteessa tuletustakaan ei tarvita. Kysehän on vain siitä että haaran pään alipaine pitää void tasoittaa. Asian voisi ratkaista myös haaran päästä lähtevällä ohuemmalla putkella mikä johdettaisiin lähemmäs viemärin taloliitosta. Toki yksi huohotusputki talossa on oltava mutta muut haarat voisi yhtähyvin tuulettaa viemäriin itseensä.
Tuo on todella kinkkinen tapaus, jossa sekä edellinen osakas että taloyhtiö ovat menetelleet tyhmästi, kun eivät ole sopineet asioita kirjallisesti (nuo ovat niin oleellisia asioita olleet, että ne olisi pitänyt viedä yhtiöjärjestykseen). Jos osakas tekee tilojen käyttötapaan oma-aloitteisia muutoksia, joihin vaaditaan vähintään toimenpidelupaa, tai muuttaa alkuperäisiä rakenteita, niin kyllä silloin saa kontolleen muutosten mahdollisesti aiheuttamat kunnospitovastuut täysimääräisinä. Toisaalta yhtiön pitää osakkaiden tasavertaisuuden nimissä tehdä kaikkiin asuntoihin samantasoiset perustellut korjaus- ja perusparannustoimet, jos kerran homma tehdään yhtiön varoilla rakenteisiin, joita ei ole muutettu osakkaan yksipuolisilla toimilla (ihan riippumatta siitä, vaikka yhtiöjärjestyksessä olisi sälytetty kunnospitovastuuta joltakin muulta osin suoraan osakkaille; uutisesta ei selviä, onko varastomuutoksella muutettu myös alkuperäisiä ulkopuolisia eristeitä). Isännöitsijän näkökulmasta tällaisissa asioissa on varminta (lue: pakko) kirjata isännöinnitsijäntodistukseen kaikki mahdolliset yhtiölle mahdollisesti koituvat vastuut ja riitautetut asiat, koska muuten voi itse joutua korvausvelvolliseksi. Laki on laki, mutta niin kauan kuin sitä ei rikota, osakeyhtiön osakkailla on oikeus äänestää oman näkemyksensä pohjalta ja äänten enemmistö ratkaisee. Sitä niittää, mitä kylvää (vaikka kylvön saisi perintönä edelliseltä omistajalta).
Sinällään mahdollinen tapaus, jossa osakkeet myydään uudelle omistajalle ja tätä voisi historiatiedon ja asiayhteyden perusteella uskoa ammattimaiseksi oikeusjutuilla pelottelevaksi ja keinottelevaksi puliveivaajaksi (ei kai tässä siitä sentään ole kyse?), on aika kylmäävä erillistalo- tai paritaloyhtiön kannalta. Rahaa, vaivaa ja aikaa palaa yhtiöltä vuosikausia hyvin riskipitoisen oikeusvyyhden parissa ilman varmaa ennustetta lopputuloksesta ja tämä totta vie heijastuu ja sen tuleekin heijastua asuntojen arvoon.
On siinä kyllä melkoinen soppa keitetty Westendissä. Varmaan yhtiön kaikkien asuntojen arvosta on lähtenyt satoja tuhansia riitelyn ja yhtiölle koituneiden kustannusten takia.
Vaikka näyttäisi siltä oikeudenkäyntien perusteella, että yhtiö on häviävällä puolella. Ts. vastuunjaoista ei ole tehty selviä sopimuksia, niin tällöin voinee kuvitella että mennään normaalin vastuujakotaulukon mukaan.
Vaikka näyttäisi siltä oikeudenkäyntien perusteella, että yhtiö on häviävällä puolella. Ts. vastuunjaoista ei ole tehty selviä sopimuksia, niin tällöin voinee kuvitella että mennään normaalin vastuujakotaulukon mukaan.
Niin kauan, kun pysytään asunto-osakeyhtiölain kannalta olennaisissa asioissa, varmaan on näin (olettaen, että on edetty omatoimisesti tai epämääräisten suullisten sopimusten pohjalta), mutta lehtijutun perusteella osakas on myös kiukustuksissaan ruvennut vaatimaan kaikenlaisia haittakorvauksia sun muita. Nämä tapaukset eivät välttämättä menesty ainakaan ilman huomattavia kohtuullistuksia, jos pohjalla on myös osakkaan itsensä jääräpäinen asenne neuvotteluratkaisuja kohtaan, mutta oikeushan sitten asioita punnitsee, mahdollisesti usealla oikeusasteella. Jutusta saa myös kuvan, että taloyhtiökin on nyt ajan tasalla ja trimmannut toimintaansa niin, että osakas saa kovan vastustajan taisteluunsa niin oikeusasteissa kuin ulkopuolellakin ja asiaan kukaties pyritään vetämään mukaan mahdollisia uusiakin vastuutahoja (kuten osakkaalle osakkeensa myyneet).