Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Tietysti riippuu siitä miten paljon kaikki muuttuu ja mitä siellä lopulta on, mutta vanhat keittiökalusteen rungot ovat ihan toista laatua kuin ne mitä nykyään saa jos vaan tilaa minkä vaan merkkiset kalut kotimaasta - niillä on yhteiset runkotoimittajat ja ero tehdään ovilla. Samanlaiseen uuteen runkoon ei todennäköisesti kannata vaihtaa - riittää kun vaihtaa ovet.
Tiedän. Eikä huippukalliit italialaiset designkeittiötkään muuta ole kuin samaa lastulevy/MDF-kuraa.
Tuossa on umpipuuovet ja rungot lienee vaneria tai kimpilevyä eli tavallaan umpipuuta nekin. Mutta mitoitus on varsin outo (tehty alle 160 cm emännälle) ja layoutiakin on tarkoitus muuttaa. Menee siis roskiin.
Sama juttu vessan ja kylppärin kalusteissa, joissa ei turvonneita levyjä ollut. Umpipuuovet olivat siellä menneet kieroksi. Muuten oikein siistit.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tämä on varmaan juuri se minkä vuoksi roilotukset viemärin päältä ei kovin hyvää tulosta tuo. Lisäksi nuo kulkevat miten sattuu, seinien ja anturoiden ali. Niissä se kanava olisi kätsy. Kanavaankin voisi laittaa vaikka kissanhiekkaa täytteeksi, jos se vaikka helpottaisi putkien asentamista sinne.
Kai sen lattialämmityksen voisi kierrätellä rakennusvaiheessa sen kanaalin ympäri. Yleensähän nuo viemärit eivät taida kulkea edes koko talon poikki ja minkäs takia niitä putkia ei voisi vähän niin kuin suunnata ulos ja vetää sitä viemäriä siinä talon ulkopuolella oikeaan suuntaan.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Englantilainen viemäri on ihan hyvä 
Mutta kysyin itsekkin LVI suunnittelijalta, että kun meillä talon ulkopuolella on tarkistuskaivo viemärille, että josko sen olisi vaihtanut kokoomakaivoksi ja laittanut talosta kaksi eri linjaa siihen. Olisi tullut lattian alle yksinkertaisempi viemäröinti.
No ei se lämmennyt aiheelle ollenkaan ja en itsekkään jaksanut sitten siitä vääntää.
Mutta periaatetasolla voisihan ns. kokoomaviemäri olla talon ulkopuolella ja sieltä nostot yksinkertaisilla putkilla talon viemäripisteisiin. Vähän jumppaa rakentaessa, mutta sitten viemärit olisi aika yksinkertaiset ja toisistaan riippumattomat siellä lattian alla.
Mutta kysyin itsekkin LVI suunnittelijalta, että kun meillä talon ulkopuolella on tarkistuskaivo viemärille, että josko sen olisi vaihtanut kokoomakaivoksi ja laittanut talosta kaksi eri linjaa siihen. Olisi tullut lattian alle yksinkertaisempi viemäröinti.
No ei se lämmennyt aiheelle ollenkaan ja en itsekkään jaksanut sitten siitä vääntää.
Mutta periaatetasolla voisihan ns. kokoomaviemäri olla talon ulkopuolella ja sieltä nostot yksinkertaisilla putkilla talon viemäripisteisiin. Vähän jumppaa rakentaessa, mutta sitten viemärit olisi aika yksinkertaiset ja toisistaan riippumattomat siellä lattian alla.
Ei kannata näemmä ostaa uusiakaan taloja:
yle.fi
Tuli tuosta kuvasta mieleen, että eikö päiväkodeissa tarvita ikkunoita ollenkaan?
Karamäen päiväkoti valmistui vuosi sitten – nyt Espoon kaupunki tutkii koirien avulla sen sisäilmaongelmia: "Tämä ei ole normaalia"
Espoon Karamäen päiväkodin outoja hajuja on tutkittu koirilla, joita kaupunki käytti nyt ensimmäistä kertaa tutkimuksiin.
yle.fi
Tuli tuosta kuvasta mieleen, että eikö päiväkodeissa tarvita ikkunoita ollenkaan?
Tuo on todella hyvä idea. Meillä on 20cm paksu kahdessa osassa valettu laatta missä molemmissa valuissa raudoitus. Jos sitä pitää alkaa aukomaan niin on varmaan kuukauden homma.
Jos vielä viemäriputkekin olisi suojaputkissa niin aina parempi. Onhan sitä olemassa sisältä sileäpintaista taipuisaa putkea.
Ei taida maailma olla LVI alalla vielä valmis.
Niin kauan, kun pakkanen ei kiristy alle -10 asteen päiväkausiksi. Ja tämänkin vain kuultuna käytännön kokemuksista Englannista poikkeuksellisten säiden seurauksena (siis Brittien saarten eteläosista).
Toki suomalainen voisi asentaa lämpöeristettyjä viemäriosaelementtejä, jolloin ainakin Etelä-Suomessa pärjännee, ellei sitten jokin hana talvipakkasilla tiputtele vettä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei tuo osaaminen pelkästään Espooseen rajoitu.
yle.fi
Kaupunki vaati muun muassa betonisokkelin korjaamista, yläpohjan läpivientien ja liikuntasalin ovien ja ikkunoiden tiivistämistä. Osasta korjauksia oli erimielisyyttä, mutta lopulta Lapti sitoutui korjaamaan ne.
Lapti osallistuu myös väistötilakustannuksiin ja Iisalmen kaupungin teettämiin tutkimuskustannuksiin. Simpukan päiväkoti valmistui vuonna 2014. Yli sata lasta on ollut väistötiloissa viime syksystä alkaen.
Uutinen on vähän vanha, 24.5.2018 mutta sitä pikemmin ongelmat ovat ilmenneet - siis 4 vuotta valmistumisesta ollaan jo väistötiloissa.
Iisalmi pääsi sopuun Simpukan huonokuntoisen päiväkodin korjaamisesta rakennusliikkeen kanssa
Uutiset nopeasti ja luotettavasti.
yle.fi
Kaupunki vaati muun muassa betonisokkelin korjaamista, yläpohjan läpivientien ja liikuntasalin ovien ja ikkunoiden tiivistämistä. Osasta korjauksia oli erimielisyyttä, mutta lopulta Lapti sitoutui korjaamaan ne.
Lapti osallistuu myös väistötilakustannuksiin ja Iisalmen kaupungin teettämiin tutkimuskustannuksiin. Simpukan päiväkoti valmistui vuonna 2014. Yli sata lasta on ollut väistötiloissa viime syksystä alkaen.
Uutinen on vähän vanha, 24.5.2018 mutta sitä pikemmin ongelmat ovat ilmenneet - siis 4 vuotta valmistumisesta ollaan jo väistötiloissa.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Aika useinhan noissa 70-lukulaisissa taloissa on maata vasten kaksoislaatta. Eli ensin on tehty raakavalu, sitten on se hiekkakerros missä putkia ja piuhoja kulkee. Muoveja ja strokseja on sitten vähän oman maun mukaan mutta yleensä varsinkin muoveja on useampi kerros eli kaikki on märkää. Käytännössä siis kaikki kannattaa piikata ja leikkailla auki, yleensähän noissa on asbestiakin joten asbestipurkufirman ukot asialle. Heillä on kunnon laitteet minikaivurista lähtien joten omakotitalon betonit on muutamassa päivässä pihalla ja maa-ainekset anturien alapinnan tasolle poistettuna sitten myös viikossa tai kahdessa, kohteesta riippuen. Sitten vaan injektoimaan kapillaarikatkoja tarvittaviin seiniin. Voi tehdä osittain myös timantilla viillellen tai betonisahalla osittain seiniä poikkasten ja PE-levyn paloja sitten sahaurien tilalle työntäen. Vähän tarvitsisi tietää mihin sahailee tai urittelee mutta isommilla remppatyömailla on vastaavat ja jopa rakennesuunnittelijat sitä varten.
Tottakai aikansa bulkkitaloon ei mitään tuommoista kannata tehdä, dynamiittia alle vain.
Korjaus: mihinkään taloon ei tuollaista kannata tehdä. Hyvää ei tule vaikka kuinka yrittäisi tehdä katkoja sinne tänne.
Jos perustus on noin huono, ei se talo päällä parempi ole.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Äläs nyt, muutaman viikon homma. Perustukset voi olla vaikka kuinka hyvät mutta aikoinaan kun tuonne laatan alle jätettiin kaikki valulaudoitukset ym maatuva moska niin ja sorat oli mitä oli niin ei tuommoinen remppa niin ihmeellinen ole tehtäväksi. Aatteleppas joku kaksi tai kolmikerroksinen merenranta talo jossa on kerrosalaa 200-300 neliöö niin kyllä tuossa vielä miljoonia säästää verraten että uuden rakennuttaisi.
Eikös 200-300 m2 rakennuta puolella miljoonalla? Maksaa se vanhankin korjaus eikä siitä uutta tule korjaamalla.
Lähinnä siis voi säästää 200-400 tuhatta. Näin ainakin itse laskeskelin, kun päätin lähteä saneeraamaan -76 taloa purun sijaan. Kyllä tuohon menee yli 100 tuhatta saneeraukseen, mutta ei kyllä rahatkaan olisi uuteen riittäneet, kun tonttikin maksaa satoja tuhansia.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näissä varmaan jonkin verran tuo paikallinen hintataso heijastuu myös siihen alkuperäiseen rakennustapaan ja myöhempään kunnossapitoon.
Sama varmaan vielä korostuneesti kerrostalo-osakkeissa. Jossakin muuttotappiokunnan nuhruisessa As. Oy:ssa ei ehkä lähdetä sitä 100 €/m2 hintaista kämppää kovin kalliisti saneeraamaan, kun ei ole selvyyttä saako sitä enää koskaan myytyä millään hinnalla.
Sama varmaan vielä korostuneesti kerrostalo-osakkeissa. Jossakin muuttotappiokunnan nuhruisessa As. Oy:ssa ei ehkä lähdetä sitä 100 €/m2 hintaista kämppää kovin kalliisti saneeraamaan, kun ei ole selvyyttä saako sitä enää koskaan myytyä millään hinnalla.
Tähän tulikin kai nyt sitten päätös käräjäoikeudesta. Tuomioksi tuosta tuli kaupanpurku. Tämän lisäksi vielä häviäjällä tuli maksettavaksi kuluja noin 100ke(asianajajapalkkiot ja asiantuntijalausunnot). Sopu taisi olla kuusinumeroisen summan verran kaukana. Hirveitä nuo asianajajien palkkiot.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No ehkä just siinä se onkin, sitä hiekkaa on ollut tyrkyllä ns. omasta takaa, johonkinhan ne taloperustuksen kuopan maamassatkin pitää saada
Kyllä siitä hyvä tulee mutta aikaa menee moninkertaisesti vs.uuden rakentaminen
Minkälaisia vaurioita ko. kohteessa hiekkatäytöistä oli aiheutunut? Vai tuliko noin tiukka tuomio vain sillä perusteella, että on rakennettu vastoin määräyksiä?Tähän tulikin kai nyt sitten päätös käräjäoikeudesta. Tuomioksi tuosta tuli kaupanpurku. Tämän lisäksi vielä häviäjällä tuli maksettavaksi kuluja noin 100ke(asianajajapalkkiot ja asiantuntijalausunnot). Sopu taisi olla kuusinumeroisen summan verran kaukana. Hirveitä nuo asianajajien palkkiot.
Ei käsittääkseni mitään dramaattista. Jotain sellaista mikä voisi kuitenkin viitata kosteuteen taisi olla.
Yksi iso tekijä tuossa oli se että kun työkaverille oli tuo juttu selvillä niin kukas sitten vastaa jos hän myy talon eteenpäin....
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Mitäs sillä on väliä? Listataan paperille jotta mökissä on tuo ja tämä juttu näin ja jos ostaja vielä laittaa sen pumerkkinsä alle, on hän asian hyväksynyt ja se on turpa kiinni noiden osalta, ei valitusoikeutta. Eli kyse on ns. piilovioista, joista tässäkin tapauksessa taisteltiin, vaan jos tuossakn kohtaa myyjä olisi vian tiennyt ja sen selvästi kauppakirjaan rustannut, niin olisi tuokin case kuivunut kokoon, kyse ei olisi enää ollut ns. piiloviasta, eikä myyjä olisi myöskään asiaa mitenkään ostajalta salannut
Olen kyllä vähän yllättynyt tuosta tuomiosta, toki tuntematta tapausta @fraatti n kertomaa enempää ja täysin maallikkona lakiasioiden suhteen. Ehkä tutullasi on ollut hyvät lakimiehet ja myyjän rakennusalan tausta on ollut raskauttava seikka. Toki onhan ne korkeat korjauskulut sellainen seikka, että hinnan alennus ei oikein ole enää loogista, vaan kaupan purkamiseksi herkästi menee. Eihän kukaan tuollaista taloa ostaisi, jos myyjä ilmoittaisi että "tässä on muuten vika, jonka korjaaminen maksaa enemmän kuin pyyntihinta".
Olen ollut vähän siinä uskossa, että ilman vaurioita ja selkeästi osoitettua terveyshaittaa tms. on noissa riidoissa aika heikoilla. Hyvä kuitenkin tietää, että luuloni on ollut väärä.
Olen ollut vähän siinä uskossa, että ilman vaurioita ja selkeästi osoitettua terveyshaittaa tms. on noissa riidoissa aika heikoilla. Hyvä kuitenkin tietää, että luuloni on ollut väärä.
Käsittääkseni työkaverini käyttämät asiantuntijalausunnot olivat sitä luokkaa että matto oli vedetty vastapuolelta jalkojen alta jo ennen oikeudenkäyntiä. Lausunnon antaja ei käsittääkseni ollut mikään kuntotarkastaja tms vaan joku arvostetumpi taho joka tekee joihinkin varsin suuriin saneeraus/rakennus projekteihin suunnittelua yms... ja paperit oli sitten sen mukaisia.
Tuosta huntista 20ke oli asiantuntijalausuntojen osuus.
Kyseessä oli muuten paritalo tai yhteenrakennettu omakotitalo tms. Täytyy joskus kysyä että mitäs sille toiselle puoliskolle käy.
Espejot
Hyperaktiivi
Minun milestä kaupan purku on kyllä ostajan ja myyjän etu jos oli käsissä paskaa tai ei. Soppariin pitäis vain leipöa jokin sanktio kaupan purkua varten esim vuokrakuluja vastaava määrä tms. Muuten vastuukysymyksistä: peitoon menevät rakenteet pitää hyväksyä rakentajan puolesta.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Niin no eikös autokaupassakin palautettavasta summasta pidätetä ns. käyttöhyöty tms. jos kauppa menee purkuun
Rakennusmääräykset määräävät kapillaarikatkon ja alalla toimiva rakentaja tekee täytön kuintekin hiekalla. Präntti paperissa että täytetty hiekalla olisi pyyhkinyt vastuun pois? Olisiko työkaverin pitänyt nuolla haavansa ja ottaa muiden hölmöilyt (säästöyritykset) kontolleen joka olisi varmasti tarkoittanut selkeän alhaista myyntihintaa?Mitäs sillä on väliä? Listataan paperille jotta mökissä on tuo ja tämä juttu näin ja jos ostaja vielä laittaa sen pumerkkinsä alle, on hän asian hyväksynyt ja se on turpa kiinni noiden osalta, ei valitusoikeutta. Eli kyse on ns. piilovioista, joista tässäkin tapauksessa taisteltiin, vaan jos tuossakn kohtaa myyjä olisi vian tiennyt ja sen selvästi kauppakirjaan rustannut, niin olisi tuokin case kuivunut kokoon, kyse ei olisi enää ollut ns. piiloviasta, eikä myyjä olisi myöskään asiaa mitenkään ostajalta salannut
Jos "ammatti mies" säästäå talon tärkeimmässä ja vaikeimmin korjattavassa kohdassa, niin mitä lie muuta talosta löytyisi.
Kerrotun perusteella sanoisin että oikein kävi että rakennuttaja sai tukevasti pataan. Talo oli kuitenkin 2000 luvulla tehty ettei mitään selittelyjä aiheeseen ole.
Kerrotun perusteella sanoisin että oikein kävi että rakennuttaja sai tukevasti pataan. Talo oli kuitenkin 2000 luvulla tehty ettei mitään selittelyjä aiheeseen ole.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No aika akateeminen kysymyshän tämä mainitsemassasi casessa on, koska moista printtiä ei paperista löytynyt. Mutta siis noin teoriassa kyllä, vastuu olisi tällöin siirtynyt ostajalle. Tuo on tarkan yksilöivästi sanottu mitä vikaa talossa on ja koska se lukee kauppakirjassakin, on myös ostaja ollut tästä tietoinen sitä allekirjoittaessaan. Se mikä vaikutus moisella clausulilla on sitten kauppahintaan, on kokonaan toinen juttu. Ainakin itse tuollaisen ylimääräisen tekstin paperista löytäneenä kyselisin hyvin tarkkaan mistä tuossa on kyse ja selvittäisin asian perin juurin, sillä joku syyhän siinä on miksi tuollaista normaalista poikkeavaa siinä lukee. Jonkin geneerisen "myydään siinä kunnossa kun se kauppahetkellä oli" liirumlaarumin lainpitävyyttä sen sijaan kyseenalaistaisin hyvinkin voimakkaasti, koska tuo ei spesifioi sitä mahd. vikaa riittävän tarkasti eikä kerro että mitään vikaa ylipäätään edes olisi
Jaa miksi näin? Koska tässä maassa on pakko olla mahdollista myydä myös aivan purkukuntoistakin paskaa, myydään sitten vaikka pelkän tonttimaan hinnalla mutta kuitenkin. Tai voihan se torppa vaihtaa omistajaa keskeneräisenäkin, lopputarkastus suorittamatta, what ever. Ja näissä kauppakirjoissa on juurikin em. clausulia jotta myös ostaja on tietoinen mihin on kätensä lykkäämässä ja tämä ihan vain siksi ettei ostajalle iskisikin ostokrapula ja alkaisi kuitenkin siitä torpasta vääntämään kun on sitä ja tätä vikaa "löytänyt"
Viimeksi muokattu:
Tässähän talo oli uudehko ja oliko niin, että myyjä oli rakentaja ja ammattilainen. Aika eri juttu kuin myydä 70/80-luvun taloa, joka on aikanaan rakennettu silloisten rakennestapojen mukaisesti ehkä täysin suositusten mukaisestikin ja välissä ollut monta omistajaakin yleensä.
Tuskin kukaan haluaa myydä 2000-luvun taloa purkukuntoisena. Jos myy, pitää hinnankin vastata sitä eli tontti tai jopa alempi. Ammattilaisella on suurempi vastuu eli ei voi pakoilla tietämättömyyteen.
Se on sitten toinen juttu miten paha ongelma oikeasti on alapohjassa ollut hiekka.
Tuskin kukaan haluaa myydä 2000-luvun taloa purkukuntoisena. Jos myy, pitää hinnankin vastata sitä eli tontti tai jopa alempi. Ammattilaisella on suurempi vastuu eli ei voi pakoilla tietämättömyyteen.
Se on sitten toinen juttu miten paha ongelma oikeasti on alapohjassa ollut hiekka.
@jmaja tiivistää yllä asian hyvin. Mielestäni tässä keskustelussa voi silti pohtia, aiheutuuko tuollaisesta "virheestä" mitään käytännön harmia. Tällä pohdinnalla ei varmaan ole ollut edellä esiintyneen casen oikeuskäsittelyssä suurtakaan sijaa.
Suomessa on varmaan satojatuhansia rakennuksia, joissa on nykymääräysten vastaiset täytöt, eikä tuota mielestäni edes pidetä "virallisena" riskirakenteena, kunhan ei ole esim. valesokkelia (eli lattian pinta liian lähellä ympäröivän maan pintaa). Alapohjan kosteustekninen toimivuus voidaan kyllä varmistaa muilla konsteilla. Toki on olemassa niin huonoja rakennuspaikkoja, että tuosta kapillaarisesti nousevasta vedestä voi oikeasti tulla ongelma. Mutta normaalisti, jos salaojitus on kunnossa, rakennuksen korkeusasema on oikea, pintavedet on ohjattu oikein, lattian pintamateriaali valittu oikein ja puurakenteet erotettu lattialaatasta, en näe kyllä suuria riskejä.
Esim. tässä tutkimuksessa on todettu, että karkean hiekan kapillaarinen nousukorkeus on vain 25cm luokkaa ja fillerin 60cm. Vuodelta 1979 peräisin olevan RIL ohjeen mukaisen II-luokan "salaojasoran" kapillaarinen nousukorkeus oli 50cm. Jos rakennuksessa pohjaveden pinta on alle metrin päässä maanvaraisen alapohjalaatan alapinnasta, en kyllä nukkuisi öitäni hyvin vaikka olisi 10m kerros verran pestyä sepeliä talon alla. Nykymääräysten mukainen kapillaarikerros on varmasti hyvä lisä ja tuo rakenteille lisää vaurionsietokykyä, mutta kyllä hyvä kosteustekninen toiminta on useamman tekijän summa.
Tietääkö @fraatti että tutkittiinko em. tapauksessa täyttöhiekan rakeisuutta esim. laboratoriossa osana oikeuskäsittelyä?
Suomessa on varmaan satojatuhansia rakennuksia, joissa on nykymääräysten vastaiset täytöt, eikä tuota mielestäni edes pidetä "virallisena" riskirakenteena, kunhan ei ole esim. valesokkelia (eli lattian pinta liian lähellä ympäröivän maan pintaa). Alapohjan kosteustekninen toimivuus voidaan kyllä varmistaa muilla konsteilla. Toki on olemassa niin huonoja rakennuspaikkoja, että tuosta kapillaarisesti nousevasta vedestä voi oikeasti tulla ongelma. Mutta normaalisti, jos salaojitus on kunnossa, rakennuksen korkeusasema on oikea, pintavedet on ohjattu oikein, lattian pintamateriaali valittu oikein ja puurakenteet erotettu lattialaatasta, en näe kyllä suuria riskejä.
Esim. tässä tutkimuksessa on todettu, että karkean hiekan kapillaarinen nousukorkeus on vain 25cm luokkaa ja fillerin 60cm. Vuodelta 1979 peräisin olevan RIL ohjeen mukaisen II-luokan "salaojasoran" kapillaarinen nousukorkeus oli 50cm. Jos rakennuksessa pohjaveden pinta on alle metrin päässä maanvaraisen alapohjalaatan alapinnasta, en kyllä nukkuisi öitäni hyvin vaikka olisi 10m kerros verran pestyä sepeliä talon alla. Nykymääräysten mukainen kapillaarikerros on varmasti hyvä lisä ja tuo rakenteille lisää vaurionsietokykyä, mutta kyllä hyvä kosteustekninen toiminta on useamman tekijän summa.
Tietääkö @fraatti että tutkittiinko em. tapauksessa täyttöhiekan rakeisuutta esim. laboratoriossa osana oikeuskäsittelyä?
1.7.1976 jälkeen haetuissa luvisssa oli tämä voimassa, ei mitään kapillaarikatkoista tässä
Vasta 1.3.2004 jälkeen haettuihin lupii tuli kohta 2.4 Maakosteus, eli kapillaarikatovaatimus
| B3 (1975)Avautuu uudessa välilehdessäLinkki toiselle sivustolle Pohjarakennus, määräykset | Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
Vasta 1.3.2004 jälkeen haettuihin lupii tuli kohta 2.4 Maakosteus, eli kapillaarikatovaatimus
| B3 (2004) Avautuu uudessa välilehdessäLinkki toiselle sivustollePohjarakenteet, määräykset ja ohjeet | Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2004 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
Viimeksi muokattu:
Nuo luvut pitää paikkansa. Kun tein viemärirempan, niin piikkasin autotallin lattian auki. Pohjaveden pinta on meillä pysyvästi n. metrin verran maanpinnan alla. Autotalli on tehty 1967 ja lattian alla on sen aikaista sekahiekkaa. Hiekka oli märkää n. 50 cm pohjaveden pinnasta. Eli täysin kuivaa oli n. 50 cm lattian pinnasta alaspäin.
Aika normaali 2000-luvun talon maanvarainen sokkeli on 900mm korkea. Jos eristettä on 200mm jää täytölle 700mm.
Jos sopivan laatuista "hiekkaa" on pistetty, niin kyllä se voi kapillaarisesti nousta hyvinkin korkealle. Jos seassa on vaikka paljon hienompaa kamaa, kuten silttiä, niin koko alapohja voi olla 12kk vuodesta märkä.
Meille kun tuli kuntan alle hiekkaa kaksi kuormaa, oli ne aika erilaatuisia vaikka luononhiekkaa molemmat ja samalta soramontulta. Ja sama raekoko paperilla. Toinen oli sellaista saharan hiekan tyyppistä pehmeää ja varmaan ikuisesti märkää jos kastuu. Toinen kuorma pientä raekokoa, mutta enemmän sellaista että hiekkapaperia voisi tehdä siitä K40 karkeudella.... nollaa ei juurikaan.
Eli aivan tuurinkauppaa on, jos lähtee leikkimään hiekkalaatikkoleikkejä alapohjassa.
Jos sopivan laatuista "hiekkaa" on pistetty, niin kyllä se voi kapillaarisesti nousta hyvinkin korkealle. Jos seassa on vaikka paljon hienompaa kamaa, kuten silttiä, niin koko alapohja voi olla 12kk vuodesta märkä.
Meille kun tuli kuntan alle hiekkaa kaksi kuormaa, oli ne aika erilaatuisia vaikka luononhiekkaa molemmat ja samalta soramontulta. Ja sama raekoko paperilla. Toinen oli sellaista saharan hiekan tyyppistä pehmeää ja varmaan ikuisesti märkää jos kastuu. Toinen kuorma pientä raekokoa, mutta enemmän sellaista että hiekkapaperia voisi tehdä siitä K40 karkeudella.... nollaa ei juurikaan.
Eli aivan tuurinkauppaa on, jos lähtee leikkimään hiekkalaatikkoleikkejä alapohjassa.
Nämä riskirakenteet ja kaikki kosteuteen liittyvä tuntuu olevan aikamoinen uskonasia ja helposti leimataan riskirakenteita tarkemmin kertomatta, mikä on se suuri ongelma.
Valesokkeli on useissa jutuissa leimattu kamalaksi rakenteeksi. Kuitenkin sitten on kellareita, rinneratkaisuja jne. Eikä noissa kai mitään erityistä ongelmaa yleisesti ole. Valesokkelissa ongelma käsittääkseeni liittyy siihen, että PUURUNKOINEN rakenne on ulotettu liian alas. Asialla ei siis ole mitään tekemistä lattiapinnan kanssa ellei nyt sekin ole puurakenteinen.
Tuossa meidän ostamassa kämpässä on valesokkeli, hiekkatäyttö ja ei salaojia. Eli aivan kamala siis? Mutta ei tuolla mitään puurakennetta ole paria kevyttä sisäseinää ja yläpohjaa lukuunottamatta. Ei kai ne lattiatasosta lähtetevät kevyet sisäseinät miksikään mene tuosta rakenteesta? Ulkoseinät, kantavat sisäseinät ja suurin osa muistakin sisäseinistä Siporexia tai kahitiiltä.
Ja talon vieressä poratussa kaivossa vedenpinta 10 m lattiatason alapuolella, joten kauhean huolissani en jaksa olla salaojien puutteesta tai hiekasta.
Tässä meidän nykyisessä rivarissa hallitus esittää uusittavaksi 10 v sitten uusittuja salaojia. On kuulemma löydetty puutteita silloisesta salaojarempasta, jonka aikana oli pj. Reilut 10 tonnia/kämppä lisäkulu tuosta putkiremppaan, jossa muuten ei kaiveta lainkaan ko. salaojien kohdalta. Tänään on yhtiökokous. Kuulostaa juuri tuolta salaojauskonnolta. 10 v sitten sentään oli vain -75 salaojat, joista ei ollut mitään tietoa onko niitä edes oikeasti olemassa ja täyttö multaa/nurmikkoa seinään saakka.
Tuleekos myös läpi siitä 200 mm eristeestä?
No ei, mutta pitää sokkelin märkänä myös aika ylös asti. Mistä sitten katkot toivottavasti on pitävät ettei seinien alaosat kastu.
En tiedä mikä kaupanpurun perusteena oli, mutta koska lattian alle ei suoraan näe niin varmaan joku syy oli lähteä selvittämään asioita ja sitten paljastunut tuo virhe.
Tässä juuri on asian pihvi. Määräykset on kirjoitettava niin, että hommat toimii myös niissä suolle rakennetuissa kaikkein huonoimmissa tapauksissa. Silloin nuo kaikki varmistuksen varmistukset tulevat tarpeeseen. Jos perusasiat on kunnossa, ei homma kaadu hiekkoihin tai muihin yksityiskohtiin.
Pikaisella vilkaisulla nykyvaatimukset eivät poikkea oleellisesti rakennuspohjan kuivatuksen osalta jo 1998 voimaan tulleesta C2:sta. Määräyksissä ei vaadita pestyä "singeliä", mutta siitä on tullut nykyään standardi ja varmaan ihan hyvä niin. Mutta onko silti niin, että määräykset täyttävän alapohjarakenteen saisi vieläkin tehtyä vaikka tuolla karkealla hiekalla? Kannattaa lukea ajatuksella asetusta ja ym:n ohjetta. Niiden perusteella rakennuksen voi edelleen tehdä tietyin edellytyksin jopa ilman salaojitusta!