Espejot
Hyperaktiivi
Otan avosylin vastaan kaiken avun mitä keskieurooppa tarjoaa.
Uusiutuvan energian kannibalisaatio
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Otan avosylin vastaan kaiken avun mitä keskieurooppa tarjoaa.
- Keskustelun aloittaja
- #362
Ihan mielenkiintoinen juttu siitä kuinka aurinkosähkö keikuttaa sähkön hintoja Euroopassa jopa niissä maissa paneeleita ei ole paljoa.
gemenergyanalytics.substack.com
The Emergence of Duck Curves in Europe
A short analysis of the impact of solar in Europe over the past three years.
gemenergyanalytics.substack.com
Espejot
Hyperaktiivi
Siihen kaikkein mielenkiintoisimpaan osuuten ei kajota edes pitkällä tikulla, miksiköhän. Hintojen volateliteetti on tullut jäädäkseen, miten siihen sopeuduttaan tai oikeammin pystyvätkä energiayhtiöt sopeutumaan tilanteeseen.Ihan mielenkiintoinen juttu siitä kuinka aurinkosähkö keikuttaa sähkön hintoja Euroopassa jopa niissä maissa paneeleita ei ole paljoa.
The Emergence of Duck Curves in Europe
A short analysis of the impact of solar in Europe over the past three years.
Edit: Tässä lobataan osaratkaisua. Jää nyt sitten epäselväksi miksi energiateollisuus pihataa omaa ratkaisua vai onko kuluttja ainoa jonka odotetaan reagoivan tilanteeseen.
Tahdon omat akut – Ruotsin reseptillä
Talotekniikka-lehdessä ilmestynyt Sallamaari Muhosen kolumni käsittelee hajautettua energiajärjestelmää ja kuluttajien ja pienkäyttäjien roolia siinä.
Viimeksi muokattu:
jarkko_h
Vakionaama
Ei ole vielä taloudellisesti kannattavia keinoja. Toivotaan että lähitulevaisuudessa on.
tuo päivällä tapahtuma notkahdus on ihan hyvä näin kuluttajan vinkkelistä katsottuna.
Kesällä ILP viilentää täysillä just silloin, LVV voi lämmetä ja miksei autoakin ladata.
Talvella nokahduksia ei isosti ole, piikitys on enemmän päiväkohtaista, jolloin hankaloittaa optimointia ja kulutusvaikutuksen rakentamista, mutta kokonaisuutena nämä suuret (päivänsisäiset) hinnan vaihtelut motivoi investoimaan akkuihin.
Itse pidän hunona jos (kun) hinnat alkavat stabiloitua ja ei ole enää 10+snt päivänsisäistä vaihtelua hinnassa
Kesällä ILP viilentää täysillä just silloin, LVV voi lämmetä ja miksei autoakin ladata.
Talvella nokahduksia ei isosti ole, piikitys on enemmän päiväkohtaista, jolloin hankaloittaa optimointia ja kulutusvaikutuksen rakentamista, mutta kokonaisuutena nämä suuret (päivänsisäiset) hinnan vaihtelut motivoi investoimaan akkuihin.
Itse pidän hunona jos (kun) hinnat alkavat stabiloitua ja ei ole enää 10+snt päivänsisäistä vaihtelua hinnassa
Norjassa ovat pantanneet siirtoyhteyksien rakentamista joka suuntaan sen verran, että oman sähköntuotannon säätökyky on suurempi kuin viennin ja tuonnin kyky heiluttaa Norjan sisäisiä hintoja. Siellä katsotaan lähinnä varastoaltaista olevaa energian määrää ja mitä sähköstä voi pyytää, jotta vettä ei tarvitse valuttaa hukkaan. Yksi myrsky naapurustossa tai muutama auringonpaisteinen tunti ei paljon pysty heiluttamaan asioita 24/7/4..5/12-asteikolla, kun varastojen säätökyky peittoaa tuontiyhteyksien kapasiteetin.
Jyllanti puolestaan on sidottu aika vahvoilla kaapeleilla Norjaan jo perinteisesti, kun Tanskan tuulivoimaa rakennettiin edelläkävijän roolissa paljon. Kun Jyllannissa tuuli liikaakin, ylimääräinen sähkö myytiin halvalla Norjaan ja kun ei tuullut, Norjasta tuotiin sähköä normaalihinnoilla takaisin. Tuo siis alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Halpa saksalainen sähkö ei aivan pysty keikauttamaan tilannetta, kun siirtoyhteydet ovat hyvät Norjan suuntaan ja Tanskassa tuulee aika keskinkertaisesti (eli siirto saadaan tappiin Saksan ja Hollannin sekä Jyllannin välistä; Jyllanti muuten on synkronoitu Saksaan, ei Tanskan itäisempiin saariin tai Norjaan, jonne on vain tasavirtavoimansiirtoyhteyksiä Jyllannista).
Espejot
Hyperaktiivi
Sitten täytyy rakentaa lisää uusiutuvaa energiaa ja odottaa että taloudellisesti kannatav keino tasata hinnan vaihtelua löytyy. Ja kyllä se löytyy kunhan hintaero saadaan tarpeeksi suureksi.
jarkko_h
Vakionaama
Tässä on se haaste että nykyisellä korkotasolla ja uusiutuvasta saatavalla hinnalla ei kannata enää rakentaa lisää. Tuulivoima-alalla tämä näkyy investointipäätöksen saaneiden hankkeiden lukumäärän voimakkaana romahtamisena.
Eli taloudellisesti järkevä keino tasata pitää löytyä, jotta uusiutuvien lisärakentaminen ilman tukia kannattaisi. Vety tulee lisäämään kysyntää ja jonkin verran myös kulutusjoustoa. Tarvitaan ratkaisuja myös tuotantopuolelle. Nykyiset ratkaisut ovat vielä liian kalliita.
Tuulivoimarakentamisen kulta-aika on ohi: Suurin kysyntä on tyydytetty ja uudet investoinnit jäissä
Muun muassa voimalavalmistajat kirjasivat raskaita tappiota viime vuonna. Uusia investointipäätöksiä jarruttavat kustannustason ja korkojen nousu. Hankkeet eivät enää ole automaattisesti kannattavia.
yle.fi
Jossakin vaiheessa taloudellisesti kannattava keino löytyy, kunhan hintavaihtelu repeytyy riittävän suureksi ja riittävän varmasti toistuvaksi. Todellakin keino on (tai pikemminkin keinot ovat) silloin vain menettely hinnan vaihtelun tasaamiseen, mutta ei keino hinnan vaihtelun kumoamiseen, koska tuolloinhan keino tekisi itsestään tarpeettoman ja poistuisi ajan myötä markkinoilta. Otetaanpa käyttöön mitkä keinot tahansa, ne ovat aivan varmasti kalliita toteuttaa. Kulutusjousto säilyy tai jopa kohoaa arvoon arvaamattomaan. Toki teknologia kehittyy ja jossakin vaiheessa kustannukset saattavat ruveta halpenemaan (etenkin, jos hintaa tasaavaan epäkypsään teknologiaan investoidaan kovin etupainotteisesti ja suurin odotuksin).
- Keskustelun aloittaja
- #372
Norjalaiset ovat laittaneet näemmä altaista hanaa pienemmälle tuolloin eli nostaneet itse hinnan. Voipi olla ettei tuota vettäkään ole sitten liikoja jemmassa.
Etelässä tilanne on melko tavanomainen, mutta osin laihanpuoleinen (NO2 & NO5 & NO3). Pohjoisessa on suoranaista vesipulaa, mutta tuo alue (NO4) on lähinnä kompuksessa Pohjois-Ruotsin ja Suomen kanssa (etelään on huonot siirtoyhteydet Norjan puolella), https://hydro-reservoir.nordpoolgroup.com/rescontent/norway/rescontent.cgi.
Espejot
Hyperaktiivi
Kohta aletaan taas metsästämään lajitovereita
Kyse ei ollut markkinahäiriöstä vaan kevättulvista. Kun joet tulvivat, vesivoimalat joutuvat ajamaan sähköä läpi turbiineiden suurella teholla, vaikka sitä pitäisi tehdä tappiolla. Normaalisti vesivoimaa säästellään, kun hinta on halpa.
Kun samaan aikaan aurinko paistoi ja oli tuulistakin, sähköä syntyi monina hetkinä kulutusta enemmän ja hinta laski. Etelä-Suomessa lumet sulavat ja joet tulvivat jo nyt, mutta pohjoisen isoissa vesivoimajoissa tulvat ajoittuvat yleensä toukokuulle. Tulvatilanne vaihtelee vuodesta toiseen eikä säistäkään tiedä, joten sähkön hinnan varma ennustaminen on mahdotonta. Sähkö on ollut suhteellisen edullista jopa maaliskuussa, vaikka Olkiluodon ydinvoimalan iso kolmosreaktori on ollut huollossa. Sen pelättiin nostavan sähkön hinnan korkeuksiin.
ref: www.hs.fi/talous/art-2000010325080.html
Vuosi sitten toukokuussa sähkön hinta oli nollan tuntumassa tai sen alapuolella monena päivänä
Pörssisähkön käyttäjillä voi olla pian tiedossa vuoden parhaat ajat. Ainakin, jos sähkömarkkinoilla toistuu viime kevään ilmiö. Viime vuoden toukokuussa sähkön verollinen keskihinta oli vain 3,3 senttiä kilowattitunnilta. Useina päivinä hinta oli pitkiä aikoja miinuksenkin puolella.Kyse ei ollut markkinahäiriöstä vaan kevättulvista. Kun joet tulvivat, vesivoimalat joutuvat ajamaan sähköä läpi turbiineiden suurella teholla, vaikka sitä pitäisi tehdä tappiolla. Normaalisti vesivoimaa säästellään, kun hinta on halpa.
Kun samaan aikaan aurinko paistoi ja oli tuulistakin, sähköä syntyi monina hetkinä kulutusta enemmän ja hinta laski. Etelä-Suomessa lumet sulavat ja joet tulvivat jo nyt, mutta pohjoisen isoissa vesivoimajoissa tulvat ajoittuvat yleensä toukokuulle. Tulvatilanne vaihtelee vuodesta toiseen eikä säistäkään tiedä, joten sähkön hinnan varma ennustaminen on mahdotonta. Sähkö on ollut suhteellisen edullista jopa maaliskuussa, vaikka Olkiluodon ydinvoimalan iso kolmosreaktori on ollut huollossa. Sen pelättiin nostavan sähkön hinnan korkeuksiin.
ref: www.hs.fi/talous/art-2000010325080.html
Espejot
Hyperaktiivi
SSAB sai tarvitsemansa sähkön - mikä on vaikutus sähkän hintaan?
Vielä viime marraskuussa Lindqvist kertoi Kauppalehdelle tilanteen näyttäneen suotuisammalta Raahen kuin Luulajan kannalta.Yhtiö oli varmistanut uuden tehtaan tarvitsemat sähkönsiirtoyhteydet, ja se oli päässyt ympäristölupakäsittelyssä Aluehallintoviraston etusijamenettelyyn. Luulajassa päätökset sähköverkkoyhteyksistä olivat vielä tekemättä. Lisäksi tarvittava sähkötuotannonlisäys näytti etenevän Suomessa paremmin kuin Ruotsissa. Sitten tilanne muuttui. Dagens industri kertoi tammikuussa, että Ruotsin sähköverkkoyhtiö Svenska Kraftnät on myöntänyt sähköyhtiö Vattenfallille 500 megawatin tehonlisäyksen Luulajan alueella.
Vattenfall teki tämän jälkeen SSAB:n kanssa sopimuksen, joka takasi riittävän sähköntarjonnan Luulajan tehdasta varten. ”Meillä on sopimus sähköstä”, Lindqvist vahvisti puhelussa. Hän ei suoraan ottanut kantaa siihen, ratkaisiko sähkö pelin. ”Mutta se oli tietysti ehto tälle investointipäätökselle.”
Vihreän teräksen hankkeiden on laskettu vaikuttavan merkittävästi sähkön kuluttajahintaan. Nouseeko kuluttajasähkön hinta Luulajan tehtaan vuoksi? ”Se riippuu monista asioista – siitä, mitä muita projekteja alueella toteutuu ja miten sähköntuotantoa kasvatetaan.”Pohjois-Ruotsin toinen vihreän teräksen tuottaja, teollinen startup H2 Green Steel, rakentaa jo tehdastaan Bodeniin. Sille SSAB:n ja Vattenfallin sopimus tarkoitti, että se ei tällä erää saanut taattua riittävää sähköä tuotantolaitoksensa toiselle vaiheelle.
Ref: kauppalehti
Vähemmän se selvästi vaikuttanee Suomessa kuin Raahen vaihtoehdossa. Muutenkin sähkön tasainen saatavuus on Pohjois-Ruotsissa varmemmalla pohjalla kuin Suomessa (vain byrokratia oli aikaisemmin esteenä nyt tehdylle päätökselle). Suomessa pitää hakea vähemmän opportunistisia keinoja päästöjen kitkemiselle etupainotteisesti kuin toistaiseksi rauenneessa toiveajattelussa.
Niin, Pohjois-Ruotsissa ovat valtakunnan suurimmat vesivoimalat, paljon allasvarastokapasiteettia, yhtä paljon tuulivoimaa lähistöllä Ruotsin puolella kuin Suomessa konsanaan ja sekä etelämpää Ruotsista että Suomesta todella paljon siirtokapasiteettia vastasuuntaan (mikä kaksinkertaistaa käytännössä yhteissiirtokapasiteetin 10GW:n vaiheille).
Jaa, Norjan siirtoyhteydet, tuulivoima ja tunturivesivarastot pääsivätkin unohtumaan tuosta ...
- Keskustelun aloittaja
- #380
Epsanjan alhaiseksi luiskahtanut sähkönhinta uhkaa tuuliwoiman lisärakentamista.
Bearish trend
Spanish power futures are expected to continue in a bearish trend as more renewables enter the system. The increase in green capacity in Spain has already led to a rise in renewable curtailments and hours with prices close to EUR 0/MWh.
Economic green curtailments (surplus renewable production that is not generated amid low prices) reached 1,345 GWh for wind last year, compared with 186 GWh for solar PV, Carmen Becerril, president of the Spanish power market Omie, told the same event.
Huhtikuun keskihinta epsanjassa huhtikuussa.
Bearish trend
Spanish power futures are expected to continue in a bearish trend as more renewables enter the system. The increase in green capacity in Spain has already led to a rise in renewable curtailments and hours with prices close to EUR 0/MWh.
Economic green curtailments (surplus renewable production that is not generated amid low prices) reached 1,345 GWh for wind last year, compared with 186 GWh for solar PV, Carmen Becerril, president of the Spanish power market Omie, told the same event.
Spain’s low power prices threaten 23 GW wind – lobby
Of the 57 GW of wind power in the country’s pipeline, 5 GW have already been licensed for construction, while 18 GW could be licensed by July, said Heikki Willstedt, director of energy policy and climate change at the Spanish Wind Energy Association (AEE), at the lobby’s event in Madrid...
montelnews.com
Huhtikuun keskihinta epsanjassa huhtikuussa.
- Keskustelun aloittaja
- #381
Tässä itseasiassa olikin mainittu että vesipula on nostanut sähkönhintaa Norjassa. Ja jos ei tuule ja on kylmää niin hinnat voi loppukuusta nousta.
Could get a price jump
The low filling rate in Northern Norway has contributed to a marked price rise in the area, with an average price of EUR 47.94/MWh so far this week, which is almost on a par with Southern Norway.
Ellefsen also pointed out that both NO2 and SE2 in northern Sweden have less water in the reservoirs than normal.
- This means you can get a short-term period of high spot prices if the April weather turns cold. It is something you should be aware of, said Ellefsen.
He also expected that the inflows in the northernmost price areas in the Nordics (SE1, SE2, NO4 and NO3) will only improve marginally from 48 per cent of normal levels in the current week to 54 per cent of normal next week.
By comparison, bids in the remaining Nordic price areas are expected to fall from 148 per cent of normal this week to 110 per cent of normal next week.
- It is difficult to say how high prices can go, but the combination of a cold end to April, and low wind power production, can really give a boost to prices, said Ellefsen.
– Risiko for høye spotpriser ved kald avslutning på april
– Den hydrologiske balansen er ganske tett på null etter mye nedbør i forrige uke. Men det er en stor forskjell i energien lagret i snøen og grunnvannet, og fyllingen i kraftmagasinene. Det er et stort underskudd i magasinfyllingen, sa Ellefsen på et webinar onsdag. Ifølge EQs beregninger er det
montelnews.com
- Keskustelun aloittaja
- #382
DRIn mukaan vedyllä ei laskevista hinnoista päästä eroon mutta akuista voisi olla apua?
DRI targets battery storage to avoid cannibalisation – CEO
“We project very significant cannibalisation of renewables,” DRI’s John Stuart said in an interview, regarding wind or solar generation capacity producing power simultaneously, thereby pressuring wholesale prices. “We take that into account when we look at the economics of the model,” he said...
montelnews.com
Mitähän olisikaan hintana jos OL3 olisi käynnissä.. nyt kyllä aletaan markkinoilla kaivata niitä halvan sähkön hyödyntäjiä. Seuraavana on vuorossa kausi jona OL3 on päällä ja vesivoimaloiden takana sulaa pohjoisen lumia.. kaipa se vesi vaan laitetaan niistä ohi hampaita narskutellen.
Kyllä minä hyödynnän, kun vaan tarjolla on. Harmi, että autokaan ei ime kun parhaimmillaan 50kWh ja lämpöä ei kauheasti voi ennakkoon varata 500 litraan. Tuo aikaikkuna klo 14.15-14-15 vaan luo ongelman, eikä tulevan vuorokauden ennuste edes Forecan kautta ole kovin luotettava.
Ilman siirtohintaa voisi vaikka lumet sulatella ihan vaan kuumalla vedellä.
Voisihan OL3:n käynnistystä siirtää kannattavuussyistä.
Helppohan ajottaista liikaa sähköä olisi hyödyntää vanhojen yhteistuotantovoimaloiden viereen rakennetuilla sähkökattiloilla, jos olisi ymmärretty rakentaa menneinä vuosina riittävästi lämpövarastoja tuotetun lämmön käytön siirtämiseksi tarpeelliseen ajankohtaan. Tilannehan on ollut jo pitkään nähtävissä. Vedyntuotannot sun muut tulevat vasta myöhemmin, koska laitteet ovat sen verran kalliita, että niitä ei kannata rakentaa vain tuotantohuippujen pyydystämiseen.
K
korsteeni
Vieras
Miinushinnat aiheuttaa nyt sen, että jos on luvassa 3-4c/kWh niin myyntipiru iskee ja omankäytön maksimointi vain nolla ja miinushinnoilla
missä näet miinushintoja?
pelkkä sähkövero on 2.25 ja siihen ladotaan alv'i päälle ja ilman siirtoa sekin summa on vain numero johon taas se alvi päälle
yhtään en ihmette että yhä useammalla taous on kuralla (en tarkoita sinua vaan yleisesti "matikkapäitä")
myyntihinta on miinuksella ja osto kokonaisuutena plussalla, joten suo siellä vetelä täällä. Rahaa palaa molemmissa tapauksissa
Myynnistä ei mene sähköveroa ja alvia yksityishenkilöltä (ellei ole rekisteröitynyt myyjänä ALV velvolliseksi)
Luukku
Vakionaama
Liitteet
Viimeksi muokattu:
K
korsteeni
Vieras
^
nuo sama hinnastot kaikilla joilla pörssihintaa sovelletaan
nostin vaan kissan pöydälle että todellisuudessa se tuote maksaa ja stabilissa tilanteessa sillä sähkön hinnalla ei keskimäärin kokonaiskuluun olekaan ihan niiiiiiin suurta merkitystä
meillä alkuvuoden 2kk siirtohinta oli ~10 senttiä
pitkä miinus vielä noihin linkittämiisi hintoihin ennenkuin ollaan miinuksella
niin
kerran elämässäni muistan yhtenä päivänä muutaman sellaisen tunnin olleen
nuo sama hinnastot kaikilla joilla pörssihintaa sovelletaan
nostin vaan kissan pöydälle että todellisuudessa se tuote maksaa ja stabilissa tilanteessa sillä sähkön hinnalla ei keskimäärin kokonaiskuluun olekaan ihan niiiiiiin suurta merkitystä
meillä alkuvuoden 2kk siirtohinta oli ~10 senttiä
pitkä miinus vielä noihin linkittämiisi hintoihin ennenkuin ollaan miinuksella
niin
kerran elämässäni muistan yhtenä päivänä muutaman sellaisen tunnin olleen
Eihän siitä myynnistä tietääkseni normaalia siirtomaksua tarvitse maksaa, Jotkut firmat ottavat siitäkin maksun, mutta se on ihan pähkinöitä oston siirtohintaan verrattuna.
K
korsteeni
Vieras
Luukku nimimerkin
>Miinushinnat aiheuttaa nyt sen, että jos on luvassa 3-4c/kWh niin myyntipiru iskee ja omankäytön maksimointi vain nolla ja miinushinnoilla <
oli mihin otin kantaa tyyliin että "miinushinnalla ei oikein voi sähköä hankkia"
en tuota nyt lähde purkamaan/jauhamaan mutta minun älylläni pitää olla pitkä miinus ennenkuin 4 sentin myyty kilowatti ostetaan edes samalla kustannuksella takaisin
ehkä en ymmärrä sitten jotain......vai saakohan siitäkin jotain kotitalousvähennystä mitä en tiedä
aurinko_anu
Jäsen
No jos vaikka tuotanto on keskimäärin päivällä 4 kW ja kulutus 3 kW, niin tällä ajatuksella oma kulutus ajetaan nollaan kun ylijämästä saa edes jotain.
Sitten miinushinnalla käytetään omaa sähköä maksimiin asti, ettei tarvitse sentään maksaa siitä, että omat panelit työntävät verkkoon sähköä.
Mulla on aurinkosähkön myynnissä marginaali jotain 0,3 senttiä eli alle sen hintojen pitää keksiä sähkölle omaa käyttöä. Ilpin laitoin päälle vaikka eihän se näillä keleillä paljon kuluta. Altaassa pyörii nyt myös pumppu,500 W, joka on normaalisti ajastettu. Siihen on myös olemassa virtauslämmitin, 1500 W. Sitä ei ole asennettu kun se oli tarkoitettu pakkasvahdiksi mitä ei sitten tarvittukkaan. Kai se pitää asentaa kohta.
2 kW tulee taivaalta nyt pienen usvan läpi.
2 kW tulee taivaalta nyt pienen usvan läpi.
Kuten sanottu aiemmin, sähkön myynnissä ei myyjä maksa siirrosta tai sähköveroa, eli ne listatut hinnat on niitä todellisia myyntihintoja ellei ole myyntisopparia jossa lisäksi marginaali mukana - molempia löytyy.
Eli jos myy 10kWh hinnalla -0.2snt/kWh omasta myynnistä saatu maksu pienenee 2snt.
K
korsteeni
Vieras
kaikissa inverttereissä on sellainen kahva, yleensä alas vedettynä ei tarvitse maksaa kun tuottaa sähköä
useat invertterit, minulla jokainen osaa myös säätää että tuotetaan vain se mikä käytetään = ei ongelmaa että joutuu maksamaan verkkoon survomisesta
aurinko_anu
Jäsen
Kulutus on piikikästä sanoin kuin tuotantousta pilvisellä säällä.
Tunnin tasejakson lopussa miinushinnan ollessa voimassa pitää saada kulutus tasan nollaan.
Lisäksi ostetun sähkön kustannus on isompi kuin myydyn, joten erehtyminen pitää tehdä painottuen sille että tuottaa aavistuksen enemmän kuin kuluttaa.
En tiedä inverttereitä, jotka osaavat tämän automaattisesti. Tarvinnee HAN-portillisen sähkömittarin, palikan jossa on ohjelmoitu logiikka ja laitteen joka laskelmien perusteella säätää invertteriä.
Se että rajoittaa aina hetkellisen tuotannon hetkelliseen kulutukseen ei ole hyvä ratkaisu.
Harvoin näkee niin kreisiä touhua Pohjoismaiden sähköntuotannossa kuin tällä hetkellä. Ruotsissa tuotetaan melkein 12GW:n teholla tuulivoimaa ja kun vuosikymmeniä vanhaa ydinvoimaa on paha mennä alassäätämään ja vielä lumetkin sulavat ainakin Keski-Ruotsissa, vesivoimaakin syntyy aika tuhdisti. Niinpä sähköä viedään Ruotsista johtojen täydeltä joka suuntaan, yhteensä 5,6GW:n nettoteholla, https://www.statnett.no/en/for-stak...a-from-the-power-system/#nordic-power-balance, https://www.statnett.no/en/for-stakeholders-in-the-power-industry/data-from-the-power-system/#nordic-power-flow. Fingridin tuulivoimakäppyrät elävät niin vilkkaasti, että aivan ilmeisesti Suomessa on sentään tuulivoimaa säädetty alaspäin melkoisesti (hullua tuottaa tappiolla, kun ruotsalaiset maksavat jonkin verran, jos heidän sähköään suostutaan käyttämään), https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/. Ruotsalaiset ovat ilmeisesti tehneet sähkösopimuksia, joiden perusteella tuulivoimaa on siellä tuotettava melkein mitä irtoaa, maksoi mitä maksoi.
Skata
Vakionaama
Antaa tuottaa vaan, markkinaehtoistahan tuo on. Sen minkä pörssisähköstä tammikuussa maksoi ”ylimääräistä” on kiva saada osittain takaisin näillä 0 / - hinnoilla. Näyttää Suomen Lapissakin olevan kelit plussalla, joten taitaa suomalaistakin vesivoimaa kohta tulla.