Vallox 145 MV sulatusongelmat

[rvn]

145 MV Turussa ja viime yönä oli pari-kolme astetta pakkasta, taitaa tuo meidän 145 toimia suht järkevästi?

Foorumikirjoitusten perusteella 145MV toimii oikein mainiosti ja tehokkaasti sinne -10 paikkeille. Rannikko-Suomessa siis oikein kelpo peli. Poikkeuksena käyttäjän 66301004 kone joka sulattelee liikoja jo aiemmin. Toissatalvena normaalitoiminta riitti Lapissakin, koska oli normaalimpaa lämpimämpi talvi. Viime talvena oli Lapissa pitkiä pakkasjaksoja ja kone hullunmyllyssä, eli sulatti yhtenään. Tällöin talon sähkönkulutus kasvaa kymmeniä prosentteja, ja se tästä se suurin haitta on ollut. Omassa koneessa ongelmat alkavat jossain -12 - -15 paikkeilla, jolloin sulatussykli nousee tarpeettoman suureksi. Tarpeeton päätelty siitä, että koneessa tai IV kanavassa ei ole yhtään jäätä (avattu ja tarkistettu) mutta kone sen kuin sulattelee.

Nyt on pakkasjaksoa, sulatuksia ja lokia pukkaa, mutta en kertakaikkiaan keksi mistä tämä päättelee sulatustarpeen, mitä pitäisi kokeilla, ja mihin suuntaan. Toistaiseksi sulatukset näyttää tarpeellisilta (en tosin ole avannut konetta), eikä kone ole nostanut tarpeettomasti kierroksia. Pakkasta ollut -11 - -15 viimeiset 12h ja 6 sulatusta. Kaikki maltillisen mittaisia 15min - 18min.

jmaja asennus vaikuttaa erittäin järkevältä. Harmi vaan, että näin jälkikäteen vaikuttaa työläältä tehdä. Ehdotuksia otetaan vastaan miten saisi tulon esilämmityksen (suodattimineen) järkevästi tehtyä jo valmiiseen taloon jossa maalämmitys. IV kone ja maalämpökone eri rakennuksissa.

 

[rvn]

Tuossa vielä jos joku haluaa ihmetellä. Ulkona 88 RH%, sisällä 25 RH%. Ylhäältä: sisäilma, tuloilma, tulo kennosta, jäteilma, ulkoilma.

Puhaltimet (sininen poisto, violetti tulo)

Kai se pitää kamera tonne koneen syöveriin viritellä jossain vaiheessa. Nämä sulatukset siis vielä hyväksyttäviä. Hullunmyllyä odotellessa olisi kiva ymmärtää milloin kone lähtee sulattamaan.

 

[jmaja]

Olikos @rvn kosteusanturi Valloxissa? Mahtaakohan se käyttää sitäkin sulatuksien arviointiin. Ainakin pitää osata ilmankin, kun tuo tuli vasta keväällä vakiovarusteeksi.

Ilman sitä Vallox ei tiedä mitään muuta kuin lämpötilat ja puhallinasetukset. Muutahan se ei mittaa. Niistähän sen on siis pakko päätellä. Tuossa tulo kennosta tippuu, mikä on selkeä merkki lämmönsiirron huonontumisesta eli kennon päällä lienee jäätä.

Tietysti ulkolämpötilan on oltava pakkasen puolella, jotta voi jäätyä.

Monella muulla ei kai näy noin selvää tiputusta tulo kennosta, mutta silti sulatetaan.

Sitten onkin vaikeampi kysymys mitä Vallox itse asiassa seuraa. Sehän ei tiedä edes ilmamääriä tai niiden suhteita eikä aina kosteutta, joten sen on vaikea laskea mikä tulo kennosta tai jäteilma pitäisi olla. Luultavasti se siis seuraa niiden muutosta.

Kosteudesta voisi laskea kastepisteen, jolloin tietää, että sitä korkeammilla jäteilman lämpötiloilla ei jäätä voi kennoon tulla. Joku asteen parin marginaali tuossa on oltava.

Kovemmilla pakkasilla mennee yleensä alle kastepisteen.

 

[rvn]

Valloxissa on sisäilman kosteuden mittaamiseen anturi. Ulkokosteus haetaan samaan minuutin välein tallentavaan lokiin ilmatieteenlaitoksen läheiseltä mittauspisteeltä. Molemmat vielä tarkistettu ruuvitagilla, eli ovat lähelle oikeita (oletuksena, että ruuvitagi mittaa oikein). Kastepisteitä olen tässä pyöritellyt ja lämpötilan gradienttia kennon sisällä, mutta se taitaa olla niin, että tuota sulatuksen liipaisua ei tiedä kukaan muu kuin Vallox. Ongelmaa ei voi kovin hyvin ratkaista (paitsi sattumalla) jos ei ole tietoa miksi sulatus lähtee päälle.

Mulla sisäilman kastepiste noin 1C. Sulatus lähtee kun kennosta tuleva ilma on 14.5C. Kennoon tulo on -15C.

Tämähän sulattaa välillä vaikka jäteilma on plussalla, joten joku älykkyys tässä on missä se osaa huomioida myös ulkoilman.

 

[puuteknikko]

Ulkoilman lämpötilaan ja sisäilman kosteuteen ne Valloxin säätösliderit ainakin viittaa, eli joku kaava niiden hyödyntämiseen on olemassa. Sen lisäksi lienee kennosta tulevan ilman lämpötila mukana, koska itselläkin se on normaalissa tilanteessa yleensä alkanut valumaan alemmas kennon jäätyessä ja lopulta lähtee sulatus käyntiin. Olisko sitten joku tuon kennosta tulevan ilman ja ulkoilman välinen suhde riippuen sisäilman kosteudesta?

 

[jmaja]

Tuo LTO ja MLP eri rakennuksissa tekee kyllä esilämmityksestä kovin haasteellisen. Pitäisi tietysti vetää putket, jotta saa maaviinan tuollakin kiertämään. Tuskin on mielekästä tuo + kenno + pumppu + rele + magneettiventtiili + sähkö ja maaviinakytkennät. Teettämällä varmasti yli 2 tonnia ja itse tehdenkin mennee yli tonnin ellei saa kennoa ja muita osia halvalla.

Sitten pitää vielä tarkastella riittääkö kaivo tuolle.

Rahallisesti suunnilleen saman saa kytkemällä vastukset pois LTO:sta. Tulee tietysti varsin kylmää välillä. Lievempi vaihtoehto on laskea reilusti tuloilman asetusta.

 

[jmaja]

Ulkoilman lämpötilaan ja sisäilman kosteuteen ne Valloxin säätösliderit ainakin viittaa, eli joku kaava niiden hyödyntämiseen on olemassa.

Ei välttämättä kosteusanturiin kuitenkaan. Sehän on kuitenkin vielä aika harvinainen varuste laitekannassa ja anturin käyttö kai pääosin ilmanvaihdon tehostamiseksi suihkun tms. ajaksi.

Ainakin sulatuksen pitää myös toimia ilman kosteusanturia.

Voihan tuo säätö olla vain joku kosteusindeksi kaavassa.

 

[puuteknikko]

Ok, oletin, että kosteusanturi on ollut jo pidempään ja että CO2 tuli uutena mukaan vakiovarusteeksi toissa vuonna.

 

[Mikki]

Tuo LTO ja MLP eri rakennuksissa tekee kyllä esilämmityksestä kovin haasteellisen.

Riippuu vähän. Esilämmityspiiriin voi kaivaa maahan lapiolla jos ei tontti kalliota ole. Minä kaivoin 100m putken sillein maahan.

Vähän pidempi saisi olla mutta en tuokaan hyödytön ole.

 

[jmaja]

Vähän pidempi saisi olla mutta en tuokaan hyödytön ole.

Lapissa saa kaivaa aika syvälle ja pakkasta on sen verran pitkään ja paljon, ettei taida 100 m paljoa lohduttaa ja on jo kova homma kaivaa ilman kunnon konetta.

Milläs sinä kaivoitkaan? Minä kaivoin syksyllä 70 m 80 cm syvää ojaa yhdelle putkelle ja oli siinäkin jo hommaa. Pieni Avant ja ketjukaivuri oli apuna.

 

[Mikki]

Lapiolla kaivoin. Silttimoreenimaahan.

Mutta kannattaa lapissakin se muistaa että esilämmityspatterille maapiiri on vähön eri juttu kuin MLPlle.

Karkeasti sanoen hyötyä saisi maan pinnalle vedetystäkin putkesta jos päällä on metri lunta ja raitisilma on -30C. Siellä hangen pohjalla ei varmasti ole -30C

 

[raippa]

Vielä ei ole sulatuksen salat auenneet, mutta kovin looginen se ei ole. Esim. äsken laite lähti sulatukselle, vaikka poiston laskennallinen hyötysuhde oli vielä 83.82 %.

Haasteita näyttää tekevän nopeasti laskeva ulkolämpötila ja tietenkin äkillinen kosteuden nousu (sauna/suihku). Silloin tuo 15min sulatusaika ei enää riitä ja joka sulatuksen jälkeen tulo LTO:sta on entistäkin alempi. Lopuksi kone vetää sitten hepulit.

Sulatukset kestävät ainakin itsellä tarkalleen tuon 15 min (pl. hepulit).

 

[jmaja]

Valloxin MySelecta laskurilla voi katsoa mitä he laskevat vastuskäytöksi eri asetuksilla. Sodankylässä 80 l/s IV-määrällä väittävät vastuksia tarvittavan 10 C tuloilmalla 546 kWh, 15 C 1071 kWh, 18 C 2044 kWh ja 20 C 3341 kWh. Paljonkos menee onko tietoa?

Tuon pari tuhatta kWh saanee vielä lyhyelläkin maapiirillä. Mutta jos yrittää nostaa kennolle tulevan ilman lähelle nollaa koko talveksi menee jo paljon enemmän.

 

[Mikki]

Mutta LTO kanssa tarve lämmön nostolle on tasolle, missä se pärjäisi aina ilman vastuksia. Ja mielellään tietty vähin sulatuksin eli unelmatilanne olisi tietty raitisilma plussalle.

Minun maapiirillä ja noin 50l/s meni viime talvena tuloilma alimmillaan -8C kun ulkoilma oli -24C. Tällä piirillä hyvä LTO menisi jo melkein ilman vastuksia. Pyöriväkennoinen aika varmasti kokonaan vastuksitta.

Sinulla jmaja ei kyllä ilmanvaihto tule energiaa juuri viemään 145 MVllä. Tuollainen +6C vesi tekee höbää tuloilmalle... Noussee nollaan kaikilla pakkasilla.

 

[jmaja]

Minun maapiirillä ja noin 50l/s meni viime talvena tuloilma alimmillaan -8C kun ulkoilma oli -24C.

Luulisi IV-määrän olevan selvästi suurempi, kun ollaan 145 MV-ketjussa. Lapissa maapiiri kylmempi ja kylmenee, kun sieltä joudutaan tehoa ottamaan kuukausia. Mutta ilmeisesti jo -10 C riittäisi sulatusten pitämiseen kohtuudessa. Pitää vaan laittaa jykevämpi seos, jottei jäädy.

Sinulla jmaja ei kyllä ilmanvaihto tule energiaa juuri viemään 145 MVllä. Tuollainen +6C vesi tekee höbää tuloilmalle... Noussee nollaan kaikilla pakkasilla.

Joo katsotaan sitten joskus kun tuo on käytössä. Jonkinlaista optimointia pitää tehdä missä lämmössä ja millä teholla tuon käytön aloittaa. Tuo on MLP:lle menevässä linjassa, joten hiukan tiputtaa sen saamaa keruuta.

 

[Mikki]

Luulisi IV-määrän olevan selvästi suurempi, kun ollaan 145 MV-ketjussa. Lapissa maapiiri kylmempi ja kylmenee, kun sieltä joudutaan tehoa ottamaan kuukausia. Mutta ilmeisesti jo -10 C riittäisi sulatusten pitämiseen kohtuudessa. Pitää vaan laittaa jykevämpi seos, jottei jäädy.

Kyllä kyllä... Mutta minulla on vain 25mm putkikin. Sitä vai yritin sanoa että aika lyhyelläkin piirillä saa pakkasesta terävimmän kärjen pois ja se ei välttämättä ole mahdoton asentaa jälkeenpäinkin. 40-50cm syvyyttä riittää jos ei hurjia tehoja halaja.

Sanotaan 150m ja 32mm putkea voisi olla aika hyvä 145MV esipiiriksi ja tarkoitus ei siis olisi nollaan nostaa vaan niin ettei mene -10C alle.

 

[jmaja]

40-50cm syvyyttä riittää jos ei hurjia tehoja halaja.

Mitenköhän tuo toimii? Lapissa routa menee vuosittain tuota reilusti syvemmälle. Täällä etelässä ei ehkä mennyt viime talvenekaan noin syvälle. Ainakin kun kaivelin osan tuosta ojasta keväällä oli routaa vain 10-20 cm luokkaa.

Ainakin MLP:n maapiirien toiminta käsittääkseni perustuu paljolti siihen, että routiminen vaatii paljon energiaa eli routarajan alle asennetun putkiston ympäriltä maa ei helpolla mene pakkasen puolelle.

Jos maa on jo jäässä, se viilenee paljon helpommin lisää veden sulamislämmön jo mentyä. Märässä maassa toki jää johtaa erinomaisesti lämpöä.

 

[Mikki]

Tuo 40cm syvällä olevan esilämmityspiirin lämpö tuskin paljon pakkaselle menisi edes lapissa kun lumikerros eristää päällä.

Ja vaikka se pikkuisen miinuksella olisi niin eihän se toimintaa estä... Raikas ulkoilma kun törmää 20-25C lämpimämpään nesteeseen niin toimiihan se.

Etelärannikolla routa ei ihan virallisestikkaan mene käytånnössä koskaan edes 20cm syvyydelle. Siihen nähden eristeteollisuus on hyvin lobannut routaeristysvaatimukset.

Vähän sivuraide tämä... 145MV sulatuslogiikka se isompi mysteeri on.

 

[jarkko_h]

Lapissakin on talvia, jolloin lumi ei ehdi tulla eristämään. Sateinen syksy ja siihen päälle kiperät pakkaset ja myöhään tulevat lumet. Naapurissa kallistui tolla yksi vähäluminen talvi. Routaa oli savimaalla tuona talvena reilusti yli metriin. Yksi uusi terassikin oli liikkunut vaikka anturat jossain 120...140 cm:ssä.

En kyllä napapiirin pohjoispuolella virittelis mitään savimaahan, ainakaan jos asuu jokialueiden lähellä. Jossain hiekkamaalla routa ei kovin syvään sielläkään tosin mene. Mökkimme on hiekkamaalla ja koti oli joskus tuolla seudulla savimaalla. Ero on valtava routimisessa. Myös talvien välillä on isot erot.

 

[jmaja]

Etelärannikolla routa ei ihan virallisestikkaan mene käytånnössä koskaan edes 20cm syvyydelle.

Tuoltahan noita löytää: http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/paasivu/FIN/2020/Routa/Routa.htm

Ei ollut kummoista routaa viime vuonna Kaisaniemessä eikä Lapissa. Jälkimmäisessäkin pääosin alle puoli metriä. Riippuu paljon maalajista. Suo ei juuri roudi.

Ennätykset 1980-2010 kuitenkin aika reippaita. Lapissa lähemmäs 2 m ja Kaisaniemessäkin 60 cm.

Täällä olevassa kartassa sitten mainitaan aivan eteläänkin 1,9 m! https://www.rakentaja.fi/artikkelit/375/terveella_talolla_kuivat.htm

 

[Mikki]

Tuo etelän 1,9 metriä on aivan huuhaata... "Etelän" raja pitää laittaa Kittilän korkeudelle, että se 190cm voisi tulla kerran 50 vuodessa. Tosin sielläkään ei ole ollut niin syvällä routa (noin 180cm ollut ennätys).

Alla kuva Hämeestä... jossa 50 vuoden aikana on ollut metrin maksimirouta. Toisin sanoen siis... joku 40-50cm syvyydessä oleva maapiiri toimii sangen hyvin koko Suomessa tuloilman esilämmityksessä, etenkin jos tontti ei ole savea.

'

 

[rvn]

@raippa epäilen, että koneessasi ei sähkövastusten teho riitä, tai on muuta talokohtaista säätöä tarvitsevaa korjaamista. Luin eilen Valloxin manuaalit läpikotaisin ja sulatuksen aikana puhaltimen kierroksia säädetään jos haluttua lämpötilaa ei saavuteta. Kaikilla muilla tällä foorumilla se lämpötila saavutetaan lähes kaikissa sulatuksissa. Esimerkiksi oman koneeni satunnaiset tehostukset hyväksyttäneen, sillä niitä on pari kertaa vuodessa. Muutoin ei ole poiston tehostuksen tarvetta. Tässä vielä yhdestä webohjeesta pätkä

Ohitus-tilassa sähkövastus lämmittää ulkoa tulevaa kylmää ilmaa sulatusjakson ajan haluttuun lämpötilaan. Jos haluttu lämpötila on korkea ulkoilman lämpötilaan nähden, kone pienentää tulo- ja poistoilmavirtoja halutun tuloilman lämpötilan saavuttamiseksi.

Ohje tuttuun tyyliin tulkinnanvarainen, mutta luen sen niin, että tuloa pienennetään ja poistoa suurennetaan, jotta päästään haluttuun lämpötilaan. Tuossa tosin lukee, että poistoa pienennetään, mutta sitähän ei poistossa koskaan tapahdu, vaan poisto aina suurenee (aiheesta on lokia vähintään tarpeeksi). Minulla riittää sulatuksessa hyvin maltilliset puhaltimen kierrosten muutokset -15 keleihin asti.

Aiemmilla softaversioillahan se poiston tehostus hirtti kiinni, joten se oli selvä vika, mutta sitä ei ole enää tapahtunut.

Väliaikapäivityksenä, että avasin oman koneen sulatuksen jälkeen ja kenno oli sula. Jäätä oli poistokanavassa koneen sisällä, joten pistin eristeet takaisin tuloilmasuodattimen yläpuolelle ja 4h päästä kun avasin uudelleen, niin jäät oli pois. Sulatuksen RH% arvoa tässä olen tiputellut pykälä/päivä tahtia mutta mitään tolkkua ei ainakaan lokeista ota, että miten se vaikuttaa.

 

[puuteknikko]

Omassa koneessa viime talven lokituksien pohjalta poiston kierrokset nousi selvästi parin-kolmen ekan minuutin ajaksi sulatuksen alkaessa ja molemmat puhaltimet tippui sitten sinne 1/3-1/2 -tasolle sen jälkeen. Ihan ekoissa v2.x-versiossa pudotus oli isompi kuin näissä tuoreemmissa.

 

[raippa]

@raippa epäilen, että koneessasi ei sähkövastusten teho riitä, tai on muuta talokohtaista säätöä tarvitsevaa korjaamista. Luin eilen Valloxin manuaalit läpikotaisin ja sulatuksen aikana puhaltimen kierroksia säädetään jos haluttua lämpötilaa ei saavuteta. Kaikilla muilla tällä foorumilla se lämpötila saavutetaan lähes kaikissa sulatuksissa. Esimerkiksi oman koneeni satunnaiset tehostukset hyväksyttäneen, sillä niitä on pari kertaa vuodessa. Muutoin ei ole poiston tehostuksen tarvetta. Tässä vielä yhdestä webohjeesta pätkä

Ohje tuttuun tyyliin tulkinnanvarainen, mutta luen sen niin, että tuloa pienennetään ja poistoa suurennetaan, jotta päästään haluttuun lämpötilaan. Tuossa tosin lukee, että poistoa pienennetään, mutta sitähän ei poistossa koskaan tapahdu, vaan poisto aina suurenee (aiheesta on lokia vähintään tarpeeksi). Minulla riittää sulatuksessa hyvin maltilliset puhaltimen kierrosten muutokset -15 keleihin asti.

Aiemmilla softaversioillahan se poiston tehostus hirtti kiinni, joten se oli selvä vika, mutta sitä ei ole enää tapahtunut.

Väliaikapäivityksenä, että avasin oman koneen sulatuksen jälkeen ja kenno oli sula. Jäätä oli poistokanavassa koneen sisällä, joten pistin eristeet takaisin tuloilmasuodattimen yläpuolelle ja 4h päästä kun avasin uudelleen, niin jäät oli pois. Sulatuksen RH% arvoa tässä olen tiputellut pykälä/päivä tahtia mutta mitään tolkkua ei ainakaan lokeista ota, että miten se vaikuttaa.

Lisälämmitysvastus on ollut tosiaan poissa päältä, mutta laitoin sen alkuviikosta takaisin käyttöön. Pitääpä seurailla, että onko sillä vaikutusta noihin "hepuileihin".

Tein myös lisäeristystä IV-kanaviin, ja nyt poistoilma näyttää pysyvän tuossa 20 C nurkilla.

 

[rvn]

Omassa koneessa viime talven lokituksien pohjalta poiston kierrokset nousi selvästi parin-kolmen ekan minuutin ajaksi sulatuksen alkaessa ja molemmat puhaltimet tippui sitten sinne 1/3-1/2 -tasolle sen jälkeen. Ihan ekoissa v2.x-versiossa pudotus oli isompi kuin näissä tuoreemmissa.

Ei ole minulla tänä talvena näkynyt vastaavaa uusimmalla ohjelmistoversiolla. Viime talvena ei ollut puhaltimien kierrosluvut lokituksessa, joten siitä en osaa sanoa.

Tässä tyypilliset sulatukset joissa poistoa tehostetaan ensin 950 rpm -> 1200 rpm ja sieltä lasketellaan sitten alemmas (pakkasta noin -15, sähkövastukset käytössä). Useampi sulatus:

Yksi sulatus tarkemmin:

 

[rvn]

@raippa puritko konetta vai millä konsteilla sait tuloilmaputken eristettyä?

 

[puuteknikko]

Valloxilta sain lähinnä tietoa, että puhallinnopeutta pudotetaan jos vastus ei ole käytössä, koska lämpötila sitten putoaa. No, omassa kotilämpökoneessa se on aika hölmöläisen hommaa vesipatterin takia. Kokeilin pitää vastusta huoltotilan kautta päällä jonkin aikaa ja varsinaiseen lämmitysilmaan sen vaikutus oli melko lailla mitätön. Kilowatin vei sähköä, eli ainakin toimii.

Yritän nyt vielä jatkaa keskustelua heidän kanssaan, koska logiikassa on ihan selkeästi aukkoja. Viime talvelta löysin pahimmillaan tilanteita, joissa sulatusta oli tehty tunnin ajan noin 90-150 rpm puhallinnopeuksilla. Ei ole ihme jos kestää, normaalit nopeudet meidän säädöillä on kuitenkin 900-1200 rpm. Toissa talvelta löysin vain sulatuksia, jotka oli kestäneet Valloxin datan pohjalta 10-30 minuuttia.

 

[raippa]

@raippa puritko konetta vai millä konsteilla sait tuloilmaputken eristettyä?

Ei kun puhaltelin lisää villaa yläpohjaan putkien päälle.

Nyt ajettu viikon verran tuolla Kennon tyyppi "Muovi" -asetuksilla. Tässä -10 C ulkolämpötilalla sulatusten väli 1,5-2h ja tuossa -15 C korvilla alkaa tihenemään lähelle tuntia.

Kaikki sulatukset ovat tähän mennessä kestäneet tasan tuon 15 minuuttia. Ja tosiaan sulatuksen aluksi puhaltimien kierrokset nousevat pariksi minuutiksi ja sitten laskevat hieman alle säätöarvon. Tänään keskilämpötila -11.2 °C ja sulatuksia tähän mennessä (18h) 9 kpl. Poiston keskihyötysuhde 73.72 %. Sähköä kulunut 6.37 kWh.

 

[Terox]

Terve vaan kaikille, täytyi tänne oikein rekisteröityä kun on mielenkiintoista keskustelua. Remontoimme tänä vuonna vanhan 80-luvun alun omakotitalon varsin laajasti ja rakensin sinne koneellisen tulon ja poiston, koneeksi valikoitui Valloxin 145 MV. Tämän vuoden syyskuun alusta pääsimme muuttamaan, joten kovin pitkää kokemusta ei keväällä hankitusta laitteesta vielä toki ole kertynyt. Talo sijaitsee pohjois-Kirkkonummella, eli suomen mittakaavassa leudossa ympäristössä.

Itse olen ottanut koneen käyttöön eikä ilmamääriä yms. ole vielä mitattu eikä venttiilejä säädetty. Tarkoitus on ottaa joku mittaamaan ja säätämään, sillä kohteen tunteva putkari joka käyttövesiputket veti, ei oikein tunnu kerkiävän tämän IV-pariin.

Lähinnähän tässä itseä nyt kiinnostaa että olenko saanut talon sopivasti alipaineiseksi omin avuin. Tätä keskustelujen perusteella pystyy aika hyvin arvioimaan noiden lämpötilojen suhteella, eli vertaamalla poisto- ja jäteilman lämpötilaeroa ulkoilman ja tuloilman lämpötilaeroon. Ongelmana vain on se, että koneen perusnäkymässä tuloilman lämpötila on selvästikin lämmitysvastusten jälkeinen lukema, josta ei tässä mielessä voi mitään päätellä. Huoltovalikosta löytyy myös tuloilma LTO-kennosta lukema, mutta sitä en saa näkymään tuolta MyVallox Cloud:n käppyräkuvaajasta, vaan siellä on vain se tuloilma vastuksen jälkeen.

Esimerkiksi jäsen rvn kuitenkin saa jotenkin tuon tuloilma LTO:sta käppyränkin näkymään, mitenhän se tapahtuu?

Entä onko jotain nyrkkisääntöä kuinka iso ero tulisi noilla poisto/jäteilma ja ulko/tuloilma suhteilla olla, jotta talon voisi katsoa olevan riittävän alipaineinen? Tällä hetkellä esimerkiksi poisto 19C/jäte 2C = 17 C ero ja ulkoilma -7C/tulo LTO 17 C = 24 C. Kaiketi siis poistoilmamäärä on nyt reippaasti tuloilmamäärää suurempi, kun tuloilma lämpenee noin paljon ennemmän. Mutta mikä olisi sellainen karkeasti tavoiteltava erotus noille? Tällä hetkellä poistoa voisi varmaan hieman pienentää?

Hiilidioksidi harvoin nousee yli 800 ppm, ja ilma yleisesti arvioiden tuntuu raikkaalta, joten varmasti poistoa sen perusteella voisi hieman pienentää?

 

[raippa]

Poistoilman lämpötilalla ei näytä olevan pahemmin merkitystä sulatusten toimintaan. Eilisestä asti poistoilma 22-23 C, mutta kone haluaa sulatella n. 40 min välein vaikka poistoilman hyötysuhde on sulatuksen alkaessa yli 80 %. Näköjään tuo -15 C on se maaginen raja, jonka jälkeen kone ei enää osaa päätellä sulatuksen tarvetta oikein. Onneksi sulatusjaksot kestävät vain 15 min.

 

[rvn]

Millä tavalla olet eristänyt poiston koneen sisällä? Tuossa ei näy sulatuksen aikaista poiston tiputusta joka minulla tapahtuu. Minulla ei ole nyt yhtään eristettä koneen sisäisessä sisäilman poiston putkessa ja se olisi seuraava virittelykohta. Saman olen huomannut, että poiston lämpötilalla ei juuri ole merkitystä. Tosin sen normaali vaihteluväli on verrattain pieni (21 - 23). Sen suhteellisella kosteudella sen sijaan on, ja kun kosteus nousee, niin kone lähtee sulattamaan kun kennosta tuleva ilma on vielä lämmintä. Saunoessa sulatus lähtee vaikka kennosta tulee lähes 20 asteista. Suihkun jälkeen 15 asteen tienoilla ja normaalisti 13.8 C. Sulatuksen aloituspistettä saa säädettyä sulatuksen RH arvoa muuttamalla. -5% säätö vastaa minun koneessa noin -0.5 C muutosta kennosta tulevaan ilmaan.

Minulla on -20 keleissäkin sulatusten väli nyt pysynyt tunnissa. Vuorokauden keskilämpötilalla -13 on 11 sulatusta mikä on varsin kohtuullista. Koneen hullunmyllyä ei siis ole näkynyt vaikka mitään poppaskonsteja en ole tehnyt.

@Terox lokitus vaatii, että tallennat suoraan laitteesta lokit talteen. Minulla pyörii Dockerissa openhab. Siinä on ValloxMV binding jolla saa vaikka mitä talteen. Muitakin vaihtoehtoja on, mutta suoraan koneesta LTO:sta tuleva ilma pitää lukea, sillä Vallox ei sitä tarjoa omasta palvelustaan.

Tuossa vielä kosteus, sisälämpötila, LTO:sta tuleva lämpötila, sulatuksen pulssi ja ulkolämpötila. Kun kosteus on vakio 24 % (saunasta johtuvan piikin ulkopuolella), niin sulatus lähtee aika täsmällisesti kun kennosta tulee 13.8 C ulkolämpötilasta riippumatta.

 

[raippa]

Tuolla samalla solukumieristeteipillä olen poistoputkea eristänyt koneen sisältä. Putken takapuoli on hieman haastava ilman koneen purkamista takana olevan lämmitysvastuksen takia. Hiukan voisi vielä omasta koneesta eristystä parannella, sillä poiston lämpötila putoaa noin puoli astetta ohitusläpän ollessa auki.. kaikki lämpöenergia kennon sulatukseen

Pienensin myös tuota sulatuksen sisä %RH -arvoa 0 --> -15 ja kappas, sehän pidensi sulatusvälin 40 min --> 60 min. Liekö tähän tullut muutoksia uusimmissa päivityksissä, silla aikaisemmin näitä arvoja muuttelemalla ei tuntunut olevan mitään vaikutusta.

Täällä vuorokauden keskilämpötila tähän mennessä -15.5 °C ja sulatuksia 22 kpl x 15min = yli 5h ja poiston hyötysuhde 67.31 %.

 

[Käyttäjänimi]

Minä myös ilmoittaudun ongelmallisten Vallox MV 145 omistajien joukkoon. Minulla alkaa välillä sulatustoiminto hulluttelemaan kunnolla, ja se sahaa tuntitolkulla päälle, pois, päälle,pois. Ikävin juttu on se, ettei pysty pitämään takassa tulta. Taloon iskee sellainen alipaine kun sulatus lyö päälle, että takka sammu laakista, ja vetää kauhean savupommin taloon. Palohälyttimet laukee, ja kaikilla on kivaa. Hetken päästä paikalle tasoittuu, ja takka palaa taas, vaikka sulatus on päällä.

Olin viime talvena yhteydessä Valloxin tekniseen tukeen, ja latasin uusimmat ajurit heidän kehotuksesta. Silloin vekotin toimi mielestäni ihan hyvin vähän aikaan, mutta näköjään sekoilut alkoivat taas.

Minä en ymmärrä käyristä mitään. IV-heppu tehnyt säätöjä, ja tulo- ja poistoputket on kaivettu villaan. "Raitisilmaputki" on vuoraamaton, ja jäteilmaputki on eristettynä jollain tapaa. Jäteilmaputki poistoo talon päädystä, ei siis katosta. Jäteilmaputkessa on 90 asteinen mutka noin 1,5 metriä IV-koneen jälkeen, josta sitten menee pihalle.

Edit: Löytyihän se verkkosieppaus, sai kuvankin laitettua

 

[Mikki]

Kun takkaa polttaa niin korvausilmaa tarvitaan reilusti. ikkunaa auki ellei muuta väylää ulos ole.

Mutta olkaa sitkeitä valittamisessa. Ei nuo tolkullisia sulatusmääriä ole jos nuo hepulit on toistuvia.

 

[Käyttäjänimi]

Juu, takka palaa todella hyvin normitilanteessa, mutta, sulatustoiminnon kytkeytyessä tapahtuu jokin melkoinen painemuutos, ja se tosiaan tukahduttaa tulen parissa sekunnissa, ja sitten takasta oikein puskee sellainen savupilvi helvetistä, ja piipaaminen alkaa. Täytyy vissiin vaan jatkaa pommittamista taas.

Ovatko nuo käyrät muuten sopusuhteessa teidän tietävien mielestä? Minulle eivät kerro mitään. Pieni alipaine pitäisi olla, mutta minä en noista tiedä. Rakensin talon, ja asensin vehkeet ja vempeleet, mutta jätin säätämiset ammattilaisille.

 

[rvn]

Sulatusasetukset vakiot (RH % 0 ja lämpötila 20), sulatustapa kennon ohitus, sähkövastukset päällä ja kennon tyyppi alumiini? Kaikki löytyy ammattilaisasetusten alta Valloxin pilvipalvelusta.

Tuossa on kyllä jonkin sortin ennätys jos -5 keleillä hirttää sulatus kiinni. Asetuksia muuttamalla saanee kuntoon.

Edit. Näyttää hepulit ja monet muut sulatukset lähteneen jäteilman rajusta tiputuksesta. Mikä sen aiheuttaa? Kenno ankkajäähän? Liesituuletin? Muu iso alipaine?

Edit2. Onhan sille takalle korvausilma? Sehän tekee alipainee joka näkyy käppyröissä -> sulatus päälle -> jne

 

[puuteknikko]

Aiemmin kirjoitellun perusteella voisi olla kokeilemisen arvoista pudottaa sitä RH%-arvoa vaikka 10-15 pykälää alemmas jos se on nyt oletuksella.

 

[rvn]

Sitä tuosta on paha sanoa sillä Vallox ei jostain kumman syystä tarjoa palvelussaa LTO kennosta tulon lämpötilaa. Tuo arvo vaikuttaa siihen ja milloin sulatus lähtee. Tuossa se on lähtenyt jäteilman tipahtamisesta. Senkin osalta kennosta tulossa näkyisi selvemmin mitä tapahtuu. Tässä liesituuletin ykkösteholle päivällisen valmistamisen ajan. LTO kennosta tulo tipahtaa välittömästi asteen. Jäteilma tipahtaa puoli astetta.

Nyt kun tuossa näkyy parin kolmen asteen tipahdus jäteilmassa, niin voisi olettaa, että LTO kennosta tulo kyntää sellaisiin pohjalukemiin ettei siinä mikään RH% säätö auta.

 

[puuteknikko]

Eikö tuo "Tuloilma" ole sama kuin kennosta tulevan ilman lämpötila?
Muoks: vai onko se lämpötila jälkilämmitysvastuksen jälkeen?

 

[rvn]

Ei. Tuloilma on sähkövastusten jälkeen. Eli mitä pusketaan sisälle. Kennosta tulo on ennen vastuksia, eli mitä lämmöntalteenotosta tulee. Se kun tippuu (kenno jäähtyy/jäätyy), niin sulatus lähtee. Tässä tuloilma oranssilla ja kennosta tulo violetti. Tuossa näkyy myös liesituulettimesta aiheutunut kennon tulon tiputus. Sulatus lähtee minun asetuksilla kun kennosta tulo on noin 13.8 C. Melkein tuossa liesituuletin liipaisi sen käyntiin.