Jos omakotitaloon tulee kiinteä internet-yhteys vaikka valokaapelilla, niin sehän yhteys pitää jakaa siitä kuitumuunninlaitteelta eteenpäin asunnossa.
Sen perään kannattaa laittaa reitittävä wifi-reititin reittävässä toimintatilassa. Silloin se pysäyttää kaikki ulkoapäin internetistä kotiin tulevat ei-toivottavat hakkeroinnit suoraan jo siihen NAT-ominaisuuteen.
Tuo NAT riittää "palomuuriksi" varmaan 99+ prosentilla kotitalouksista. Siihen pitää erikseen avata niitä haluttuja portteja jos haluaa että kotiverkossa oleviin vehkeisiin pääsee käsiksi avoimesta internetistä. Normikäyttäjälle ihan hepraa tuollaiset ja kiinteät sisäverkon osoitteet halutuille laitteille määritellä samalla ja porttiohjaussäännöt. Eli ne eivät vahingossa mene päälle ja jos ei ymmärrä mitä on tulee tehdä, niin kannattaa jättää väliin ja perehtyä asiaan sitä ennen kuin alkaa säheltämään niiden kanssa.
Tuo kiinteän nettikaapelin päähän tuleva Wifi-reititin tarjoaa netin siitä langattomasti noin 10-15 metrin matkalle. Riippuu seinämateriaaleista ja niin edelleen minne saakka se kantaa ja antaa riittävän nettinopeuden.
Yleensä Wifi-reitittimeen saa kiinni 3-4 laitetta sisäverkkoon sen LAN-portteihin. WAN portti taas kytketään siihen internetin suuntaan olevaan kaapeliin ja kuitumuuntimeen.
Jos lisää tarvii portteja liittääkseen laitteeseen useamman nettilaitteen kaapelilla, niin gigainen kytkin on siihen suositeltava. Vaikka joku 8 porttinen, jolla yksi reitittimen LAN portista lähtevä kaapeli voidaan haaroittaa 7 muulle sisäverkon nettivehkeelle.
Toki 2,5 ja 10 gigainen kytkin on vielä parempi teknisesti, mutta hinta on niillä sellainen että saa olla todellinen harrastaja että tässä vaiheessa niihin investoi. Ne gigaiset kytkimet voi sitten uusia helposti nopeammaksi kun niiden hinnat laskevat tai tulee tarvetta suuremmilla nopeuksille kuin se yksi gigabitti sekunnissa. Se gigabitti on "1000 megaa" jos megat on helpompi hahmottaa.
Kytkimessä voi olla myös vaikka 48 porttia tai enemmänkin, mutta hinta taas on sellainen niillä että ei kannata turhaan ostaa paljon isompaa kytkintä kuin tarvetta on kaiken varalta. Toki hyvä muutama paikka olla kytkimessä vapaana, että on sitten mihin liittää niitä uusia vehkeitä myöhemmin.
MESH wifi-tukiasemilla sen netin voi jakaa langattomasti eri puolille taloa kun sijoittaa niitä MESH vehkeitä niihin kohti missä se Wifi-signaalivoimakkuus ja nopeus on alkamassa laskea vauhdilla. Se sitten ottaa sen signaalin vastaan ja jakaa sen taas eteenpäin ja toimittaa nettiliikenteen myös päinvastaiseen suuntaan. Sitten taas uusi MESH laite siihen jossa se signaali taas alkaa heikentyä.
Ongelma noissa MESH vehkeissä on erityisesti siinä, että samoilla Wifi 2,4, 5 ja 6 GHz taajuuksilla ne toimivat yhteydessä keskenään kuin käyttäjän päätelaitteekin ja syövät samaa langatonta radiokaistaa. Mitä useampi MESH laite peräkkäin, niin sitä enemmän se netti hidastuu.
Parasta olisi vetää omakotitaloon vaikka muutama verkkokaapeli langallisesti eri puolille taloa siitä pisteestä, jonne se kiinteä yhteys tulee siitä wifi-reitittimeltä. Esimerkiksi CAT8 verkkokaapeli maksaa noin 100 euroa per 100 metriä verkkokaapelia vaikka Saksan Amazonista tilaamalla. Se kaapeli mahdollistaa jo 25-40 gigabittiä sekunnissa nopeudet 30 metrin kaapelipituuteen saakka ja pidemmillä kaapeleilla sitten hitaampaa kyytiä. Niiden kaapelien toiseen päähän sitten vaikka 1-2 kappaletta Wifi-tukiasemia perään. Silloin se wifi-tukiasema toimii siinä vain tyhmänä kaapelin langattomana jatkeena. (Toki tuollainen CAT8 kaapeli ei sen nopeampaa nettiä tarjoa kuin päätelaite sen kaapelin päissä. Jos on se on 1 gigainen, niin nopeus rajoittuu siihen. Mutta se päätelaite kaapelin päässä on helppo aikanaan päivittää tarvittaessa vaikka 2,5, 10, tai 25 tai 40 gigaiseksi jos moisia nopeuksia joskus tulevaisuudessa tarvii.)
Saa todella paljon paremmat nettinopeudet koko omakotitaloon noilla muutamalla verkkokaapelin vedolla verrattuna langattomiin MESH-systeemeihin. Ja toimintavarmuus on paljon parempi. Kaapelin voi vetää usein vaikka talon alapohjassa tai yläpohjassa tai mitä kautta sen ikinä keksiikin vetää.
(Toki samat verkkokaapelit ovat hyviä myös vaikka kivisessä kerrostalossa tai rivitalossa, mutta siinä voi olla melkoinen homma niitä saada siististi vedettyä.)
Wifi-reittimet toimivat usein myös reittimen lisäksi tukiasema-tilassa sillattuna. Sieltä jostain sen valikoista se valitaa, että reititin tila (routed) tai tukiasematila (bridge). Ensimmäinen laite vaikka valokuitumuuntimen perässä pitää olla reititin siis. Siinä saa samalla sen NAT-palomuurin siihen yhteyteen. Wifi-reititin käy tuohon hyvin.
Sitten sen perään ne Wifi-vehkeet kytketään johdolla kiinni silta, bridge tai tukiasema tilassa. Samaa tarkoittaa kaikki nuo sanat. Silloin siinä ei ole käytössä sitä palomuuria ja NAT juttua. Kahta NAT laitetta ei saa olla peräkkäin NAT tilassa kun se aiheuttaa todella paljon monenlaisia ongelmia. Voi toimia aikansa ongelmitta tai voi aiheuttaa kummallisia ongelmia ajoittain tai sitten voi olla toimimatta kokonaan. Eli vain yksi wifi-laite kiinteän internet-kaapelin päässä reittittävässä tilassa NAT:illa ja muut wifi-vehkeet sitten sisäverkossa sen perässä silta-tai tukiasematilassa.
Wifi6 tukiasema-reitittimet 2,4 ja 5 Ghz taajuuksilla ovat hyviä peruslaitteita nykyään netin jakamiseen langattomasti asunnossa. Hintaluokka niillä on siinä 40-90 euroa peruslaitteiden osalta. Nopeutta saanee parilla kolmella sellaisella tukiasemalla koko omakotitaloon sellaiset +500 "megaa" wifin kautta langattomasti. Toki jos on hitaampi nettiyhteys maksettuna vaikka valokuituun, niin sitten se nettinopeus rajoittuu siihen mistä maksaakin.
Wifi7 on sitten uudempi standardi. Ja sitten Wifi 6E. Wifi 6E mahdollistaa myös 6 Ghz taajuuden wifin käytön ja se suunnilleen tuplaa sen wifin nopeuden verrattuna 6 sarjan laitteisiin. Maksaa alkaen noin 120 euroa sellainen Wifi 6E reititin-tukiasema. Tällä viikolla jouduin sellaisen etsimään läheiselle, niin hinnan tiedän Suomessa ja EU-alueella missä ne pyörii.
Wifi7 lisää entisestään nopeuksia uusilla modulaatioilla ja muulla sen sellaisella ja mahdollistaa myös tuon 6 Ghz taajuuden wifin. On myytävänä myös Wifi7 laitteita, joista tuo 6 Ghz Wifi puuttuu.
Wifi7 reititin-tukiasema laite 6 Ghz tuella maksaa jostain 220 eurosta sinne 600+ euron luokkaan kuluttajavehkeissä.
Ei kannattane nyt omakotitaloon ostaa noita Wifi 7 laitteita ellei niille ole nyt heti välttämätöntä tarvetta ja ole omia puhelimia ja tietokone laitteita jotka tukevat sitä Wifi 7 yhteyttä. Tehokkaapi Wifi 7 laitteita kuin nyt maksavat 600 euroa saanee neljän vuoden päästä alle 100 euron hintaan.
Wifi 6E laite 6 GHZ taajuuden tuella voi olla hyvinkin perusteltu varsinkin rivitalossa tai kerrostalossa. Sen verran harvinaisia vielä ne, että ei ole naapureiden Wifin käyttö kaistaa tukkimassa ja häiriötä aiheuttamassa. Pari päivää sitten katsoin puhelimesta, niin ei yhtään ainutta 6 GHz wifi-laitetta puhelin löytänyt noin sadan asunnon kerrostalosta.
Omakotitaloissa naapureiden wifit ja niiden käyttö harvoin häiritsee tai hidastaa millään havaittavalla tavalla omaa Wifin käyttöä vaikka käytössä on vain 2,4 ja 5 Ghz taajuus. Toki ne naapureiden wifi verkkojen nimet usein näkyvät jos naapuritalo on näköyhteyden päässä, mutta niin monta kymmentä desibeliä heikommalla signaalilla kuin omista wifi-vehkeistä kotona lähtee tehoa, että sillä ei ole mitään virkaa
Kerrostalossa tai rivitalossa se naapurin Wifi-tukiasema tai reititin voi antaa paljon vahvemman signaalin kuin oman asunnon wifi-laite ja saattaa olla vielä samoilla kanaville säädetty toimimaan. Silloin se taatusti vaikuttaa omiinkin nettinopeuksiin wifissä, jos naapuri samaan aikaa katsoo vaikka jotain Netflix 4k sisältöä sillä tai lataa jotain 100 gigatavun peliä sillä netistä.