Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Liitteenä propaanin paine-lämpötila -taulukko.

Propaani näyttää antavan parhaan tuloksen sillä lämpötilavälillä, mikä itseäni eniten kiinnostaa.

Onkohan riittävän puhdasta propaania myynnissä? Tai tietenkin on, kun sitä näihin tarkoituksiin käytetään, mutta onko myynnissä niin, että olisi todellisuudessa saatavillakin?

 

[Sairaalainssi]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

OCTOPUS lämpöpumppu lattialämmitykseen?

http://www.energiknut.com/pdf/Varmepump%20-%20Broschyr.pdf

 

[Sairaalainssi]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Täällä datalehti

Octopus Energi AB Octopus Ispinnen propan 2009-05-31.pdf

http://www.tropen-con.ro/documente/Brosura-Octopus.pdf

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

EDIT: Lisätään tähän uusin versio COP laskurista. Laskuria korjattu muunmuassa aineiden teoreettisilla lämmönsitomiskyvyillä.

Koetinpa laskurisi toimintaa pikkuisen selvitellä ja meikäläiselle heräsi epäily, että laskeekohan se sittenkään oikeaa asiaa.

Eikös tuon pitäisi painesuhteen sijaan huomioida yksinkertaisesti entalpiamuutokset? Puristukseen tarvittavan sähköenergian määrähän ei ole verrannollinen painesuhteeseen silloin, kun eri aineiden puristuvuus on erilainen. Esimerkiksi propaanin arvoja huonontaa se, että propaani puristuu voimakkaasti, eli tilavuus pienenee puristettaessa enemmän, kuin monella muulla kylmäaineella mentäessä vaikkapa -20 asteesta +50 asteeseen. Isohko puristuvuus vaatii runsaasti kompuratehoa siitä huolimatta, että paineen muutos onkin kohtuullisen pieni, eli imupaine suurehko ja puristuksen loppupaine pieni.

Jos oikein ymmärrän, niin entalpiamuutos ottaa kaikki tekijät huomioon. -20 asteisen propaanin entalpia on 451,5 kJ/kg ja vastaavasti 2487 kJ/m3. +50 asteeseen puristamisen jälkeen saman propaanikaasumäärän entalpia on 2875 kJ, joten kompuralla propaanikaasukuutiota 'lämmitetään' 2875-2487 = 388 kJ energiamäärällä.

Kun sama propaanimäärä tiivistyy +50 asteiseksi nesteeksi, se vapauttaa energiaa 1309 kJ. Teoreettiseksi COP-arvoksi tulee tästä 3,37.

Tuosta sitten kompressorin tehokertoimia ym. pois.

 

[tuuma]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

EDIT: Lisätään tähän uusin versio COP laskurista. Laskuria korjattu muunmuassa aineiden teoreettisilla lämmönsitomiskyvyillä.

Koetinpa laskurisi toimintaa pikkuisen selvitellä ja meikäläiselle heräsi epäily, että laskeekohan se sittenkään oikeaa asiaa.

R417A ja käytäntö on ilmeisesti myös pielessä, paljon parempi on ollut tuotto kuin noiden tilastojen mukaan. Ei tosin täällä omalla tietämyksellä hajuakaan miksi. Unohtanut kokonaan "reklamoida"

 

[Lämmöntarjoaja]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Miten saisi sitten helpoiten ulkolämpötilan mukaan säätyvän pyyntilämpötilan?

Ajattelin helpoimmaksi jonkinlaisen ulkolämpötilan perusteella tapahtuvan varaajan anturin "huijauksen" niin että pumpun ohjausyksikkö luulee saavuttaneensa 55 asteen lämpötilan vaikka varaajassa on 35 astetta kun ulkona on -10. Sitten taas pyyntö nousee ennalleen kun ulkolämpötila nousee. Automatiikkaa siis.

En ole vain vielä keksinyt miten tuon tekisi.

Varaajan anturia ei tarvitse huijata!!! Meillä Lämpö Centerillä on valmis toimiva ratkaisu ongelmaan...http://lampocenter.com...
Tuote on LVI-Taloautomaatiojärjestelmä nimeltään LC jazz / Lc Vision. Lyhyesti kerrottuna laitetaan aktiivinen ulkoanturi mittaamaan ulkolämpötilaa ,jota seuraa Lc Jazz/ Vision. Mittaustuloksen mukaisesti laite antaa lämpöpumpun ohjaukseen "korjattua" dataa ja näin ollen saadaan varaajan lämpö nostettua pyyntilämpötilaan (55 astetta).

 

[zadah]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

EDIT: Lisätään tähän uusin versio COP laskurista. Laskuria korjattu muunmuassa aineiden teoreettisilla lämmönsitomiskyvyillä.

Koetinpa laskurisi toimintaa pikkuisen selvitellä ja meikäläiselle heräsi epäily, että laskeekohan se sittenkään oikeaa asiaa.

Eikös tuon pitäisi painesuhteen sijaan huomioida yksinkertaisesti entalpiamuutokset? Puristukseen tarvittavan sähköenergian määrähän ei ole verrannollinen painesuhteeseen silloin, kun eri aineiden puristuvuus on erilainen. Esimerkiksi propaanin arvoja huonontaa se, että propaani puristuu voimakkaasti, eli tilavuus pienenee puristettaessa enemmän, kuin monella muulla kylmäaineella mentäessä vaikkapa -20 asteesta +50 asteeseen. Isohko puristuvuus vaatii runsaasti kompuratehoa siitä huolimatta, että paineen muutos onkin kohtuullisen pieni, eli imupaine suurehko ja puristuksen loppupaine pieni.

Jos oikein ymmärrän, niin entalpiamuutos ottaa kaikki tekijät huomioon. -20 asteisen propaanin entalpia on 451,5 kJ/kg ja vastaavasti 2487 kJ/m3. +50 asteeseen puristamisen jälkeen saman propaanikaasumäärän entalpia on 2875 kJ, joten kompuralla propaanikaasukuutiota 'lämmitetään' 2875-2487 = 388 kJ energiamäärällä.

Kun sama propaanimäärä tiivistyy +50 asteiseksi nesteeksi, se vapauttaa energiaa 1309 kJ. Teoreettiseksi COP-arvoksi tulee tästä 3,37.

Tuosta sitten kompressorin tehokertoimia ym. pois.

Noilla entalpia muutoksilla laskeminen olisi ollut yksi vaihtoehto, mutta mielestäni se olisi ollut kauempana tosielämästä kuin painesuhteella laskeminen.
Kylmäaineiden erilaisten entalpia ominaisuuksien ero on hoidettu kertoimilla.

EDIT. Tuota kuvausta aineiden puristuvuudesta en nyt oikein ymmärrä ?

Tosielämässä tärkein ominaisuus on mielestäni tuo painesuhde, joka suurimmalta osaltaan määrittelee minkälaista coppia laitteesta saadaan. Sillä painesuhteen kasvaminen laskee Coppia enemmän kuin lineaarisesti.

Voit kokeilla tätä vaikkapa kellottamalla paineen nousua normaalissa paineilma kompurassa. Ensin kellotat ajan 0- 2 bar (painesuhde 3)ja sitten 0 - 5bar (painesuhde 6) ja voit huomata, että kompuran tekemä työ 0-5 bar tapauksessa ei ole kaksinkertainen verratttuna 0-2 bar tapaukseen, vaan lähemmäs 3 kertainen.

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

EDIT. Tuota kuvausta aineiden puristuvuudesta en nyt oikein ymmärrä ?

Tosielämässä tärkein ominaisuus on mielestäni tuo painesuhde, joka suurimmalta osaltaan määrittelee minkälaista coppia laitteesta saadaan. Sillä painesuhteen kasvaminen laskee Coppia enemmän kuin lineaarisesti.

Voit kokeilla tätä vaikkapa kellottamalla paineen nousua normaalissa paineilma kompurassa. Ensin kellotat ajan 0- 2 bar (painesuhde 3)ja sitten 0 - 5bar (painesuhde 6) ja voit huomata, että kompuran tekemä työ 0-5 bar tapauksessa ei ole kaksinkertainen verratttuna 0-2 bar tapaukseen, vaan lähemmäs 3 kertainen.

Puristuvuudella tarkoitan sitä, että kaasut 1 ja 2 ovat molemmat vaikkapa 2 barin paineessa ja molempien tilavuus on yksi litra. Jotta molempien paineeksi saataisiin 4 baria, saattaa aine 1 vaatia tilavuuden pienentämisen puoleen litraan, mutta aine 2 vaatiikin tilavuutta pienennettäväksi 0,4 litraan. Tällöin aine 2 vaatii enemmän kompuran tekemää työtä saman paineen saavuttamiseksi ja vastaavasti aineen 2 entalpia nousee puristuksessa enemmän.

Eli entalpiamuutos ottaa tämän ominaisuuden huomioon, kun taas painesuhde jättää huomioimatta.

Koko asia tuli mieleeni siitä, kun rupesin vertaamaan kahta hyvin samalla painealueella toimivaa kylmäainetta toisiinsa.

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

R417A ja käytäntö on ilmeisesti myös pielessä, paljon parempi on ollut tuotto kuin noiden tilastojen mukaan. Ei tosin täällä omalla tietämyksellä hajuakaan miksi.

Paas kertoin kaikelle kansalle, millaisiin tuloksiin olet päässyt. Jotenkin arvaan, että saattaapi kiinnostaa muitakin, kuin meikäläistä ;-)

 

[tuuma]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

R417A ja käytäntö on ilmeisesti myös pielessä, paljon parempi on ollut tuotto kuin noiden tilastojen mukaan. Ei tosin täällä omalla tietämyksellä hajuakaan miksi.

Paas kertoin kaikelle kansalle, millaisiin tuloksiin olet päässyt. Jotenkin arvaan, että saattaapi kiinnostaa muitakin, kuin meikäläistä ;-)

No niin, amatööri täällä vaan laukoo amatööri väittämiä Mulla on edelleen tekemättä automaattiseuranta, eli yhteys sähkömittarin ja PC:n väiltä puuttuu (Modbus langat). Ainoa mihin tuo kommenttini perustuu on tallentamaton näköhavainto

Silloin tällöin laskin ottotehon ja saadun tuoton. Ainoa mitä voin ääneen sanoa että näillä keleillä on COP n. 2,5-2,8 ja sitten noin nollakeleillä oli pikkuisen yli 2 ja sitten -10 keleillä n. 1,7 se että noilla ei tietty ole mitään tieteellistä pohjaa tekee luvut aika arvottomiksi mutta se mitä huomasin oli kuitenkin se että aika vakiona tuo COP useimmiten oli eli 2:sen ympärillä pyöri. Tämä harakanpesä ei vaan tee tuolla kakkosenkaan COP:illa yhtään mitään jos VILP:iin valuu reilu 3kW ja ulos tulee 6kW niin testit loppuu siihen, kun täällä talossa elää 4-5 muuta, joita ei tuo COP kiinnosta ollenkaan Öljypoltin viimeistään -10 asteessa on lähtenyt käymään.

Toivon että saan tuon reaaliaika COP:in kesän aikana tallentumaan automaattisesti. Kuten kaikki tiedämme niin ei tuo hetkellinenkään COP ole koko totuus mutta samalla tilastoinnilla alkaa sitten muodostumaan vuosi COP, joka on suurin haaveeni. Zadah:ille siis vielä talvi aikaa, todistaakseni että oikeassa silti oli ja mulle Tunne oikeellisuudestahan on useimmiten aina kuin tilastoitu totuus Pahoittelen Tilator, että joutunemme odottamaan ensi talveen.

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Pahoittelen Tilator, että joutunemme odottamaan ensi talveen.

Ei mitään syytä pahoitella. Aikaahan saa lisää hankkimalla uuden kalenterin.

Onkos se tuo Deron DE-23W/C, josta kokemuksesi ovat? Jos on, niin tiedätkö laitteen tarkempia speksejä?

 

[zadah]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

EDIT. Tuota kuvausta aineiden puristuvuudesta en nyt oikein ymmärrä ?

Tosielämässä tärkein ominaisuus on mielestäni tuo painesuhde, joka suurimmalta osaltaan määrittelee minkälaista coppia laitteesta saadaan. Sillä painesuhteen kasvaminen laskee Coppia enemmän kuin lineaarisesti.

Voit kokeilla tätä vaikkapa kellottamalla paineen nousua normaalissa paineilma kompurassa. Ensin kellotat ajan 0- 2 bar (painesuhde 3)ja sitten 0 - 5bar (painesuhde 6) ja voit huomata, että kompuran tekemä työ 0-5 bar tapauksessa ei ole kaksinkertainen verratttuna 0-2 bar tapaukseen, vaan lähemmäs 3 kertainen.

Puristuvuudella tarkoitan sitä, että kaasut 1 ja 2 ovat molemmat vaikkapa 2 barin paineessa ja molempien tilavuus on yksi litra. Jotta molempien paineeksi saataisiin 4 baria, saattaa aine 1 vaatia tilavuuden pienentämisen puoleen litraan, mutta aine 2 vaatiikin tilavuutta pienennettäväksi 0,4 litraan. Tällöin aine 2 vaatii enemmän kompuran tekemää työtä saman paineen saavuttamiseksi ja vastaavasti aineen 2 entalpia nousee puristuksessa enemmän.

Eli entalpiamuutos ottaa tämän ominaisuuden huomioon, kun taas painesuhde jättää huomioimatta.

Koko asia tuli mieleeni siitä, kun rupesin vertaamaan kahta hyvin samalla painealueella toimivaa kylmäainetta toisiinsa.

Joo kyllä puristusprosesseissa on kylmäaineilla eroja, mutta erot ovat oikeasti todella pieniä... Tässä hieman vertailua puristus prosessien välillä (häviötön puristus):

R410A:
5-15 bar 30,829 kJ/kg painesuhde 3
5-30 bar 51,369 kJ/kg painesuhde 6
1,666 "painesuhdeluku"

R22:
5-15 bar 27,355 kJ/kg
5-30 bar 45,869 kJ/kg
1,677 "painesuhdeluku"

R404A
5-15 bar 21,975 kJ/kg
5-30 bar 34,891 kJ/kg
1,58 "painesuhdeluku"

R502
5-15 bar 19,697 kJ/kg
5-30 bar 31,820 kJ/kg
1,615 "painesuhdeluku"

Nyt kun vertaillaan noita painesuhdelukuja voidaan nähdä, että aineesta riippumatta painesuhteen kasvattaminen 3:sta 6:een vie energiaa n. 1,6 kertaisesti kylmäaineesta riippumatta, kaikki aineet ovat siis 10% sisällä puristusprosessin energiatehokkuudessa.

Tästä päästtän siihen, että käytännössä lämpöpumpun tehokkuuteen vaikuttaa eniten kompressorin painesuhde, jota olen käuyttänyt laskurissani.

Painesuhteen kasvaminen saa aikaan monia epäedullisia ilmiöitä, kuten puristuksen hyötysuhteen huononeminen ja sähkömoottorin jättämän kasvaminen. Eli painesuhteen kasvaminen kertautuu monessa kohdassa.

Tämän takia vuoksi en käyttänyt entalpia muutoksia laskurissani, koska ne ovat liian kaukana tosielämästä. Kylmäaineiden väliset erot on huomioitu tosiaan kertoimilla. Mitä isompi kerroin sitä parempi lämmönkuljetuskyky per kilogramma.

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Joo kyllä puristusprosesseissa on kylmäaineilla eroja, mutta erot ovat oikeasti todella pieniä... Tässä hieman vertailua puristus prosessien välillä (häviötön puristus):

R410A:
5-15 bar 30,829 kJ/kg painesuhde 3
5-30 bar 51,369 kJ/kg painesuhde 6
1,666 "painesuhdeluku"

Juu juu, mutta otapas vertailuun seuraavaksi R290, eli propaani.

Oma taulukkoni ei riitä 30 barin paineeseen asti, mutta 5-15 barin paineenmuutoksessa entalpiamuutos on 41 kJ/kg.

Propaanin käyttökelpoinen lämpötila-alue on varsin hyvä ja se näyttää monessa suhteessa 'varsinaisia kylmäaineita' paremmalta, mutta tässä yhdessä asiassa se selvästi häviää niille. Kokonaisuutena ottaen eri tekijöitä on niin paljon viskositeetista lähtien, että niiden kaikkien huomioiminen on varsin mahdotonta tai ainakin työlästä.

Tähän mennessä tekemieni laskelmien perusteella oletan, että lisäämällä muutama prosentti propaania R410:n sekaan voisi 'tulistuslämmön' määrää lisätä oleellisesti pienen tehonlaskun kustannuksella.

 

[zadah]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Joo kyllä puristusprosesseissa on kylmäaineilla eroja, mutta erot ovat oikeasti todella pieniä... Tässä hieman vertailua puristus prosessien välillä (häviötön puristus):

R410A:
5-15 bar 30,829 kJ/kg painesuhde 3
5-30 bar 51,369 kJ/kg painesuhde 6
1,666 "painesuhdeluku"

Juu juu, mutta otapas vertailuun seuraavaksi R290, eli propaani.

Oma taulukkoni ei riitä 30 barin paineeseen asti, mutta 5-15 barin paineenmuutoksessa entalpiamuutos on 41 kJ/kg.

Propaanin käyttökelpoinen lämpötila-alue on varsin hyvä ja se näyttää monessa suhteessa 'varsinaisia kylmäaineita' paremmalta, mutta tässä yhdessä asiassa se selvästi häviää niille. Kokonaisuutena ottaen eri tekijöitä on niin paljon viskositeetista lähtien, että niiden kaikkien huomioiminen on varsin mahdotonta tai ainakin työlästä.

Tähän mennessä tekemieni laskelmien perusteella oletan, että lisäämällä muutama prosentti propaania R410:n sekaan voisi 'tulistuslämmön' määrää lisätä oleellisesti pienen tehonlaskun kustannuksella.

Tässäpä propaani suoraan refutilssilla laskettuna:
5-15 bar 51,07 kj/kg
5-30 bar 82,363 kj/kg
1,613 painesuhdeluku

eli Painasuhteen kasvattaminen on hieman edullisempaa propaanilla kuin esim r410A:lla, mutta silti samaa luokkaa esim r502:en kanssa. Eli propaani ei ole tässä suhteessa sen ihmeellisempää... Ainut hyvä puoli minkä propaanissa näen on se, että se sitoo energiaa kohtuullisen paljon verrattuna muihin aineisiin. Mutta kuten laskuristani voi huomata, tosielämässä propaanin hyötyä syö sen "käyminen" suuremmissa painesuhteissa kuin muissa aineissa, esim r410A...

 

[zadah]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Jaaha en ollut näköjään korjannut noita propaanin painetaulukoita oikeiksi, oli jäänyt butaani tuonne kummittelemaan. Nyt pitäisi olla päivitetty versio etusivulla... Näyttää hieman paremmalta

Ja näyttää propaani käyvän alemmissa painesuhteissa kuin R410A, eli ihan hyvältä se vaikuttaa...

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Tässäpä propaani suoraan refutilssilla laskettuna:
5-15 bar 51,07 kj/kg
5-30 bar 82,363 kj/kg
1,613 painesuhdeluku

eli Painasuhteen kasvattaminen on hieman edullisempaa propaanilla kuin esim r410A:lla, mutta silti samaa luokkaa esim r502:en kanssa. Eli propaani ei ole tässä suhteessa sen ihmeellisempää... Ainut hyvä puoli minkä propaanissa näen on se, että se sitoo energiaa kohtuullisen paljon verrattuna muihin aineisiin. Mutta kuten laskuristani voi huomata, tosielämässä propaanin hyötyä syö sen "käyminen" suuremmissa painesuhteissa kuin muissa aineissa, esim r410A...

Kompressorin energiatalouden kannalta oleellisia ovat nuo absoluuttiset arvot eikä niinkään niiden välinen suhde.

Eli 5-15 bar painemuutos vaatii propaanilla omia lukujasi käyttäen 51,07 kJ/kg, eli 0,014 kWh energiaa propaanikiloa kohti. Vastaavasti 1kg 5 barin paineessa olevaa R410A kaasua vaatii 0,008 kWh energiaa, jotta sen paineen saa nostettua 15 bariin.

Eli näistä absoluuttisista luvuista löytyy menopuoli. Paljonko tarvitaan sähköä paineen nostamiseen kompurassa. Vastaavasti pitäisi laskea sitten tulopuoli, eli paljonko 15 barin paineessa olevista kaasuista saadaan energiaa lauhtumisessa ulos.

Toisaalta tietenkin vertailu tulee myös tehdä ekvivalenteissa lämpötiloissa, eikä paineissa, kuten taulukkosysteemisi tekeekin.

Koetanpa sanoa saman vielä toisin sanoin:

Jos olisi kaksi kylmäainetta, joissa toisella esimerkkisi luvut olisivat:

5-15 bar 51,07 kj/kg
5-30 bar 82,363 kj/kg

ja toisella

5-15 bar 71,07 kj/kg
5-30 bar 82,363 kj/kg

olisivat molemmat kylmäaineet tältä osin aivan yhtä hyvät höyrystymispaineen ollessa 5 ja kondensoitumispaineen 30 baria. Näin siitä huolimatta, että esittämäsi painesuhdeluku olisi aineilla selvästi erilainen.

 

[tuuma]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Pahoittelen Tilator, että joutunemme odottamaan ensi talveen.

Ei mitään syytä pahoitella. Aikaahan saa lisää hankkimalla uuden kalenterin.

Onkos se tuo Deron DE-23W/C, josta kokemuksesi ovat? Jos on, niin tiedätkö laitteen tarkempia speksejä?

Tyyppikilvestä nappasin kuvan. Mitähän mahdollista muuta olisit halunnut tietää? Tuo 2,3kW ottoteho toteutunee varmaan jos laitteeseen saisi menemään kymmenen asteista vettä, itse en ole tosin tuon noin vähän koskaan ottaneen. +37 asteinen vesi aiheuttaa noin 3kW:n ottotehon ja +47 asteinen aiheuttaa jo lähes 3,6kW ottotehon...

 

[zadah]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Jos olisi kaksi kylmäainetta, joissa toisella esimerkkisi luvut olisivat:

5-15 bar 51,07 kj/kg
5-30 bar 82,363 kj/kg

ja toisella

5-15 bar 71,07 kj/kg
5-30 bar 82,363 kj/kg

olisivat molemmat kylmäaineet tältä osin aivan yhtä hyvät höyrystymispaineen ollessa 5 ja kondensoitumispaineen 30 baria. Näin siitä huolimatta, että esittämäsi painesuhdeluku olisi aineilla selvästi erilainen.

Niin olisivat, mutta alemman aineen suhdeluku olisi paljon pienempi, mikä tarkoittaisi sitä, että painesuhteen kasvaessa se menisi ominaisuuksissa ylemmän aineen ohi... mikäli aineen lämmönsiirtoominaisuudet vastaisivat ylempää... Ymmärrän kyllä tuon pointtisi toimintaolosuhteista, mutta yritin noilla esimerkeillä kertoa sen, että aineiden "puristuvuudella" ei ole merkittävää vaikutusta kompressorissa.

Minun pointtini oli se, että aineesta riippumatta painesuhteen kaksinkertaistaminen vaatii n 1,6 kertaa enemmän työtä. Tästä päästään siihen, että prosessin COP määräytyy hyvin pitkälti painesuhteen mukaan tosielämässä. Eli kuten korjatusta laskuristani huomaa propaani pääsee normiolosuhteissa pienempiin painesuhteisiin kuin R410A, josta seuraa se, että prosessin hyötysuhde on parempi, kuten laskuri sen näyttää...

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Jos olisi kaksi kylmäainetta, joissa toisella esimerkkisi luvut olisivat:

5-15 bar 51,07 kj/kg
5-30 bar 82,363 kj/kg

ja toisella

5-15 bar 71,07 kj/kg
5-30 bar 82,363 kj/kg

olisivat molemmat kylmäaineet tältä osin aivan yhtä hyvät höyrystymispaineen ollessa 5 ja kondensoitumispaineen 30 baria. Näin siitä huolimatta, että esittämäsi painesuhdeluku olisi aineilla selvästi erilainen.

Niin olisivat, mutta alemman aineen suhdeluku olisi paljon pienempi, mikä tarkoittaisi sitä, että painesuhteen kasvaessa se menisi ominaisuuksissa ylemmän aineen ohi... mikäli aineen lämmönsiirtoominaisuudet vastaisivat ylempää... Ymmärrän kyllä tuon pointtisi toimintaolosuhteista, mutta yritin noilla esimerkeillä kertoa sen, että aineiden "puristuvuudella" ei ole merkittävää vaikutusta kompressorissa.

Puristuvuudellahan on kompressorissa keskeinen merkitys. Sehän kertoo tilavuuden muutoksesta ja tilavuuden muuttaminen vaatii työtä.

Mitä pienempään tilavuuteen kaasu pitää puristaa halutun lämpötilan saavuttamiseksi, sitä enemmän tarvitaan energiaa sähköverkosta.

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Tyyppikilvestä nappasin kuvan. Mitähän mahdollista muuta olisit halunnut tietää? Tuo 2,3kW ottoteho toteutunee varmaan jos laitteeseen saisi menemään kymmenen asteista vettä, itse en ole tosin tuon noin vähän koskaan ottaneen. +37 asteinen vesi aiheuttaa noin 3kW:n ottotehon ja +47 asteinen aiheuttaa jo lähes 3,6kW ottotehon...

Tiedätkö, millainen paisuntaelin laitteessa mahtaa olla?

 

[tuuma]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Tyyppikilvestä nappasin kuvan. Mitähän mahdollista muuta olisit halunnut tietää? Tuo 2,3kW ottoteho toteutunee varmaan jos laitteeseen saisi menemään kymmenen asteista vettä, itse en ole tosin tuon noin vähän koskaan ottaneen. +37 asteinen vesi aiheuttaa noin 3kW:n ottotehon ja +47 asteinen aiheuttaa jo lähes 3,6kW ottotehon...

Tiedätkö, millainen paisuntaelin laitteessa mahtaa olla?

Ööö, tarkoittanet expansion valve:a? Kuvan voisin ottaa sisälmyksistä. Joku Kiinalainen se oli ainakin merkiltään. Sitten on sellainen musta pönikkä, joku kahden nyrkin kokoinen joka sekin Kiinalainen, vai sitäkö juuri tarkoittanet? Kauan sitten luulin että olisi uuttakin tekniikkaa sisällä mutta kapilaari sieltä kuitenkin löytyi aikoinaan. Sori kun oon niin tampio tuossa tekniikassa, edelleen... Aikaa ei vaan taho löytyä lukea ajatuksella eikä silmäillen sinänsä hyvää kirjaa että voisi osallistua Zadah:in ja sun keskusteluihin ja tietty ei siinä kirjakaan paljon auta mutta helpottaisi kummasti... Jos saan napsittua kuvia niin olisin hyvin kiitollinen jos tulisi raakaa kommenttia Kiinaihmeestä.

 

[zadah]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Puristuvuudellahan on kompressorissa keskeinen merkitys. Sehän kertoo tilavuuden muutoksesta ja tilavuuden muuttaminen vaatii työtä.

Mitä pienempään tilavuuteen kaasu pitää puristaa halutun lämpötilan saavuttamiseksi, sitä enemmän tarvitaan energiaa sähköverkosta.

Niin, mutta kun näillä kylmäaineilla tuo painesuhdeluku tuottaa tulokseksi n. 1,6, niin sillä perusteella sillä ei ole merkitystä...

Ainoa, asia joka erottelee kylmäaineita toisistaan, on niiden kyky kuljettaa energiaa verrattuna tehtyyn puristustyöhön ja lisäksi se milä painesuhteella ko. olosuhteissa joudutaan toimimaan. Kuten itsekkin aiemmin totesit propaani on hyvä aine. Tämä johtuu siitä, että painesuhde pysyy matalana ja energiaa kulkee hyvin aineen mukana.

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Puristuvuudellahan on kompressorissa keskeinen merkitys. Sehän kertoo tilavuuden muutoksesta ja tilavuuden muuttaminen vaatii työtä.

Mitä pienempään tilavuuteen kaasu pitää puristaa halutun lämpötilan saavuttamiseksi, sitä enemmän tarvitaan energiaa sähköverkosta.

Niin, mutta kun näillä kylmäaineilla tuo painesuhdeluku tuottaa tulokseksi n. 1,6, niin sillä perusteella sillä ei ole merkitystä...

Otanpa asian nyt vielä uudella tavalla esille:

Jos aine 1 vaatii 5->15 barin painemuutoksessa 1kWh energiaa ja aine 2 vaatii 2kWh.

Jos vastaavat luvut 5-30 barin painemuutokselle ovat 2kWh ja 4kWh, niin mainitsemasi painesuhdeluku on molemmilla aineilla kaksi, mutta aine 1 puristuu puolet vähemmällä energialla ja on tässä suhteessa parempi.

Kuten itsekkin aiemmin totesit propaani on hyvä aine. Tämä johtuu siitä, että painesuhde pysyy matalana

Juu juu, propaani on hyvältä vaikuttava aine, mutta muusta syystä. Eli puristusvaiheessa se häviää monelle muulle kylmäaineelle varsin reilustikin vaatien paljon energiaa, mutta muut asiat kompensoivat tämän heikkouden.

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

... kapilaari sieltä kuitenkin löytyi aikoinaan.

No, mutta siinähän sinä asian suoraan kerrotkin.

Jos saan napsittua kuvia niin olisin hyvin kiitollinen jos tulisi raakaa kommenttia Kiinaihmeestä.

Anna toki tulla vaan kuvia.

 

[tuuma]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

... kapilaari sieltä kuitenkin löytyi aikoinaan.

No, mutta siinähän sinä asian suoraan kerrotkin.

Jos saan napsittua kuvia niin olisin hyvin kiitollinen jos tulisi raakaa kommenttia Kiinaihmeestä.

Anna toki tulla vaan kuvia.

Ai kerroinko :

Tuolla oli jotain kuvia, isot kyljet aukaisemalla näkyisi muut osat mm. kapilaari ja laitteiden tarrat ja saisi myös muutenkin parempia kuvia mutta juuri nyt en naapureiden iloksi avaa kymmeniä ruuveja mutta joku päivä sitten ja laitan kuvat sitten omaan ketjuuni niin ei tule häirittyä tätä erittäin mielenkiintoista muuta keskustelua omilla höpinöilläni Kiitos etukäteen vaivannäöstäsi!

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4532.msg61411#msg61411

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Tuolla oli jotain kuvia,

Hieno juttu ja taas selvisi lisää oleellista asiaa, eli että laitteesi onkin yksivaihekompuralla. Kävisi meikäläisellekin, kun ei tarvitsisi rustailla kolmivaihevirran kanssa, vaikkei se nyt ylitsepääsemätöntä ongelmaa tuottaisikaan.

Toisaalta laitteesi olisi meikäläisen tarpeisiin turhan isokin, joten yhdellä vaiheella pärjättäneen entistä paremmin pykälää - paria pienemmällä laitteella.

 

[tuuma]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Tuolla oli jotain kuvia,

Hieno juttu ja taas selvisi lisää oleellista asiaa, eli että laitteesi onkin yksivaihekompuralla. Kävisi meikäläisellekin, kun ei tarvitsisi rustailla kolmivaihevirran kanssa, vaikkei se nyt ylitsepääsemätöntä ongelmaa tuottaisikaan.

Toisaalta laitteesi olisi meikäläisen tarpeisiin turhan isokin, joten yhdellä vaiheella pärjättäneen entistä paremmin pykälää - paria pienemmällä laitteella.

Mulla se yksivaihesyöttö on taasen tuottanut enemmänkin vain ongelmia tai ei ongelmia vaan uudelleenjärjestelyjä. Mitään valoja ei tuossa samassa vaiheessa voi olla. Yläkerran valot on vielä ja toisaalta mukava saada visuaalinen efekti milloin VILP hörähtää käyntiin. Aikamoinen haukkaus se sähkönsyötölle on.

 

[zadah]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Puristuvuudellahan on kompressorissa keskeinen merkitys. Sehän kertoo tilavuuden muutoksesta ja tilavuuden muuttaminen vaatii työtä.

Mitä pienempään tilavuuteen kaasu pitää puristaa halutun lämpötilan saavuttamiseksi, sitä enemmän tarvitaan energiaa sähköverkosta.

Niin, mutta kun näillä kylmäaineilla tuo painesuhdeluku tuottaa tulokseksi n. 1,6, niin sillä perusteella sillä ei ole merkitystä...

Otanpa asian nyt vielä uudella tavalla esille:

Jos aine 1 vaatii 5->15 barin painemuutoksessa 1kWh energiaa ja aine 2 vaatii 2kWh.

Jos vastaavat luvut 5-30 barin painemuutokselle ovat 2kWh ja 4kWh, niin mainitsemasi painesuhdeluku on molemmilla aineilla kaksi, mutta aine 1 puristuu puolet vähemmällä energialla ja on tässä suhteessa parempi.

Kuten itsekkin aiemmin totesit propaani on hyvä aine. Tämä johtuu siitä, että painesuhde pysyy matalana

Juu juu, propaani on hyvältä vaikuttava aine, mutta muusta syystä. Eli puristusvaiheessa se häviää monelle muulle kylmäaineelle varsin reilustikin vaatien paljon energiaa, mutta muut asiat kompensoivat tämän heikkouden.

Joo, mutta kun puristuksessa vaadittavalla energimäärällä ei ole mitään merkitystä käytännössä, mikäli tuo kuvamaani painesuhdeluku pysyy samana ja mikäli puristuksessa kulutettu energiamäärä suhteessa saatavaan energiaan pysyy hyvänä.

Tuijotat mielestäni liikaa noita energia/kg lukuja. Eihän niillä ole käytännössä mitään merkitystä... Laite mitoitetaan kylmä/lämpötehon perusteella. Kun on päätetty vaadittava teho otetaan kullekkin kylmäaineelle sopiva kompressori. Propaanille riittää iskutilavuudeltaan pienempi kompura, R410A:lle hieman suurempi, R404A:lle vieläkin suurempi.

Jos ajatellaan, että tarvitaan esim 5 kilowattia kylmätehoa, niin eihän silloin oteta R410A:lle ja propaanille iskutilavuudeltaan samankokoista kompuraa... Eli pointtini on se, että Mikäli puristuksessa tarvittavat energiamäärät/kg vs paine käyttäytyy kohtuullisen samallatavallla kaikilla aineilla, niin sillä ei ole käytännössä merkitystä (Niinkuin ne käyttäytyvät, painesuhteen kaksinkertaistuessa, vaadittava enrgiamäärä 1,6 kertaistuu)

Toivottavasti seuraava kuva valaisee asiaa:

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Joo, mutta kun puristuksessa vaadittavalla energimäärällä ei ole mitään merkitystä käytännössä, mikäli tuo kuvamaani painesuhdeluku pysyy samana ja mikäli puristuksessa kulutettu energiamäärä suhteessa saatavaan energiaan pysyy hyvänä.

Tuijotat mielestäni liikaa noita energia/kg lukuja. Eihän niillä ole käytännössä mitään merkitystä... Laite mitoitetaan kylmä/lämpötehon perusteella. Kun on päätetty vaadittava teho otetaan kullekkin kylmäaineelle sopiva kompressori. Propaanille riittää iskutilavuudeltaan pienempi kompura, R410A:lle hieman suurempi, R404A:lle vieläkin suurempi.

Jos ajatellaan, että tarvitaan esim 5 kilowattia kylmätehoa, niin eihän silloin oteta R410A:lle ja propaanille iskutilavuudeltaan samankokoista kompuraa... Eli pointtini on se, että Mikäli puristuksessa tarvittavat energiamäärät/kg vs paine käyttäytyy kohtuullisen samallatavallla kaikilla aineilla, niin sillä ei ole käytännössä merkitystä (Niinkuin ne käyttäytyvät, painesuhteen kaksinkertaistuessa, vaadittava enrgiamäärä 1,6 kertaistuu)

Toivottavasti seuraava kuva valaisee asiaa:

Jaa. Omasta mielestäni minä en tuijota liikaa energia/kg lukuja, koska lopputuloksen kannalta ne juuri kertovat kokonaisuuden. Puristusvaiheen energian tarve/kg kertoo menopuolen ja lauhtumispään energian luovutus/kg kertoo saatavan hyödyn.

Eli puristuspään energian tarve kertoo sen, miten suuren laskun 'ivo' lähettää ja energian luovutus kertoo sen, miten tyytyväinen mamma on pirtin lämpötilaan pakkasella. Se, miten suurella massavirralla, tilavuusvirralla, painesuhteella tai kompuran iskutilavuudella tämä saavutetaan, on sivuseikka tässä asiassa. Kokonaisuuden kannalta toki kaikella on oma merkityksensä, mutta taulukkosihan vertaileekin vain kylmäaineita kokonaisuuden sijaan. Entalpiamuutoslukuja käyttäen lopputulokseen päästään pelkällä yhteen- ja vähennyslaskennalla ilman mitään ainekohtaisia korjauskertoimia.

Kompuroiden iskutilavuudessa taisit ihan vahingossa laittaa propaanin ja R410:n väärin päin. Eli propaanihan vaatii isomman ja R410A pienemmän saman tehon saavuttamiseksi.

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Mulla se yksivaihesyöttö on taasen tuottanut enemmänkin vain ongelmia tai ei ongelmia vaan uudelleenjärjestelyjä. Mitään valoja ei tuossa samassa vaiheessa voi olla. Yläkerran valot on vielä ja toisaalta mukava saada visuaalinen efekti milloin VILP hörähtää käyntiin. Aikamoinen haukkaus se sähkönsyötölle on.

No juu, tuossa suhteessa olet kyllä aivan oikeassa. Kolikolla tuppaa aina olemaan vähintään kaksi eri puolta.

Räjäytin minäkin pari viikkoa sitten yhden sulakkeen ja sulakepohjan tietenkin siinä mukana parin laitteen kytkeytyessä samanaikaisesti päälle, mutta mitä ilmeisimmin todellinen syy ongelmaan oli joko liian löysässä tai muuten huonossa kontaktissa ollut sulake.

 

[zadah]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Joo, mutta kun puristuksessa vaadittavalla energimäärällä ei ole mitään merkitystä käytännössä, mikäli tuo kuvamaani painesuhdeluku pysyy samana ja mikäli puristuksessa kulutettu energiamäärä suhteessa saatavaan energiaan pysyy hyvänä.

Tuijotat mielestäni liikaa noita energia/kg lukuja. Eihän niillä ole käytännössä mitään merkitystä... Laite mitoitetaan kylmä/lämpötehon perusteella. Kun on päätetty vaadittava teho otetaan kullekkin kylmäaineelle sopiva kompressori. Propaanille riittää iskutilavuudeltaan pienempi kompura, R410A:lle hieman suurempi, R404A:lle vieläkin suurempi.

Jos ajatellaan, että tarvitaan esim 5 kilowattia kylmätehoa, niin eihän silloin oteta R410A:lle ja propaanille iskutilavuudeltaan samankokoista kompuraa... Eli pointtini on se, että Mikäli puristuksessa tarvittavat energiamäärät/kg vs paine käyttäytyy kohtuullisen samallatavallla kaikilla aineilla, niin sillä ei ole käytännössä merkitystä (Niinkuin ne käyttäytyvät, painesuhteen kaksinkertaistuessa, vaadittava enrgiamäärä 1,6 kertaistuu)

Toivottavasti seuraava kuva valaisee asiaa:

Jaa. Omasta mielestäni minä en tuijota liikaa energia/kg lukuja, koska lopputuloksen kannalta ne juuri kertovat kokonaisuuden. Puristusvaiheen energian tarve/kg kertoo menopuolen ja lauhtumispään energian luovutus/kg kertoo saatavan hyödyn.

Eli puristuspään energian tarve kertoo sen, miten suuren laskun 'ivo' lähettää ja energian luovutus kertoo sen, miten tyytyväinen mamma on pirtin lämpötilaan pakkasella. Se, miten suurella massavirralla, tilavuusvirralla, painesuhteella tai kompuran iskutilavuudella tämä saavutetaan, on sivuseikka tässä asiassa. Kokonaisuuden kannalta toki kaikella on oma merkityksensä, mutta taulukkosihan vertaileekin vain kylmäaineita kokonaisuuden sijaan. Entalpiamuutoslukuja käyttäen lopputulokseen päästään pelkällä yhteen- ja vähennyslaskennalla ilman mitään ainekohtaisia korjauskertoimia.

No esimerkiksi tuossa 5 kilowatin R410A vs propaani esimerkissä:

R410A:lla kuluu energiaa 1,158 kJ kompressorin työhön sekunnin aikana

Propaanilla vastaava luku 1,082 kJ... Eli pienempi, vaikka puristusenergiantarve/kg on huomattavasti suurempi...

No sitten voidaan katsoa painesuhteita:

R410A : 3,525

Propaani: 3,390

Ja palatakseni tuohon laskuriin, miksi en käytä entalpioita. Entalpiat eivät huomioi mitenkään painesuhteita, jotka vaikuttavat oikeassa elämässä eniten järjestelmän hyötysuhteeseen.

Jos painesuhde kasvaa, niin puristuksenhyötysuhde heikkenee ja sähkömoottorin hyötysuhde heikkenee...

Eli esim R410A:n 3,525 tapauksessa puristuksen hyötysuhde voisi olla 0,78 ja moottorin 0,8

Kun painesuhdetta pienennetään propaanin 3,39, niin voi puristuksen hyötysuhde kasvaa esim 0,8 ja sähkömoottorin 0,81:een

Sitten näistä voidaan laskea kokonaishyötysuhde:

R410A 0,78 x 0,8 = 0,624

propaani 0,8 x 0,81 = 0,684, eroa 10 %

Kompuroiden iskutilavuudessa taisit ihan vahingossa laittaa propaanin ja R410:n väärin päin. Eli propaanihan vaatii isomman ja R410A pienemmän saman tehon saavuttamiseksi.

Jep väärinpäin meni. Päättelin näin nopeasti pelistä massavirroista, mutta propaani laajenee aika reilusti...

 

[Tilator]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Jos painesuhde kasvaa, niin puristuksenhyötysuhde heikkenee

Kokonaisuuden kannalta on toki niin, että R410:n korkeampi absoluuttinen paine kuten myös höyrystimen ja lauhduttimen välinen paine-ero tulee ongelmaksi nopeammin.

R410-laitteet saadaan taatusti ostajalle halvemmaksi, kun korkea paine tarkoittaa pienempää tilavuusvirtaa ja siten myös pienempikaliiberisia (lue halvempia) putkituksia samaa tehoa tavoiteltaessa, mutta loppupeleissä voi muu ratkaisu osoittautua edullisemmaksi.

Mennäkseni asiasta toiseen, vaikkakin huonosti tähän ketjuun sopivaan, pelkkää lämmitystä varten putkitukset taidetaan tehdä kautta linjan turhan suurina. Putkitus kun mitoitetaan jäähdytystä varten, jolloin isompikokoinen kaasuputki on kompuran imupuolella ja siinä pitää olla riittävästi kokoa pienen virtausvastuksen takaamiseksi.

Lämmityskäytössä kaasuputkessa on niin reilusti isompi paine millä tahansa kylmäaineella, että pienempikin putki riittäisi vallan mainiosti. Tämän voi todeta myös vilkaisemalla, minkä kokoinen kompressorilta tuleva paineputki on. Se kun on yleensä yllättävän pieni.

 

[CO22]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Loistava ketju, kiitokset!

Miten järjestelmän hyvyyskerrointa pitäisi tulkita eli mitkä asiat vaikuttavat siiheen? Esimerkiksi kun Sanyo CO2 sulattelee noin 1/3:n käyttöajasta alle +4C lämpötiloissa on hyvyyskerroin alle +4C lämpötiloissa korkeintaan ~0.67 miinus prosessin kaikki muut heikkoudet, niinkö? Toisaalta yli +4C:ssa ei ole sulatuksia ja hyvyys toki paranee.

Pieni vertailu Sanyo CO2 markkinointimateriaaleihin (jotka myös liitteenä):

Ulko Vesi Markkinoitu COP Zadah Excel COP
+20C +35C 3.75 3.73
-15C +35C 3.1 1.4
-20C +35C 1.81 1.18

CO2 myyntimies sanoisi, että erot johtuvat siitä, että Sanyo CO -kerroin on lähellä 1,0:aa eikä 0,63 kuten Zadahilla. Kuitenkin -15C:n 3.1 COP:n saaminen kun veden lämpö +35C vaatisi kertoimeksi 1.4:n mikä lienee jotakuinkin mahdotonta.

Jos veden lämpönä yrittää pitää 50C on COP break-even CO:lla -15C eli alle -15C:ssa COP on alle 1. Jos veden lämpönä 70C on COP alle 1 kun ulkolämpötila on alle +2C. Tämä on empiirisesti täysin linjassa mun kokemusten kanssa eli Sanyo CO2:lla vuosiCOP on noin 1.3 ja monissa olosuhteissa mennään alle 1.0:n COP:illa. Takaisinmaksuaika on yli 15 vuotta, mutta tuskinpa laite toimii kolmeakaan.

 

[lmfmis]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Varaajan anturia ei tarvitse huijata!!! Meillä Lämpö Centerillä on valmis toimiva ratkaisu ongelmaan...http://lampocenter.com...
Tuote on LVI-Taloautomaatiojärjestelmä nimeltään LC jazz / Lc Vision. Lyhyesti kerrottuna laitetaan aktiivinen ulkoanturi mittaamaan ulkolämpötilaa ,jota seuraa Lc Jazz/ Vision. Mittaustuloksen mukaisesti laite antaa lämpöpumpun ohjaukseen "korjattua" dataa ja näin ollen saadaan varaajan lämpö nostettua pyyntilämpötilaan (55 astetta).

Laitappas jotain hintatietoa. Vehje voisi olla passeli.


Poistettu turha [/quote] /janti

 

[Joppe112]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin


Tämä laskuri ansaitsee pysyvän paikan ehdottomasti sivustollamme.

 

[cyme]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Minulla on ultimate 9000e ja 2000l varaaja jossa kuumakaasukierukka lievässä erektiossa varaajan keskivartalosta lähtien ja kierukalta tulevassa nestelinjassa vielä lisänä levylämmönvaihdin(koska ei mielestäni lauhtunut tarpeeksi muuten) jossa kiertää varaajan alaosan vesi( tod viileää). Eikö se lauhtumislämpötila ole se levylämmönvaihtimelta lähtevän veden lämpötila, vaikka kuumakaasukierukka kuumentaisi varaajan yläosan kuinka kuumaksi? Meininki on rakentaa vedenkierto niin(termostaattinen shuntti tai jotain), että levylämmönvaihtimelta lähtee ulos aina esim 35C vettä. Voiko silloin laittaa laskuriin lauhtumislämpötilaksi noin 35C?

Tuli vielä mieleen, että eikös se lämpimän käyttöveden esilämmitys kannattaisi meikäläisen tehdä ensimmäisessä vaiheessa siellä varaajan pohjalla jolloin se jäähdyttäisi sitä vettä jolla jäähdytetään levylämmönvaihdinta. Tietysti pitää lisätä sinne oma kierukka sitten vielä lisäksi, mutta uudessa järjestelmässä sen voisi ottaa rakennusvaiheessa huomioon. Sauna iltana jäähdytystä tulisi oikein kunnolla.

 

[V70-TDI]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Ajankohtainen ketju luettavaksi.

Yksi asia jäi kuitenkin mietityttämään CO2 vehkeessä.
kumpi on parempi.
Ajaa pienellä virtauksella ja esim 30 asteen lämpötilaerolla.
Vai suuremmalla virtauksella esim. 15 asteen lämpötilaerolla.
Jos oletetaan vielä että sisääntuleva energiamäärä on noissa molemmissa sama.

 

[wattis]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Yksi asia jäi kuitenkin mietityttämään CO2 vehkeessä.
kumpi on parempi.
Ajaa pienellä virtauksella ja esim 30 asteen lämpötilaerolla.
Vai suuremmalla virtauksella esim. 15 asteen lämpötilaerolla.
Jos oletetaan vielä että sisääntuleva energiamäärä on noissa molemmissa sama.

Kun pannussa ei ole erillistä käyttöveden tulistusta niin tuntuu että parempi on ajaa pienellä virtauksella ja suurella dt:llä. Muussa tapauksessa vastuksilla lämmitetään käyttöveden lisäksi myös lämmityjärjestelmän vettä.

Pienempi dt parantais muuten kyllä COP:a reippaasti.

 

[V70-TDI]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Tosta on vaan mutu tuntumaa. Ajatuksena vaan oli että kumpi noista tiputtaa kaasun lämpötilaa lämmönvaihtimessa enemmän. Vai onko käytännön kannalta merkityksetön juttu.

 

[A-P.K]

Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Mitä kylmemmäksi saat paluun koneelle, sen parempi. dT kannattaa olla järkevä - esim 15/45 eli 30°C.