Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

Palautepisteet
81
Eihän se mitenkään toimi. Se oli pysähtynyt, kun pakkanen oli kiristynyt. Kytkin polttimen päälle ja sitten aamulla pois, kun sitä ei enää tarvittu. Arvasin, että sellainen vaara on kun lämpötila oli niillä rajoilla ja menin katsomaan. Kun kattila jäähtyy, se lähtee ihan itsekseen käyntiin, jos pakkanen ei silloin enää estä. Ei ole ollut tapanani aikeistani sille mitään kertoa.

Minä en tiedä miten se Remalla sitten on. Tässä en ole samaan Reman -15 °C ongelmaan. Itse asiassa, kun polttimen laittoi päälle, se vielä lähti käyntiin pieneksi hetkeksi kunnes pysähtyi kattilan lämpötilan nousuun. Jos lisälämpöä ei olisi tullut, siinä se olisi muutaman tunnin uinunut. Siitä tosin ei ole kokemusta, että kuinka se sitten pääsisi tolpilleen, jos kattila olisi ihan kylmä.
 
Palautepisteet
81
Tavallaanhan se näin teki. Minä en vaan tiedä, onko sillä jokin lämpötilavaatimus esim. sulatukseen. Jos kattila on kylmä, sulatushan voi tulla eteen vaikka muutaman minuutin lämmityskäynnin jälkeen. Kattilan lämpöhän olisi tullut nopeasti alas koneen seisoessa ja sitten vielä lisää sulatuksen aikana. Sulatuksista se ei tingi.

Minä nyt vaan olen sen aina pelastanut joko etukäteen tai sitten jälkikäteen, kun se on kyykännyt. Siitä se sitten on jatkanut, kun säiden lauhduttua olen polttimen katkaissut. Sitähän ei tarvitse kytkeä mitenkään pois eikä päälle.

Siitä olisi ohjauslähtö vastuksille ja se osaisi sillä tavalla pyytää itse lisälämpöä. Tuo ei polttimen ohjaukseen mahda soveltua.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
188
Kai tuo ilman lämmettyä olisi itsekseen syttynyt käyntiin, jos ei niin stenalle?

Tämmöset asiat kalvaa minua, lämmityssysteemin pitää toimia ilman näpelöintiä ja vahtimista aina ja joka hetki.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Palautepisteet
6
Tuossa minun Energy Savessakin perussulatusväli on 45-50 minuuttia mutta lisäksi tuossa on jo jonkinlainen adaptiivinen sulatus eli olosuhteiden salliessa vetää pidempää sulatusväliä, pisimmät taitavat olla 2-2,5h. En ainakaan muista että olisin pidempää nähnyt, sen jälkeen tekee säälisulatuksen vaikka kenno olisi verraten puhdas. Eli Kiinalainen insinööri lienee laskenut sen tarpeelliseksi jostain syystä. Viimeisen vuorokauden aikana veti parhaimmillaan tuollaista 2 tunnin sulatusväliä ulkolämpötilan ollessa -12C.

Liitteenä olevassa kuvassa näkyy hyvin myös miten Kiinalainen insinööri on syvällä viisaudellaan ohjelmoinut EEV toimintaa, aina uudelle kymmenluvulle siirryttäessä mennään jostain syystä pari astetta silleen että EEV on ihan selällään ja kuumakaasujen lämmöt todella matalia, sit kun päästään "kynnyksen" yli niin tekee taas ihan mainiota käppyrää, kuumakaasut 70-80C.

ES osaa kyllä käskyttää ulkoisia vastuksia tarvittaessa mutta softa on tehty sellaiseksi että ne kytkeytyvät vain jollei pumpun oma lämmöntuotanto riitä täyttämään pyyntiä. Jos toiminta pysähtyy esimerkiksi häiriöön niin vastuksetkaan eivät kytkeydy. Ratkaisin tuon itse käyttämällä Vexven ohjelmoitavaa relettä, ohjelmassa löytyy ns poltinohjaus joka käynnistää "öljypolttimen" halutussa lämpötilassa tai jos varaajan lämpötila putoaa liikaa. Minulla ei nyt öljypoltinta saati -kattilaa ole mutta eipä tuo tunnu siitä välittävän että ohjaileekin vastuksien kontaktoreita. Minulla oli niin vanha AM-40 ettei tuo ominaisuus löytynytkään alkuperäisessä softassa mutta Vexve päivitti tuon pientä muodollista korvausta vastaan, siitä heille suuret kiitokset. Eli nykyisellään jos ulkolämpötila menee -20C alle niin ES pysähtyy vastushuijauksen turvin ja varaajan vastus ottaa lämmitysvastuun. Muutama aste kun ulkolämpötila lämpenee niin lämpöpumppu lähtee taas tulille. Täälläpäin ei ole kovin usein tuollaisia ulkolämpötiloja ja tein nuo manuaalisesti aiemmin mutta nyt kun talo siirtyy uusille omistajille niin piti automatisoida tuokin.
 

Liitteet

Palautepisteet
81
Tämmöset asiat kalvaa minua, lämmityssysteemin pitää toimia ilman näpelöintiä ja vahtimista aina ja joka hetki.
Kattilassa on vastus, jonka voi kytkeä omalla termostaatillaan hätävaraksi esim. poissaolojen ajaksi. Se on normaalisti pääkytkimestä pois. Ei ole tarkoitus sillä lämmittää.
Kun oikein automatisoi, sitten ei kohta tiedä, mitä milloinkin tapahtuu. Nyt on aika hyvin, kun esim. lämmönjako on Tiimien perässä. Jos pumppu sekoaisi tai pitäisi jostain syystä tehdä virrattomaksi, lämmitys toimii silti juuri niin kuin se on alun perin rakennettukin. Pakkasia lukuunottamatta on kolminkertainen varmistus, joskin kaikki ovat riippuvaisia sähkön saatavuudesta.
Poltin vaan tarvitsee oman erillisen ulkoilma termostaatin.
 
Palautepisteet
81
Ratkaisin tuon itse käyttämällä Vexven ohjelmoitavaa relettä, ohjelmassa löytyy ns poltinohjaus joka käynnistää "öljypolttimen" halutussa lämpötilassa tai jos varaajan lämpötila putoaa liikaa.
Käynnistää halutussa ulkolämpötilassa vai varaajan lämpötilassa? Millainenhan tuossa olisi logiikka sitten pois kytkemiselle ? Sekään ei välttämättä ole hyvä, jos poltin menee päälle eikä sitten itse palaudu pois.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
188
Kattilassa on vastus, jonka voi kytkeä omalla termostaatillaan hätävaraksi esim. poissaolojen ajaksi. Se on normaalisti pääkytkimestä pois. Ei ole tarkoitus sillä lämmittää.
Kun oikein automatisoi, sitten ei kohta tiedä, mitä milloinkin tapahtuu.
Tätä juuri tarkoitan. Miksi varavastus on turvakytkimellä estetty kun termostaatti tekee saman, ja samalla muuttaa toiminnan automaattiseksi?
 

pamppu

Vakionaama
Palautepisteet
52
Pampullahan ainakin oli Nibe. Mitenkähän siinä ? Sulatus pitäisi kellottaa ja mitata takaisin otettu, sulatuksen vesi saanto ja edeltävän käynnin aika ja tuotanto.
Tämä vanha Nibe sulattaa aina kellolla, joka on asetuksissa konfattava. 45 min on mulla väli, koska se on aina tuonne liki -10 asteeseen sopiva, eli lähes aina. Täällä saaristossa jäätä tulee rajusti. Kovassa pakkasessa ja kuivemmalla kevätkelilä se on turhan taaja. Toisaalta tämä ei turhia uneksi sulattaessaan vaan täydet tohinat on päällä melko nopsaan. Mutta joo, typerähän tuo on, uudemmat toivottavasti on viisampia.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Palautepisteet
6
Käynnistää halutussa ulkolämpötilassa vai varaajan lämpötilassa? Millainenhan tuossa olisi logiikka sitten pois kytkemiselle ? Sekään ei välttämättä ole hyvä, jos poltin menee päälle eikä sitten itse palaudu pois.
Tuossa on ikään kun kahdet ehdot, käynnistää halutussa lämpötilassa ulkoisen lämmöntuottajan ja on säädettävä hystereesi kuinka paljon ilmojen pitää lämmetä ennen kun tuo käsky kumotaan. Kumottaessa eli releen palatessa alkuasentoon IVLP vastaa taas lämmöntuotosta.

Tuo kattilan lämpötilan valvonta on erillinen ehto saman toiminnon alla, kattilan lämpötila kun menee tietyn rajan alle niin vastukset saa käynnistysluvan sillä oletuksella että primäärilämmönlähteellä lienee joku häikkä kun ei pysty pitämään lämpötilaa säädetyssä.

Tuo kattilan "valvonnan/varalämmityksen" olisi toki voinut toteuttaa niin kun pökö taisi sanoa pelkällä termostaatilla mutta ES:ssä tuntuu olevan sellainen ominaisuus että ilmat kun kylmenee tarpeeksi, johonkin -22C:n niin ei jaksa enää startissa nostaa paineita vaan katkaisee matalapainekytkimestä toiminnan. Odottaa sit 3 minuuttia ja koittaa uuden startin, ihan yhtä huonolla menestyksellä. Ulkolämpötilan ollessa -25C tuon pitäisi mennä tauolle kokonaan mutta ei siis saavuta sitä ennen kun rupeaa pätkimään alipainekytkintä. Ja taas kerran, talon tulevaa myyntiä ajatellen niin piti saada tuo aisoihin, jos tulee pitkä kylmä rupeama niin ei voi olla kovin terveellistä pumpulle yrittää vuorokausikaupalla käynnistyä ja pysähtyä tuohon alipainekytkimeen ja hetken päästä kaikki uudestaan. Softavikahan tuo varmaan on, pitäisi mennä tauolle silloin kun ei enää jaksa käyntiin ja voi olla et uudemmissa versioissa tuo on hoidettu kuntoon mutta oma pumppu toimii tuolleen tyhmästi.

muokattu: vaihdettu sanavalintaa paremmin toimintaa kuvaavaksi / oikeaksi. Vaihdettu alipainekytkin matalapainekytkimeksi.
 
Viimeksi muokattu:

Killi10

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
24
Omassa järjestelmässä on vaihtoehtoinen lämmitysmuoto hake. Fujitsua ei tarvitse sammuttaa, se lopettaa kierrättämästä, jos lämmöt nousee yli 70 asteen. Lähtee lämmittämään, jos hake esim loppuu.

Pannussa on vastukset säädettynä 30 asteeseen jäätymisvahtina. Jos fujitsusta ei voima riitä, se ottaa vähitellen vastuksia mukaan. Tämä näkyy kulutuslukemissa yleensä 3kw piikkeinä. Failureista en tiedä miten tuo vastus käyttäytyy. Pakkasrajaa ei ole tullut vielä vastaan. Max - 24c ollut pakkasta.

Kovissa pakkasissa tuo ei usein sulattele. Tuntuu toimivan tuon suhteen hyvin. Noihin säätöihin ei pääse käsiksi, vaikka kaikkea muuta pääseekin aika hyvin säätelemään. Ilmeisesti joidenkin luulo rajoittuneesta koneesta johtuu käyttäjämanuaalista. Asiantuntija moodissa pääsee säätelemään asteminuutteja, min käyntiaikoja yms mielestäni riittävän hyvin.
 
Palautepisteet
81
Tätä juuri tarkoitan. Miksi varavastus on turvakytkimellä estetty kun termostaatti tekee saman, ja samalla muuttaa toiminnan automaattiseksi?
Minulla nyt on tarkoitus ollut käytellä sitä öljypoltilta tarvittaessa, eikä niin että vaivihkaan yöllä käytellään vastusta. Termostaattia älykkäämmän vastuksen ohjauksen taitaisi saada ihan noilta Tiimi 3000 säätimiltäkin ja tiestysti Setältä. Molemmat kuitenkin käyttelisivät sitä vastusta ihan turhaan, tiedän sen jo kokeilematta. Tiimitkin kääntyvät usein aukirajalle jo syksyn kevään, kun päiväpumppausta harrastetaan.

Termostaatin ongelma on luonnollisesti, että se pitää säätää alle pumpun toiminnan. Lisäksi vastuksen (7,5 kW @380 V) teho ei kovalla pakkasella edes riitä täyteen lämmitykseen. Sen kanssa ei voi elää mutta talo pysyisi kyllä sulana. Jos vastus ei jaksaisi nostaa lämpöä ylärajalle lauetakseen pois, se jäisi kilpailemaan pumpun kanssa.

kattilan sähkökytkennät.jpg


Eli ei näistä ole tuohon apua. Ehkä sinunkaan ei kannata pitää sitä MLP:n varavastusta turhaan päällä. Huomaa ne mahdolliset kipupisteeet paljon aikaisemmin.
 
Palautepisteet
81
ES:ssä tuntuu olevan sellainen ominaisuus, että ilmat kun kylmenee tarpeeksi, johonkin -22C:n niin ei jaksa enää startissa nostaa paineita vaan katkaisee alipainekytkimestä toiminnan. Odottaa sit 3 minuuttia ja koittaa uuden startin, ihan yhtä huonolla menestyksellä. Ulkolämpötilan ollessa -25C tuon pitäisi mennä tauolle kokonaan
Ahaa. Olisikohan jotain tämmöistä Setässäkin. Siinä on nyt tehdas asetuksena se -22 °C käyntiraja, mutta minulle on tullut vaikutelma, että se kyykkää muista syistä jo aikaisemmin. Tuota rajaa voi laskea (mutta ei nostaa). Jos sen laittaisi vaikka -18 asteeseen niin silloin se menisi varmasti laakista seis, ilmeisesti pyytäisi lisälämpöä ja lähtisi käyntiin, kun keli lämpenee. Jos tuota käynnistyslämpötilaa voisi jostakin jotenkin säätää niin että siinä olisi joku hystereesi, silloin tuo Setän oma ohjaus saattaisi toimiakin. Setän oma anturi on sellaisessa paikassa, että kiertoputkien lämpenemimen ilmeisesti pääsee vaikuttamaan lämpötila-anturiin, varsinkin jos puhallin ei käy eikä tuultakaan ole. Ehkä se hystereesi ilmestyy siihen ihan itsestäänkin, silloin kun se pysähtyy pakkasrajasta, eikä jostain muusta syystä.

Pitäisi laittaa polttimelle sellainen kytkin, missä olisi päällä, pois, CTC ohjaus. Tuollaisia taitaisi laatikossa jo muutama ollakin. Onkohan se perinteinen punavalkoinen "Öljypoltin" kytkin pakollinen varuste?
 

Aki

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
7
Olen itse pitänyt nämä ohjaukset riittävän yksinkertaisina.
Kattilan sähkövastus säädetty +30 (varalla) Vilp häärää +35-45 asteessa ulkolänpötilan ollessa max. -15 ja siitä poltin jatkaa.
 
Palautepisteet
81
Ecologicin ohjeesta:
"Stop ulkolämpö °C –22 (–22...10)
Tämä valikko näytetään vain, jos lämpöpumppu on
EcoAir-lämpöpumppu, ja siinä asetetaan ulkolämpötila,
jonka kohdalla kompressorin käyttö ei enää ole sallittu.
Lämpöpumppu käynnistyy 2 °C asetettua lämpötilaa
korkeammassa lämpötilassa. Käynnistyksen edellyttämä
pienin ulkolämpötila on -18 °C.
"

Tuo kaksi astetta voisi ollakin ihan sopiva. Ilmeisesti pyytää lisälämmitystä silloin kun ei itse käy. Lisälämmitys (=öljypoltin) voisi normaalisti olla pois, mutta esim. jos ei ole kotona tai jos yöllä on pakkasen kiristymisen vaara, sen voisi laittaa päälle valmiustilaan. Kai se osaisi sitten kytkeä sen poiskin. Käyntiinhän se ei kuitenkaan lähde ennen kuin kattila on jäähtynyt.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Palautepisteet
188
Olen itse pitänyt nämä ohjaukset riittävän yksinkertaisina.
Kattilan sähkövastus säädetty +30 (varalla) Vilp häärää +35-45 asteessa
Juuri noin.

Minulla varavastus on välilaipiollisen varaajan yläosassa (300 litraa) asetus 40 astetta, silloin se lähtee lämpiämään noin 32 asteessa. Vilpin alaraja on 35 astetta, milloinkaan ei vastus lähde päälle jos vilp ei hajoa. Vilp lataa varaajan alaosaa (600 litraa) ja bivalent-suntti ottaa lämpöä alhaalta niin kauan kuin siellä sitä on ja yläosan vesi seisoo eikä sen lämpö juurikaan muutu.

Maalämpö kytketään aivan kuten vilp nyt on. Kuvassa punainen viiva varaan yläosa, vilp pyynti 39 ast
 

Liitteet

roots

Vakionaama
Palautepisteet
34
Juuri noin.

Minulla varavastus on välilaipiollisen varaajan yläosassa (300 litraa) asetus 40 astetta, silloin se lähtee lämpiämään noin 32 asteessa. Vilpin alaraja on 35 astetta, milloinkaan ei vastus lähde päälle jos vilp ei hajoa. Vilp lataa varaajan alaosaa (600 litraa) ja bivalent-suntti ottaa lämpöä alhaalta niin kauan kuin siellä sitä on ja yläosan vesi seisoo eikä sen lämpö juurikaan muutu.

Maalämpö kytketään aivan kuten vilp nyt on. Kuvassa punainen viiva varaan yläosa, vilp pyynti 39 ast
Ei sitten ole eikä tulossakaan vaihtovena latausta maalämmölläkään?
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
32
Mutta joo, typerähän tuo on, uudemmat toivottavasti on viisampia.
F2040 ilmeisesti kans kellon perästä, ja tuohon arvoon ei pysty itse vaikuttaa.
sulatukset.png
Ohessa kuvassa pisin työjakso, sulatusväli n.1h.
24.12.2018 0.13.12 Sulatus käynnissä.
23.12.2018 23.29.07 Sulatus käynnissä.
23.12.2018 22.36.13 Sulatus käynnissä.
23.12.2018 21.35.41 Sulatus käynnissä.

Oiskohan tästä syystä sulatukset teho/COP käppyröissä huomioitu. Käänteisesti vois ajatella F2120 olevan fiksumpi kun sille ei sulatuksia käppyrät huomioi(manuaalien mukaan).

F2120 kokemuksia ois kiva kuulla. (tää F2040:hän lienee Mitsu sukuinen rakkine :) )
 
Palautepisteet
81
Nuo pienet hampaat ilmeisesti sulatuksia eli kuta kuinkin tunnin välein.

Nuo Niben F2120 sarjan COP käyrät ovat jotenkin ihmeen hyviä ollakseen totta. 0 °C alaspäin COPit ovat suunnilleen yhden korkeampia kuin mitä olen Setästä mitannut. Lämpimässä erot ovat pienempiä.

Tuo ero on sen verran suuri, ettei se selity edes apulaitteiden toiminnoilla. Sulatusten ollessa käytössä Setässä on päällä
-Latauskiertopummpu, olisiko teho ~50 W
-Lauhteenkeräimen lämmitys 50 W
-Lauhdeletkun lämmitys 20 W
-Ohjain, (ei havaittavaa lämpöä) 10 W (arvaus)

Näistäkään ei tule kuin max 130 W eli 3,1 kWh / d

Esim. -10 asteessa noiden vaikutus COP:iin olisi jotain tämmöistä suuruusluokkaa
6,9 kW / 2,8 kW => COP 2,49
6,9 kW / (2,8 kW-0,13 kW) => COP 2,58
ja Niben käyrillä COP on jotain 3,3:n luokkaa ! Tämä on kova tulos ilman sulatuksiakin. Oman käsitykseni mukaan Setällä sulatusen vaikutus tekee COPiin lovea noin 0,2-0,3 yksikköä, lämpötilasta ja COP tasosta riippuen.
 
Viimeksi muokattu:
Palautepisteet
81
Mummon vintillä oli joitakin termostaatteja, mutta olivat ilmeisesti peräisin jostain pitsan paistouunista. Pakkastermostaatteja ei taida olla paljon muissa kuin pakastimissa. Nämäkään ei kovin suuria virtoja kestä.

Vanhoja Trafag termostaatteja.JPG
 
Palautepisteet
81
Kun noista termostaateista ei ollut muuta iloa, laiton ne rajoittamaan lämmönjaon kiertoihin menevää lämpötilaa. Sai ihan nätisti säädettyä noin +40 °C eli kiertovesipumppu pysähtyy, jos lämpötilaraja ylittyy. Nyt ei vahingossa tai Tiimin vikaatuessa pääse halkaisemaan laittiota tai sulattamaan PEX putkia. Tietysti pumppailtaessa tämä ei ole ongelma, mutta silloin kun lämmittää öljykattilalla, noiden Tiimi säätiemien virka on aika keskeinen. Ihan vain kaiken varalta, kun jemmassa sattui olemaan.
Pitäisi varmaan laittaa kytkentärasian kautta. Tuli vähän kötöstys tuosta sähkäkytkennästä, kun nuo termostaatit oli selvästi suunniteltu vain yhden kolminapaisen johdon sisään tulolle.
 
Viimeksi muokattu:
Palautepisteet
81
Tästä näkee, miksi VILPissäkin pitäisi olla hiukan pelivaraa ainakin talven peruskelillä. Osakuormalla ainakin Setä käy paremmalla COP:lla. Tulokset ovat lämmityskäynnin ajalta, ilman sulatuksia. Pollun lukemat ovat tässä vain "koristeena", tehot on laskettu lämpötilaerosta ja virtaama sovitettu vastaamaan Pollun tuloksia. Tämmöisellä muutaman asteen pakkasella Setä vielä jaksaa hoitaa virkansa 50 r/s. Täytyy jälleen muistaa kiristää suitsia ettei se sulatusten jälkeen turhaan hönkäile. Ero COPissa on aika huomattava (harmaa yhtenäinen viiva ja harmaa katkoviiva). Nollan tuntumassa ero on noin puoli yksikköä.

COP ja tehot 50 rps ja 90 rps.JPG
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:
Palautepisteet
81
Laitan nämä tähän nyt keskustelulle alttiiksi. Jos kuvat eivät ole ymmärrettäivä, korjataan ja täydennetään. Nämä löytyvät sitten myös käyttökertomuksesta. Olisi todella kiinnostavaa nähdä vastaavia mittaustuloksia muistakin laitteista.

Tässä on jo aika kattava käyrä pakkaspäästä 50 ja 90 r/s käyntinopeuksilla kylmästä päästä lämmityskäynnin aikana. Pakkaspäästä ei oikein ole enää mitattavaa. Tämä kuvaa siis käynnin aikaista toimintaa, jossa sulatuksia ei ole vähennetty. Käytännön syistä lämpötila on Setän oman mittauksen mukainen sen hetkinen lämpötla ja mittaus on tehty 15 - 30 minuuttia sulatuksen jälkeen eli jonkin verran ennen käyntijakson puoliväliä.

COP ja tehot 50 rps ja 90 rps.JPG

Kuvat on piirretty Setän omien lämpöantureiden mittaustulosten mukaan ja virtaama on sovitettu niin että lämpöteho vastaa Pollun näyttämiä tehoja ja virtaamia. Virtaama on kaikissa sama, sillä latauskiertopumpun ohjaus on näissä kaikissa mittauksissa sama 65%. Useimmat mittaustulokset ovat 35,8 °C tuottolämpötilalla. Jostain syystä kaikki vaikuttaa kulkevan ihmeen lineaarisesti. Tuottolämpötila on sovitettu tavoitteeseen säätämällä lämmitystehoa niin että lämmöt on saatu haarukkaan. Tulokset ovat ainakin keskenään vertailukelpoisia.

Tässä vielä mitä on saatu käytännössä, eli sähkö, tuotettu lämpö ja näistä laskettu COP ja ilmaisenergian osuus. Tämä alla oleva käyrästö perustuu Pollulla mitattuun sulatuskorjattuun tuotantoon. Käytännön tulokset sisältävät käynnin sillä nopeudella kuin on ollut tarve ja sulatukset on korjattu vähentämällä Pollun antamasta lukemasta sulatusten osuus laskennallisesti. Sulatuksia on arvioitu olevan alle 0°C lämpötilassa 21 kpl/päivässä eli vähennys on maksimissaan 0,6 kWh/sulatus x 21 sulatusta/d. Sulatusrajan ympäristössä sulatusvähennystä on vaikea tietää tarkasti, koska sulatusten määrä riippuu lämpötilasta ja siitä ajasta, kuinka monta tuntia vuorokaudessa on oltu sulatuksilla. Kesällä sulatuksia ei luonnollisesti ole ollut ja tuotto = Pollun lukema.

Lämpöä on säästetty asuintiloihin ajoittain kytkemällä kellarikerroksen lämmitys pois ulkolämpötilan ollessa lähellä toimintarajaa. Lämpötilat ovat vrk keskiarvoja. Sellaiset pakkaspään päivät, kun lämpötila on muuttunut voimakkaasti on hylätty, joten merkittävää pumppaustyön siirtymistä vuorokauden lämpimälle ajalle ei tässä pitäisi olla alhaisissa lämpötiloissa. Kesäajalla mukana on normaali vuorokautinen lämpötilan vaihtelu jokseenkin tasaisella tuotolla vuorokauden ympäri.

COP teho ja ilmaisenergian tuotto.JPG
 
Palautepisteet
81
Nyt on sitten lopultakin termostaatti kytketty ja valintavivusta voi nyt kääntää polttimen normaalisti Päälle / Pois / Ulkolämpötilaa mittaavan termostaatin ohjaamaksi. Kun saan termostaatin asetuksen vielä tarkastettua, tarkoitus olisi jättää tuo automaatille ja katsoa minkä verran poltinta todella tarvitaan.

Systeemi on Setästä täysin erillinen ja termostaattikin on mekaaninen "sähkö ulkona -tyyppinen" Trafag ambistat. Asettelu vaikutti olevan varsin tarkka ja vastaavan asteikkoa. Termarin voi säätää +30 .... -30 °C. Koska termostaatti on muovikuorinen, laitoin sen suojaan peltisen laiterasian sisään.

Valintakytkin tuli entisen punavalkoisen polttimen katkaisijan paikalle. Vielä pientä johtojen naulailua.

Öljypolttimen kytkin.jpg
 
Palautepisteet
81
Sulatus kulkee aika samalla tavalla ulkolämpötilasta riippumatta. Lämpimämmässä jäätä on enemmän ja sen sulattamiseen kuluu energiaa. Kylmissä olossuhteissa energia kuluu lähinnä sulattelun muihin häviöihin. Teho on laskettu pumpun omien antureiden lämpötilaeron ja Pollun näyttämän virtaaman perusteella.

Sulatuksen takaisinotto -16 C.JPG
 
Palautepisteet
81
Tämmöistä diagrammia pukkaa. Yritin tuohon saada numeroitakin näkyviin mutta ei löytynyt luettavissa olevaa esitystapaa niille. Tammikuu oli tänä vuonna täällä Pohjois-Savossa aika raskas VILP kuukausi ja ilmaisenergian osuus jäi alle 40 % lämpöenergiasta. Toivottavasti pikkuhiljaa jo kevättä kohden kuitenkin mennään.

Energian lähteet kuukausittain.JPG


Edit: Lisätty lopullinen kuva kuukauden tultua täyteen
 
Viimeksi muokattu:

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Palautepisteet
56
Eräs seurannassa ollut kohde on lämmityksen osalta ollut: ottoteho 1167kWh ja antoteho 2840kWh, joten COP siellä ollut 2,43. Vuosi sitten öljyä meni vähän vajaa 400l tammikuussa kuulemma.

Niben Split Box 2, lämmönjako pattereilla, pääsääntöisesti 2-lehtisiä vanhoja pattereita.
 
Palautepisteet
81
Täällä öljylämmitys on vienyt joulukuussa täytetystä säiliöstä tähän mennessä 11 cm . Tuo 11 cm vastaisi säiliön suoralla osuudella noin 260 l kulutusta (säiliöt 2x1500 l). Koska pinta oli tukevasti kupertuvalla osalla, todellinen kulutus on ollut jonkin verran pienempi. Valistunut arvaus voisi olla jotain 80% suorasta osasta eli 210 l.

Laskennallisesti öljylämmitystä olisi pitänyt tarvita ~1900 kWh. Käytännössä öljykattilalla jouduttiin hiukan kuromaan VILPillä syntynyttä vajetta mutta toisaalta kellarin lämmitys oli aluksi katkaistu. Kellarin lämmitys oli katkaistuna myös ajoittain VILPin lämmittäessä, koska teho ei olisi muuten riittänyt asuinkerroksen lämmittämiseen.

Säiliö 29012019.jpg
 
Palautepisteet
81
Tämä laskelma voisi kuvata tilannetta jossain lähellä toimintarajaa olevassa pakkasessa. Jos kone sulattaisi harvemmin, se jaksaisi tuottaa melko paljon enemmän. Saman tuotannon aikaansamiseksi kone kävisi pienemmillä kierroksilla, mikä ilmeisesti kattaisi enemmän kuin hyvin harvemmasta sulattelusta ja huurteesta aiheutuvan COP tappion. Vuorokausituotanto voisi nousta aika merkittävästi, jos sulatuksia pakkasella olisi esim. vain 1/3 nykyisestä (21 sulatusta / vrk). Tämä merkitsisi sulatuksen vesisaannon nousua kolminkertaiseksi eli noin 1,7 kg/sulatus (suoraan suhteessa käyntijakson bruttotuotantoon). Lauhemmilla ilmoilla vettä tulee 2-4 kg / sulatus, joten tuo olisi mielestäni täysin realistinen sulatusväli kuivaan pakkasilmaan.

Merkitys COP:n kannalta voisi olla luokkaa 5% mutta tehon tuotossa jo lähemmäksi 10 %.

Laskelmassa on lähdetty, että sulatuskorjattu COP olisi nyt tunnin lämmityskäynnillä tasan 2. Jos se vaikka poikkeaa suuntaan tai toiseen, sillä ei tuohon lopputulemaan ole olellista vaikutusta. Tämä nyt on vain tämmöinen pohdinta, että jos ....

Sulatusten harventaminen.JPG
 
Viimeksi muokattu:

burmanm

Vakionaama
Palautepisteet
62
Näinköhän COP olisi sama jos sulatuskertoja olisi vähemmän? Mun epäilykseni olisi että tuon käyntijakson aikana COP laskisi siihen nähden että sulatuksia on enemmän, toki laskentaa hankaloittaa se jos pumpun käynnistys/pysähdys kohdassa COP heikkenee merkittävästi. Mutta muussa tapauksessa voisi kuvitella että kasvanut virtausvastus puhalluksessa, jään kenties laskema höyrystymislämpö ja vastaavat voisivat itseasiassa heikentää tuota COPpia aika paljon.

Tuotahan voisi toki jollain sulatushuijauksella testata vehkeessä jossa sulatellaan liian helposti.
 
Palautepisteet
81
Minulla ei ole oikein mitään keinoa tuota narrata. Jos vielä joskus tulisi sellainen perinteinen kostea nollakeli, voisi kokella järjestää kuormaa tunnin ajaksi. Sitten tulisi ehkä sellainen 5 kg supersulatus.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Palautepisteet
57
Näinköhän COP olisi sama jos sulatuskertoja olisi vähemmän? Mun epäilykseni olisi että tuon käyntijakson aikana COP laskisi siihen nähden että sulatuksia on enemmän, toki laskentaa hankaloittaa se jos pumpun käynnistys/pysähdys kohdassa COP heikkenee merkittävästi. Mutta muussa tapauksessa voisi kuvitella että kasvanut virtausvastus puhalluksessa, jään kenties laskema höyrystymislämpö ja vastaavat voisivat itseasiassa heikentää tuota COPpia aika paljon.

Tuotahan voisi toki jollain sulatushuijauksella testata vehkeessä jossa sulatellaan liian helposti.
Muinoisten mittausteni mukaan huurtumisen vaikutus kennoon ei ole tasaisesti huonontava, vaan tilanne muuttuu selvästi huonommaksi aika nopeasti vähän ennen sulatusta - jotain itseään ruokkivaa ilmeisesti alkaa tapahtua.
 

Harrastelija

Jäsen
Palautepisteet
5
Ei liity suoranaisesti COPpiin mutta sulatuksiin ja tehoon.

Tässä vanhempien luota VILP käppyrää. 69 valmistunut täystiilitalo. Patterit on kahdessa piirissä. Ennestään öljylämmitys ja VILP+100l varaaja lisätty patteriverkon paluupuolelle toista vuotta sitten. Kuvaajan aikana pakkasta jotain 20 astetta eli aletaan olemaan suorituskyvyn rajoilla. Kuvaajassa näkyy että sulatuksen aikana lämmöt tipahtaa reilusti eikä OUMAN ehdi mukaan kun pitäisi kiinniasennosta saada yhtä äkkiä paljon lämpöä ulos öljykattilasta. Kestää jopa tunnin ennen kuin VILP lämmöt ovat täysin palautuneet. Lämpimämmällä kelillä palautuu tietenkin nopeammin.
Mikähän lie COP sinä aikana kun vilp yrittää saada lämmöt takaisin ylös?
BE622729-2E22-45D2-A45C-E3C560430616.png
Lv=lämmönvaihdin
Var=varaaja

Tuossa varmaan auttaisi jos kiertoa olisi enemmän. Nyt pattereissakin lämmöt tippuu reilusti eli paluupuolelle tulee aika ”viileää” vettä. 20 pakkasella patterit eivät ole tasaisen lämpimät vaan alareuna on kylmempi. Kädelle tuntuu kyllä lämpmälle.
Ongelma vain on se että taitaa putket ahdistaa jos kiertovesipumpun laittaa kolmoselle. Ilmaa syntyy.
Toinen ongelma on että isä ei uskalla oikein edes kokeilla muita säätöjä. Heti tulee kylmä jos edes ehdottaa käyrän tiputtamista ja kiertovesipumpun nopeuden lisäämistä.
Itse kun asun muualla niin ei voi testailla.

Patteritkin on uusittu mutta oli kyllä niin paska firma laittamassa. Luvataan tehdä mitoituslaskelma mutta eihän sitä koskaan näkynyt. Sitten kun asentaja tulee niin hänellä ei ole hajuakaan että millaisia pattereita pitäisi laittaa ja itse mittaa ja lähtee tukusta hakemaan pattereita. (Kaupanteon jälkeen jotain muutosta koetettiin saada mutta patterit oli muka jo tilattu, paskan marjat). Kukkalautojen vuoksi osa nyt ehkä liiankin korkeita ja pituudet samat kuin entisissä (ettei vain joutuisi tekemään putkitöitä) vaikka pidiempiäkin olisi mahtunut. Suurimmassa osassa pattereita molemmat putket tulee alaosaan. Pattereiden vaihdon tavoite oli saada veden lämpöä alemmaksi mutta tuon asennusfirman vuoksi homma jäi puolitiehen. (Tosin liian pienet putket ei ole heidän syy vaan firman joka putket uusi joskus yli 20 vuotta sitten. Tosin mitoitus oli ihan ok ja riittävä öljylämmityksen kanssa kun veden saa helposti kuumemmaksi)
Sama firma asensi aikaisemmin tuon pumpunkin ja se meni ihan ok. Tosin mitään ylimääräistähän he eivät alkaneet laittamaan (pollucomeja olisi ollut pari tyrkyllä). Positiivisinta silloin oli että kävivät samaan hintaan jälkikäteen lisäämässä 100l purkurivaraajan kun pumppu kävi lyhyttä pätkää. Oli varmaan jo huomioitu alkuperäisessä hinnassa mutta varmaankin yrittivät ensin jos pärjäisikin ilman.

Tästähän tuli pitkä tarina. Olisikohan pitänyt laittaa projektipuolelle....
 
Palautepisteet
81
Mikähän lie COP sinä aikana kun vilp yrittää saada lämmöt takaisin ylös?

Nyt pattereissakin lämmöt tippuu reilusti eli paluupuolelle tulee aika ”viileää” vettä. 20 pakkasella patterit eivät ole tasaisen lämpimät vaan alareuna on kylmempi. Kädelle tuntuu kyllä lämpmälle.

Ongelma vain on se että taitaa putket ahdistaa jos kiertovesipumpun laittaa kolmoselle. Ilmaa syntyy.
Toinen ongelma on että isä ei uskalla oikein edes kokeilla muita säätöjä. Heti tulee kylmä jos edes ehdottaa käyrän tiputtamista ja kiertovesipumpun nopeuden lisäämistä.

Positiivisinta silloin oli että kävivät samaan hintaan jälkikäteen lisäämässä 100l purkurivaraajan kun pumppu kävi lyhyttä pätkää.
COP lähtökohtaisesti paranee, kun kone tuottaa alhaista lämpöä. Tuo ei ole hyväksi, että kone ottaa lämmintä avuksi kattilasta jokaisen sulatuksen aikana. Kone ilmeisesti pärjää kuitenkin melko hyvin ilman kattilaa. Sinällään, nätistihän tuo vetelee - parin kolmen tunnin siivuja. Ehtii välillä lämmittämäänkin.

Kiertovesipumpun tehon nosto ei synnytä ilmaa vaan erottaa sitä. Kyllä se loppuu aikanaan. Toivottavasti se pumppu on asennetty ja järjestelmä paineistettu niin että järjestelmä on kokonaan ylipaineinen. Suhteellisen hyvältähän tuo vaikuttaa, jos patterit lämpenevät alas asti. Kierron kasvattaminen olisi pumppauksen toiminnan ja lämpötalouden kannalta eduksi ja saattaisi mahdollistaa pienen lämpötilan laskun.

Negatiivista tuossa, etteivät yhtään isompaa varaajaa raskineet laittaa. Sitten lämmin vesi kuumenee ilmeisesti edelleen siellä öljykattilassa vaikka sen voisi ainakin haalistaa VILPillä. Kattila kuumana ja sen häviöt päällä ympäri vuoden. Todennäköisesti suurin osa öljystä palaa muulloin kuin pakkasilla - tavallaan vähän turhaan. Kattila luvuttaa nyt sitä lämmintä joka sulatuksessa vaikka pumppu kykenisi lämmityksen kuitenkin hoitamaan.

Muinoisten mittausteni mukaan huurtumisen vaikutus kennoon ei ole tasaisesti huonontava, vaan tilanne muuttuu selvästi huonommaksi aika nopeasti vähän ennen sulatusta - jotain itseään ruokkivaa ilmeisesti alkaa tapahtua.
Tuota pitää yrittää kokeilla väännättämällä täysillä kostealla ilmalla. Saattaisihan olla, että menisi sulatukselle jo aikaisemminkin, mutta aika orjallisesti tuota tunnin käyntijaksoa on pitänyt. Kun tuo veden määrä vaihtelee niin paljon, mielessä vain aina kyseenalaistaa tuon sulattelutarpeen silloin kun sitä vettä ei sieltä juuri heru. Parhaimmillaan noin puolet sulatusjakson takaisinotosta voi kulua jään sulattamiseen, mutta pakkasella jopa yli 90 % menee häviöihin.
 

Toni

Vakionaama
Palautepisteet
27
Muinoisten mittausteni mukaan huurtumisen vaikutus kennoon ei ole tasaisesti huonontava, vaan tilanne muuttuu selvästi huonommaksi aika nopeasti vähän ennen sulatusta - jotain itseään ruokkivaa ilmeisesti alkaa tapahtua.
Tuo on aika itsestään selvä ilmiö. COP alkaa huonontua jyrkästi siinä kohtaa kun kenno alkaa olla kokonaan ummessa eikä ilma enää virtaa.
 
Ylös Bottom