Vesi-ilmalämpöpumppujen ( VILP ) COP, tehot ja sulatukset

[Kellarinlämmittäjä]

No varmaan kahdella tuplakierukalla jo aika hyvä tulee. Minulla on vain yksi yksikierteinen. Siinä on jotain parisenkymmentä kierrettä, miten laskeekaan. Tuota piti tinata pari vuotta sitten, tosin syy oli ehkä se että jäi venttiilien väliin ja antoi periksi. Pattia siihen ei tullut, joten kyllä se varmaan aika haprakkata jo on.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mielenkiintoinen käyrä oli Setän taululla. Pienistä nikaleista voi päätellä, että sulatuksia oli ollut 7 kpl edellisen vuorokauden kuluessa. Illalla kävi parisen tuntia putkeen ja ehti himmailla oman mittarinsa mukaan 1,8 °C lämpötilassa minimikierroksille ennen sulatusta.
* Sulatus tuotti: 3,78 kg vettä
* Sulatus kulutti: 0,81 kWh lämmintä takaisin päin (keskiteho 6,1 kW, laskettu Pollun mittaamasta virtaamasta (1,65 m³/h) ja Setän omista lämp. mittauksista)
* Sulatuksen kesto 481 s
* Jään sulatus 0,35 kWh eli takaisin otetun energian kokonaismäärästä 43 % kului jään sulattamiseen.

Sitten 9. marraskuuta täällä oli vuorokauden varsin tarkaan noin + 6 astetta. Ei sulatuksia, ei taukoja, käytännössä kävi melkein minimikierroksin 23-25 r/s (minimi 20 r/s)
-Pollun mukaan COPiksi muodostui 4,1 @+6 °C, ilman kosteuden ollessa tasan 100 %.
-CTC:n lupaa COP 5,2 tosin @ +7 °C, 20 rps. Tuokin toki irtoaa Polluni mukaan, mutta vasta noin 12-15 asteen lämpötilassa jolloin käynti on sitten jo myös pätkittäistä.
Lauhdekourun vastus on käsittääkseni päällä ohjelmapäivityksen jälkeen 120 min edellisestä sulatuksesta eli senkään ei olisi pitänyt olla päällä, kun sulatuksia ei ollut ollenkaan.
Tulos on hyvin linjassa muiden vuorokautisten tulosten kanssa.
Latauskiertopumpun kulutus voisi olla luokkaa 1 kWh/päivä (ohjaus pyynti 50 %). Se voisi selittää tuosta COP vajeesta 0,14 yksikköä, jos se ei kuulu tehtaan spekseihin mukaan.
Tuolla Pollulla on näissä mittauksissa keskeinen merkitys.

Edit: Unohtui mainita, että 35 asteista pumppailee. Nyt ei ole enää edes päiväpumppausta käytössä, kun lämpötilaeroja yön ja päivän välillä ei ole.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässä vielä koko energiatase. Lisäsin muun sähkön ja öljyllä tuotetun. Öljyllä tuotettu on tässä arvio kattilan tuottamasta hyötyenergiasta, ei polttoaineen määrästä joten öljynkulutus on jotain x % suurempi.

Kellarissa on ollut noin 22 °C, autotallissa noin 18 °C ja asuinkerroksessa 23 °C. Jonkun piirustuksen mukaan tässä pitäisi olla noin 1200 m³. Aikasempaan kulutuksen verrattuna tuo noin 45 000 kWh/12 kk on kovin vähän. Ehkä kattilan hyötysuhde on mitä on. Muilta osin tuo perustuu kaikki mittaukseen, mutta öljyllä tuotettuun osuuteen sisältyy arvio joka perustuu laskennalliseen lämmöntarpeeseen. Laskennallinen lämmöntarve on sovitettu vastaamaan sulatuskorjattua pumpattua tuotantoa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tulipa naputeltua tämmöinen kuva. Tässä on pohjana Pollulla mitattu tuotanto sulatuksilla korjattuna, mitattu sähkön kulutus ja kaiken päälle laskennallinen sulatusvähennys korjaamaan Pollun lukemat todelliseksi nettotuotannoksi. Täysi sulattelu merkitsee tässä 21 sulatusta á 0,80 kWh/sulatus. Sulatus tarve on laskettu kaavamaisesti vuorokauden keskilämpötilasta. Mielenkiintoista on nähdä, että pumpun talteensaaman ilmaisenergian (vihreät pisteet) määrä ei kovin oleellisesti enää kasva 0 °C alapuolella.

Kaaviossa sähköteho on vuorokauden keskiteho, muut tehot on laskettu pumpun käyntiajalle. Näin samasta kaaviosta voi nähdä, missä lämpötiloissa se on alkanut yskimään. Luettavuuden parantamiseksi tuo on 7 vrk:n keskiarvo. On huomattava, että nuo lämpötilan vaihtelut olivat viime talvena todella nopeita. Tasaisia 15 asteen pakkasia ei ole ollut sen vertaa, että olisi edes muutama täysi vuorokausi käyntiaikaa vaikka Setä ihan nätisti vielä 15 asteen pakkasessa pumppailee ja tehotkin piisaa.

 

[pökö]

Cop taipuu kakkosen pintaan 12-14 pakkasessa, kuinka lämmintä menovesi silloin on ?

 

[Kellarinlämmittäjä]

36 °C

 

[Kellarinlämmittäjä]

No niin. Mittasinpa sulatuksen takaisin ottaman lämmön sillä tavalla, että kellotin sulatusjakson 10 s pätkissä ja arvioin tehon oton tämän perusteella. Virtaaman ja lämmityskäynnin tehon katsoin Pollusta. Näin sain Δt käyrän ja sitä vastaavan tehokäyrän.. Sitä en sitten tiedä, kuinka tarkaan Pollun anturit tähän ehtivät reagoia. Varsinkin sulatuksen alussa lämmönotto on hetken aikaa melko pientä.

Negatiivinen työ oli jonkin verran aikaisempia arvioita pienempi.

Lämpötila (°C) -7,4 / -7,6
Latauskiertopumppu (%) 65 % / 50 %
Negatiivinen lämpö yhteensä (kWh) -0,657 / -0,585
Sulatusaika sekuntia kaikkiaan (s) 440 / 429
Veden tuloaika sulatuksen alusta (s) 190 / 190
Sulatusveden määrä (kg) 1,81 / 1,68
Sulatuksen hyötysuhde (%) 26 % / 27 %

Kun latauskiertopumppu oli pienemmällä, myös edeltävän käyntijakson kierroksen olivat hiukan alhaisemmat ja tuotanto siten pienempi.

 

[jannu93]

Mites tässä on huomioitu tämä sulatusenergian COP, eli kun lämminvesi sulatusta varten on tuotettu vaikka 2,5COPilla? Sitten tuon sulatukseen käytetyn ostoenergian määrä on pienempi todellisuudessa. Joten voisko tällainen laskelma pitää paikkaansa: 0.6kWh/2,5=0,24kWh ja jos tämä tapahtuu keskimäärin kerran tunnissa viiden kuukauden ajan: 0,24kWh * 24h * 30d * 5kk = 864kWh menisi vuodessa sulatukseen osto sähköä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ottaakos tuo huomioon sen, että sulattaminenkin kuluttaa sähköä? Ei niin paljon kuin varsinainen pumppaaminen mutta vie se sähköä kuitenkin. Tavallaan sinä saat tuolla periaatteella selville sen sähkön mikä kuluu sulatuksiin.

Minulla tuo on huomioitu näissä sillä tavalla, että sulatus syö takaisin sitä tuotettua lämmintä tuon mittaamani määrän. Pollu (sellainen kuin minulla on) ei laske takaperin, joten tuo takaisin päin otto pitää itse arvioida. Sähkön mittaa mittari ja se laskee luonnollisten myös sulattamisen aikaisen kulutuksen.

Koska takaisin otettu on tuotettu olosuhteiden mukaisella COP:illa, lämpimämmissä olosuhteissa esim. tarpeettoman sulattelun merkitys on melko pieni. Sitä vastoin pakkasella aiheeton sulattelu tuottaa paljon enemmän menetyksiä. Sulatukseen kuluneen ajan ja takaisinotetun lämmön vuoksi kone joutuu käymään kovemmilla kierroksilla jos sittenkään teho riittää.

Setällä nuo sulatukset pakkasella tuottavat kovin vähän vettä siihen nähden mitä nolla kelillä. Nyt viimeisin mittaus -16 °C:ssa tuotti vettä 0,59 kg, silti se kuluttaa kuta kuinkin saman energiamäärän, tässä tapauksessa lämmintä 0,62 kWh + sähkön sulatukseen. Lämmöstä vain 9 % kului jään sulattamiseen.

 

[jannu93]

Ottaakos tuo huomioon sen, että sulattaminenkin kuluttaa sähköä? Ei niin paljon kuin varsinainen pumppaaminen mutta vie se sähköä kuitenkin. Tavallaan sinä saat tuolla periaatteella selville sen sähkön mikä kuluu sulatuksiin.

Lämpöä pumpatessaan minulla kuluttaa n. 1,75kWh keskimäärin tunnissa. Tuosta kun laskee minun koneen 5 minuutin sulatus ajalle sähkön kulutuksen, niin se on pieni n. 0,146kWh. Ja oikeasti tuostakin vielä vähemmän, koska kompressori joutuu vähemmälle rasitukselle tuossa käänteisessä kierrossa ja näin kulutettu virta on pienempi. Virtavahdin mukaan virta olisi kolmanneksen vähemmän kuin pumpatessa.

0,146kWh * 24h * 30d * 5kk= 525kWh. Nyt tässä on oletettu, että kone kävisi putkeen tuon viisi kuukautta ja sulattaisi joka tunti. Itsellä jatkuva käynti tulee todelliseksi n. -13 asteessa ja eteenpäin. Se voi todellisuudessa olla se kolmen kuukauden jakso ja sinnekin mahtuu lauhempia kelejä mukaan.

Voisi näistä olettaa, että sulatusten vuosivaikutus on jotain 864kWh + 525kWh = 1389kWh näillä 5kk laskelmilla, mutta todellisuudessa täällä ainakin jäädään alle 1000kWh. Tähän nyt sit alkaa vaikuttaa asuinpaikka ja koneen mitoitustehot. Mitä useampana päivä kone käy 24h, sitä enemmän sulatukseenkin kuluu energiaa.

Itsellä kun on on/off kone, niin en tuohon invertterin sulatteluun oikein osaa ottaa kantaa. Jos se käy pienellä teholla, sulatteleeko kuitenkin joka tunti? Jos näin niin siinä hiukan menetetään COPia. ON/OFF voisi ajaa täysillä puolituntia ja huilata toisen puolen, jolloin sulattelu tulisi vain joka toinen tunti. Mutta tässä taas tulee starttivaihe ja siihen liittyvät hyötysuhteen heikkenemiset ja mahdollisesti myös kompressorin ylläpitolämmitys sähköllä tauon aikana.

 

[Kellarinlämmittäjä]

5 minuutin sulatus ajalle sähkön kulutuksen, niin se on pieni n. 0,146kWh.

0,146kWh * 24h * 30d * 5kk= 525kWh. Nyt tässä on oletettu, että kone kävisi putkeen tuon viisi kuukautta ja sulattaisi joka tunti. Itsellä jatkuva käynti tulee todelliseksi n. -13 asteessa ja eteenpäin. Se voi todellisuudessa olla se kolmen kuukauden jakso ja sinnekin mahtuu lauhempia kelejä mukaan.

Voisi näistä olettaa, että sulatusten vuosivaikutus on jotain 864kWh + 525kWh = 1389kWh näillä 5kk laskelmilla,

Jos se käy pienellä teholla, sulatteleeko kuitenkin joka tunti?

Minä olen mitannut sulatuksen aikaiseksi sähkön kulutukseksi vain 0,13 kWh. Sulatus aika on silti pidempi, jotain 420-440 s.
Tämä minun kone tykkää sulatella säännöllisesti. Pakkasella sulatus tulee tunnin käynnin jälkeen. Sulatukseen kone valmistautuu pudottamalla kierrokset 40 r/s. Sulatukseen valmistautuminen alkaa vasta kun tunti lämmityskäyntiä on täynnä. Jossaki +1 - +5 astetta välillä sulatus voi siirtyä mutta mitä lähempänä nollaa, sitä säännöllisemmin se tulee.

Ilman sulatuksia tuotto olisi heti sen 0,65 kWh suurempi ja sähkönkulutus tuon 0,13 kWh pienempi / jakso. Vuorokauteen näkyy mahtuvan aika jämtisti 21 sulatusta. Yksi jakso on siis 1 tunti ja 8,5 minuuttia (1,14 h). Sulatukset tekevät melkoisen loven tuotantoon. Paras arvioni omalleni on noin 2400 kWh takaisin otettua vuodessa. Sähkönkulutus noihin 3700 sulatukseen noin 480 kWh ei ole kovin suuri. Pahimpina kuukausina sulatukset vievät noin 8 % bruttotuotannosta.

 

[pökö]

Sulatukset ottaa omansa, ei voi mitään. Mittailin aikanaan omasta Super-ultista sitä mutten muista muuta kuin että sulatus tulee 45min välein ja kestää 2 minuuttia aina.
Super-ultin murhe on se että pakkasella se sulatuksen jälkeen pääsee täyteen tehoon vasta vartin päästä, ja sitten 30 min ja sulatus. Tämä syö coppia tästä muuten varsin mainiosta koneesta.

Mitens teillä muilla tehot nousee sulatuksen jälkeen?

 

[pamppu]

Mitens teillä muilla tehot nousee sulatuksen jälkeen?

Venttiilin kääntymisen jälkeen puolen minuutin päästä mittareissa näkyy isohko lämpö/tehopulssi ja sitten tasantuu täydelle hönkälle. Ei mitään voimien keräilyjuttuja. Lämpöpulssi johtuu Niben toimintavasta, se ei puhalla lämmintä kennoa höyrypilven kera harakoiden iloksi vaan pumppaa kennon lämpövarauksen takaisin sisälle. Ulkoyksikön puhallin käynnistyy vasta kun kenno on kylmentynyt. Jokunen vesipisara siihen tietysti jäätyy, mutta harva ja raju kennomitoitus sallii sen haittaa aiheuttamatta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Setällä menee kanssa useampi minuutti ennen kuin se pääsee täyteen höyryyn. Voisihan tuon joskus kellottaa ihan tarkalleen. Tällä tavalla sulatus syö huomattavasti kapasiteettia. Sulatuskello alkaa käydä heti kun ventiili kääntyy. Kone siirtyy hämmästyttävän nopeasti kyllä tuottamaan lämmintä sulatuksen jälkeen, sillä lämmönvaihtimen lämpeneminen sulatukselta lämmitykseen ei vie koneen mittausten mukaan kuin jotain ehkä 15 sekuntia ja tuohonkin sisältyy jo mittaroinnin viive.

Setä käynnistää puhaltimen samalla kun alkaa lämmittää ja puhaltaa pakkasella höyrypilven.

 

[jannu93]

Niin tosiaan yksi huomion arvoinen juttu on juuri tuo lämpöisestä kennosta takaisin otettu lämpö sulatuksen jälkeen. Se taas vähän parantaa tilanetta, että ei kaikki sulatukseen käytetty energia ihan mene harakoille.

CTC puhaltaa heti höyrypilven taivaalle, mutta on siinä kenno kuitenkin hetkisen lämpöisempänä kuin ulkoilma. Tuota onkin sitten hankala laskea, kuinka suuri hyöty on kyseessä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Periaatteessa minulla energiamittaus rekisteröi tuon pumppauksen lämpimästä kennosta. Lämpöpiikiä ei näe, koska kierrosten nosto tapahtuu maltillisesti.

Sitten tästä sulattelusta on useampaa kuppikuntaa. Myös invertterikoneiden käynti kauan pienillä kierroksilla liippaa tuohon voiteluaineen kiertoon. Ehkä siinä on syy, miksi nämä tykkää nostaa kierroksia sulatuksen tai käyntiinlähdön jälkeen.
1# Puhdas kenno korvaa sulatuksen menetyksen paremmalla lämmityskäynnin aikaisella COP:lla
2# Sulatus on eduksi koneen voiteluainekierrolle ja kompressorin hyvinvoinnille varsinkin kylmässä
3# Sulatus tehdään vain todellliseen tarpeeseen, kun kennoon on todettu kertyneen haittaava määrä huurretta

Ota näistä sitten selvää. Tuo 2# saattaa olla syy näihin kellosulatuksiin kylmissä olosuhteissa, mutta parasta olisi hoitaa asia jollakin tavalla muilla teknisillä toimenpiteillä. Tuohon 1# on vaikea uskoa, kun Setä sulattaa vaikka mitään sulatettavaa ei olisi. ILPeissä on monenlaista logiikkaa sulatuksissa ja jotkut koneet kai osaavat sulatella tai olla sulattelemattakin, jos tarvetta ei ole.

 

[burmanm]

Tuo 2# saattaa olla syy näihin kellosulatuksiin kylmissä olosuhteissa, mutta parasta olisi hoitaa asia jollakin tavalla muilla teknisillä toimenpiteillä.

Ois kyllä todella mukava tietää mikä näissä on syynä. Tuo Technibel/Sanyo vehkeeni sulattaa vielä hullummin, nimittäin jos höyrystin on alle -18C yli 20s, niin sulatussääntö täyttyy. Onneksi on sentään heating mask time, joka on 25 min jonka aikana ei voi sulattaa.

Jos tuo nyt kelpaa aina voiteluun, niin voisihan se kone pyöriä sitten kylmempäänkin, turhaan se sammuu siinä viimeistään -20C (tai -15C/-18C bugin takia). Ei vaan ole tietoa uskaltaako Sanyon antaa pyöriä, toiset huijanneet ja joku taisi sanoa että sen öljy ei tuu kannusta ulos enää pakkasessa oltuaan. Eli ei palaisi kompuralle kierrosta - tiedä sitten. Mutta ainakaan sulatustarpeesta tuollainen sääntö ei voi tulla.

 

[pökö]

Ois kyllä todella mukava tietää mikä näissä on syynä. Tuo Technibel/Sanyo vehkeeni sulattaa vielä hullummin, nimittäin jos höyrystin on alle -18C yli 20s, niin sulatussääntö täyttyy. Onneksi on sentään heating mask time, joka on 25 min jonka aikana ei voi sulattaa.

Jos tuo nyt kelpaa aina voiteluun, niin voisihan se kone pyöriä sitten kylmempäänkin, turhaan se sammuu siinä viimeistään -20C (tai -15C/-18C bugin takia). Ei vaan ole tietoa uskaltaako Sanyon antaa pyöriä, toiset huijanneet ja joku taisi sanoa että sen öljy ei tuu kannusta ulos enää pakkasessa oltuaan. Eli ei palaisi kompuralle kierrosta - tiedä sitten. Mutta ainakaan sulatustarpeesta tuollainen sääntö ei voi tulla.

Kauanko sun koneessa kestää sulatus?

 

[burmanm]

Kauanko sun koneessa kestää sulatus?

Ei oo valitettavasti dataa tuosta (mittarit makaa tossa hiirimatolla edelleen..). Joskus oon vierestä seurannut eikä ne kyllä mun mielestä mitään 400s kestäneet, mutta sen tarkemmin en osaa sanoa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kahtena edellisenä talvena lämpötila veivasi niin nopeasti, että ei oikein muodostunut kokonaisten vuorokausien mittaista käyntiä kylmissä olosuhteissa. Nyt tässä on mukana pari päivää, kun on oltu oikeasti noin -15 asteessa ja Setä on saanut vääntää täysillä eikä tuotanto ole voinut siirtyä tai syntyä lämpimämmissä olosuhteissa. Kyllähän nämä VILPit pakkasessa periksi antavat mutta on lämmitys vielä suorien käyttövoimakustannusten osalta noin 50 % edullisempaa kuin suorasähköllä tai öljyllä lämmittäminen.

Viidentoista asteen pakkanen nyt ei täällä mikään kovin merkillisyys ole. Vuoden mittaan tili tehdään VILPillä kuitenkin jonkin verran lämpimämmissä olosuhteissa. Käyrästössä pisteet eri lämpötila alueilta on valittu siten, että on muodostunut muutaman peräkkäisen päivän jaksoja, joissa vuorokauden keskilämpöitila on likipitäen sama. Pakaspäivät ovat kuitenkin yksittäisiä päiviä. Tarkastelussa on vain tämä kesä elokuusta tähän päivään. COP käyrä on niin konstikas, että siihen ei kovin hyvää käyrän sovitusta saa aikaiseksi. Ulkolämpötila tarkoittaa vuorokauden keskilämpötilaa.

Sääennusteen mukaan pakkanen sen verran kiristyy, että voipi olla jouluna vielä poltin tarpeen.

 

[VesA]

COP-käyrän tulisikin mutkitella sulatustarpeen mukaan, siitä seuraa se ettei kippuraa saa sovitettua samaan polynomiin koko matkalta. Veikkaisin myös, ettei lämpötehoakaan saisi sovittaa suoraan, siitä pitäisi tulla asunnon osalta lätkämaila ja kellarin osalta sitten suorahko. Sanoisin että 8 astetta lämpöisemmässä voisi olla vähän moiseen viitteitäkin. Samoin tehojen hiipuminen pakkasessa tiputtaa pisteet käyrältä, mutta suora kertonee lämmitystarpeen aika hyvin pakkasesta jonnekin 6 asteeseen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Pakkanen ei kovin nopeasti vaikuta kellariin, mutta kyllä autotallissa on on lämmin pudonnut jo 14 asteeseen ja huoneessakin jo toista astetta. Eli ihan totta, kyllä tuossa jonkin verran vajetta on syntynyt. Tuosta lämmityksestä ei saa oikein noilla käyränsovituksilla osuvaa. Latkämaila linee lähinnä se oikea malli jota pumpun pitäisi toteuttaa.

Sulatukset on muuten laskettu tuohon tällä tavalla. Tämä voi olla syksyllä melko hyväkin, mutta kevät säällä sulatusten arvioiminen on sitten vaikeampaa, kun yöllä voi olla kylmää vaikka keskimäärin jo melko lämmintä onkin. Setän sulattelussa on kapealla alueella (+2...+5) jotain tarveharkintaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mitens teillä muilla tehot nousee sulatuksen jälkeen?

Sulatus 23.12. klo 11:30, vesimäärä 1082 g, ulkolämpötila -12,7 °C
Kierrosten pudotus alkaa............. 0 min 0 s
Sulatus alkaa .....................................1 min 0 s
Veden tulo alkaa .............................4 min 40 s
Sulatus loppuu ................................8 min 6 s (sulatusaika 7 min 6 s)
Kierrosten nosto alkaa .................9 min 14 s
Kone käy täysillä 90 r/s .............13 min 47 s

Lämmityskäynti juuri ennen sulatusta 90 r/s eli täysillä ja Pollun näyttämän perusteella teho oli ilmeisesti melko lailla 10 kW, sähköteho 4,7 kW => käynnin aikainen COP 2,13. Tuo Pollun tehonäyttämä ei ole kovin vakaa ja siinä voi olla virhettä useita prosentteja vaikka miten yrittäisi lukea.

 

[VesA]

Olen itse sovitellu käyriä pätkissä niin, että 'saranakohdasta' muutama piste jopa jää pois kummastakin pätkästä, eli mallan varsi ja lapa eri käyrinä tai suorina.

 

[kotte]

Lämpöä pumpatessaan minulla kuluttaa n. 1,75kWh keskimäärin tunnissa. Tuosta kun laskee minun koneen 5 minuutin sulatus ajalle sähkön kulutuksen, niin se on pieni n. 0,146kWh. Ja oikeasti tuostakin vielä vähemmän, koska kompressori joutuu vähemmälle rasitukselle tuossa käänteisessä kierrossa ja näin kulutettu virta on pienempi. Virtavahdin mukaan virta olisi kolmanneksen vähemmän kuin pumpatessa.

Tuossa on se ajatusvirhe, että sulatuksen vaatima energia olisi suoraan tekemisissä sulatuksen sähkönkulutuksen kanssa.

Sulatus tapahtuu pääosin pumpun lämmitysvaiheessa keräämällä lämmöllä. Vaikka ns. sulatus-COP olisi muka parempi kuin lämmitysvaiheen COP, niin lämpö on joka tapauksessa kerätty tuolla lämmitysvaiheen COPilla ja sulatukseen käytetty energia on pois seuraavan lämmitysvaiheen tuotosta jakson alkupuolella.

Kalorimetrinen mittaus (virtausmäärän ja lämpötilaeron integrointi tai summaus riittävän tiheällä näytteenottovälillä) tietenkin antaa oikean tuloksen mittaus- ja kvantisointitarkkuuden rajoissa, mutta muutoin pitäisin jopa sulatusjakson pituuden ja lämmitysvaiheen pituuden suhdetta kertaa pumpun tuottoa tai kulutusta tarkempana estimaattina sulatusenergian tarpeesta tai kulutuksesta kuin sulatuksen aikaisesta sähkönkulutuksesta johdettuja tuloksia. Tämäkin periaate saattaa todellisuudessa aliarvioida sultuksen viemän energiamäärän, sillä lämpö siirtyy vedestä kylmäaisneeseen ja ulkokennoon periaatteessa pelkällä kiertopumppauksella ja kaiken lisäksi luonnostaan erittäin tehokkaasti.

Kellarinlämmittäjän kaltaiset kalorimetriset mittaukset ovatkin tämän takia huomattavasti asiaa valaisevia (ja niitä toivoisi enemmänkin eri olosuhteista ja pitkistä sarjoista logattuina).

 

[burmanm]

Kauanko sun koneessa kestää sulatus?

No nyt olin sattumalta ulkona tekemässä lumitöitä kun huomasin tuulettimien pysähtyvän. Ulkona -8C, kennossa aika vähän jäätä (ei tullut hirveästi vettä), mutta aika siitä kun puhaltimet pysähty siihen kun ne uudestaan käynnistyi oli n. 215s.

 

[Kellarinlämmittäjä]

No nyt olin sattumalta ulkona tekemässä lumitöitä kun huomasin tuulettimien pysähtyvän.

Tokko siinä mitään näyttöä ole missään, mistä voisi katsella, mitä se milloinkin touhuaa ?
Itse kuulen pannuhuoneessa sulatuksen alun ja lopun pienestä sihahduksesta ja näyttö kertoo myös pian koneen käynnistä. Myös ajan tulevaan sulatukseen näkee Setän ohjaimen näytöstä. Odotellessa voi ottaa vaikka neuvoa antavat.

Aika nopsaan sulatuksen tekee, jos vain 215 s vie aikaa !

 

[pökö]

Aika nopsaan sulatuksen tekee, jos vain 215 s vie aikaa !

Ei tuossa mitään ihmeellistä, meillä ulti hoitaa sen 2 minuutissa.

 

[burmanm]

Tokko siinä mitään näyttöä ole missään, mistä voisi katsella, mitä se milloinkin touhuaa ?

Valitettavasti aika heikosti mitään irti saatavilla. Äänistä voi kuunnella hetken mitä se tekee (ulkoyksikön luona), mutta taitaa olla lähinnä kompuran melua ainoa jonka kuulee.

Palaavan veden lämpötilasta päätellen se kyllä sulattaa aika voimalla.

 

[kurre orava]

On toki pitkälti kiinni siitä miten tuon sulatuksen pituuden määrittelee mutta ES:lla menee tyypillisesti 5-6 minuuttia siitä kun lämmötuotto lähtee laskuun siihen että tuotto on taas pyyntöä vastaavalla tavalla.

Jos laskee nelitieventtilin kääntymisten perusteella niin on oleellisesti lyhyempi, ehkä noin 3-4 minuuttia.
Eli aika tehokas tuo sulatustapahtuma kyllä on ja kenno on sen jälkeen ihan puhdas.

Suurin hetkellinen tehopiikkii mikä tuohon sulatukseen menee on noin 10-11kW. Joskus koitin pinta-alalaskuna määritellä tuo sulatukseen käytetty teho, olisi sen perusteella ollut noin 0,5-0,7kWh/sulatus.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Setällä tuo aloitus on jotenkin aika rauhallinen. Kestää yleensä päälle 3 minuuttia ennen kuin vettä alkaa herua. Lopussa se lämmittää kennon suunnilleen käden lämpöiseksi ja silloin sähkötehon otto kiihtyy merkittävästi, myös lämmön otto kiihtyy jonkin verran. Mutta ei se aivan 10 kW teholla takaisin ota milloinkaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ja siihen se sitten kyykkäsikin. Ulkona pakkasta oman digitaalin ja CTC:n mittaroinnin mukaan 20 astetta.
Edeltävän täyden vrk saalis 186 kWh / 96 kWh => COP 1,94 @ -16 °C:ssa. (pumpattu noin +36 asteista)

 

[pökö]

Illalla -17 ja ulti käy 3 tuntia ja huilaa välillä tunnin, 40 pyynti silti saavutetaan ja talo lämmin. Käynninaikainen cop 1.5 - 1.7 veden lämmöstä riippuen, sulatukset huomioimatta. Noin 5 kilowattia ulti antaa ulos.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ihan säädyllinen tulos Pökölläkin. Mikä sen kuukausikopin sitten talviaikaan on tärvellyt?

Vaikuttaa että tuo viimeyön pakkanen tulee jäämään ainoaksi nyt joulukuussa. Sinällään harmi, kun pakkasta näytti olleen vain 2-3 tuntia ja Setä seisoi tuon takia nyt kymmenkunta tuntia. Pitäisi saada aikaiseksi termostaatti, joka kytkisi polttimen automaattisesti päälle ja pois. Setän ohjaukseen en oikein luota, koska se voi päättää katkaista sen ennen kuin kattila on ehtinyt lämmetä.

 

[pökö]

Ihan säädyllinen tulos Pökölläkin. Mikä sen kuukausikopin sitten talviaikaan on tärvellyt?

Sulatus, vaikka onkin vain 2 minuuttia, tulee kuin tauti 45 minuutin välein. Se pilaa muuten hyvän koneen.

 

[jannu93]

Seurailin tässä kuinka säännöllisesti sulatuksen tulevat. Nyt kun oli -18 astetta pakkasta, niin veti sellaisen 4h jakson ilman sulatusta, vaikka näytöllä sulatuskello näytti tunteja 0, eli olisi pitänyt kellon mukaan sulattaa. Sulatuksen jälkeen tuotto oli 0,2 astetta suurempi, kuin ennen sulatusta. Saattaa myös johtua siitä että sulatuksen aikana jäähtynyt varaajan vesi oli viileämpää ja tuotto siksi parempaa. Eli ei sulatuksen jälkeen suurta hyötysuhteen parantumista tapahtunut, noin kovassa kelissä.

 

[pökö]

4h on hieno käyntijakso, siitä olen kade, minulla se on 45 minuuttia

 

[Kellarinlämmittäjä]

Noin se pitäisikin olla. Silloin sulatuksen lauhteen tuotto tulisi normaaliksi. Kai se jotain luokkaa 3 kg pitäisi ollakin Setän kokoisella koneella. Tuollaisessa kunnon pakkasessa ei tunnissa ehdi kertyä kuin puolisen litraa vastaten jotain luokkaa 10 kWh bruttotuotantoa. Ei tuota voi perustella ainakaan COP edulla. Sulatus syö arvokasta tuotanto aikaa ja hukkaa väkisin kaikkiin sulatuksen häviöhin. Parhaimmillaan plussa keleillä sulatuksen hyötysuhde voi olla 40-50 % luokkaa jään sulattamiseen. Pienen huurteen sulatuksen hyötysuhde tippuu 10 %:iin. Kun jäitä on paljon, saattaa sulatusenergia hiukan kasvaa, mutta ei merkittävästi. Tuo on vähän huono tapa huolehtia öljyn kierroista, jos se on peruste kellosulatuksille, vaikka kone muuten toimiikin keskimäärin oikein hyvin.

Pampullahan ainakin oli Nibe. Mitenkähän siinä ? Sulatus pitäisi kellottaa ja mitata takaisin otettu, sulatuksen vesi saanto ja edeltävän käynnin aika ja tuotanto.

 

[pökö]

Joko setä pörähti taas käyntiin?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kyllä. Laitoin kattilan aamulla jäähtymään ja siitä parin tunnin viivellä.