VILP (Hitachi Yutaki M 11kW) +Öljykattila

Pretor

Jäsen
Vs: VILP (Hitachi Yutaki M 11kW) +Öljykattila

Joo ihan öljyn tuhlauksen vuoksi poltellaan pois, kun sitä on reilusti jäljellä. Sähköä menee muutenkin noiden kahden lattialämmityksen kera ~35kW/vrk "peruskulutuksella", niin voi skipata tän talven isot sähkölaskut öljyä polttamalla.
Toi -10'c - -15'c on varmaan ihan hyvässä haarukassa öljypolttimen käynnistykselle. Puru-/lastu eristeinen talo, niin ei kaikkein lämpötaloudellisin.
 

Pretor

Jäsen
Vs: VILP (Hitachi Yutaki M 11kW) +Öljykattila

Olis noita konvektoreita nyt edullisesti haalittu 3kpl ja ensimmäinen asennettuna yläkerran aulaan. Normaalisti yläkerrassa pyörii lämmöt siinä 20-21'c kieppeillä ja kovilla pakkasilla saattanut pari astetta tippua (Öljyllä meni jotain 55'c@-20'c). Tähän asti ILP ollut pienellä (19'c ja minimipuhallus) tasaamassa yläkerran lämpöjä, niin ei ole tullut valituksia ja lämpö pysynyt tasaisempana.
Viime yönä oli pakkasta jossain -6'c ja -10'c välillä. ILP sammutettu ja konvektori oli yön päällä täydellä puhalluksella. Nyt aamulla ulkona -6'c ja yläkerran aulassa lämmöt 27'c ja makuuhuoneissa 24'c ja 25'c ;D
Yksi konvektori tulee keskikerrokseen olohuoneeseen ja yhden kanssa vielä pähkäilen paikan kanssa.
Alustavien laskelmien mukaan lämpötehoa tulee sen verran paljon enemmän noista konvektoreista, että tavoitteena olisi vähintään se 10'c saada tiputettua ensi talvena menovesien lämpöjä noiden ansiosta. Tuskin hirveän kaukana ollaan, sillä paperilla jopa 15'c pudotus voisi onnistua.
Aletaan olemaan hyvässä haarukassa VILPin kanssa Smiley211008
 

HelaKammo

Aktiivinen jäsen
Vs: VILP (Hitachi Yutaki M 11kW) +Öljykattila

Tuota itsekin miettinyt, anturin saisi jo olemassa olevaan "hotspottiin" keskelle taloa. Kierto kuin ilpillä aikanaan. Minkä mallisia ovat? Ilpin tyyppinen vaakapuhallus olisi itselle hyvä, mutta paljon pienempi puhallusnopeus kuin ennen.
 

Pretor

Jäsen
Vs: VILP (Hitachi Yutaki M 11kW) +Öljykattila

Noi on "lattiamalleja" ilman jalkoja, eli seinälle kuten patteritkin. Tänään just ahersin olohuoneeseen toisen konvektorin kiinni. Ens yölle näyttäis taas reilu -10'c pakkasia, niin katotaan paljonko puhkuu lämpöä yön aikana torppaan. Kolmannen asentelu jää tulevaisuuteen.
Ei noi ainakaan pienimmällä puhalluksella juurikaan meteliä pidä.
Mulla on vielä noiden lisäksi yksi ilp-tyylin seinämalli, mutta se lopetti puhaltamisen parin päivän testiajojen jälkeen. Se ainakin piti pienimmälläkin nopeudella aika kovaa meteliä, joten vaikea sille olisi paikkaa löytää. Siinä toisaalta olis ollu se hyvä puoli, ettei puhalla jatkuvasti, vaan termarit ohjaa puhallusta.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: VILP (Hitachi Yutaki M 11kW) +Öljykattila

Pretor sanoi:
Noi on "lattiamalleja" ilman jalkoja, eli seinälle kuten patteritkin. Tänään just ahersin olohuoneeseen toisen konvektorin kiinni. Ens yölle näyttäis taas reilu -10'c pakkasia, niin katotaan paljonko puhkuu lämpöä yön aikana torppaan. Kolmannen asentelu jää tulevaisuuteen.
Ei noi ainakaan pienimmällä puhalluksella juurikaan meteliä pidä.
Mulla on vielä noiden lisäksi yksi ilp-tyylin seinämalli, mutta se lopetti puhaltamisen parin päivän testiajojen jälkeen. Se ainakin piti pienimmälläkin nopeudella aika kovaa meteliä, joten vaikea sille olisi paikkaa löytää. Siinä toisaalta olis ollu se hyvä puoli, ettei puhalla jatkuvasti, vaan termarit ohjaa puhallusta.
Minkälaisia ostit - voiko niitä putsata jotenkin kätevästi ?
 

Pretor

Jäsen
Vs: VILP (Hitachi Yutaki M 11kW) +Öljykattila

Sabiana FSR.
Suodatinlevy tuolla on pohjassa, joka lähtee vetämällä irti. Pari ruuvia auki, niin lähtee koko kotelo irti, jos kennoston haluaa imuroida.
Asennettiin toi yksi sohvan taakse, joten ei nyt ainakaan kätevästi puhdisteta ilman sohvan siirtämistä pois edestä ;D
Ei kai mikään periaatteessa estä asentamasta noita vaikka vaakatasoon esim. kattoon... toki siinä tapauksessa kannattaisi tietenkin vetäistä kauko-ohjaus jonnekin seinälle.
http://fan-coil.com/wp-content/uploads/fsr-fan-coil.jpg



Tuli viime syksynä asennettua olohuoneeseen korvausilmaventtiili ja nyt kun sai eilen konvektorin puhisemaan olohuoneeseen, niin huomattava ero "asumismukavuuteen". Lämpö jakautuu paljon tasaisemmin ja viileä korvausilma sekoittuu huomaamatta ilman vedon tunnetta huoneilmaan. Voinee ruuvata venttiiliä sulkeutumaan nyt vähän kylmemmällä ilmalla, kun nyt se sulkeutuu noin 0'c tienoilla.

Pitää tuo viimeinen pienin konvektori asentaa kellariin. Tällä hetkellä kellarin patterille menee väliaikaisena ratkaisuna suoraan VILPin tulo-/menoputkissa olevista tyhjennyshanoista haaroitetut lähdöt/tulot. Pitänee tehdä tuosta väliaikaisratkaisusta ihan pysyvämpi ratkaisu, niin kellarin patteri/konvektori saa koko ajan hieman lämpöisempää vettä ja saa tarvittaessa sitä myös kesällä, kun muu patterikierto ei lämmintä vettä tarvitse.
Pitää vähän funtsia tuota tulevaa kesäkäyttöä muutenkin. Kellari kun pidettäisiin mieluusti lämpöisenä myös kesällä ja käyttövesikin esihaalistuu kattilassa. Toisaalta kai siellä kattilassa noin 20'c on, jos patterit imee huonelämpöä, kiertovesipumppu on päällä ja shuntti auki(?).
 

Pretor

Jäsen
Vs: VILP (Hitachi Yutaki M 11kW) +Öljykattila

Lämmityskautta odotellessa... tai onhan se jo menossa, mutta kohtalaisen lämpöisiä kelejä ollut.
Sen verran saatu aikaiseksi tulevaa varten, että pari yksilehtistä patteria saanut vaihdettua C21 malleihin. Kauanhan noita saikin metsästää ennen ku löytyi käytettynä edullisesti vasta nyt syksyllä.
Yläkertaan H10 2000x600 -> C21 1800x600 ja alakertaan H10 1000x600 -> C21 1600x600. Nyt on enää keittiössä yksilehtiset patterit jäljellä ja niistä isompi vaihtuu kaksilehtiseen siinä vaiheessa, kun sopiva käytetty löytyy ;D
Kolmas/pienin puhallinkonvektori on edelleen asentamatta. Periaatteessa paikkakin sille olisi, mutta siitä ei selviä ilman putkimiestä, joten odotelkoon :-\

Öljypolttimen käynnistyminen pakkasen ohjaamana on edelleen tekemättä, osin siksi, että tungin savusolaan vesitilan alle eristeeksi/piipun tukkeeksi styroksista askarrellun levyn.

Tuossa kun oli yksi -3'c aamu, niin oli jopa normaalia lämpöisempi aamulla. Johtunee pitkälti siitä, kun olohuoneen raitisilmaventtiili sulkeutuu pakkaselle mentäessä ja puhallinkonvektorilta irtoaa enemmän tehoja menoveden lämpöjen noustessa. Noi kaksi isompaa konvektoria on kyllä loistavia vehkeitä. Pienimmällä nopeudella ei edes kuule sohvan takana hyrräävää puhallinta sohvalla maatessa.
Mietinnässä olisi vielä keskikerroksen wc:n poistoilmahormin ritilä vaihtaa säädettävään malliin, niin voisi talvella ruuvata poistoa hieman pienemmälle.

Nyt aletaan olemaan ainakin paperilla siinä haarukassa, että aikaisemman 55'c veden sijasta 45'c pitäisi riittää samaan kovilla pakkasilla.

Vetäsin tuohon taulukkoon punaisen viivan, joka kuvaa suurinpiirtein käyrää jolla mennään. Katsotaan miten käy.
 

Liitteet

Pretor

Jäsen
Sain Technibelin seinäkonvektorinkin ("ilp-mallinen") fixattua toimintakuntoiseksi ja asennettua aulaan oven yläpuolelle. Ääntähän tuo pienimmällä puhalluksellakin pitää, mutta onhan noi puhallinkonvektorit loistavia laitteita vesikiertoiseen lämmitykseen.
Ei tästä öljystä-vilpiin olis tullut mitään pelkillä vanhoilla yksilehtisillä pattereilla (ja tästä ei edes ammattilaiset puhunut aikoinaan tarjousta jättäessä laitteistosta).
Sen verran mitä vanhoja muistiinpanoja ja lämpötiloja yritin kaivella, niin 0'c kieppeillä meni noin 40'c vesi (käyrä oli 0'c = 40'c, -10'c = 47'c, -20'c = 53'c ja lämpötilakompensoinnin mukaan lämpötilasta riippuen noin +-2'c).

Nyt ulkona -7'c ja Vilp näyttää 35'c. Sisällä noin 21-22.5'c, eli pyöresti asteen verran enemmän. Ja kaikki kolme konvektoria on pienimmällä puhalluksella, joten niissäkin
on vielä reserviä irrottaa puhallusta nostamalla.
Sähköä mennyt suunnilleen saman verran, kuin verrokkiajankohtana (noin 8kk) vuosi sitten (tosin nyt oli lämmin kesä/syksy), mutta lisäksi öljyä meni aikaisemmin noin 750l, eli pelkkää plussaa öljynkäytön suhteen.

Öljyä vielä reilu 1000l ja houkuttaisi poltella pois, sillä ensi kesänä odottelee se hybridivaraajan asentelu. Eiköhän sekin jo tuo säästöä öljykattilaan verrattuna paremman eristyksen ja paremman veden kerrostumisen vuoksi.
Putkikierretyökalutkin hommattu, joten projektina myös laitella kellariin sauna/pesuhuone patterit, jotta pääsis sähköisestä lattialämmityksestä niiltä osin kellarissa eroon.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitenkäs Hitachin COP:t, toteutuuko markkinoinnin lupaukset? Yutaki oli ensimäisiä VILP:jä mitä katselin 'sillä silmällä' mutta virtaamavaatimukset oli aika kovat (1-2,8m3/h) ja unohdin suosiolla.
 
Viimeksi muokattu:

Pretor

Jäsen
Tällä hetkellä näyttäisi 8kk noin COP 3.1.
Viime päivien keskilämpötila jotain -1,5'c, niin COP 2.95.
Huomaahan tuon muistiinpanoja selaillessa, että keväällä oli kämpässä pienemmät patterit (jyrkempi käyrä) kuin nyt ja myös öljykattilan piipun/savusolan tukkiminen vaikutti positiivisesti. Pannuhuoneessakin on nyt ihan selvästi lämmin. Kesällä VILP oli päällä oikeastaan ihan turhaan 2-3kk.
Mulla VILP meno on kattilan paisuntayhteen t-haarassa (DN15), joka kuristaa selvästi kiertoa. Kellarin patteri on edelleen varastettu vilpin meno-/tuloyhteistä ja siellä kiertää siis vilpin pumpun kierrättämä vesi. Tuo saa vetensä ennen pollucomia.
Suurin ongelma varmaan on, ettei vesi kerrostu kattilassa juurikaan. Parhaimmillaan noin 5'c ero. Toinen on tuo pesuhuone/sauna, jossa "patterina" kierää 2" putki, eli vesi kiertää ilman kuristuksia tuota lenkkiä koko ajan. Eipä siinä vesi ehdi juurikaan jäähtyä ja sekin sekoittaa kattilaa koko ajan.
Kokonaisuuten kuitenkin ihan tyytyväisiä ollaan.
 

Pretor

Jäsen
Selvästi alhaisempi kiertoveden lämpötila johti sitten siihen, että kellarissa oleva patteri ei jaksanut enää pitää kellaria lämpöisenä pakkasen kiristyessä ja lämmöt tippui 18-19'c välille.
Nyt sain sitten aikaiseksi asentaa viimeisen pienimmän puhallinkonvektorin kellariin (jonne sitä olin alunperinkin jo suunnitellut). En jaksanut vielä kokonaan omia putkia vetää sille, joten vesi kiertää ensin patterin läpi ja siitä vielä konvektorille. Ei saa konvektorista kaikkea irti tuolla kytkennällä, sillä vesi jäähtyy patterissa jo jokusen asteen (tuota voisi vielä vähän parantaa ottamalla ventiilin pois patterin menopuolelta).
Tuolla kytkennällä on keskimmäisellä puhalluksella kellarissakin nyt tasaisesti 21-21,5'c. Laitoin vielä seinätermostaatinkin, kun sai nätisti seinälle, niin nyt ei edes puhalla jatkuvasti.

Nyt on vaan öljynpolttotalkoot menossa. Noin 900l ainakin poltettavaa, jotta pääsee öljysäiliön purkuun o_O
 

Pretor

Jäsen
Pientä väliaikaraporttia öljynpolttotalkoiden välissä.
Koska luvattiin reilu -20'c pakkasia, niin eilen napsautin öljyn pois päältä, jotta pääsee toteamaan Yutakin pakkaskestävyyttä tulevaisuutta silmällä pitäen.
Pakkasta siis oli vuorokauden aikana noin -13'c ja -22'c välillä.
En sen kummemmin alkuun katsellut tarkemmin pumpun tilannetta, sillä ulkona -16-17'c ja kiertoon meni noin 39-40'c vettä ja kämppä lämmin. Pumppu teki noin 42-43'c vettä pollun mukaan (pumpun käyrä -20'c/45'c), mutta itse pumpun säädin näytti antureiden mukaan todella päin helvettiä. Sisään 36'c ja ulos 34'c. Pumppu kuitenkin lykki tasaisesti 7-8kW pollun mukaan ja ottotehot tais pyöriä 3.7-4.3kW välillä.
Tuosta sitten alettiin tippumaan kyydistä ja lopussa ulkona noin -22'c. Tässä vaiheessa alkoi siis kyykkäys ja ottotehot alkoi tasaisesti laskea jämähtäen jonnekkin 2.6-2.7kW kieppeille ja pollun mukaan tuuppasi 4.5-5kW. Pollun mukaan pumpulta meni enää 38-39'c vesi (patterikierrossa tiputtiin jo alle 38'c) ja samaan aikaan pumpun anturit näytti sisään 33'c ja ulos 31'c.

Tässä vaiheessa öljy takaisin päälle -> kattilalla lämmittäen noin 50'c vesi -> Nyt näyttää taas pumpun anturit suunnilleen oikein: Sisään 47 ja ulos 45. Pollu näyttää 48/47.
Mikäköhän sai anturit valehtelemaan noin paljon? Eristyshommiin varmaan pitää ryhtyä jossain vaiheessa jollain tapaa.

Ulkona nyt -22.1'c ja kiertoon lähtee noin 41'c vettä, joten erittäin hyvällä tontilla ollaan lämpötilojen suhteen.
Manuaalin mukaan -20'c pitäisi irrota 45'c vesi ottotehon ollessa 4kW ja antotehon 7.2kW, joten kyllähän tässä rajoilla ollaan, että pitäisi riittää vielä näilläkin keleillä, joten sikäli kyllä tuo suurempi kyykkäys vähän ihmetyttää.

Edit:
Aamulla ulkona -25'c ja kiertoon lähtee 42'c vettä.

Mullahan on ouman säätämässä kiertoon lähtevää lämpötilaa, eli ouman on pykälää loivemmalla käyrällä pumppuun verrattuna.
Eilen sulatuksen aikana tipahti pumpulta lähtevä vesi 25'c asteiseksi (kattilassa oleva vesi noin 40-41'c) ja hetkessä romahti myös kattilan vesi 36.5'c kieppeille. Samalla tietenkin ouman vääntää shuntin täysin auki, kun lämpö ei riitäkään kiertoon. Sulatuksen jälkeen, kunhan pumppu keräilee kierroksia, meneekin vesi aika lailla suoraan kiertoon. Tuossa menee ainakin tunti, ennen kuin pumppu saa kurottua sulatuksen aikana romahtaneen kattilaveden lämmön takaisin sinne 40'c kieppeille.
Tässä vaiheessa koitin nostaa pumpun käyrää jyrkemmäksi, jolloin pumppu (pollun mukaan) jaksoikin työntää reilu 46'c vettä ja kattila alko lämmetä nopeammin ja shunttikin alkoi kääntymään pienemmälle. Tässä vaiheessa pakkasta tais olla 17-19'c välillä.
 
Viimeksi muokattu:

Pretor

Jäsen
Pakkaspäivän kokeilun kulutuslukemat alkaa olemaan selvillä.
Otin 24h ajalta kulutuslukemat ylös.
Pakkasta alin -17,4'c ja ylin -13,2'c . Keskilämpö -15,6'c.
VILP otti 87kW ja pollucomin mukaan puski lämpöä 184kW, joten yli 2 copilla pystyy vääntämään vielä -15'c pakkasessa.

Tuon 24h jälkeenhän vilp oli vielä noin 3h käynnissä (ei tullut huomattua otettua ylös kulutuslukemia noilta tunneilta), jonka aikana pakkanen kiristyi tuosta -17'c -> -22'c ja siis alle -20'c kohdilla alkoi kyykkäys.

Sinänsä ihmettelen edelleen kyykkäystä, sillä @HelaKammollakin kokemusta suunnilleen samoista pakkasista vanhemmalla mallilla
https://lampopumput.info/foorumi/threads/yutakim-kokemuksia-oli-letkut-ja-happidifuusio.24307/post-351695

No näillä pienillä kokemuksilla noin -20'c asti pitäisi pärjätä pelkällä VILPillä meidän purueristeisessä tönössä.
 

MetaX

Jäsen
Pumppu teki noin 42-43'c vettä pollun mukaan (pumpun käyrä -20'c/45'c), mutta itse pumpun säädin näytti antureiden mukaan todella päin helvettiä. Sisään 36'c ja ulos 34'c. Pumppu kuitenkin lykki tasaisesti 7-8kW pollun mukaan ja ottotehot tais pyöriä 3.7-4.3kW välillä.

Mikäköhän sai anturit valehtelemaan noin paljon? Eristyshommiin varmaan pitää ryhtyä jossain vaiheessa jollain tapaa.
.
Panasonicin anturit oli ainakin eristämättä pumpun päässä. Vaikka laitoin lisäeristeet sinne niin kovalla pakkasella pumppu näyttää edelleen liian matalia veden lämöpöjä polluun verrattuna. Epäilen että se kylmä pääsee johtumaan anturijohtoja pitkin eli ne pitäs kans eristää kunnolla. Ja ongelma korostuu just noin että lähtevä vesi on muka kylmempää kuin tuleva...
 

rema

Aktiivinen jäsen
Minkä lämmityssysteemin teit? Meillä on kattilan asetus nyt 47 C-ast tulee päälle n.42 C-ast:ssa, ei ongelmia, jos lämpö ei muuten riitä , antaa lämpöpulssin ja jää odottelemaan koska lämpö laskee alas Tuli mieleen että invertteri monoblock omalla säädettävällä syöttöpumpulla toimisi, kun osa virtaus tulisi paluukierrosta ja osa kattilan alhaalta. Jos kattilan asetuksia pitää meidän tavalla, niin LKV tulisi tulistaa erillisessä sähkövaraajassa. Edellä kuvaamani ratkaisu mahdollistaisi IVLP:n parhaan toiminnan, ja öljyn kulutus lähes nollaantuisi.
Olin ensimmäisellä sivulla anteeksi huolimattomuuttani, mutta joitakin ajatuksia se aiheutti, lähinnä öljykattilan asetuksista.
 
Viimeksi muokattu:

HelaKammo

Aktiivinen jäsen
Juu, meillä talven pakkasennätys mittarissa -26'C ja kone teki töitä tauotta. Oman manuaalini mukaan jos pyyntilämpö on yli 45'C niin laite menee huilille aiemmin. Kaikki pyynnit alle tuon oli samalla katkolämpötilalla. Tuo löytyy jostakin kaaviosta, jossa oli COP ja lämpö, sekä pyynnit erillisinä kaaviona.

Olisiko laitteelta pyydetty kovempaa lämpöä, jolloin olisi pudottanut varalämmölle? Asetus ilmeisesti sinulla säätimellä, kun itsellä menee pelkän ulkoyksikön voimin, enkä ole viitsinyt lopulta sisäsäädintä hankkia.
 

Pretor

Jäsen
Tuo pumppuhan muuten tekee jonkin verran lämpöisempää mitä pyynti on. Eli jos käyrän mukaan esim. 32'c, niin pumppu puskee veden noin 35'c ja alkaa sen jälkeen laskettelemaan alaspäin.

Tällä hetkellä mulla on pumpun käyrää säädetty kellarin lämmöntarpeen mukaan, koska kellari vaatii enemmän lämmitystä ja siellä kiertää tuo pumpun käyrän mukainen vesi. Tosin kelit alkaa lämpenemään, niin voi tuota käyrää vähän taas loiventaa.

Jos sen 500l hybridivaraajan sais joskus vielä asennettuakin ja oman piirin shuntteineen kellarille samalla tehtyä, niin pääsis etiäpäin tässäkin hommassa. Öljykin loppui helmikuun loppupuolella, vaikka mittarin mukaan noin 300l pitäis olla jäljellä. Tosin äkkiäkös 4m3 säiliöön tollainen liru jää pohjalle.

Pumpun ohjaussäätimessä on energiamittarikin, mutta en ole jostain syystä saanut pulssilähtöä toimimaan säätimen kanssa. Mittarissa on kaksikin lähtöä ja molempia kokeillut, mutta säädin ei jostain syystä näytä mitään.
Kokonaiskapasiteetti näyttää kyllä jotain, mutta mistä lie nekin arvot repii. Esim. maaliskuulle näyttää kapasiteetiksi reilu 500kWh.
Mittarin mukaan pumppu on ottanut noin 1000kWh ja pollun mukaan noin 3000kWh tullut pumpulta.
VILPin kiertovesipumppu muuten vie tasaisesti 130-135w = lähemmäs 100kWh/kk (vai liekö tuossa jotain kompuran lämmitystä samassa).
 

HelaKammo

Aktiivinen jäsen
Jos kokonaiskulutusta katsoo, niin lienee myös lämmitys mukana. Pumppuhan voi olla noissa mikä vain, itselläni vanha ja kytketty sisätiloihin.
 

Pretor

Jäsen
Jos kokonaiskulutusta katsoo, niin lienee myös lämmitys mukana. Pumppuhan voi olla noissa mikä vain, itselläni vanha ja kytketty sisätiloihin.
Pitipä hiukan selata manuaalia... pumppu on koneen sisällä oleva Yonos Para ja max 75W.

EDIT:
Tulipa avattua masiina antureiden tutkailua varten ja on kyllä todella huonosti eristetty juuri tulo- ja menoveden antureiden kohdat. Ei ihme, että alkaa pakkasen kiristyessä näyttää reippaasti väärin.
Armaflexin jämillä alkuun vähän lisäeristystä kehiin, mutta pitää vielä käydä mattoa hakemassa hiukan ja eristää samalla lämmönvaihdinta ja vesipumppua paremmin. Aika ohkainen eriste oli vaihtimen päälle liimattu.

Mitäköhän lämpötila-antureita mahtaa VILP käyttää, kun ei löydy oikein tietoa. Mulla löytyis valmiiksi NTC 5K ja 10K, mutta ei näyttänyt sopivan.
 
Viimeksi muokattu:

Pretor

Jäsen
Alkaa olemaan ongelmalliset kelit, kun kellari vaatisi jotain +30'c vettä, jotta pysyis tarpeeksi lämpöisenä (hellasäröä ilmassa) ja muussa talossa ei päivällä juuri vesi kierräkään näillä ~+15'c päivälämpötiloilla. Käyrää joutuu suhteessa päivälämpötiloihin jyrkentämään aika reippaasti, jos haluaa pitää kellarin 21'c kieppeillä.
Tuli tosiaan kunnolla eristettyä levaria, vesipumppua ja putkia vähintään 13mm armaflexillä. Antureiden kohdalla taitaa olla nyt 35mm eristettä.
Ehkä noin 2'c vaikutti alentavasti veden lämpöön käyräohjauksella, kun ollaan 0'c kieppeillä. Esim. levarilta lähtevän lämpivän veden putkessa kiertovesipumppu oli täysin eristämätön ja levarin kulmat ja putkilähdöt paistoi paljasta rautaa, vaikka pintaan olikin liimattu 9mm eriste. Kaikki meno- ja tuloputkien paljas rauta on nyt armaflexin suojissa. Ja tosiaan noi antureiden kohdat oli todella surkeasti eristetty -> eriste puuttui kyseisistä kohdista ja oli anturi jollain vulkanoituvalla teipillä putkessa kiinni.
 

Pretor

Jäsen
Tämmöisiä pohdittu jo aikaisemminkin, joten lainaillaas tämä tänne omaan projektiin, niin ei sekoiteta muiden keskusteluja:

Öljykattila läpivirtauslämmittimeksi, vilpin lisälämmönohjauksesta relesyöttö öljypolttimelle.
Keep it simple ;)
Keep it simple -ratkaisuhan olisi laittaa VILP ohjaamaan releellä Hybridivaraajan 6kw vastusta (sellainenkin kun on lojumassa nurkissa).
Jäisi ylimääriset putkityöt tekemättä ja €uroja säästyisi ;D
Enemmän mua siis mietityttänyt, että millaiset kytkennät pitäisi tehdä välille kattila <-> hybridivaraaja. Mutta en siis ole poissulkenut tuota vastuksella ajoakaan.
Mikä olisi Jolberiousin kytkentätapa tässä "Keep it simple" -tapauksessa?


Alkaa olemaan taas aika napsauttaa VILP pikkuhiljaa päälle 3kk tauon jälkeen.
Kesä ohi ja hybridivaraaja asentamatta edelleen :(
Öljysäiliön sain kellarista pilkottua, joten nyt on tilaa varaajallekin. Öljykattila siis jää toistaiseksi ainakin paikalleen varalämmönlähteeksi ja nyt pitäis suunnitella kytkentöjä. Varaajaan tulee 6kw vastus varalle :hmm:

a) Käsikäyttöiset sulut ->öljy päälle ainoastaan tarvittaessa
b) Öljy päälle/pois automaattisesti ja lämmittää varaajan vettä
c) Öljy päälle/pois automaattisesti antamaan kiertoon lisälämmintä
d) Öljykattilan hävitys ja käyttää tarvittaessa varaajan vastusta
e) Jokin muu toteutus...

Tuolle hybridivaraajaan tulevalle vastukselle mulla on kontaktori valmiina ja sitä pystyy ohjaamaan VILPillä (tosin niin pystyy myös öljypolttimen käynnistystäkin tarvittaessa, mutta siihenkin mulla on palikat valmiina).
Periaatteessa yksinkertaisin/edullisin tapa houkuttaa, toisaalta taas automaattisuus houkuttaa.
Periaatteessa öljykattilaa ei tarvitse välttämättä ollenkaan, mutta toisaalta taas öljy on aika hyvä varalämmönlähde ja poistaa juuri kovien pakkasien sähköpiikkejä... niitä päiviä tosin etelässä on ihan pari-muutama per talvi.
Öljy on tällä hetkellä 200l tynnyrissä ja uutta säiliötä ei ole näillä näkymin tarkoitus hankkia.
Mulla on ylimääräisenä 3-tieventtiili, toinen kiertovesipumppu, sekä toinen lämmönsäädin. Noilla suunnitelin tekeväni kellarille oman kierron.
Joka tapauksessa hankintalistalla toinen 3-tieventtiili, vai ottaako 4-tie bivalent? Tarviiko kolmannen kiertovesipumpun, jos käyttää öljykattilaa varaajan lämmittämiseen... ja sit tarvis jo termostaattiventtiliäkin väliin. Selviääkö yhdellä paisuntasäiliöllä.
Iso kasa mietittävää ennen kuin pääsee ees asentamaan.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Mikä olisi Jolberiousin kytkentätapa tässä "Keep it simple" -tapauksessa?
Öljykattila ei välttämättä vastusta tarvitse, mikäli öljyä löytyy.

Tämän kytkennän mukaan kun kytket, niin on riittävän yksinkertainen paketti.

Eli: Öljykattila toimii puskurivaraajana järjestelmässä, kattilan kierukassa voi esilämmittää käyttöveden. Lisäksi tarvitset enää tulistusvaraajan käyttövedelle.

Et tarvitse öljykattilaan vastusta, sillä öljyllä teet lisälämmön, kun vilpin teho loppuu, et tarvitse hybridivaraajaa, sillä öljykattila toimii siinä hommassa jne.

"Öljykattila läpivirtauslämmittimeksi, vilpin lisälämmönohjauksesta relesyöttö öljypolttimelle."
 

Pretor

Jäsen
Nythän öljykattila jo toimii puskurivaraajana ja siellä esilämpeää käyttövesi ja sitähän tässä ollaan muuttamassa hybridivaraajalle.
Eli sun "keep it simple" ratkaisu onkin olla muuttamatta järjestelmää oikeastaan ollenkaan :hmm:
Mulla on muutenkin tällä hetkellä savusola ja piippulähtö tukittu kattilasta, jotta kattila eristäisi edes hiukan paremmin. Sen takia en nytkään ole ohjannut releellä öljypoltinta käynnistymään.

Eli hybridivaraajassa on kaksi esilämmityskierukkaa, joten käyttövesi esilämpeää tulevaisuudessa hybridivaraajassa
Käyttövedelle on 50l tulistusvaraaja tälläkin hetkellä, joten siellä lämpeää käyttövesi tulevaisuudessakin.

Lähinnä haen jotain helppoa kokoonpanoa hybridin rinnalle enemmänkin varalämmönlähteeksi. Kuitenkin niin, että kattila ei ole jatkuvasti "yhteydessä" nykyiseen kiertoon, jotta se ei huonon eristävyytensä takia ole huonontamassa lämmön varaamista, mutta tarvittaessa saisi helposti lisälämpöä ensisijaisen järjestelmän tueksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kaiketi siis tarvitset joka tapauksessa 3-tieshuntin ohjaamaan lämmitysverkostoon menevää vettä, jotta hybridivaraajasta olisi hyötyä lisälämmönlähteenä talvella? EIkös olisi yksinkertaisinta vain lähteä siinä tapauksessa peruskytkennöistä ilman sen kummempia kommervenkkejä, eli vilppi kiinni varaajan alapuolen lähtöihin (imu pohjalta ja paluu hiukan ylemmäs). Vilpin lämmittämää vettä kierrätetään varaajan kautta omalla latauspumpullaan ja lämmitysverkostoa varten on toinen kiertopumppu.

Itse kytkisin kylläkin öljykattilan hybridivaraajaan aivan samalla tyylillä kuin vilpin ja vielä omalla kiertopumpuillaan. Paluu voisi vain olla varaajan yläosaan ja imu ylempää kuin aivan pohjalta. Vesi saattaisi jopa kiertää joten kuten ilman kiertopumppuakin painovoimaisesti (eikä heikko kierto haittaa kattilaa, vaikkakin lämmityskyky kärsisi).

Kun sekä kattilan että vilpin lähtöön ja tuloon laittaa sulut hybridivaraajan puolelle, voi kummankin lämmönlähteen irrottaa, huoltaa, korjata, poistaa jne. riippumatta toisista. Samoin kaikkia lämmönlähteitä voi käyttää niiden parhaimmalla toiminta-alueella (öljykattilaakaan ei pitäisi ajaa niin kylmänä, millä vilppia taas kannattaa käyttää). Kesällä olisi jopa mahdollista lämmittää käyttövesi kokonaan vilpillä, jos näin haluaa. Talvella vilppiä voi ajaa esimerkiksi käyrän mukaan tai ihan miten lystää (ja kaikki silti toimii, eli lämpöä riittää, jollei vilpistä, niin jostakin muualta).
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Nythän öljykattila jo toimii puskurivaraajana ja siellä esilämpeää käyttövesi ja sitähän tässä ollaan muuttamassa hybridivaraajalle.
Eli sun "keep it simple" ratkaisu onkin olla muuttamatta järjestelmää oikeastaan ollenkaan :hmm:
Mulla on muutenkin tällä hetkellä savusola ja piippulähtö tukittu kattilasta, jotta kattila eristäisi edes hiukan paremmin. Sen takia en nytkään ole ohjannut releellä öljypoltinta käynnistymään.

Eli hybridivaraajassa on kaksi esilämmityskierukkaa, joten käyttövesi esilämpeää tulevaisuudessa hybridivaraajassa
Käyttövedelle on 50l tulistusvaraaja tälläkin hetkellä, joten siellä lämpeää käyttövesi tulevaisuudessakin.

Lähinnä haen jotain helppoa kokoonpanoa hybridin rinnalle enemmänkin varalämmönlähteeksi. Kuitenkin niin, että kattila ei ole jatkuvasti "yhteydessä" nykyiseen kiertoon, jotta se ei huonon eristävyytensä takia ole huonontamassa lämmön varaamista, mutta tarvittaessa saisi helposti lisälämpöä ensisijaisen järjestelmän tueksi.
Kyllä. Kun haluat mahdollisimman yksinkertaisen järjestelmän, niin hybridivaraajalle ei tarvetta ole. Mikäli öljykattila lähtee jokatapauksessa pihalle, niin tällöin tuntee se sähkövastus & varaaja ajankohtaiseksi. Nämäkin kytkisin suoraan verkon tilavuutta kasvattamaan ja releohjauksella se vastus.

Kattilan eristämisen hyöty on vähän kyseenalainen, mikäli hukkalämpö lämmittää asuinrakennusta, savusolan kautta tietenkin hukkuu x-määrä energiaa, mutta Keep it simple-ratkaisussa painotus on yksinkertaisuudessa.

Mikäli nyt haluat kuitenkin kattilan järjestelmästä erikseen, niin laita kaksi sulkua ja kattilalle oma paisari ja varoventtiili lisäksi (kun se sulku jää kiinni ja rupeaa öljypoltin tömisemään, niin ei kattila räjähdä silmille).
 

Pretor

Jäsen
Itse kytkisin kylläkin öljykattilan hybridivaraajaan aivan samalla tyylillä kuin vilpin ja vielä omalla kiertopumpuillaan. Paluu voisi vain olla varaajan yläosaan ja imu ylempää kuin aivan pohjalta. Vesi saattaisi jopa kiertää joten kuten ilman kiertopumppuakin painovoimaisesti (eikä heikko kierto haittaa kattilaa, vaikkakin lämmityskyky kärsisi).
Jotain tän suuntaista olen kyllä miettinyt alunperinkin, mutta kun vaihtoehtoja on paljon ja mietin miten mikäkin pelaa käytännössä.
Periaatteessa tuo olisi helppo ratkaisu ilman turhia sulkuja yms. Mietin vaan, että miten tuossa kytkennässä kattilan ollessa kylmänä veden kierto kattilan ja varaajan välillä, vai kiertääkö juurikaan. Kiertopumppu pitäisi melkein laittaa ajastettuna käynnistymään x -minuuttia polttimen jälkeen, jotta kattilan vesi ehtii kunnolla lämmetä. Tai vaihtoehtoisesti laittaa se termostaattiventtiili.
Lähinnä ettei kattilan kylmä vesi ala sekoittumaan varaajaan, kun kattila seisoo tyhjänpanttina :hmm:
Kattilan eristämisen hyöty on vähän kyseenalainen, mikäli hukkalämpö lämmittää asuinrakennusta, savusolan kautta tietenkin hukkuu x-määrä energiaa, mutta Keep it simple-ratkaisussa painotus on yksinkertaisuudessa.
No onhan se kyllä yksinkertainen ratkaisu ja sen takia sen alunperinkin kytkin kattilaan. Hybridin nyt sain jo viime vuonna halvalla ja oletan sen kuitenkin olevan pitkässä juoksussa parempi ratkaisu. Tahtoo öljykattila sekoittua liiaksi ilman kerrostumaa ja varsinkin kovilla pakkasilla sulatusten aikana pienen vesitilan lämpö tipahtaa turhankin paljon. Ja sitten se eristävyys on eri luokkaa.
Kyllä sen huomasi kulutuksesta heti, kun talvipakkasilla tukki piippulähdön ja eristi savusolan vesitilan alta. Sitä myötä sen huomasi pumpun käyntiajoissa. Kuten joskus aikaisemminkin totesin, niin tuon operaation jälkeen pannuhuoneessa jopa tuntui lämpöiseltä, eli kyllä se (hukka)lämpö meni sieltä aikaisemmin suoraan harakoille piipun kautta, kun nyt se jää "lämmittämään taloa". Kyllä se putkitettu jääkylmä hormi imee aika kovalla kädellä lämpöä ulos pakkasilla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jotain tän suuntaista olen kyllä miettinyt alunperinkin, mutta kun vaihtoehtoja on paljon ja mietin miten mikäkin pelaa käytännössä.
Periaatteessa tuo olisi helppo ratkaisu ilman turhia sulkuja yms. Mietin vaan, että miten tuossa kytkennässä kattilan ollessa kylmänä veden kierto kattilan ja varaajan välillä, vai kiertääkö juurikaan. Kiertopumppu pitäisi melkein laittaa ajastettuna käynnistymään x -minuuttia polttimen jälkeen, jotta kattilan vesi ehtii kunnolla lämmetä. Tai vaihtoehtoisesti laittaa se termostaattiventtiili.
Lähinnä ettei kattilan kylmä vesi ala sekoittumaan varaajaan, kun kattila seisoo tyhjänpanttina
Laita sulku vain yhteen haaraan, niin ei tule ylipainemahdollisuutta (tosin itse laittaisin kyllä ylipaineventtiilin ja toisenkin sulun, mutta siitä voisi ruuvata kahvan pois, niin että sulkuun ei kosketa kuin remonttitilanteessa). Voihan tosin kattilapiirin lähdön ja tulon asentaa varaajaan samalle korkeudelle eri puolille ja vaikkapa tehdä molempiin mutka lähes katon tasalle samaan korkeuteen heti varaajan viereen, niin eipä vesi kierrä kattilan kautta ilman pumppua painovoimaisesti.

Itse en olisi ollenkaan huolissani siitä, että kattila esilämmitetään varaajasta kiertopumpun avulla samalla, kun hana aukaistaan. Eipä tiivisty kondensia kattilan sisäpintoihin yhtä paljon ja vetokin paranee kriittisimmällä hetkellä (mikä ei tosin nykykattiloilla ja polttimilla olekaan niin kriittistä).

Voihan tuohon hankkia sähköisiä savupeltejä ja venttiileitä ja vaikka asennella aikareleitä, jos kuviteltu käyttömukavuus syrjäyttää yksinkertaisuuden ja luotettavuuden (minkä saa täysin manuaalisella käytöllä; sen verran voi miettiä, ettei inhimillinen unohdus tai muu käyttövirhe ainakaan pääse räjäyttämään paikkoja taivaan tuuliin). Säädettävä aikarele nyt on halpa ja luotettava, eli voisi kytkeä niin, että kattilan on oltava päällä esimerkiksi vartin verran ennen kuin pumppu käynnistyy ja pumppu sitten sammuu samalla kuin kattilakin sammutetaan (ts. polttimelta otetaan virrat pois). Kattilan jäännöslämpö purkautunee painovoimaisestikin hyödyksi em. kytkennällä siihen saakka, että kattila jäähtyy varaajan lämpötilan alle.
 
Tarkalleen ottaen kattila ei varsinaisesti räjähdä, jos se vaikka jääkin lämpenemään sulkujen taakse ilman paissuntasäiliötä. Vesi kyllä rikkoo padan lämmetessään mutta paineen nousu loppuu, kun sauma ratkeaa. Räjähdykset sattuvat kun poltin tai vastus jää päälle ja ylikuumentaa kattilan ja varoventtilin toiminta on saman aikaisesti estetty.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tarkalleen ottaen kattila ei varsinaisesti räjähdä, jos se vaikka jääkin lämpenemään sulkujen taakse ilman paissuntasäiliötä. Vesi kyllä rikkoo padan lämmetessään mutta paineen nousu loppuu, kun sauma ratkeaa. Räjähdykset sattuvat kun poltin tai vastus jää päälle ja ylikuumentaa kattilan ja varoventtilin toiminta on saman aikaisesti estetty.
Mythbusters.. kyllä se räjähtää ihan kunnolla, jos sen nostaa yli veden normaalin kiehumislämmön, vaikka vastuksilla. Suomessakin muutama vuosi sitten isäntä lensi tiiliseinänsä kanssa ja kuoli. Juju on siinä että suljettuna paine nousee - kiehumispiste nousee - ja veden lämpötila siinä samalla. Kun paine yhtäkkiä laskee vettä höyrystyy kerralla iso määrä - ja äkkiä. Koska vesi on 110 ja yli höyrystymislämmön normaalipaineessa.
 

rMa

Jäsen
Yksi vaihtoehto olisi jättää kattila paikalleen, ilman sulkuja. Tuskin kattilan suntista isoja häviöitä tulisi kun vesi ei kiertäisi kattilan kautta vaan menisi suoraan läpi. Tällöin voisi tarvittaessa avustaa öljyllä - poltin päälle ja EH800 sunttaa lisää lämmintä kiertoon jos pumppu ei pysy käyrällä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Yksi vaihtoehto olisi jättää kattila paikalleen, ilman sulkuja. Tuskin kattilan suntista isoja häviöitä tulisi kun vesi ei kiertäisi kattilan kautta vaan menisi suoraan läpi. Tällöin voisi tarvittaessa avustaa öljyllä - poltin päälle ja EH800 sunttaa lisää lämmintä kiertoon jos pumppu ei pysy käyrällä.
Eikös riitä jos jättää yhden putken auki silloin kun kattila-avustusta ei tarvita.. yhden putken kautta ei kierrä, mutta paine pääsee.
 

rMa

Jäsen
Vaikea saada ajatusta ulos sanallisesti, kokeillaan kuvaa - tämä on GTV:n ohjekirjasta kopsattu ja vähän muokattu.
1568094360935.png


Eli normaalisti kattila ei olisi mitenkään mukana lämmiyskierrossa mutta pystyisi tarvittaessa auttamaan pumppua. Varaajan yläosaan voisi laittaa vastuksen avustavaksi/varalämmitykseksi - periaatteessa tuolla voisi sitten myös tehdä lämpimän käyttöveden ilman ulkoista varaajaa. Idea käyttöveden ja varalämmityksen tekemiseen samalla vastuksella tuli itseasiassa Pököltä tuolla omassa viestiketjussani - tämän tulen itse toteuttamaan.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Eli normaalisti kattila ei olisi mitenkään mukana lämmiyskierrossa mutta pystyisi tarvittaessa auttamaan pumppua. Varaajan yläosaan voisi laittaa vastuksen avustavaksi/varalämmitykseksi - periaatteessa tuolla voisi sitten myös tehdä lämpimän käyttöveden ilman ulkoista varaajaa.
Heikko kohta tuossa suunnitelmassa on, että kattilasta lähtevän veden lämpötilalle ei ole joko ollenkaan säädintä tai se vaatii oman säätimensä säätöineen.

Kun kaiketi shuntissa on sentään jonkinlainen automaattisäätö, voisi kattilan (4-tie?) sekoitusventtiilin laittaa varaajan ylähaaran ja shuntin väliin. Tällöin säädin syöttäisi oikean lämpöistä vettä kiertoon riippumatta siitä, tuleeko vesi varaajasta joko vastuksen lämmittämänä tai alempaa vilpin lämmittämänä vai priimaako kattila mahdollisesti vettä. Myös kattilan oma lämmönsäätö toimisi tällöin järkevämmin, eli se käynnistyy lähinnä vain, kun vilppi tai varaajan sähkövastukset eivät tee riittävän lämmintä vettä. Kattilan termostaattia ei edes tarvitsisi ruuvailla ja vehjettä välttämättä muutenkaan jatkuvasti valvoa, vaan shuntti pitäisi huolen siitä, että kattilasta ei oteta lämpöä turhaan kiertoon, jos kerran muut lämmittimet pystyvät tuottamaan riittävästi lämpöä. Ja vastaavasti varaajan vastuksen ja/tai vilpin kytkeminen pois päältä saa kattilan automaattisesti syöttämään lisää sen verran lämpöä kuin lämmityskäyrän asetus vaatii. Kattilan voi silti ottaa taloudellisesti pois käytöstä sulkemalla sen venttiili ohitusasentoon, katkaisemalla virrat (jos on poltin) ja mahdollisesti sulkemalla savuhormi turhalta lämpöhukkaa aiheuttavalta vedolta tavalla tai toisella.

Kattilan pitää kuitenkin normaalisti käydä korroosion vähentämiseksi sen verran lämpimänä, että häviöiden kannalta ei juuri ole merkitystä, onko kattila ennen shunttia vai sen jälkeen. Ohitusventtiili ja putket on helppo eristää, vaikka kuuman osuuden pituus hiukan kasvaisikin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Onko laillinen öljykattilassa?
EI varmaankaan ns. tyhmänä laitteena, jota vain komennetaan päälle ja pois, mutta kyllä laitteistoon voi sisältyä antureita ja automatiikkaa, joka vahtii, että laitos ei käynnisty ja sammutetaan, jos savukanava ei ole vapaana -- isompien laitosten tapaan. Kaikki tuo tietenkin maksaa ja esitinkin asian vähän heittona, eli tuollaisesta automatiikasta ei ikimaailmassa pientalon kokoluokassa saa sijoittamilleen rahoille mitään tuottoa kulusäästöinä ja huoltokulujahan kaikki lisälaitteet myös aiheuttavat.
 

rMa

Jäsen
Heikko kohta tuossa suunnitelmassa on, että kattilasta lähtevän veden lämpötilalle ei ole joko ollenkaan säädintä tai se vaatii oman säätimensä säätöineen.
Kuvasta tuo ei näköjään selviä mutta öjykattilan oma sunttihan on tuossa kattilan päällä ja siinä olisi tässä tapauksessa jo käytössä oleva EH80 kiinni. Jos pumpun käyrä on asteen pari korkeammalla EH80 avustaa vain tarvittaessa. Eikä kattilan kylmänä pitäminen haittaa pumpun toimintaa mitenkään jos suntti on kiinni.
 

Pretor

Jäsen
Vaikea saada ajatusta ulos sanallisesti, kokeillaan kuvaa - tämä on GTV:n ohjekirjasta kopsattu ja vähän muokattu.
katso liitettä 60805

Eli normaalisti kattila ei olisi mitenkään mukana lämmiyskierrossa mutta pystyisi tarvittaessa auttamaan pumppua. Varaajan yläosaan voisi laittaa vastuksen avustavaksi/varalämmitykseksi - periaatteessa tuolla voisi sitten myös tehdä lämpimän käyttöveden ilman ulkoista varaajaa. Idea käyttöveden ja varalämmityksen tekemiseen samalla vastuksella tuli itseasiassa Pököltä tuolla omassa viestiketjussani - tämän tulen itse toteuttamaan.
Joo kyllä jopa minäkin tajusin mitä hait takaa. Mulla on Ouman EH-80 ja Vexve Automix 10, joten kattilan shunttia ei ohjailla enää millään, vaan jätetään auki. Ouman jää hoitamaan sen minkä tähänkin asti ja Vexve tulee säätämään kellaria erikseen, kun siellä on erilainen lämmöntarve.
Olen pohtinut seuraavanlaista kytkentää, jossa VILP ohjaa lämpötilaohjatun releen päälle:
Esim. pakkasta -18'c, jolloin VILP kytkee releen, jonka perässä on öljypoltin ja kiertovesipumppu. Releen anturi haistelee onko varaajan yläosan lämpötila esim. vähintään 45'c. Jos varaajan yläosan lämpötila tipahtaa alle 45'c, niin rele kytkee päälle polttimen ja kiertovesipumpun ja pitää ne päällä siihen asti, kunnes varaajan yläosassa on 60'c, jonka jälkeen rele sammuttaa polttimen ja kiertovesipumpun (muistaakseni tuo 60'c oli jossain vilpin manuaalissa, jota ei pitäisi ylittää, tai pumppu menee mahdollisesti johonkin vikatilaan).
Lähinnä ajattelin, että tuossa kytkennässä ei haittaa vaikka kattila viileneekin polton loputtua, kun lämmin vesi on paremmin eristetyssä varaajassa.

Hybridin yläosa lienee ~300l, joten hehkutan edelleen tuon nykyisen 50l tulistusvaraajan vastusta käyttöveden priimauksessa -> Pienemmät häviöt + meillä 4-5hlö ja vesi on riittänyt tähänkin asti (ja riittää vielä paremmin hybridivaraajan myötä, koska siinä on kaksi kierukkaa esilämmittämässä).
 
Mulla on Ouman EH-80 ja Vexve Automix 10, joten kattilan shunttia ei ohjailla enää millään, vaan jätetään auki. Ouman jää hoitamaan sen minkä tähänkin asti ja Vexve tulee säätämään kellaria erikseen, kun siellä on erilainen lämmöntarve.
Sinulle varmaan kävisi ihan samanalainen periaate kuin minullakin. Minulla lattiakierron suntti on jatkuvasti säädöllä ja patterikierron suntti rajoittaa vain silloin kun öljykattila nostaa lämmöt. Lisäksi laitoin vanhat termostaatit katkaisemaan kiertopumppujen virrat, jos lämmönjakokierron lämpötila nousisi liikaa, jotta kuuma vesi ei pääse vahingossa lattiohin (eikä pattereihinkaan). Lattiakierron osalta tulee muutaman asteen lämpötilatappio, mutta ilmojen kylmetessä sekin on täysin auki.

Jos lämpöpumppu on alimittainen, voi joutua tilanteeseen, että kattilasta tarvitaan VILPille lisälämpöä. Minulla tämä on joko tai, koska pumpun teho riittää suunnilleen toimintarajalle. Eli öljyllä lämmitettäessä VILP jää tauolle kokonaan ja poltin lähteen ulkotermostaatin ohjaamana päälle. Mitään tiedonsiirtoa näiden välillä ei ole. Kun lämmöt on ylhäällä, VILP vaan odottelee kattilan jäähtymistä kunnes ulkotermostaatti katkaiseen polttimen virran ilmojen lämmettyä.

50 litran varaajalla ei ammeita täytellä. Muuten se luultavasti riittää normaaliin veden käyttöön.
 

Pretor

Jäsen
Eli öljyllä lämmitettäessä VILP jää tauolle kokonaan ja poltin lähteen ulkotermostaatin ohjaamana päälle. Mitään tiedonsiirtoa näiden välillä ei ole. Kun lämmöt on ylhäällä, VILP vaan odottelee kattilan jäähtymistä kunnes ulkotermostaatti katkaiseen polttimen virran ilmojen lämmettyä.

50 litran varaajalla ei ammeita täytellä. Muuten se luultavasti riittää normaaliin veden käyttöön.
Tuossa mun tapauksessa VILP haistelisi sen ulkolämpötilan. Pumppuhan alkaa huilaamaan automaattisesti, jos varaajassa nousee lämmöt korkeammaksi kuin pumpun pyynti. Ainoastaan kiertovesipumppu jää pyörimään.
Ja tuosta 50l varaajasta. Se ei riitä luultavasti, vaan se riittää varmasti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kuvasta tuo ei näköjään selviä mutta öjykattilan oma sunttihan on tuossa kattilan päällä ja siinä olisi tässä tapauksessa jo käytössä oleva EH80 kiinni. Jos pumpun käyrä on asteen pari korkeammalla EH80 avustaa vain tarvittaessa. Eikä kattilan kylmänä pitäminen haittaa pumpun toimintaa mitenkään jos suntti on kiinni.
Toimiihan se noinkin, mutta tarvitset kuitenkin toisen säätimen varaajan shunttia ohjaamaan ja vaikka nuo saa toimimaan yhteen, on säätäminen ja mahdollinen lämmönlähteen priorisointi hiukan hankalampaa, kuin jos kattila olisi ennen varaajan shunttia. Ehkä shuntti ja säädin sitten kuuluvat pakettiin mukaan jo valmiiksi? Onhan tuossa piirroksesi kytkennässä toisaalta etuna, että kattilan jäännöslämpö on kaikissa tilanteissa mahdollista purkaa hyödyksi nopeammin ja täydellisemmin kuin esittämässäni kytkennässä. Riippuu tietenkin teknisen tilan kalustuksessa, mikä kytkentä on milloinkin helpompi toteuttaa kuin jokin muu ja mikä yleensä on mahdollista kohtuuvaivalla ja -kustannuksin.
 
Ylös Bottom