Ymmärrän kohdallasi oikein hyvin autotallin viileämmän lämpötilan. Minulla autotalli on talon kivijalassa, eli sen yläpuolella (ja vieressäkin) on asuintiloja. Tällöin autotalli lämmittää muitakin tiloja. Siitä huolimatta pyrin laskemaan sen lämpötilaa merkittävästi.
VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock
- Viestiketjun aloittaja Ilmavesi
- Aloituspäivämäärä
Tästä ketjusta katosi useampia viestejä sivuston varmuuskopion palautuksessa. Liitteessä on ennen palautusta otettu tuloste uusimmista. Valitettavasti kuvittelin että saamme palautuksessa talteen eilisestä klo 16 alkaen kaikki ja todellisuudessa palattiinkin keskiviikkoillan tilanteeseen, niin tästä voi nyt välistä kuitenkin jotain puuttua.
Tästä ketjusta tosiaankin puuttuu jonkin verran viestejä.
Olen ajatellut tällaista pumpun kiinnitystä ja värinänvaimennusta. Erikoista on, että videon värinänvaimenninta ei kiinnitetä mitenkään betoniin. Pumpun pohjan ja betonilaatan etäisyys on arviolta 10-15 cm. Minun tapauksessani betonilaatan läpi menisi 100 mm putki, johon kondenssivesi valuu.
Naapurimaassakin (ajassa 20.30) on käytetty kiskollisia värinänvaimentimia, ja pumpun ja maan etäisyys on pieni.
Olen ajatellut tällaista pumpun kiinnitystä ja värinänvaimennusta. Erikoista on, että videon värinänvaimenninta ei kiinnitetä mitenkään betoniin. Pumpun pohjan ja betonilaatan etäisyys on arviolta 10-15 cm. Minun tapauksessani betonilaatan läpi menisi 100 mm putki, johon kondenssivesi valuu.
Naapurimaassakin (ajassa 20.30) on käytetty kiskollisia värinänvaimentimia, ja pumpun ja maan etäisyys on pieni.
Kerrostaloissakaan pumppuja ei kiinnitetä mihinkään. Seisovat jaloillaan maassa. Kuvasta ei tosin näe onko siellä joku piikki tulossa kumiin alhaaltapäin estäen sen liikkumisen sivuttain. Ylös se ei nostamatta nouse.
En tiedä onko tuo kuinka tehokas värinän vaimennin. Riippuu ihan kumin joustavuudesta. Kunhan se jalusta on irti talon rungosta niin se vaimentaa jo tosi paljon. Itsellä on pienet kumiset vaimentimet pumpussa eikä siitä kyllä siirry mitään värinöitä rakennukseen.
Betonilaatta ei tule koskettamaan talon runkoa. Tämän videon kohdassa 5.05 on asennettu ohut kumilevy pumpun ja betonin väliin, ja pumppu on pultattu betoniin. Kenties toteutan omani vastaavalla tavalla. Eli 135 x 80 x 10 betonilaatan ulkoreunoihin valetaan esimerkiksi 20 cm korkeat pilarit, joiden päälle pumppu lasketaan ja kiinnitetään pulteilla betoniin upotettuihin proppuihin. Asennusohjeessa (kohta 2) ei mainita värinänvaimennuksesta, vaan kiinnitys on suoraan betoniin.
Viimeksi muokattu:
En halua sekoittaa @Ilmavesi pakkaa, mutta laitan nyt tähän, kun tuli vastaan. Tässä ketjussa on käsitelty 3-tieventtiilin ongelmia ja vaihdettu/säädetty käyttöveden esilämmitykseen + tulistusvaraajaan. Tässä jää hintavat (ja vikaantuvat) venttiilit pois ja asennuksesta tulee yksinkertaisempi. https://lampopumput.info/foorumi/threads/panasonic-vilp-ja-vaihtoventtiiliongelma.39566/
Olin itse 3-tieventtiilin kannalla ja käyttöveden tekemisen pääosin pumpulla. Toi ketju antoi kuitenkin ajattelemisen aihetta ja helpompi + kokonaistaloudellisempi ratkaisu voisikin olla esilämmitys kierukalla + käyttövesivaraajassa loput.
Olin itse 3-tieventtiilin kannalla ja käyttöveden tekemisen pääosin pumpulla. Toi ketju antoi kuitenkin ajattelemisen aihetta ja helpompi + kokonaistaloudellisempi ratkaisu voisikin olla esilämmitys kierukalla + käyttövesivaraajassa loput.
Mutta tuo ei tee mitään pääongelmalle eli jatkuvalle lämmön vuotamiselle kv-kiertoon. Esilämmitys vaatii että vettä valutetaan pois ja se on tässä vain murto osa kulutuksesta.
No niin, unohdin koko kierron. Ehdotin aiemmin, että sitä pidetään päällä vain tarvittaessa, mutta ehkä se ei onnistu? Tai sitten tuplakierukka, jossa toisessa lkv-kierto.
Itse olen sitä mieltä, että käyttöveden kierron lämmitys kannattaisi suosiolla tehdä suoralla sähköllä. Luokkaa parilla megawattitunnilla vuodessa ainakin itse selviän moisesta ja kulutushan on hyvin tasaista. Kiertoa varten kannattaisi olla oma pieni varaajansa tai läpivirtauslämmitin vain kiertoa varten. Jos kiertoon lähtee 55-asteista vettä (mikä sekin on rakennusmääräysten perusteella liian vähän), paluukin on yli 50-asteista (mikä puolestaan on rakennusmääräysten mukaan ehdottomasti liian vähän). Ei tuollaisten vesivirtojen kanssa pärjää kannattavasti vilpin lämmittämä kuin korkeintaan keskikesällä, jos silloinkaan. Ilman kiertoa käyttövesivaraajan keskimääräinen lämpötila yli lämmitys- ja lämmittämättömyyssyklien sekä mahdollisen varaajan kerrostuman suhteen ratkaisee tuottosuhteen, mikä on vilpin kannalta ratkaisevsti parempi tilanne.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Niinpä, juuri tuosta syystä itse moisesta luovuin heti kättelyssä. Ei vaimokaan koskaan edes ole hoksannut kaivata - tosin eipä tullut raportoitua muutokseksesta. Esilämmitettyä kylmää vettä tarjosin keittiöönkin mutta se ei mennyt läpi. Onneksi tämän voi valita mutta jos joku tälle tielle lähtee niin ehkä voi suosiolla vetään ihan kiinteästi kylmän veden keittiön hanalle.
Vähimmällä kulutuksella saattaisi päästä, kun lisäisi jokaisen vesipisteen luo hyvin pienen priimausvaraajan lämpimän tulon ja hanan kuumaliitännän väliin, missä nyt lämmintä vettä heti haluaankin. Noita näkyy olevan kaupan luokkaa 100 eurolla liitäntälaitteineen (tilavuus esim. 6 litraa, vastus 1,5kW, rosterinen ja paineenkesto 10 bar). Silloin kierron voisi ainakin unohtaa.
Tässä tapauksessa se on jatkuva 1 kW lämmitysteho. Vuodessa se on 9 Megawattittuntia. Vilpillä sen saa ainakin puoleen.
Suositus on 55-60. Tähän ajateltu Pana pitäisi sitä pystyä tekemään.
Tuskin saa edes kesällä, kun kierrosta palaa 50-asteista vettä, mikä pitäisi lämmittää takaisin 55-asteiseksi (tai rakennusmääräyksiä noudattaen paluun pitäisi olla 55 asfetta, mikä sitten pitäisi lämmittää jonnekin 56...58 asteen haarukkaan).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Oma päätelmäni tuosta kuumavesikierrosta on, että se on ajalta kun lämmitys oli joko öljyllä, sähköllä tai kaukolämmöllä. Eihän sillä silloin ole merkitystä, kun lämmittää pitää kuitenkin. Tulee jopa pieni säästö siitä kun ei mene sitä huoneenlämpöistä vettä viemäriin. Joku voisi sitä vastoin pohtia, kuinka paljon tuo kierrättely tekee veden kulutuksessa ja sitä kautta rahassa. Meillä vesi maksaa vain vesipumpun sähkön kulutuksen, olisiko noin ~1 kWh/kuutio eli tältä momentilta ei säästöjä löydy.
Panasta en tiedä, mutta kesällä oma kiinaihme tuottaa yli 60 asteista kun sille syöttää 55 asteista.
Käytännössä vilpeissä on tämä riittävä kuumuus toteutettu niin että määräajoin se nostaa veden sähkövastuksella hyvin kuumaksi ja muullloin vesi on sitten viileämpää. En tiedä onko normien mukaista mutta noin ne toimii ja on opastettu asennettavaksi.
Asentaja, jota aion hyödyntää soveltuvin osin järjestelmäni asennuksessa, on sitä mieltä, että pumppua käytetään käyttöveden lämmitykseen, mutta kovalla pakkasella käytetään lv-varaajan vastusta. Hänellä on omassa vilp-järjestelmässään lv-varaajan vastus käsikäytöllä eli suko-pistotulpalla.
Maatelineeksi olen suunnitellut tätä.
Maatelineeksi olen suunnitellut tätä.
Tuo on hyvä idea ja lisäksi kovalla pakkasella voi harkita myös kierron pysäyttämistäkin vaikka edes yöksi niin vastus ei ole koko ajan päällä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mitä sitten "kovalla pakkasella" tarkoitetaan? Jos kaikki lämpö tai osakin siitä tulee joka tapauksessa suoralla sähköllä, onkos tällä nyt sitten enää mitään merkitystä juuri tuolloin.
Tokko kenelläkään ole heittää mitään arviota, kuinka paljon tuo kuumavesikierto esim. säästää vesimaksuissa vuodessa? Mitään muuta säästöähän siitä ei käsittääkseni oikein tule.
Tokko kenelläkään ole heittää mitään arviota, kuinka paljon tuo kuumavesikierto esim. säästää vesimaksuissa vuodessa? Mitään muuta säästöähän siitä ei käsittääkseni oikein tule.
Ei kai sellaisella kukaan säästöjä pyri tekemään vaan se on mukavuustekijä että ei tarvitse odotella.
Tuollainen toiminto ei sitten auta kiertoon kuin välttävästi, jollei pidä varaajan yläosaa jatkuvasti yli 55-asteisena. Itse olen sitä mieltä, että 55-asteisen paluuveden syöttäminen jatkuvasti vilpille saattaa sen varsin koville, jos lämpö tehdään lämpöpumpulla. Kiertohan tulisi palauttaa lähelle varaajan yläosaa. Jos vilppi ei tuota lämpöpumpulla moisat yli 55-asteista vettä, sittenpähän se lämmittänee käyttövedenkin aina lämmitysjakson loppupuolella vastuksilla, mikä voi jopa lisätä sähkön kulutusta verrattuna tilanteeseen, että kierron pitäisi lämpimänä suosiolla vastuksen avulla.
Panan esitteestä: "16 kW:n malli pystyy lämmittämään veden 55 °C:n lämpötilaan ja on erittäin tehokas jopa -27 °C:n lämpötilassa."
Jos ne tuohon käyttöön myydään niin en minä osaa mennä sanomaan että laite olisi liian kovilla. Minkä osan kulumista/hajoamista tässä lähinnä epäilet?
Kompressoriöljyn krakkautumista ja käämien eristeiden vanhenemista korkean kuumakaasun lämpötilan takia. Erikoisesti korkea paluuveden lämpötila kuumakaasun lämpötilaa nostaa.
Oman R32 laitteen kuumakaasu on järjestään 80-90 asteista. En tiedä onko se valmistajan suunnitteluvirhe. Alemmaksikin sen saisin säädettyä. Tämä siis jo 30 asteisella paluuvedellä. Nuo Panan T-CAP mallit on varta vasten tehty kuumaa tuottamaan. Kaipa valmistaja osaa sen rakentaa siihen käyttöön kestäväksi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos tuota lämpötilatasoa voi alentaa, siitä ei ainakaan ole mitään haittaa. Tuottolämpötilan aletessa alenee myös painetaso ja samalla mekaaniset rasitusvoimat, joskin mekaanista rasitusta tulee varmaan myös jonkin verran pyörimisen hyrrävoimista ihan ilman painettakin.
Tästä ei ole enää paluuta
Tuossa on jo pelkästään massaa niin paljon ettei pumpun äänet mihinkään kantaudu.Mistä tilasit? Ja laita nyt vielä tarkemmat speksit laitteista.
Tilasitko samalla pohjavastuksen, kumit, jäätymisenestoventtiilin, ym. tilpehöörit samalla?Varaajat ja vastukset ovat Kospel-merkkisiä:
SWP-201
SVH-100
GRW-2.0 kW/230V
GRW-4.5 kW/400V
En asentane kumeja pumpun ja maatelineen väliin, sillä asennusohjeessa ei ole kumeja ja tälläkin foorumilla on menestyksekkäästi pärjätty ilman ainakin vastaavan 7 kW pumpun osalta.
Pohjan sulanpitokaapelin ja vaihtoventtiilin hankin Onniselta. Uudet jäätymisenestoventtiilit (tarvitaan 2) löysin Torista edullisesti. Se oli hankkeen ensimmäinen hankinta.
SWP-201
SVH-100
GRW-2.0 kW/230V
GRW-4.5 kW/400V
En asentane kumeja pumpun ja maatelineen väliin, sillä asennusohjeessa ei ole kumeja ja tälläkin foorumilla on menestyksekkäästi pärjätty ilman ainakin vastaavan 7 kW pumpun osalta.
Pohjan sulanpitokaapelin ja vaihtoventtiilin hankin Onniselta. Uudet jäätymisenestoventtiilit (tarvitaan 2) löysin Torista edullisesti. Se oli hankkeen ensimmäinen hankinta.
Irtisanomisaika on kuukausi. Irtisanon sopimuksen mahdollisesti maaliskuun lopussa.
Lopputuloksan kannalta ne kaikki toimivat. Itsellä on liitos PEX-putkella. Ajattelin että se joustavana estää värinöiden siirtymistä. Se lienee letkujenkin käytön syynä. Putket pitää vielä eristää.
28mm kupariputkea noin 12 metriä, 12 kapillaarimutkaa (ei kulmia) ja pumpussa helmiliittimillä. Virtausta täysillä yli 3500L/h. Suodattimet taitaa yleensä eniten virtausta rajoittaa, oma magneettisuodatin allekirjoituksessa (on iso). Ei joustoja mutta putkien kannakointi seinään vähän kauempana pumpusta jos betonilaatta vähän muljaa.
Ei tule ääniä putkia pitkin. Putkien kannakointi https://www.puuilo.fi/wurth-c-putkipidin-m8-25-28mm
Ei tule ääniä putkia pitkin. Putkien kannakointi https://www.puuilo.fi/wurth-c-putkipidin-m8-25-28mm
Meneekö PEX-putkesi seinän läpi vai liittyykö se kupariputkeen?
PEX-putkea ei taida saada valmiina 1 1/4 mutterilla.
Onko toteutuksesta kenties valokuvia? 
