VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Nyt kun olet sinne relettä kerran lisäämässä niin voit harkita myös viivereleen käyttöä. Sen avulla voit pitää saattolämmityksen päällä pidempään kuin pohjan lämmitys. Pohjavastushan on tehokas mutta saattolämmitys yleensä heikkotehoinen. Säädettävä viive mahdollistaa jopa sen että tarvittaessa saat saattolämmityksen pysymään vaikka koko ajan päällä kun laitat viiveeksi pari tuntia.
Hieno ajatus jälleen! 👍 Mitenköhän sen toteuttaisi?🤔
 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Lainaan tämän ketjun sivulta 4 pohjavastusta ja saattolämmitystä koskevaa osuvaa asiaa tjanilta:
"Saattokaapelille joutuu ryöstää ohjausvirran pohjavastukselta.
Vedet saa tulemaan yhdestä reiästä koneen pohjasta kun laittaa mukana tulevat tulpat muihin ja pohjavastusta asentassa tiivistää niiden kiinnikkeiden reiät jollain massalla.
Kontaktorille ohjaus pohjavastukselta ja kontaktorilta virta sitten saattokaapelille. Näin se mulla on kytketty ja monella muullakin taitaa olla. Kontaktori sopii hyvin Panan kuorien sisään. Kaapelina tämä: https://www.minimani.fi/emax-heating-sulanapitokaapeli-2m-230v-34w-itsesaatyva-pist.html"
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Hieno ajatus jälleen! 👍 Mitenköhän sen toteuttaisi?🤔

Valitaan välireleen tilalle säädettävä viiverele. Muuten ihan sama. Itsellä on sellainen mm. pihan lämmityksessä ettei se jäisi päälle liian pitkäksi aikaa. Näin hieman tarpeettomalle välireleelle saadaan ihan oikea käyttötarkoitus.

DIN-koteloituja viivereleitä on tarjolla kasapäin. Yleensä viiveen tyypin voi niissä valita ja ajan säätää.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Vedet saa tulemaan yhdestä reiästä koneen pohjasta kun laittaa mukana tulevat tulpat muihin ja pohjavastusta asentassa tiivistää niiden kiinnikkeiden reiät jollain massalla.

Tässä kohtaa voi olla hyödyllistä myös kallistaa konetta sinne viemärireiän suuntaan ettei vesi jää muiden tulpattujen reikien viereen jäätymään.
 

Ton1A

Vakionaama
Tai sitten riittävän tehokas vastus. Mulla on ELCHEM rännivastus, päällä just sen aikaa mitä pohjavastuskin. Vaihtoehto A valittuna
1774952982341.png
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Valitaan välireleen tilalle säädettävä viiverele. Muuten ihan sama. Itsellä on sellainen mm. pihan lämmityksessä ettei se jäisi päälle liian pitkäksi aikaa. Näin hieman tarpeettomalle välireleelle saadaan ihan oikea käyttötarkoitus.

DIN-koteloituja viivereleitä on tarjolla kasapäin. Yleensä viiveen tyypin voi niissä valita ja ajan säätää.
Kiitos tarkennuksestasi! Kenties tällainen.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Tällainen viiverele siis asennettaisiin pumpun vikavirtasuojien lähelle peltiin. Sitten pohjavastuksen tällaisen kaapelin virran kiinnityspaikasta tehdään haaroitus releen kelalle. Releen kärkiin kiinnitetään saattolämmittimen johdot. Relettä säädetään niin, että se pitää saattolämmityksen päällä esimerkiksi tunnin-kaksi pidempään kuin pohjan lämmitystä.
 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Vakionaama
10 min:kin saattaa olla riittävä viive. Sen verran viivettä että vedet ehtii mennä viemäriin eikä jäädy matkan varrelle.
Säästyy sähköä kun vastus on päällä vain tarpeeseen.

Tuo kahden tunnin viive liittyi siihen että jos haluaa jossain tilanteessa pitää vastusta koko ajan päällä. Jos pumppu sulattaa tunnin välein niin 2 tunnin viive tarkoittaa että vastus on koko ajan päällä.
Toki jos sulatuksia on esim 3 runnin välein niin sitten viivettäkin pitäisi olla vähintään 3 tuntia jne

Mutta tavoite on siis joku paljon lyhyempi viive.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Relettä säädetään niin, että se pitää saattolämmityksen päällä esimerkiksi tunnin-kaksi pidempään kuin pohjan lämmitystä.

Tarpeen mukaan voi säätää sen ajan. Sitä varten siinä on trimmi, mitä voi käännellä. Sulatus on yleensä joku 5 minuutin operaatio niin 10-30 minuuttia voisi olla hyvä arvo.
 

Jule

Vakionaama
Päivitetty sähköasennuskokonaisuus on:

*3 x 16 A johdonsuoja-automaatti ja siitä 5 x 2.5 mmj-kaapeli turvakytkimelle seinän sisäpuolelle. Turvakytkimeltä yksi 5 x 1.5 mmj- ja yksi 3 x 1.5 mmj-kaapeli pumpun virransyötölle. Riittääkö 3 x 16 A, sillä pumppuhan on 9 + 3 kW? Pitäisikö olla 3 x 20 A? Jos pitää, kaapelin paksuutta pitänee lisätä. Veto on noin 4 metriä betonipintaa pitkin. Pumpun sähköteho lienee 5 kW, joten 3 x 16 A pitäisi riittää.

Siis mikä on nyt 9+3kW? Jos meinasit ettå vilp on 9kw ja varalämmitin 3kw, niin se vilpin 9kw on lämpöteho, ei sen sähköteho, jonka mukaan suojat määräytyvät.

*3 x 10 A johdonsuoja-automaatti virtakatkaisimella puskurivaraajan 4.5 kW / 400 V vastukselle
10A paukut ei riitä 4,5kw 400V vastukselle, jos kyseessä on tosiaan vain yksi vastus. Jos tarkoitat kolmivaiheista 400v 4,5kW lämmitintä, niin silloin toki ok.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
10A paukut ei riitä 4,5kw 400V vastukselle, jos kyseessä on tosiaan vain yksi vastus. Jos tarkoitat kolmivaiheista 400v 4,5kW lämmitintä, niin silloin toki ok.

Tuli mieleen että onko yleisesti edes myynnissä 400V yksittäisiä elementtejä lämmittimiksi? Itse olen asemoitunut niin että 400V tarkoittaa meillä kolmivaihesähköä vaikkei sitä erikseen sanottaisikaan.
 

tjani

Aktiivinen jäsen
Lainaan tämän ketjun sivulta 4 pohjavastusta ja saattolämmitystä koskevaa osuvaa asiaa tjanilta:
"Saattokaapelille joutuu ryöstää ohjausvirran pohjavastukselta.
Vedet saa tulemaan yhdestä reiästä koneen pohjasta kun laittaa mukana tulevat tulpat muihin ja pohjavastusta asentassa tiivistää niiden kiinnikkeiden reiät jollain massalla.
Kontaktorille ohjaus pohjavastukselta ja kontaktorilta virta sitten saattokaapelille. Näin se mulla on kytketty ja monella muullakin taitaa olla. Kontaktori sopii hyvin Panan kuorien sisään. Kaapelina tämä: https://www.minimani.fi/emax-heating-sulanapitokaapeli-2m-230v-34w-itsesaatyva-pist.html"
Tuo on toiminut ihan hyvin tähän asti, mutta tänä talvena kun oli pidempi ja kovempi pakkasjakso niin jysähti tuo viemäri jäähän ja koneen alle alkoi kerääntyä jäätä. Eli ehkä tuo viiverele olisi ihan paikallaan ainakin täällä, ei ehkä Helsingissä, tai sitten tosiaan tuollainen tehokkaampi kaapeli kuin mitä itsellä on.
Kaapelihan pysyy muistaakseni 10 minuuttia päällä tuon sulatuksen jälkeen Panasonicissa kun tuo A-mode on valittuna.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Pumpun sähköteho lienee 5 kW, joten 3 x 16 A pitäisi riittää.

Puskurivaraajan vastus on termostaatilla varustettu Kospel immersion heater eli suomeksi uppovastus. Valmistaja ilmoittaa sen tehoksi 4.5 kW / 400 V.
Kuten Arisoft oivaltavasti kommentoi, vastukselle aennettavat 3 x 10 A johdonsuojakytkimet voisivat olla erillisiä, jolloin vastus voitaisiin kytkeä päälle vaiheittain.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
tjani, kiitos kokemuksesi jakamisesta!

Viiverele siis asennettaisiin pumpun vikavirtasuojien lähelle peltiin. Sitten pohjavastuksen kaapelin virran kiinnityspaikasta tehdään haaroitus releen kelalle. Releen kärkiin kiinnitetään saattolämmittimen johdot. Ton1A:n ja tjanin tapaan pumpun ohjaimesta valitaan 5.8 A, jolloin pohjavastus kytkeytyy päälle vain sulatuksen aikana. Relettä säädetään niin, että se pitää saattolämmityksen päällä esimerkiksi 15 minuuttia pidempään kuin pohjan lämmityksen.
 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Mainittu Hagerin rele on järkevin asentaa Panan sisälle, pohjavastuksen kaapeliin haaroitus releen kelalle. Releen kärkien kautta 230V syöttö saattolämmittimelle.
Edit: Omaani lisäsin em. releen lisäksi aikareleen (Carlo Cavazzi DMB51CW24) jolla sain saattolämmityksen päällläoloa hieman pidennettyä.

Kenties tämä Cavazzin viiverele riittäisi tarkoitukseeni. Eli Hagerin rele jäisi pois.

[/QUOTE]
 

Karvakuono

Aktiivinen jäsen
Kenties tämä Cavazzin viiverele riittäisi tarkoitukseeni. Eli Hagerin rele jäisi pois.

Kyllä, tuo Cavazzin aikarele (joka on ihan oikea termi) riittää.
Omassa setupissani on molemmat koska kytkentä oli alunperin erilainen, enkä ole jaksanut alkaa muuttamaan kytkentöjä ja karsimaan komponentteja.
 

Jule

Vakionaama
Tuli mieleen että onko yleisesti edes myynnissä 400V yksittäisiä elementtejä lämmittimiksi? Itse olen asemoitunut niin että 400V tarkoittaa meillä kolmivaihesähköä vaikkei sitä erikseen sanottaisikaan.
Lämminvesivaraajia joissa on yksi 400V vastus on olemassa. Sitä en osaa sanoa kuinka yleisiä ne ovat, tai onko juuri nimenomaan 4,5kw tehoisia, mutta ei ne myöskään valtavan harvinaisia ole.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Vastuksen valmistajan mukaan kyseinen vastus on kolmivaiheinen. Saanen sen lähipäivinä.
 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Lämmönjakohuoneen sisäisessä asennustyössä auttava asentaja haluaa käyttää Mapress-kulmia. Ne ovat jopa kolme kertaa kalliimpia kuin kapillaarikäyrät, mutta asentajan mielestä ne nopeuttavat työskentelyä. Löysin yksityiseltä myyjältä kuusi käyttämätöntä kulmaa kahden-kolmen kaupasta ostettavan kulman hinnalla. Ne eivät ehkä riitä, mutta auttavat kuitenkin kokonaiskustannusten hallinnassa.

Sulkuventtiilejä tarvinnee kahdeksan ja ne ovat kalliita. Tässä on edullisin versio, mutta kahdeksalle tulee silti hintaa 200 euroa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Lämmönjakohuoneen sisäisessä asennustyössä auttava asentaja haluaa käyttää Mapress-kulmia. Ne ovat jopa kolme kertaa kalliimpia kuin kapillaarikäyrät, mutta asentajan mielestä ne nopeuttavat työskentelyä. Löysin yksityiseltä myyjältä kuusi käyttämätöntä kulmaa kahden-kolmen kaupasta ostettavan kulman hinnalla. Ne eivät ehkä riitä, mutta auttavat kuitenkin kokonaiskustannusten hallinnassa.

Sulkuventtiilejä tarvinnee kahdeksan ja ne ovat kalliita. Tässä on edullisin versio, mutta kahdeksalle tulee silti hintaa 200 euroa.

Kumpikin nopeuttaa työtä. Mapress kulmat nopeuttavat asennusta mutta niitä ei saa irti ehjänä. Sekä liitin että putki muuttaa puristettaessa muotoaan eli molemmat meneee uusiksi jos tarvitsee muuttaa tai uusia. Itselle eivät kävisi kun teen muutoksia harrasteena.

Venttiilit maksavat itsensä takaisin jo ensimmäisellä kerralla kun niitä tarvitaan. Erityisesti jos pakkasvahdit laukeaa niin taloa ei saa lämpimäksi ilman että pumppu voidaan eristää systeemistä.

Venttiilien suhteen etsit näköjään putkeen keskelle kytkettäviä malleja kun oikeasti tarvitset liitoksiin tulevia malleja.
Motonetista 15 euroa ja sama Temusta 6,50.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Kiitos jälleen vinkistä, Arisoft! 👍 Täytyypä hankkia tuollaisia venttiilejä. Ilmeisesti tuumanen sopii 28 mm putkelle (sisähalkaisija 25.6 mm).
 

HelaKammo

Vakionaama
Kyllähän Mapress osat maksaa itsensä tuntitöissä äkkiä. Meillä tehty kuparit ja sinkkiputket kaikki, paitsi aurinkokeräinten, niillä. Muutos taas tarkoittaa lähinnä putken jatkamista, jos samaa mittaa pitää käyttää. Osa materiaalista oli jo öljypannun aikaan, osia voi tuurilla hakea puretuista. Mapressitkin osaava voi tehdä lainakoneella, kun myös sitten tietää mitä tekee.

Mapressiin kuulemma löytyy glykoli- ja viinaosia, vain tiiviste vaihdetaan eri väriseen, osa on sama.

Edellisten kannalla, hanoja ja sulkuja kaikkiin paikkoihin, missä sitä voi tarvita, eri piirit, pumput ja paisarikin(ilman hanan vipua) sulkuihin.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ilmeisesti tuumanen sopii 28 mm putkelle (sisähalkaisija 25.6 mm).

Esim. varaajaan tulevat venttiilit kannattaa mahdollisesti laittaa sen kokoisina mitä ne varaajan yhteet ovat. Pumpussa oli tuumaa isompi koko ja siellä voi olla sama ongelma. Silloin voi harkita supistusta ennen venttiiliä. Venttiilien hinnat kohoaa koon mukaan aika reippaasti. Liian isosta ei ole hyötyä.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Lv-varaajan yhteet ovat 1” ja puskurivaraajan 5/4” eli 32 mm. Kannattanee asentaa puskurivaraajan ja venttiilin väliin tällainen supistusnippa.
 

Liitteet

  • IMG_8693.jpeg
    IMG_8693.jpeg
    141,9 KB · Katsottu: 19
  • IMG_8692.jpeg
    IMG_8692.jpeg
    90,2 KB · Katsottu: 16
Viimeksi muokattu:

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Kylhän tää aika koomista suunnittelua on täysin tietämätön yrittä suunnitella putki ja sähköasennuksia. Jättäisit nyt vain noi putkinippelit sen putkarin varaan erinäisiä osia menee vähän jokapaikkaan jos nätin asennuksen haluaa. Esim ei noit venttiileitä varaajaan suoraa todennäköisesti kannata laittaa, vaan mutkalla ylös ja sit venttiili.
 

veemeli

Jäsen
Päivitetty sähköasennuskokonaisuus on:

*3 x 16 A johdonsuoja-automaatti ja siitä 5 x 2.5 mmj-kaapeli turvakytkimelle seinän sisäpuolelle. Turvakytkimeltä yksi 5 x 1.5 mmj- ja yksi 3 x 1.5 mmj-kaapeli pumpun virransyötölle. Riittääkö 3 x 16 A, sillä pumppuhan on 9 + 3 kW? Pitäisikö olla 3 x 20 A? Jos pitää, kaapelin paksuutta pitänee lisätä. Veto on noin 4 metriä betonipintaa pitkin. Pumpun sähköteho lienee 5 kW, joten 3 x 16 A pitäisi riittää.
Pitääkö pumpun vastukselle olla oma syöttö, vai miksi kaksi kaapelia? Haaroittaminen turvakytkimellä kuulosta vähän kummalliselta.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Esim ei noit venttiileitä varaajaan suoraa todennäköisesti kannata laittaa, vaan mutkalla ylös ja sit venttiili.

Lähdön suunta tosiaan kannattaa miettiä jos suoran osan sijaan laittaa kulmamallin.

Kylhän tää aika koomista suunnittelua on täysin tietämätön yrittä suunnitella putki ja sähköasennuksia.

Vai että koomista, tieto lisääntyy asioihin perehtymällä ja kyselemällä.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Lähdön suunta tosiaan kannattaa miettiä jos suoran osan sijaan laittaa kulmamallin.
Aivan. Puskurivaraaja on seinälle ripustettava, joten erityisesti siihen kulmalähdöt voivat olla tarkoituksenmukaisia.
Yleisesti ottaen en ole vielä suunnitellut tarkasti, miten varaajat asetellaan. Kulmalähtöjä ja suoria lähtöjä on hyvä olla käden ulottuvilla. Erityisen hyvä ajatus oli tuo sulkuventtiilien kiinnittäminen suoraan varaajaan.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Luotisuorasta oli hyötyä läpivientien reikien merkitsemisessä. Pumppuhan tulee reunoistaan maatelineen yli noin 12 cm. Seuraavaksi reiät seinään.

Itseäni tuossa hieman pelottaa miten suora putki seinän läpi pumppuun käytännössä toimii. Liitos ei jousta jos siinä ei ole letkua. Reiässä kuitenkin lienee niin paljon väljää ettei se ala kampemaaan liitosta voimalla vaikka pumpun asento hieman eläisikin.
 

BBF

Vakionaama
Pitääkö pumpun vastukselle olla oma syöttö, vai miksi kaksi kaapelia? Haaroittaminen turvakytkimellä kuulosta vähän kummalliselta.
Ymmärsinkö oikein että turvakytkimelle on tarkoitus vetää 5x2,5mm2 syöttö (3x16A) ja jatkaa siitä haaroittamalla kahdella 5x1,5mm2 kaapelilla? Ei sitä ainakaan niin voi tehdä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ei sitä ainakaan niin voi tehdä.

No niin ei yleensä tehdä juu. Mutta jos laitteessa on itsessään myös suojat ja kyse kiinteästä asennuksesta niin sellaisessa tapauksessa se johdonsuoja toimii kyllä myös toisessa päässä johtoa. Mutta tokihan asentaja vetää sen jatkon saman vahvuisella kuin siihenkin asti eikä ryhdy säätämään ylimääräistä.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Seinän reikä on 76 mm ja reikään tulee 75 mm viemäriputki. Putken sisään tulee 70 mm solukumieriste, jonka sisällä on 28 mm kupariputki. Nähdäkseni tällöin on joustoa. Reikien kohdat on merkitty mahdollisimman tarkasti.

Suora putki vs. joustoletku -asennuksesta näyttää olevan eriäviä mielipiteitä. Molempia on kuitenkin toteutettu menestyksekkäästi. Muistan nähneeni jossain Panasonicin asiakirjassa maininnan, että joustoletkua ei tarvita. En nyt löytänyt tuota kohtaa, mutta se tullee vastaan.
 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Ohjeessa on tosiaankin virransyöttökaapelin paksuudeksi ilmoitettu 1.5 mm2, mutta tässä tapauksessa käytetään 2.5 mm2 kaapelia koko matkalla. Kytkimelle kuitenkin tulee sellainen sulaketaululta, kuten 16 A sulake edellyttää.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom