VILP Nibe F2120-16 MultiHeater ECO 18 ILP C&H Panel CH-S09FVX ja Nordcel NC16-35G10L OKT 275m2 rak. 1979 Parainen

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Huhtikuun päivät ovat takana ja juhlapäivän kunniaksi luettu mittareiden lukemia.

Kuukauden keskilämpötila Turun suunnalla oli XXC ja lämmitystarveluku XXX kun normaalitaso on 377. Loggerin antamien tietojen mukaan kuukauden keskimääräinen ulkolämpötila seinän takana oli noin 4,9C.

Sähkön kokonaiskulutus kuukauden aikana 1463 kWh. Nibe kulutti 535 kWh, MultiHeater:lle meni vajaa 13 kWh ja käyttöveden loppupriimaukseen meni 109 kWh. KV pumppujen osuus lienee noin 30 kWh jolloin lämmitykseen ja lämpimään veteen on mennyt noin 657 kWh kaiken kaikkiaan.

Nibellä oli kuukaudessa 306 käynnistystä ja 314 käyttötuntia eli keskimäärin vähän reilu tunti / käyntikerta. Tuotto oli Techemin mukaan 2109kWh, Itronin mukaan 2168kWh ja Niben oman EMK500 mukaan 2418kWh. Copit vastaavasti 3,94 (Techem), 4,05 (Itron) ja 4,52 (Nibe EMK). Käyttöveden priimaukseen meni energiaa kuukauden aikana 109 kWh eli noin 3,5 kWh/vrk. Nuo käyttöveden luvut kun lisätään mukaan laskelmaan niin copit ovat vastaavasti 3,44 (Techem), 3,54 (Itron) ja 3,92 (Nibe EMK). Kaipa noita sinänsä häpeämättä kehtaa esitellä.

MultiHeater otti verkosta 13kWh ja tuotti 49, cop noin 3,8. Oli käytössä vain saunoessa tai suihkussa käydessä, huolehtii silloin märkätilojen ilmanvaihdon tehostamisesta.

Energiaa meni käyttöön seuraavasti: Pattereihin 868 kWh, lattioihin 1063 kWh ja käyttöveden esilämmitykseen 59kW. Noin kolmannes veden lämmityksen vaatimasta energiasta tuli huhtikuussa esilämmitykierukan kautta kun öljykattilan lämpötila kuukauden aikana oli keskimäärin 32,5C.

Pattereiden, lattioiden ja esilämmityksen lukemat kun laskee yhteen niin lukemaksi tulee 1990 kWh. Jos Techemin 2109 kWh lukemaan lisätään MultiHeaterin tuottamat vaatimattomat 49kWh tulee yhteensä 2158 kWh. Ero kulutuksen ja tuoton välillä olisi huhtikuussa ollut jostain syystä maaliskuuta isompi, tuntia kohden laskettuna häviöt olisivat olleet 233W kun maaliskuun tulos oli noin 160W. Koitin löytää syytä tuolle erolle mutta en äkkiseltään keksinyt syytä siihen.

Vettä oli kuukaudessa mennyt puhdistamon läpi 55 panosta mikä tekee kuutioissa noin 9,3 m3

Muu sähkönkulutus oli edelleen huhtikuuassa korkealla kun Peku papukaija jatkoi sairasteluaan lähes koko kuukauden. Juuri ennen kuun vaihdetta tuli kuitenkin äkillinen käänne huonompaan ja 8 vuotta meillä asustellut kaveri poistui sitä myöden muonavahvuudesta. Ikävää tulee kaveria, oli mainio veikkonen, nopea ja utelias ja linnuksi kohtuullisen sosiaalinen, istui mielellään olkapäällä ja katseli mitä oli tekemässä. Mutta, kun aika on niin se on ja kaverilla oli kuitenkin ikää jonkin verran, historia kun ei ollut aukoton niin varmasti ei tiedetty mutta arveltiin että noin 23 vuotta. Nyt siirtyi sit muihin maisemiin jossa ei vanhat nivelet enää kolota eikä heikentynyt näkökään enää vaivaa. Oli kuitenkin sen luonteinen lintu että uskon hänen lähteneen mieluummin kertaheitolla kun että olisi jäänyt kitumaan tänne mahdollisesti vielä lentokyvyttömänä. Silti, olisin minä mieluusti hänelle vielä nuo ylimääräiset sähköt kustantanut vaikka kuinka pitkälle omalta osaltani. Toista samanlaista lintua tuskin tulee enää vastaan, huppuaratteeja kun ei liiemmälti ole Suomeen tuotu. Liekö syynä sitten se että ulkonäöllisesti hyvin kaunilla linnulla on erittäin voimakas ja rehellisesti sanoen rumakin ääni. Mutta Pekulle suurkiitos yhteisistä vuosista, levätköön rauhassa. Liitteenä kuva kaverista viime kesältä kun pieni suuri lintu oli vielä voimissaan eivätkä sairaudet eikä vuodet vielä kovasti häntä painaneet.


Austria Emailin PZR 800 varaajakin ilmestyi pihalle yhtenä aamuna, postin kaveri soitti yllättäen ja kertoi sen tuovansa. Hemeltronin Lauri hoiti siten omaa osuutensa kaupankäynnistä moitteettomasti jälleen kerran, varaajakin tuli paljon ennakoitua nopeammin. Itse asiassa niin nopeasti ettei Lauri kerennyt edes ilmoittaa sen olevan matkalla vaan ilmoitus tuli vasta kun varaaja oli jo täällä. Mutta se on pieni asia kokonaisuudessaan eikä vaikuttanut mihinkään kun muutenkin oltiin kotona.
 

Liitteet

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Kuinka vanhaksi tuollainen siivekäs keskimäärin voi elellä? 23 vuotta tuntuu maallikosta jo pitkältä ajalta.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Huppuaraattien osalta lajityypillinen ikä on sanottu olevan noin 18-25 vuotta eli jos meidän ikäarvio yhtään piti paikkaansa niin aika vanhaksi kaveri kyllä eli. Pekun alkuperä ja historia olivat kuitenkin hämärän peitossa joten ikäarvio voi kyllä heittää hiukan. Arvioitua nuorempi se ei todennäköisesi kyllä ollut.

Mutta hyvin lajikohtaistahan tuo on, harmaapapukaijat esimerkiksi voivat elää hyvinkin 50 vuotiasiksi, meillä on yksi sellainenkin, arviolta nyt ehkä 30 vuoden ikäinen eli tällä hetkellä keski ikäinen jos niin voi sanoa.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
E-loggeriin saa tehtyä myös yksinkertaisen graafisen näytön, ikään kun jonkinlaisen prosessikuvan. Kohteesta tehdään staattinen pohjakuva ja loggerista poimitaan sitten kulutuksia, tuottoja ja lämpötiloja ym sopiviin kohtiin tuota kuvaa.

Itselle kun ei nyt tuota graafista(kaan) lahjakkuutta ole juuri siunaantunut vaan piirtäminen on tikku ukkojen tasolla niin luonnollisesti ei voi myöskään olettaa että kuvasta tulisi mitenkään erikoinen. Mutta asiansa tuollainenkin ajaa kohtuu hyvin, yhdellä silmäyksellä näkee yleistilanteen ja mikäli jossain on ongelma tms niin senkin huomaa helposti.

Lisään tuohon myöhemmin vielä nuo ILP:t ja sisääntulevalle vedelle mittauksen sekä teen jonkinlaisen yksinkertaisen säännön vedelle että mikäli vettä esim. virtaa yli 15 minuuttia putkeen niin pumppu kiinni. Toki laitan mittarin silleen että ulos puutarhaan menevä linja ei mene sen kautta, ulkona saattaa vettä tarvita pidempäänkin.

Loggerin julkinen puoli näkyy osoitteessa:


Tiedot päivittyvät tuonne reaaliajassa mutta noin 10 minuutin välein. Osittain tuo julkinen puoli on vielä täysin raakile mutta kaikki aikanaan.

Tuossa vielä kaapattu kuva:

E-logger graafinen_2.png


muoks: hiukan muokattu tekstiä ja kuvan sijoitusta.
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Multiheater pääsee kohta taas työn makuun kun lämmitystarve vähenee. Jossain vaiheessa toukokuuta kunhan ilmat hiukan lämpeävät ja talo pysyy lämpimänä ilman pattereiden apua niin otan Niben pois käytöstä ja multiheater saa huolehtia lattioiden lämmityksestä ja lämpimän käyttöveden esilämmityksestä. On tuo viime kevään, kesän ja syksyn aikana pumpannut yli 9000 kWh kuitenkin.

En ole kokeillut millä hyötysuhteella tuo niinkin kuumaa vettä tekisi kun 53 asteista, viime kesänä tuo piti öljykattilan noin 45 asteessa, muistikuva on että cop olisi silloin ollut karkeasti 3,5 ehkä pikkuisen päällä. Kaipa tuo johonkin 3 pintaan tai hiukan alle saattaisi painua jos oikein kuumaa vettä lähtisi sillä tekemään.

Nibe varmaan toimisi kesällä multiheateria paremmalla copilla mutta tyhjäkäyntikulutus syö sitten osan hyödyistä jos se vuorokaudessa tekee vaikka 2h töitä ja huilaa 22 niin noista 22:sta tunnista kertyy jo yli puoli kWh:ta kulutusta. Multiheater voi käydä aika lailla yhtä soittoa, taisi tosin sekin kesällä käydä pätkää kun lattioiden lämmöntarve oli pientä.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Äitienpäivän viikonlopun kunniaksi ja maalämpöpuolella virinneestä keskustelusta innostuneena tuli oteuttua strateegiset arvot talteen VILP:n osalta lauantain puolesta pävästä sunnuntain puoleen päivään.

Vuorokauden keskilämpötila ulkona oli loggerin mukaan aika tarkkaan 8C, toki yöllä kylmimmillään lämpötila kävi melkein nollassa (0,3C) ja päivällä taas parhaimmillaan oli +14C. VILP kävi vuorokauden aikana 9 tuntia (10 käynnistystä) ja otti verkosta 14,5 kWh. Tuottopuolelle kirjautui 58 kWh (Techem), 61 kWh (Itron) ja 68 kWh (Nibe EMK). Copit vastaavasti Techem 4, Itron 4,2 ja EMK-500 4,7. Nuo energiamittarithan näyttävät vain täysiä kWh:ja joten näin lyhyellä otannalla on toki mahdollista että joku noista mittareista on jäänyt just vajaaksi lukeman vaihtumisesta jolloin lopputuloskin heti hiukan muuttuu. Ottoenergiaakin oli oikeasti hiukan vajaa 14,5 kWh, taisi olla 14,45 kWh joten jos tuollakin olisi käyttänyt vain täysiä kWh:ja niin sekin olisi muuttanut tuloksia hiukan.

Varauskapasiteettia kun ei juurikaan ole niin lämmöntuottokin on painottunut enemmän yön kylmiin tunteihin, päiväsaikaan lämpimällä lämpöä on luonnollisesti tarvittu vähemmän.

Kohtuullisesti nuo tulokset mielestäni kuitenkin istuvat noihin NIben antamiin käppyriinkin enkä itse pidä tuollaista cop 4 tulosta ollenkaan huonona tuloksena patteritalossa. Lähtevän veden lämmöt VILP:ltä olivat haarukassa 33C-40C eli keskimäärin ehkä joku 37C. MIhinkään cop kuuteen tällä on toki turha haaveilla pääsevänsä enkä ole koskaan siihen uskonutkaan mutta on tuo jonkinmoinen harppaus eteenpäin niistä tuloksista mitä tuli aiemmassa talossa Amitime kloonilla kirjattua.

Kohtuullisesti tuo loggerikin laskee noita keskiarvoja, vuorokauden cop käppyrät kun otti niin kirjasi keskiarvoksi 4,27 eli hyvin lähellä Itronilla saatua tulosta.
 

Liitteet

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Loggerin arvoja kun tuli tuossa selailtua niin totesin että keskilämpötila toukokuun ekalla puoliskolla on ollut aika tasan +7C, muutaman kymmenyksen päällä. Otin tuon johdosta puolen kuun lukemat ja ajattelin katsoa miten ne sijoittuvat Niben julkaisemiin käppyröihin. Vaikka ajanjakson keskilämpötila onkin ollut tuo mainittu +7C niin pumppu on luonnollisesti käynyt enemmän öisin ja kylmempään aikaan joten jos tuota pystyisi painottamaan sen mukaan niin pumpun näkemä keskilämpötilaa tuotettua kWh:ta vastaan lienee alempi. En osaa sanoa kuinka tuo tulokseen vaikuttaa paljon mutta jonkin verran varmasti.

Öljykattilan keskilämpötila jakson aikana (1-15.5) on ollut noin 32,5C ja arvioitu keskilämpötila tuoton puolelta on arviolta noin 37-38C kun katsoo noita lauhduttimelta lähteviä vedenlämpötiloja. Tarkempaa arvoa tuohon ei tahdo oikein mistään saada ulos kun loggeri ei erottele nuo lämpötilat sen mukaan kiertääkö vesi vai jolloin suora loggerista saatu keskiarvo on luonnollisesti huomattavastai todellista matalempi.

Sähköä kului ajanjakson aikana 607kWh josta Nibe otti 218kWh ja Multiheater 7kWh. Lämpimän veden priimaukseen meni 54kWh joten muuhun kulutukseen, elämiseen ja hupisähköön meni noin 328kWh. Sisälämpötila jakson aikana oli keskimäärrin hiukan reilu 23,5C.

F2120 tuotti jakson aikana 902kWh (Techem), 932kWh (Itron) ja 1037 kWh (Nibe EMK). Copit vastaavasti 4,14 (Techem), 4,28 (Itron) ja hupilukemana 4,76 (Nibe EMK). Multiheater tuotti 30 kWh ja sen osalta cop 4,29.

Tuotettu lämpö käytettiin lattioihin 455kWh, pattereihin 378kWh ja käyttöveden esilämmitykseen 31kWh. Käyttöveden priimaukseen meni 54kWh. Jos tuon lämpimän veden loppulämmityksen huomioi niin copit olivat vastaavasti 3,51 (Techem), 3,62 (Itron) ja 4,01 (Nibe EMK). Tuotetun ja käytetyn energian välillä on vieläkin huomattava ero, ko ajanjaksolta 68kWh. Tuosta osa lienee peräisin käyttöveden esilämmityksestä, paristolla toimiva energiamittari kun tekee mittaukset aika harvoin niin osa energiasta kerkeää ikään kun valahtamaan ohi ennen kun mittari siihen havahtuu, varsinkin lyhyissä juoksutuksissa. Eli todennäköisesti esilämmitykseen käytetty energia on todellisuudessa mitattua lukua isompi. Osa erosta selittyy tietty häviöilläkin ja osa johtuu vapaakierron syömästä energiasta kattilan ja pumpun välillä. Loppuosa sit kai sulatuksiin, oli niitäkin muutamia kymmeniä aikajakson aikana.

Leikkasin Niben asentajan käsikirjasta cop taulukon ja lisäsin tuohon hiukan omia apuviivoja sekä tein uuden käyrän noin 38C tuottolämmölle. Tarkkuus tuollaisessa aikaansaannoksessa nyt tuskin on kaksinen joten lähinnä tein tuon mielenkiinnosta mutta näyttähän nuo cop arvot tuonne jotenkin käyrän läheisyyteen asettuvan. Eivätkä nuo nyt ihan mäkeen menneet aiemmilta kuukausiltakaan. Toki silloin pyydetty hiukan kuumempaa vettä jolloin todennäköisesti olisi pitänyt olla oma käppyrä johonkin 40-41 C kohdalle.

Kaiken kaikkiaan aika vilpoinen ollut toukokuun alkupuoli, seurannassa löytyy sellaisiakin toukokuita jossa jäähdytystäkin on saanut käyttää jo ihan reippaasti..
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Multiheater poistoilmalämpöpumppuhan on lähtökohtaisesti seinäkiinnitteinen, seinään ruuvataan kisko tai profiili ja lämpöpumppu ripustetaan sen varaan. Tuollainen jäykkä ripustus jossa on metalli metallia vastaan on tietysti arka kaikenlaiselle tärinälle ja jyrinälle. Meillä ei kellarikerroksessa kuulu mitään muuta kun puhallusääniä pumpun käydessä mutta keskikerroksessa kuuluu jyrinä joka ilmeisesti välittyy runkoääninä tiiliseinän ja betonivalun kautta. Ei tuo jyrinä nyt niin voimakas ole mutta pidemmän päälle kun sitä jää kuuntelemaan niin tulee toki mieleen josko siitä pääsisi vaikka eroon jollain tavalla.

Nyt kun kesä lienee jossain vaiheessa tulossa ja tuo Multiheater silloin pääsee kokopäivätöihin niin ajattelin kokeilla. Ensin pohdin josko olisin saanut tuohon sovitettua pienen ILP:n maatelineen mutta pannuhuone on niin ahdas ettei kyllä onnistu millään. Tein sitten viritelmän jossa ruuvasin kahta Bilteman seinäkonsolia kiinni vesivaneripalaseen neljän vaimennusjousen välityksellä. Ja koko komeus seinään kiinni propuilla ja ruuveilla. Vielä meinasin laittaa väliin palanen makuualustasta leikattua solumuovia ja sen jälkeen katsotaan yhäkö värinät välittyvät kerrosta ylemmäksi.
 

Liitteet

Ylös Bottom