VILP puu-öljy tilalle ( edullinen) - tuli Rotenso

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jalapa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
oletin että kun lämmön tarve nousee niin teho nousee kun vilppiin menevä vesi on kylmempää.
tekoäly pyysi muuttamaan 23 kohdan 5 >8

"ΔT noin 7–8 °C​

Tämä sopii hyvin siihen mitä äsken suunnittelimme. Rotenson testiarvo A7/W55 on muuten mitattu ΔT = 8"

silti lähtevän ja tulevan ero on kolmisen astetta ja aiemmalla teho oli 14 -15 kW mutta nyt 11 - 12

laskin pytyn viilemmäksi jotta näkisin onko teho suurempi mutta ei se ole, kait se toimii niinkuin pitää ja tuottaa jotain

1791622656771.webp

"
 
korsteeni sanoi:
oletin että kun lämmön tarve nousee niin teho nousee kun vilppiin menevä vesi on kylmempää.
Klikkaa laajentaaksesi...

En nyt ymmärrä. VILP lämmittää objektia A, joka on melko vakiolämpöinen. Jonkin toisen objektin B lämpötila ei siihen pitäisi vaikuttaa mitenkään. A on tässä yleensä noin 21 astetta ja B vaihtelee. Onhan laitteistosi toteutettu niin että ulkoilmaa ei lämmitetä suoraan?

Kun lähtevän veden lämpöä nostetaan niin samalla myös paluuveden lämpö nousee ja sama toisinpäin.

korsteeni sanoi:

"ΔT noin 7–8 °C​

Tämä sopii hyvin siihen mitä äsken suunnittelimme. Rotenson testiarvo A7/W55 on muuten mitattu ΔT = 8"

silti lähtevän ja tulevan ero on kolmisen astetta ja aiemmalla teho oli 14 -15 kW mutta nyt 11 - 12

laskin pytyn viilemmäksi jotta näkisin onko teho suurempi mutta ei se ole, kait se toimii niinkuin pitää ja tuottaa jotain
Klikkaa laajentaaksesi...

MInulla dT on juuri nyt 3,6 astetta. Parhaimmillaan se on yli 10 astetta.

dT nousee kahdella tavalla. Helpoin on pienentää veden virtausnopeuttam jolloin dT nousee suorassa suhteessa pienennykseen. Toinen tapa on lisätä kompressorin kierroksia niin että lauhdutuspaine ja massavirta lisääntyy. Se lisää dT arvoa kun tuodaan enemmän energiaa lämmönvaihtimeen.

Sellainen VILP; joka säätää itse kiertovesipumppuaan voi yrittää pitää dT arvon vakiona. Yleensä halutaan pieni dT koska se on taloudellisempi. Virtauksella on kumminkin miniminsä eli pienellä tuotolla ei voi saada rajattoman suurta dT lämpötilaa.

Tuolla luki pumpun nopeus 100% eli se pyrkii mahdollisimman pieneen dT lukemaan.

Tuo virtaus 308 litraa tunnissa täytyy olla väärin. Olisko 3080 litraa tunnissa?
 
Arisoft sanoi:
En nyt ymmärrä. VILP lämmittää objektia A, joka on melko vakiolämpöinen. Jonkin toisen objektin B lämpötila ei siihen pitäisi vaikuttaa mitenkään. A on tässä yleensä noin 21 astetta ja B vaihtelee. Onhan laitteistosi toteutettu niin että ulkoilmaa ei lämmitetä suoraan?

Kun lähtevän veden lämpöä nostetaan niin samalla myös paluuveden lämpö nousee ja sama toisinpäin.



MInulla dT on juuri nyt 3,6 astetta. Parhaimmillaan se on yli 10 astetta.

dT nousee kahdella tavalla. Helpoin on pienentää veden virtausnopeuttam jolloin dT nousee suorassa suhteessa pienennykseen. Toinen tapa on lisätä kompressorin kierroksia niin että lauhdutuspaine ja massavirta lisääntyy. Se lisää dT arvoa kun tuodaan enemmän energiaa lämmönvaihtimeen.

Sellainen VILP; joka säätää itse kiertovesipumppuaan voi yrittää pitää dT arvon vakiona. Yleensä halutaan pieni dT koska se on taloudellisempi. Virtauksella on kumminkin miniminsä eli pienellä tuotolla ei voi saada rajattoman suurta dT lämpötilaa.

Tuolla luki pumpun nopeus 100% eli se pyrkii mahdollisimman pieneen dT lukemaan.

Tuo virtaus 308 litraa tunnissa täytyy olla väärin. Olisko 3080 litraa tunnissa?
Klikkaa laajentaaksesi...
virtaus on HA ssa väärin millä ei ole mitään merkitystä, laite ilmoittaa sen kuutioina
sitten se tyhmä kysymys
onko ΔT sama kuin dT

jos tuo määritellään 8 niin mistä mahdolliseti saa sen koneen ymmärtämään että se 0n 8 eikä yritä sitä pienentää.
muutan kuitenkin takaisin 5 siihen mikä oli oletuksena.
nyt se alkoi tehdä myös pätkäkäyntiä, välillä ei pyöri tuuletinkaan, ehkä se lepää välillä kun huomaa että 4 kuution pytty on vastassa
1791629406963.webp
 
Arisoft sanoi:
Mihin tämä perustuu että lämpöteho paranee tällä tavalla?
Klikkaa laajentaaksesi...
10 vuoden kokeiluihin VILP ja MLP.
Sähköt mitannut Kamstrup ja lämpöpumppujen tuotot/tehot Pollucom ja viimeiset vuodet Landis&Gyr uä-mittari.
Paljon tästä on täällä väännetty mutta totta se on.
 
Tuossa pitäisi yleisesti tarkastella energioita eikä pelkkiä lämpötiloja. Lämpötila on helppo mitata muttei se vielä kerro paljon mitään. Energiaa tehdään ja kulutetaan eikä se häviä.
 
Kannattaa tuota kokeilla, vaikka nyt ja toisen kerran pakkaskeleilä.
Tehkää 40 asteista vettä, tulovesi vaikka 2 asteen väleillä 30 -38 asteeseen ja pistätte otot ja annot paperille (näpytätte exeliin). Siitä sen sitten näkee.

Onoff koneilla tämä on hyvinki selkeää, voi olla että invertterikoneet sekoittaa koko jutun päälaelleen kun eivät muutenkaan toimi kuten pitää vaan käyvät katkoa .
 
Viimeksi muokattu:
puolivuosisatainen kokemus puulla lämmittämisestä varaajaan niin ei meinaa mahtua päähä että vilpillä ei voi lämmittää kuten puilla varaajan yläosaan nopeasti käyttövettäkuten puilla varaaja lähtee ylhäältä täysin kerrostuneena alaspäin täyttymään, tällä taasen kovat virtaukset mitättömillä lämpötilaeroilla. koko varaaja on jatkuvasti tasalämpöinen. ehkä todellakin pitää olla 2 varaajaa, pienempi käyttövedelle.
mitään ongelmaahan ei ole muutoin kun yhdistämällä puu/VILP, ovat niin eri planeetalta. homma hoituu sinänsä hyvin kunnes puuta alkaa tarvita.
 
korsteeni sanoi:
mitään ongelmaahan ei ole muutoin kun yhdistämällä puu/VILP, ovat niin eri planeetalta. homma hoituu sinänsä hyvin kunnes puuta alkaa tarvita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole ongelma, laitat vilpin niin että se seisahtuu kun puulämpö ylittää vilpin pyynnin. Vilpin lämmönmittaus varaajaan.
 
korsteeni sanoi:
puolivuosisatainen kokemus puulla lämmittämisestä varaajaan niin ei meinaa mahtua päähä että vilpillä ei voi lämmittää kuten puilla varaajan yläosaan nopeasti käyttövettäkuten puilla varaaja lähtee ylhäältä täysin kerrostuneena alaspäin täyttymään, tällä taasen kovat virtaukset mitättömillä lämpötilaeroilla. koko varaaja on jatkuvasti tasalämpöinen. ehkä todellakin pitää olla 2 varaajaa, pienempi käyttövedelle.
mitään ongelmaahan ei ole muutoin kun yhdistämällä puu/VILP, ovat niin eri planeetalta. homma hoituu sinänsä hyvin kunnes puuta alkaa tarvita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Turhaa energian hukkaamista lämmittää yhtään sen enempää kuin on lämmitysverkoston pyynti. Satasella ostin Tori fi stä varaajaan tuohon kattilan kierukan perään, tais varaaja maksaa itsensä jo ekana kesänä kauan enen vilp aikaa.

Se kiinteä Kv-pumpun asetus ei toiminut minulla, ei ole mitään järkeä pyörittää koko vesimassaa kokoajan. Delta t arvon laitoin pienimilleen, ni käytös parani siten, että koko lämmitysjakson Kv pumppu on täysillä.

Edit: Jos sinne laittaa vakionopeuden asetuksista, niin se Kv-pumppu jauhaa maailman tappiin asti asetetulla nopeudella. Saa unohtaa kerrostumisen, koska pumppu jauhaa myös levossa, eikä vain ajon aikana.
 
Viimeksi muokattu:
korsteeni sanoi:
puolivuosisatainen kokemus puulla lämmittämisestä varaajaan niin ei meinaa mahtua päähä että vilpillä ei voi lämmittää kuten puilla varaajan yläosaan nopeasti käyttövettäkuten puilla varaaja lähtee ylhäältä täysin kerrostuneena alaspäin täyttymään, tällä taasen kovat virtaukset mitättömillä lämpötilaeroilla. koko varaaja on jatkuvasti tasalämpöinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos haluat lämmittää vain yläosan sillä hirveällä vesisuihkulla niin laite sekä tulo että meno sinne varaajan yläreunaan hieman eri kohtiin. Silloin lämmin jää sinne ylös ja alas jää kylmää.

Minulla vanhassa öljykattilassa ollut yläreunassa jopa yli 80 asteista mutta alhaalta tulee samaan aikaan liki huoneenlämpöistä. Vähitellen se kuuma yläreuna kuitenkin vuotaa alemmas, joten hyöy moisesta kerroslämmityksestä on aika kyseenalainen.
 
pökö sanoi:
10 vuoden kokeiluihin VILP ja MLP.
Sähköt mitannut Kamstrup ja lämpöpumppujen tuotot/tehot Pollucom ja viimeiset vuodet Landis&Gyr uä-mittari.
Paljon tästä on täällä väännetty mutta totta se on.
Klikkaa laajentaaksesi...

On tiedossa ihan empiirisesti, mutta eikös tuo toimi hyöty vain silloin kun lämmitetään kerrostuvaa bufferia, jossa voi tulovettä saada viilämmäksi pienentämällä veden kiertonopeutta niin ettei vesi sekoitu?
 
Arisoft sanoi:
On tiedossa ihan empiirisesti, mutta eikös tuo toimi hyöty vain silloin kun lämmitetään kerrostuvaa bufferia, jossa voi tulovettä saada viilämmäksi pienentämällä veden kiertonopeutta niin ettei vesi sekoitu?
Klikkaa laajentaaksesi...
@korsteeni on juuri tuollainen. Onoff koneella se olisi helppo hallittava, invertteri lie hankala saada toimimaan hyvin.
 
pökö sanoi:
@korsteeni on juuri tuollainen. Onoff koneella se olisi helppo hallittava, invertteri lie hankala saada toimimaan hyvin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kone pitäisi saada käymään täydellä teholla loppuun asti.

Tässä kuvassa näkyy miten reilu 200 litran kattila lämpenee.

1791650317123.webp

Sininen on kattilasta tuleva vesi ja oranssi on sinne menevä vesi. Harmaa niiden välissä on kattilan keskeltä mitattu lämpötila. Tämä sekoittaa selvästi kattilan, koska lämmöt nousee tasaisesti. Optimi olisi että vininen on suora viiva loppuun asti tai hyppäisi yhden täyttökierroksen jälkeen dT verran korkeammalle. Virtaama on kuitenkin kova, Tunnissa kattilan vesi vaihtuu neljä kertaa. Ihan lämmityksen alussa se kuitenkin on hetken aikaa suora. Taitaa olla juuri ensimmäisen kierroksen loppu. Aika-aikseli kun on vartin välein jaettu.
 
Onkohan Rotensossa sellainen ohjauslogiikka että jos pyytää suurempaa dT niin se yrittää tehdä sen kompressorin taajuutta nostamalla eikä kiertovesipumppua säätämällä?
 
korsteeni sanoi:
jos tuo määritellään 8 niin mistä mahdolliseti saa sen koneen ymmärtämään että se 0n 8 eikä yritä sitä pienentää.
muutan kuitenkin takaisin 5 siihen mikä oli oletuksena.
nyt se alkoi tehdä myös pätkäkäyntiä, välillä ei pyöri tuuletinkaan, ehkä se lepää välillä kun huomaa että 4 kuution pytty on vastassa
Klikkaa laajentaaksesi...
Rotenson ohjauslogiikka näyttäisi olevan samanlainen kuin panassa. Eli dT arvon voi säätää itse ja laitteen sisällä on kiertovesipumppu, jonka vauhtia ohjaus säätää. Elikkä samalla dT:llä lämpöteho lisääntyy, kun pumppu lisää vauhtia.
Jos oikein ymmärsin, niin varaaja on lämmennyt täysin pyyntilämpötilaan ja siksi on pysähtynyt odottelemaan, että varaajasta tulisi taas viileämpää vettä.

dT arvo toimii siten, että laite lisää laitteeseen tulevan veden lämpötilaan ko. dT:n. Sitten kv.pumpun vauhtia säätämällä nostaa lämpötehon luultavasti tappiin. Näin tekee pana. Sitten kun laitteesta lähtevän veden lämpötila saavuttaa pyyntilämmön, alkaa laite vähentämään kv-pumpun vauhtia. Pana tekee tässä kohtaa niin, että jos vauhdin hiljentäminen ei auta, niin puskee minimi veden kierrolla kuumaa varaajaan. Todellinen dT alkaa vähitellen pienenemään, mutta pana lykkää vaan kuumaa varaajaan, kunnes laitteeseen tulevan veden ltila saavuttaa lähtevän tilan ja kompura pysähtyy, mutta kv-pumppu jatkaa.

Itse ajan juurikin em. syystä panaa aikakellolla kesäkautena päivällä. Coppi on hyvä kun ulkona lämmintä ja toisaalta varaajan vesi on kauttaaltaan ehtinyt viilentyä suraavan käynnistykseen, joka parantaa coppia.

Onko Rotensossa tehon säätömahdollisuutta, kuten panassa. Panan QM (Quiet Mode) on 4 eri tehoaluetta. Jos on, niin pienimmälle teholle kesäkautena.
 
kaihakki sanoi:
Rotenson ohjauslogiikka näyttäisi olevan samanlainen kuin panassa. Eli dT arvon voi säätää itse ja laitteen sisällä on kiertovesipumppu, jonka vauhtia ohjaus säätää. Elikkä samalla dT:llä lämpöteho lisääntyy, kun pumppu lisää vauhtia.
Jos oikein ymmärsin, niin varaaja on lämmennyt täysin pyyntilämpötilaan ja siksi on pysähtynyt odottelemaan, että varaajasta tulisi taas viileämpää vettä.

dT arvo toimii siten, että laite lisää laitteeseen tulevan veden lämpötilaan ko. dT:n. Sitten kv.pumpun vauhtia säätämällä nostaa lämpötehon luultavasti tappiin. Näin tekee pana. Sitten kun laitteesta lähtevän veden lämpötila saavuttaa pyyntilämmön, alkaa laite vähentämään kv-pumpun vauhtia. Pana tekee tässä kohtaa niin, että jos vauhdin hiljentäminen ei auta, niin puskee minimi veden kierrolla kuumaa varaajaan. Todellinen dT alkaa vähitellen pienenemään, mutta pana lykkää vaan kuumaa varaajaan, kunnes laitteeseen tulevan veden ltila saavuttaa lähtevän tilan ja kompura pysähtyy, mutta kv-pumppu jatkaa.

Itse ajan juurikin em. syystä panaa aikakellolla kesäkautena päivällä. Coppi on hyvä kun ulkona lämmintä ja toisaalta varaajan vesi on kauttaaltaan ehtinyt viilentyä suraavan käynnistykseen, joka parantaa coppia.

Onko Rotensossa tehon säätömahdollisuutta, kuten panassa. Panan QM (Quiet Mode) on 4 eri tehoaluetta. Jos on, niin pienimmälle teholle kesäkautena.
Klikkaa laajentaaksesi...
sitä nyt etsin että mikä niukain on pielessä kun en saa meno/paluu eroa syntymään oikein millään veden lämpötilalla
ohjekirjan kohta 23 missä tämä mystinen "ΔT noin 7–8 °C" ei näyttäisi vaikuttavan mitään.
vai tulkitsenko väärin että tämä vaikuttaa meno/paluu lämpötilojen eroon
 
korsteeni sanoi:
sitä nyt etsin että mikä niukain on pielessä kun en saa meno/paluu eroa syntymään oikein millään veden lämpötilalla
ohjekirjan kohta 23 missä tämä mystinen "ΔT noin 7–8 °C" ei näyttäisi vaikuttavan mitään.
vai tulkitsenko väärin että tämä vaikuttaa meno/paluu lämpötilojen eroon
Klikkaa laajentaaksesi...
Pinennennä se arvoon 3.5, alkaa paremmin toimimaan ja ala niin pian kompuran taajutta tiputtamaan. Arvolla 5 ja enenmän, ei ainakaan 14 kw Rotenso kyennyt pitämään sitä Delta teetä ja siten ohjauslogiikka veti tehot minimiin. Ikään kuin se aatteli, että nyt niin väliä, vaikkei lämpöä tulekaan, kunhan sen Delta t arvon sais vaan pysymään (siinäkään onnistumatta).

Kaihakki, ei ole muuta kuin night mode ja ecomode, en ole niihin vielä tutustunut, kun on nyt niin mukavasti toiminut. Yöllä ollut vain 2 astetta, joten pikkusen on cop tippunut viime viikosta.

Ellei modbusia ja HA:ta köutä, niin järkevintä olisi tehdä kuten Arisoft, pyynti hiukka enemmän ja sitten esim Shelly llä tai termostaatilla pyynti poikki, sillä välttää sen että kompura jää pitkiksi ajoiksi matalille taajuuksille.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20261011_095711_io_homeassistant_companion_android_WebViewActivity.webp
    Screenshot_20261011_095711_io_homeassistant_companion_android_WebViewActivity.webp
    37,1 KB · Lukukerrat: 1
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom