Kiinnitetty Yksinkertainen COPin arviointi

[teukka]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Tarkoitin, että lämpötehon kuvaajasta ulkolämpötilan funktiona tulee melkoinen mahdoton sekasikiö niin kotona kuin muuallakin, kun osa pisteistä on pienellä teholla ja osa suurella. Jossakin lämpötilassa teho on esim. 3 kW ja asteen päässä sitten vaikkapa 1,7 kW, kun pumppu on pienentänyt antia, jne...
Siis vähän niinkuin moottorin tehoa mitattaisiin eri kierrosluvuilla siten, että kaasuläppä on missä asennossa tahansa.
En tarkoittanut COP-arvoa.

EER:n standardeiksi löysin sisälämpötila 26,7 celciusta ja ulkolämpötila 35 celsiusta.

 

[VesA]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Tarkoitin, että lämpötehon kuvaajasta ulkolämpötilan funktiona tulee melkoinen mahdoton sekasikiö niin kotona kuin muuallakin, kun osa pisteistä on pienellä teholla ja osa suurella. Jossakin lämpötilassa teho on esim. 3 kW ja asteen päässä sitten vaikkapa 1,7 kW, kun pumppu on pienentänyt antia, jne...
Siis vähän niinkuin moottorin tehoa mitattaisiin eri kierrosluvuilla siten, että kaasuläppä on missä asennossa tahansa.
En tarkoittanut COP-arvoa.

EER:n standardeiksi löysin sisälämpötila 26,7 celciusta ja ulkolämpötila 35 celsiusta.

Niinhän sen kuuluu mennäkin, jos haluaa tietää minkäverran tehoa pumpusta tulee milläkin ulkokelillä. Kuvasta tulee sitten tämmöinen:

Tässä on varaavan sähkölämmityksen ottama teho (+taloussähkö) ulkolämpötilan funktiona.

 

[teukka]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Tuolla perusteella pitää sitten hyväksyä kuvioon ne pysäytysjaksotkin, jolloin teho on nolla. Kyllä me ilmeisesti ymmärrämme molemmat asian samoin. Minulla on mielessä hetkellinen mittaus koneen suorituskyvystä ja Sinä tarkoitat jatkuvaa mittausta,jossa näkyy talon tarve.

Mikä tuo pystyakseli on?

 

[markusj]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

EER:n standardeiksi löysin sisälämpötila 26,7 celciusta ja ulkolämpötila 35 celsiusta.

Nuo luvut on amerikkalaisessa ARI-210/240 standardissa (95/80 °F eli 35/26,7 °C), mutta niistä lasketut EER luvut on aivan eri hehtaarilla, kuin mitä täällä esitteissä kerrotaan. Tuon ARI standardin yksikkökin näyttää olevan Btu/(W?h). Mahtaisiko tuo ero olla 2,921796 kertainen, joka on BTU:n ja Wh välinen suhde ja täällä olevissa esitteissä ilmoitetut EER lukujen yksikkö olisikin Wh/Wh.

 

[VesA]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Tuolla perusteella pitää sitten hyväksyä kuvioon ne pysäytysjaksotkin, jolloin teho on nolla. Kyllä me ilmeisesti ymmärrämme molemmat asian samoin. Minulla on mielessä hetkellinen mittaus koneen suorituskyvystä ja Sinä tarkoitat jatkuvaa mittausta,jossa näkyy talon tarve.

Mikä tuo pystyakseli on?

Pystyakseli on kiloWatteja tai Euroja, keskimääräisiä puolivuorokautisarvoja. Akselien numerot pilkottavat sieltä seasta: 4, 9, 14, 19...

Tehopisteparvia on kolme: alin päiväsähköllä kun osa tehosta otetaan varaajasta, keskimmäinen viikonloppuna kun yösähkö ovat päällä koko ajan ja ylin parvi kun yöllä sekä lämmitetään että varataan varaajaa. Vastusten teho on 21kW. Ylin violetti kärpäsparvi on euroja... keltaiset pisteet lämpöisiltä ilmoilta joiden dataa ei saa sovitettua samaan käyrään.

 

[teukka]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Amerikkalaiset EER-arvot ovat noin kolminkertaisia eurooppalaisiin nähden. Se johtuu tuosta yksikön valinnasta. Voihan se olla että nuo lämpötilat ovat voimassa myös Euroopassa, mutta yksikköt ovat erilaiset.

COP lasketaan ilmeisesti aivan samalla tavalla molemmissa.

Jos höyrystimen lämmöntuotto on A ja kompuralla vastaavasti B, niin COP:n maksimi on (A+B)/B = A/B+1. Vastaavasti EER:n arvo on A/B. Nähdään, että samalla lämpötilavälillä EER=COP-1.

 

[markusj]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Amerikkalaiset EER-arvot ovat noin kolminkertaisia eurooppalaisiin nähden. Se johtuu tuosta yksikön valinnasta. Voihan se olla että nuo lämpötilat ovat voimassa myös Euroopassa, mutta yksikköt ovat erilaiset.

COP lasketaan ilmeisesti aivan samalla tavalla molemmissa.

Jos höyrystimen lämmöntuotto on A ja kompuralla vastaavasti B, niin COP:n maksimi on (A+B)/B = A/B+1. Vastaavasti EER:n arvo on A/B. Nähdään, että samalla lämpötilavälillä EER=COP-1.

Tuo kaava kai menee, että COP(jäähdytys) = COP(lämmitys) - 1 tai EER(jäähdytys) = COP(lämmitys) - 1.

Kun katsoo sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_ratio nuo EER (Energy Efficiency Ratio) ja COP (coefficient of performance) vastaavuudet, löytyy selitys seuraavasti: Formulas for the approximate conversion between SEER and EER or COP in California are:
(1) SEER = EER ÷ 0.9
(2) SEER = COP x 3.792
(3) EER = COP x 3.413

Kun "Jenkkilässä" tuon EER:n yksikkö on BTU/Wh, siitä tulee tuo kerroin 3,413, ja kun yksikkänä käyttää Wh/Wh (kerroin 1BTU on 0,2921796Wh),tullaan tuon kaavan (3) perusteella siihen, että EER (Wh/Wh) = COP.

Siis tuo esitteiden EER luku kuvaa laitteen energia tehokkuutta jäähdytyksellä, kun ulkolämpötila on 35 astetta ja sisälämpötila 26,7 astetta.

Mutta siihen alkuperäiseen kysymykseen. Jos nyt alkaa mittaamaan kesällä tuon laitteensa jäähdytys COP:a tai EER (muussa kuin ARI standardin lämpötiloissa), muuttuisiko Teukka tuossa kaavassasi ilman tiheys tai ominaislämpötila johonkin. Lämmityksellähän tuo ilma on jossakin 35-45 asteen välillä, ja jäähdytyksellä ilmeisesti 15-25 välillä. Muutenhan tuo sinun koti-COP kaavasi kai muuten pelaa, eli lämpömäärän muutos sisäyksikössä per laitteen ottoteho.

Olisikohan näitä käppyröitä olemassa jo jossakin valmiiksi?

 

[teukka]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

En ole oikeastaan koskaan tuntenut mielenkiintoa tuohon jäähdytysta kuvaavaan EER-arvoon, koska sen merkitys on meillä niin vähäinen - riittää kunhan jäähdyttää. Kustannukset kesässä ovat ehkä 20 euroa.

Otin nuo edellä esittämäni yhteydet COPin ja EER:n välille omasta päästäni, ja nimen omaan teoreettisina ylärajoina. Varmaankin ne ovat vain suuntaa antavia ja merkittävää osaa näyttelevät höyrystimen ja lauhduttimen kennojen koot, jotka vaihtavat paikkaa lämmityksessä ja jäähdytyksessä.

Noiden kaavojen kanssa on oltava erityisen varovainen, että yksiköt ovat samoja, jos tehdään yhteen- tai vähennyslaskuja. Mutten siinä verrataan pianoa ja mopoa toisiinsa.

 

[teukka]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Rottakokeita ilpillä:

Kun ilmat ovat lämmenneet plussan puolelle ja sulatuksia ei tarvita ja muutenkin hyöty kohenee, niin olen taas antanut ilpin pyöriä ja pitänyt muutamat patterit kiinni. Pattereissa virtaa kaukolämpö, jonka hinta on kulutuksesta riippuvainen. Perusmaksu = 25 euroa/kk ja kWh = 3 senttiä.

Arvelen, että COPin pitää olla kolmen tienoilla , jotta pumpulla kannattaisi lämmittää. Viime yönä oli pakkasta ja ilppi puhalteli hiljalleen pienellä teholla. Se kuitenkin sulatteli aamullakin normaalilla tavalla.

Jos joku haluaa saivarrella, niin voisi mietiskellä sitä, että osateholla käytettäessä sulatus heikentää hyötyä enemmän, kuin isolla teholla. Sulatuksessa ei ole nähdäkseni osatehoja. Tuli tämä mieleen, koska usein on esitetty, että ilpistä saadaan paras hyöty osatehoilla.

 

[Rassaaja]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Jos joku haluaa saivarrella, niin voisi mietiskellä sitä, että osateholla käytettäessä sulatus heikentää hyötyä enemmän, kuin isolla teholla. Sulatuksessa ei ole nähdäkseni osatehoja. Tuli tämä mieleen, koska usein on esitetty, että ilpistä saadaan paras hyöty osatehoilla.

Meillä tuossa Panassa sulatus menee ainakin jossain vaiheessa jotain 600-700W teholla ja pumpun nimellinen täysteho on 1890W eli osatehoilla mennään ainakin hetken aikaa.

 

[teukka]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Tarkoitin, että kun pumppua käytetään esim. puoliteholla, niin sulatuksen kulutus on sama kuin täydellä teholla. Siis tuossa Panan tapauksessa se sulattelee aina 600 - 700 w teholla, vaikka käytettäisiin vain 500 w tehoa tai vielä vähemmän.

 

[kakluuni]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

En äkkiä löytänyt Argo AWI35 AHL:lle pienimmän puhalluksen ilmamäärää kuutioissa?

Joka tapauksessa rakennuslämpöisessä yläkerrassa mitattu seuraavaa:

-4C ulkolämpötila
minimi teho 250w vähintään puolen tunnin ajan
Puhallus 1-nopeus

Imuilma +11C
Tuloilma +25C

Eli erotus 14/? = X kW

COP= X/0,25

 

[tet]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

En äkkiä löytänyt Argo AWI35 AHL:lle pienimmän puhalluksen ilmamäärää kuutioissa?
...
minimi teho 250w vähintään puolen tunnin ajan

Mittaapa siis isoimmalla puhalluksella, se lukema taitaa esitteistä löytyä.

Minkälaisella mittarilla mittaat tuota ottotehoa? Tuohon esitteen ilmoittamaan minimitehoon ei taida olla kukaan tällä palstalla vielä kertonut oikeasti päässeensä, yleensä lämmityksellä mennään katkokäynnille jo joissain yli 300 W tehoilla.

 

[kakluuni]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

En äkkiä löytänyt Argo AWI35 AHL:lle pienimmän puhalluksen ilmamäärää kuutioissa?
...
minimi teho 250w vähintään puolen tunnin ajan

Mittaapa siis isoimmalla puhalluksella, se lukema taitaa esitteistä löytyä.

Minkälaisella mittarilla mittaat tuota ottotehoa? Tuohon esitteen ilmoittamaan minimitehoon ei taida olla kukaan tällä palstalla vielä kertonut oikeasti päässeensä, yleensä lämmityksellä mennään katkokäynnille jo joissain yli 300 W tehoilla.

Voin yrittää, mutta silloin pitää etsiä kakelle uusi paikka, ettei se "ylikuumene" tai jäähdy. Löysin nimittäin sopivan kohdan, jossa laite pitää tilaa n. +9-10C 12C asetuksella tasaisesti ilman katkokäyntiä koko sulatusjakson minimiteholla. Nyt on muuten ulkolämpötila +2 täällä.

Mittari on sellainen kulmikas halpamittari. Olikohan joku Energy-merkkinen .. Tumma etupaneeli, jossa sellainen pieni salmiakin muotoinen 'price' nappula, näitä on monessakin kaupassa näkynyt. Se näyttäisi melko oikein ainakin muiden laitteiden mittailujen perusteella. Toisena on Lidlin pyöreämpi halpamittari, joka selkeesti näyttää liikaa. Aioin vaihtaa nämä ristiin jossain välissä.

Pohjan sulatusvastus on 18w ja elektroniikka näyttäisi tällä tarkemmalla mittarilla vievän n. 28w kun laite ei puhalla. Lidlin mittari valehtelee vastaavassa tilanteessa n. 40w. Samoin maksimit puhuisi tuon kulmikkaan puolesta, sillä 1706w olisi vastuksineen melko oikea huipputeho laitteelle kun taas lidlin laite mittaili jo 1880w kovimmilla kierroksilla. Saa kommentoida, jos olen hakoteillä..

Nytkin yläkerran laite hurisee 245-249w ottoteho (välillä käy jossain 280w), jossa siis se pohjan lämmitysvastus mukana. Ja ilman katkokäyntiä ainakin viimeisen vajaan tunnin ajan.

 

[tet]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Mittari on sellainen kulmikas halpamittari. Olikohan joku Energy-merkkinen .. Tumma etupaneeli, jossa sellainen pieni salmiakin muotoinen 'price' nappula, näitä on monessakin kaupassa näkynyt. Se näyttäisi melko oikein ainakin muiden laitteiden mittailujen perusteella. Toisena on Lidlin pyöreämpi halpamittari, joka selkeesti näyttää liikaa. Aioin vaihtaa nämä ristiin jossain välissä.

Mittarisi on mitä ilmeisimmin PM300. Kyseisen mittarin (ja muidenkin) tarkkuudesta löytyy keskustelua esim. täältä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2682.0. Mittari ei ole sieltä tarkimmasta päästä.

Mutta ei nuo lukemasi silti välttämättä mittarivirheen piikkiin mene. Tuo alhainen sisälämpötila johtaa normaalia alhaisempaan lauhtumislämpötilaan ja -paineeseen, ja ottoteho taas varmaan hyvinkin korreloi lauhtumispaineen kanssa.

 

[kakluuni]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Mittari on sellainen kulmikas halpamittari. Olikohan joku Energy-merkkinen .. Tumma etupaneeli, jossa sellainen pieni salmiakin muotoinen 'price' nappula, näitä on monessakin kaupassa näkynyt. Se näyttäisi melko oikein ainakin muiden laitteiden mittailujen perusteella. Toisena on Lidlin pyöreämpi halpamittari, joka selkeesti näyttää liikaa. Aioin vaihtaa nämä ristiin jossain välissä.

Mittarisi on mitä ilmeisimmin PM300. Kyseisen mittarin (ja muidenkin) tarkkuudesta löytyy keskustelua esim. täältä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2682.0. Mittari ei ole sieltä tarkimmasta päästä.

Mutta ei nuo lukemasi silti välttämättä mittarivirheen piikkiin mene. Tuo alhainen sisälämpötila johtaa normaalia alhaisempaan lauhtumislämpötilaan ja -paineeseen, ja ottoteho taas varmaan hyvinkin korreloi lauhtumispaineen kanssa.

Joo, samainen mittari! Vaihdoin ne nyt ristiin ja alakerran laite otti tuolla PM300:lla jopa hiukan yli 1900w high power moodissa, eli tuo yllä mainitsemasi seikka selittää yläkerran matalamman maksimitehon.

 

[teukka]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Tuo alhainen sisälämpötila johtaa normaalia alhaisempaan lauhtumislämpötilaan ja -paineeseen, ja ottoteho taas varmaan hyvinkin korreloi lauhtumispaineen kanssa.

Tuossahan tet sanoo erään tärkeän ja perustavalaatuisen asian ilpin toiminnasta.
Kun ilppi puhaltaa hyvin kuumaa, niin sillä on vaikeaa ja lämpökerroin COP on huonompi kuin haaleammassa puhalluksessa. Tämä on tietenkin pettymys monille korkeita puhalluslämpötiloja mitanneille.

Kun emäntien esteettiset arvot saataisiin kuriin, niin voitaisiin hyväksyä vähitellen isommat sisäyksiköt ja hyöty nousisi, kun lauhtumislämpötila laskisi. Nyt ilpin pitää olla huomaamaton ja nyrkin kokoinen tai sitten flyygelin näköinen. Tässäkin esteettiset näkemykset ajavat ohi eettisistä perusteista. :

 

[VesA]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Tuo alhainen sisälämpötila johtaa normaalia alhaisempaan lauhtumislämpötilaan ja -paineeseen, ja ottoteho taas varmaan hyvinkin korreloi lauhtumispaineen kanssa.

Tuossahan tet sanoo erään tärkeän ja perustavalaatuisen asian ilpin toiminnasta.
Kun ilppi puhaltaa hyvin kuumaa, niin sillä on vaikeaa ja lämpökerroin COP on huonompi kuin haaleammassa puhalluksessa. Tämä on tietenkin pettymys monille korkeita puhalluslämpötiloja mitanneille.

Kun emäntien esteettiset arvot saataisiin kuriin, niin voitaisiin hyväksyä vähitellen isommat sisäyksiköt ja hyöty nousisi, kun lauhtumislämpötila laskisi. Nyt ilpin pitää olla huomaamaton ja nyrkin kokoinen tai sitten flyygelin näköinen. Tässäkin esteettiset näkemykset ajavat ohi eettisistä perusteista. :

Ilpit on tehty toimimaan aika laajalla alueella. Eli vaikka pumpun saisi hetken puhaltamaan 60 asteista ilmaa kun pyytää nupit kaakkoon ja puhalluksen pienelle ei se samakaan pumppu itse säädellessään turhaan käytä korkeita lämpötiloja.

Tämä on itse asiassa aika hankala ongelma: iso, kylmänä käyvä sisäyksikkö ei sitten taas voi juurikaan puhallella. Eli palataan siihen, että yhdestä pisteestä lämmittäminen nyt vaan on tyhmää.

 

[aquarius]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Oheisessa kuvassa on mustalla viivalla piirretty COP, joka on laskettu Teukan kaavalla. Pumppuna on Panasonic TE9. Puhallus on manuaalisesti asetettu minimille, jotta COP arvo saadaan laskettua. Käyrässä on COP kerrottu luvulla 10, jotta se olisi luettavissa paremmin asteikolta. Tarkoituksena olisi hommata vielä toinen 1-wire laskuri laskemaan puhaltimen Hall-anturin pulsseja, jolloin COP:n saisi laskettua muillakin puhallusnopeuksilla. Nyt on käytössä yksi laskuri kWh mittarin pulsseja laskemassa.

COP näyttäisi pyörivän näin nollakeleillä siinä 3:n tuntumassa. Nuo COP käyrän katkokset ja niiden yhteydessä olevat nousut ja laskut johtuvat sulatuksista. Ohjelma katkaisee käyrän piirron COP:n noustessa yli 5:n tai laskiessa alle 0.5:n.

 

[teukka]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Näyttää hyvin samalta kuin mittaamani tapahtuma Luxukselle. Sulatusten mukaan laskeminen COPissa pienentää sitä jonkin verran (ehkä 15%).

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1916.msg21701.html#msg21701

 

[SPL]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Tuossa olisi yksi helppo excel COP laskuri. Saa muokata jos haluaa.

 

[teukka]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Yksi epämääräisyyttä aiheuttava tekijä näissä laskemisissa on mm. ilman tiheys. 20 asteessa se on 1,29 mutta jo 50 astee puhalluksessa se on kymmenesosan pienempi. Siis jo tuosta saattaa tulla COPille 10 % virhettä. Arvon voi siis ilmoittaa vain yhdellä desimaalilla eli kahden numeron tarkkuudella, koska ei tiedetä, mitä puhalluksen määrä tarkoittaa.

 

[VesA]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Yksi epämääräisyyttä aiheuttava tekijä näissä laskemisissa on mm. ilman tiheys. 20 asteessa se on 1,29 mutta jo 50 astee puhalluksessa se on kymmenesosan pienempi. Siis jo tuosta saattaa tulla COPille 10 % virhettä. Arvon voi siis ilmoittaa vain yhdellä desimaalilla eli kahden numeron tarkkuudella, koska ei tiedetä, mitä puhalluksen määrä tarkoittaa.

Juu. Tarkasti mittaaminen on oikeasti hankalaa. Itse käytän ilmamääränä suoraan puhaltimen kierroslukua. lämpötilaerona kahta pistemittausta, jonka jälkeen tulos on sovitettu hihakertoimella julkisuudessa esiintyneisiin COP-arvoihin maksimitehoilla. Voi siis olla, että pienillä tehoilla COP on käppyröissäni jopa liian pieni. Data on tallessa, joten voin joskus korjailla lukemia, varsinkin jos löytyy järkeviä labratuloksia vertailuub.

Toinen hyvä virhelähde on ilman hyvin epätasainen virtaus, joka vaikuttaa myös lämpötiloihin. Kahdesta pisteestä mittaamalla ei voi saada kovin tarkkaa tulosta. Pitäisi olla ulostulopuolella ainakin puolen tusinaa lämpöanturia, joiden arvoja painotetaan lähiseudun ilmavirtauksella.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Mä pistin yläkerran Panasonic E12-DKEW koneeseen kaksi 1-wire lämpöanturia, toinen imupuolelle ja toinen puhallukseen, ilman suuntausläpän taakse. Ihan kiva katsella millaisia tuloksia siitä saa. Esimerkiksi just nyt ulkona on +1 astetta lämmintä ja kone ilmeisesti puhaltaa ykkösnopeudella.

Imuilma on 25.2-25.4, puhallus 35.9-36.0, pyynti 21, ottoteho 555-562W (jossa pohjan ja vedenpoistoletkun lämmitysvastus mukana). Tuossa graafissa on tietysti vaikea saada todellista tietoa puhallusnopeudesta, musta viiva on sillä oletuksella että puhallusnopeus on 'medium', huoltomanuaalin ilmamäärän mukaan (todellisuudessa taitaa pyöriä minimillä). COP-viivat on laskettu nopeuksille 'min', 'med-' ja 'med', taas huoltomanuaalin ilmamäärien mukaan. Tuon mukaan COP voisi olla lähellä neljää, ei huono

Meillä vaan taitaa olla liian iso kone liian pienessä (102m2) ja hyvin eristetyssä yläkerrassa, kun tuo ei juuri koskaan käy yli 500W ottoteholla pidempiä aikoja putkeen, ellei sitten laita pyyntiä ylös mutta sitten tulee liian kuuma. Kesähelteillä tuo kyllä käy aika kovilla kierroksilla jäähdytyskäytössä.

 

[VesA]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Mä pistin yläkerran Panasonic E12-DKEW koneeseen kaksi 1-wire lämpöanturia, toinen imupuolelle ja toinen puhallukseen, ilman suuntausläpän taakse. Ihan kiva katsella millaisia tuloksia siitä saa. Esimerkiksi just nyt ulkona on +1 astetta lämmintä ja kone ilmeisesti puhaltaa ykkösnopeudella.

Imuilma on 25.2-25.4, puhallus 35.9-36.0, pyynti 21, ottoteho 555-562W (jossa pohjan ja vedenpoistoletkun lämmitysvastus mukana). Tuossa graafissa on tietysti vaikea saada todellista tietoa puhallusnopeudesta, musta viiva on sillä oletuksella että puhallusnopeus on 'medium', huoltomanuaalin ilmamäärän mukaan (todellisuudessa taitaa pyöriä minimillä). COP-viivat on laskettu nopeuksille 'min', 'med-' ja 'med', taas huoltomanuaalin ilmamäärien mukaan. Tuon mukaan COP voisi olla lähellä neljää, ei huono

Meillä vaan taitaa olla liian iso kone liian pienessä (102m2) ja hyvin eristetyssä yläkerrassa, kun tuo ei juuri koskaan käy yli 500W ottoteholla pidempiä aikoja putkeen, ellei sitten laita pyyntiä ylös mutta sitten tulee liian kuuma. Kesähelteillä tuo kyllä käy aika kovilla kierroksilla jäähdytyskäytössä.

Paremmin se kone pelaa noilla tehoilla, jollei sekoile 0-keleillä: ei sulattele ja liruttele koko aikaa, COP ja melutaso on kohdillaan. Erityisesti 0-kelin käytös on suurestikin miellyttävämpää.

 

[maestro]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Hankittiin LG Maestro 12 ja nyt kun innostuksissani olen mitannut tuon puhalluslämpötiloja niin mistä saisin tietooni puhallusilman määrän, ei tuossa manuaalissa sitä ainakaan ole mainittu.

sen verran olen nyt testannut että puhallusilman lämpötila ei tippunut kuin 7 astetta 55 asteesta 48 asteeseen ulkolämpötilan ollessa -16 ja ensimmäisessä testissä lämpötila oli -6.5 eli eikö tuossa ole silloin suhteellisen hyvä cop arvo ?

Esitteen mukaan tämä Maestro lupaa 1:1 cop-arvoa vielä -30 asteen tienoille astikun nordic art cool mallilla luvataan -20:seen samaa.

Täällä ollaan täysin noviiseja ilmalämpöpumppujen suhteen joten ymmärrystä jos kuulostaa tyhmältä..

onko koneelle sama (siis onko kyseessä kylmäkäynnistys jälleen käynnistyessään) jos sisäyksikön laittaa sisäilmankierrolle sen suhteen että pyyntölämpötilan pudottaa esim. +18 sisälämpötilan ollessa +24 ? tarkoituksena siis se että ilmalämpöpumppu ei lämmittäisi päiväsähköllä vaan vasta yösähköllä jolloin pyyntölämpötila nostetaan +24:lle.

 

[kapsu]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

yleensä maksimipuhalluksen ilmamäärä on kerrottu ihan esitteissä?
..muiden puhallusnopeuksien määrät pitäisi sitten kaivella servicemanuaalista tms.

 

[maestro]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Nyt löytyi ilmeisesti puhallusilman tieto eli airflow indoor max 12 m3/min eli 720 l/h mutta mikä on tuo CFM 423 ?

Mulla kun ei ole mahdollisuutta mitata tuota ottotehoa niin voiko käyttää koneelle ilmoitettuja tehoja vai onko noissa ilmoitetuissa ja mitatuissa ottotehoissa eroja ?

Niin ne tulokset:
Mikäli mennään 1850 watilla mitä tyyppikilpi antaa max.tehoksi niin COP arvo olisi 3.6 nyt kun ulkona on -8

 

[Deleted member 1344]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Nyt löytyi ilmeisesti puhallusilman tieto eli airflow indoor max 12 m3/min eli 720 l/h mutta mikä on tuo CFM 423 ?

CFM on kuutiojalkoja minuutissa. 0.47195 litraa sekunnissa sanoo Wikipedia.

Tuo 720 on varmaankin 720 m3/h, ei litroja tunnissa.

 

[Tois puol jokke]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Eipä taida ihan noin hyvä cop olla. Jos ei pysty saamaan varmaa ja tarkkaa tietoa mittarilla paljonko on ottoteho, ja varmaa tietoa paljonko on puhalluksen määrä ja tarkkaa lämpötila mittausta niin on turhaa laskeskella hyötylukua... Meillä jos ottaa pelkän ohjekirjan tiedoilla niin cop on -5 c noin 6.9.

 

[maestro]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Jos ei pysty saamaan varmaa ja tarkkaa tietoa mittarilla paljonko on ottoteho, ja varmaa tietoa paljonko on puhalluksen määrä ja tarkkaa lämpötila mittausta niin on turhaa laskeskella hyötylukua...

Taidanpa pysyä omissa mittauksissa vaan tuossa imu- ja puhallusilman mittaamisessa, ei satu muunlaista mittaria olemaan...

Niiden mittausten mukaan ulkolämpötilan ollessa -6.5 puhallusilma oli 55 ja -9.5:ssa 54 ja -16:ssa 48 astetta joten nyt vaan odotellaan kylmempiä ilmoja ja katsotaan päiväkohtaista sähkönkulutusta.

Edit: nyt -20:ssä puhallusilma oli 44

Kuinka paljon tuo ottoteho ja puhallusilma voi heittää ? 1850w on max.teho, onko se yleensä ala- vai yläkanttiin, kuinka mitataan puhallusilma, eikö sen kohdalla olla aika lailla valmistajan ilmoittamien tietojen varassa ?

 

[tet]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Kuinka paljon tuo ottoteho ja puhallusilma voi heittää ? 1850w on max.teho, onko se yleensä ala- vai yläkanttiin, kuinka mitataan puhallusilma, eikö sen kohdalla olla aika lailla valmistajan ilmoittamien tietojen varassa ?

Ottoteho riippuu niin monesta tekijästä että sitä on aivan mahdotonta arvioida, täytyy mitata. Invertterikoneessa laitteen kierroslukusäätö vaikuttaa siihen, mutta myöskin esimerkiksi sisä- ja ulkolämpötila sekä puhallusnopeus.

Puhallusilmamäärään voinee usein luottaa lämpimillä säillä, mutta pakkasella yksi sun toinen pumppu rajoittaa puhallustehoa (ns. vedontunteen esto). Useimmissa pumpuissa on portaaton sisäpuhaltimen säätö, joten korvakuulolla ei pysty sanomaan pyöriikö puhallin juuri sitä asetettua nopeutta vaiko kenties esim. 10% alle. Joten mittaus tarvitaan tähänkin jos luotettava tieto halutaan kaikissa olosuhteissa saada.

 

[vellu1979]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Moi,
Mikä Ultimate Pro+ 10:n ilmavirta on eri puhallusasennoilla 1, 2 ja 3?

Tulisiko imu- ja puhallusilman lämpötilamittaukset tehdä millä edellisistä?

-vellu

 

[duron52]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Moi,
Mikä Ultimate Pro+ 10:n ilmavirta on eri puhallusasennoilla 1, 2 ja 3?
Tulisiko imu- ja puhallusilman lämpötilamittaukset tehdä millä edellisistä?
-vellu

En nyt ole satavarma mutta Conexa Corona Plussan huoltomanuaali antaa arvot 325/470/590 m3/h kun sisäyksikkönä on MSC-09HRDN1-QD0(E). Puhallusnopeuksiin en ota kantaa, suurimmalla nopeudella ainakin kaikki saatavissa oleva lämpöteho siirtyy ilmaan.

 

[TJJ]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Moi. Missä vaiheessa ottoteho katsotaan, jos arvioidaan copia?
imuilma 22
puhallusilma 50 (mittari ei näytä enempää)
otto: huippu 1,3 ja sitteen laski 0,7:aan

 

[teukka]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Moi. Missä vaiheessa ottoteho katsotaan, jos arvioidaan copia?
imuilma 22
puhallusilma 50 (mittari ei näytä enempää)
otto: huippu 1,3 ja sitteen laski 0,7:aan

Tuossa näyttäisi siltä, ettei COPia kannata yrittääkään arvioida, koska puhalluslämpötilaa ei tiedetä ja ottotehokin on hakusessa.

Voisit hankkia sellaisen mittarin, jolla lämpötilan mittaus onnistuu ja merkitä sitten vaikkapa minuutin välein ylös noita arvoja. Kun piirrät sitten kuvaajan, jossa näkyy tehon ja lämpötilan muuttuileminen ajan mukana, niin siitä se ehkä selvenee...

 

[Izya]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

I have made COP calculator using enthalpy of air.
This method is more accurate. For calculation of COP we need air pressure in the house, temperature of air in the house and humidity of air in the same compartment, close to thermometer. Humidity, temperature and air pressure should be measured in the same compartment (room) where you have Heat Pump.


(Google translate) Tein laskin COP käyttäen entalpiana.
Tämä menetelmä on tarkempi. Laskea COP meidän talossa ilmanpaine, ilman lämpötila ja kosteus talossa ilma samassa tilassa, lähellä polttimo. Kosteus, lämpötila ja ilmanpaine mitataan samassa tilassa (huone), jossa on lämpöpumppu.

 

[teukka]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

COP on sellainen suure, että sen arvo muuttuilee satunnaisesti koko ajan eli siinä on kovasti kohinaa.

Käyttäisin tässä taas vanhaa mielikuvaa: pitää mitata ulkona olevan lumikerroksen vahvuus. Vaikka siihen kehittelee kuinka monimuotoisen ja tarkan menetelmän, niin jokainen tietää, että lumen määrä vaihtelee erittäin suuresti ajan ja paikan mukana. Onko siis mitään järkeä yrittää mitata luotettavasti lumikerroksen paksuutta esim. millin tarkkuudella.

Lumikerroksen paksuushan selvitetään riittävän luotettavasti katsomalla ikkunasta ulos.

Samaa voisi miettiä myös vaikkapa tuulen suunnan mitaamisesta. Kuinka tarkasti....?


Tuo ehdotukseni COPin arvioimiseksi on tarkoituksella tehty helpoksi ja yksinkertaiseksi.

 

[Izya]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Simple explanation of enthalpy.
Selitys entalpii.

 

[teukka]

Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Mitähän tarkoittanee tuo W energian yksikkönä?