Kiinnitetty
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Vaikuttaa nyt kuitenkin siltä, että Izyan laatima Exel antaa sun lumilukemia ja tuulensuuntia tarkemmat arvot ILPin todellisesta COP-arvosta. Yksikötkin ovat kohdillaan, jos katsellaan Izyan Exelin alkuperäistä kieliversiota.
teukka sanoi:COP on sellainen suure, että sen arvo muuttuilee satunnaisesti koko ajan eli siinä on kovasti kohinaa.
Käyttäisin tässä taas vanhaa mielikuvaa: pitää mitata ulkona olevan lumikerroksen vahvuus. Vaikka siihen kehittelee kuinka monimuotoisen ja tarkan menetelmän, niin jokainen tietää, että lumen määrä vaihtelee erittäin suuresti ajan ja paikan mukana. Onko siis mitään järkeä yrittää mitata luotettavasti lumikerroksen paksuutta esim. millin tarkkuudella.
Lumikerroksen paksuushan selvitetään riittävän luotettavasti katsomalla ikkunasta ulos.
Samaa voisi miettiä myös vaikkapa tuulen suunnan mitaamisesta. Kuinka tarkasti....?
Tuo ehdotukseni COPin arvioimiseksi on tarkoituksella tehty helpoksi ja yksinkertaiseksi.
Vaikuttaa nyt kuitenkin siltä, että Izyan laatima Exel antaa sun lumilukemia ja tuulensuuntia tarkemmat arvot ILPin todellisesta COP-arvosta. Yksikötkin ovat kohdillaan, jos katsellaan Izyan Exelin alkuperäistä kieliversiota.
I
Izya
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #84
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
SLJK
Thks your msg.
Unfortunately all calculation will be correct for calculating between defrosting only, and only for heat pumps with constant (permanent) air flow. This is problem for all methods of calculation. We should count total amount of delivered air by our heat pump to have correct calculation but it's impossible or too complicated.
Heat pump produces no heat/warmth during defrosting. Other problem, for example, my Fujitsu AGYG 12 LVCB can reduce speed of fan if need to reduce heating capacity, so manual speed mean maximum permitted speed of fan only.
There is one way to calculate correct COP! For example we want to count COP for 511 minutes. Our heat pump wasted 41 minutes for several defrosting. Our heat pump consumed 6622 W of electricity during these 511 minutes. We had average temperature of delivered air 32,5 C and average temperature of return air 17,6 C – during 470 minutes. This is time when our heat pump heated the air with continuous air flow of 480 m3/h.
We can calculate now correct COP for 511 minutes and calculate total quantity of heat produced by our heat pump.
Pls explain to the guys how to use new calculator and translate Excel file to the Finnish language if you can.
P.S. See my post 05.01.2014 with corrected file v.2.1
SLJK
Thks your msg.
Unfortunately all calculation will be correct for calculating between defrosting only, and only for heat pumps with constant (permanent) air flow. This is problem for all methods of calculation. We should count total amount of delivered air by our heat pump to have correct calculation but it's impossible or too complicated.
Heat pump produces no heat/warmth during defrosting. Other problem, for example, my Fujitsu AGYG 12 LVCB can reduce speed of fan if need to reduce heating capacity, so manual speed mean maximum permitted speed of fan only.
There is one way to calculate correct COP! For example we want to count COP for 511 minutes. Our heat pump wasted 41 minutes for several defrosting. Our heat pump consumed 6622 W of electricity during these 511 minutes. We had average temperature of delivered air 32,5 C and average temperature of return air 17,6 C – during 470 minutes. This is time when our heat pump heated the air with continuous air flow of 480 m3/h.
We can calculate now correct COP for 511 minutes and calculate total quantity of heat produced by our heat pump.
Pls explain to the guys how to use new calculator and translate Excel file to the Finnish language if you can.
P.S. See my post 05.01.2014 with corrected file v.2.1
T
teukka
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #85
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Yksikötkin ovat kohdillaan, jos katsellaan Izyan Exelin alkuperäistä kieliversiota.
Eivät näytä olevan.
Mitä tarkoittaa esim: Energy of air 7,71 W/kg air
Yksikötkin ovat kohdillaan, jos katsellaan Izyan Exelin alkuperäistä kieliversiota.
Eivät näytä olevan.
Mitä tarkoittaa esim: Energy of air 7,71 W/kg air
I
Izya
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #86
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
teukka
Enthalpy - Calorimetry is the science of measuring heat and Enthalpy is the internal energy in the system added to the product of the pressure and volume. At a constant pressure the heat is the same as the enthalpy.
https://www.khanacademy.org/science/physics/thermodynamics/v/enthalpy
teukka
Enthalpy - Calorimetry is the science of measuring heat and Enthalpy is the internal energy in the system added to the product of the pressure and volume. At a constant pressure the heat is the same as the enthalpy.
https://www.khanacademy.org/science/physics/thermodynamics/v/enthalpy
T
teukka
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #87
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
En ole tottunut siihen, että energian yksikkönä käytetään on wattia, joka on tehon yksikkö. Energian yksikköhän Joule.
En ole tottunut siihen, että energian yksikkönä käytetään on wattia, joka on tehon yksikkö. Energian yksikköhän Joule.
I
Izya
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #88
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
teukka
Energy can be measured in Joules, BTU, calories, W, etc.
http://en.wikipedia.org/wiki/Joule
Enthalpy of air - exactly amount of energy need for 1 kg of air to be in condition of different temperature, with temperature more than 0 Kelvin. This is energy of air. Difference of enthalpy T2-T1, is amount of energy need to be delivered to air to heat 1 kg of air to delta T.
You can calculate in BTU for example if you like.
teukka
Energy can be measured in Joules, BTU, calories, W, etc.
http://en.wikipedia.org/wiki/Joule
Enthalpy of air - exactly amount of energy need for 1 kg of air to be in condition of different temperature, with temperature more than 0 Kelvin. This is energy of air. Difference of enthalpy T2-T1, is amount of energy need to be delivered to air to heat 1 kg of air to delta T.
You can calculate in BTU for example if you like.
T
teukka
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #89
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
1 BTU = 1055 J, 1 cal = 4,187 J, etc. Ovat energian yksikköjä ja on niitä muitakin vielä.
Mutta montako Joulea on Watti?
1 BTU = 1055 J, 1 cal = 4,187 J, etc. Ovat energian yksikköjä ja on niitä muitakin vielä.
Mutta montako Joulea on Watti?
I
Izya
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #90
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
teukka
Understood. OK. If you make calculation for 1 hr, you will have 1 kWh.
Like for ordinary electrical heater. If you have 500W heater, input power will be 500 W at any moment, we can say that heating capacity is 500 W also at any moment, but amount of Heat will be depend of time.
You can calculate COP instantly in my file v1.0. You can measure all parameters at one moment and calculate COP and heating capacity for this moment. So if you heat pump will run with same parameters for 1 hr, heating capacity will be for hr.
Check specification of my Heat Pump
I have corrected file v.2.0 to v2.1.
teukka
Understood. OK. If you make calculation for 1 hr, you will have 1 kWh.Like for ordinary electrical heater. If you have 500W heater, input power will be 500 W at any moment, we can say that heating capacity is 500 W also at any moment, but amount of Heat will be depend of time.
You can calculate COP instantly in my file v1.0. You can measure all parameters at one moment and calculate COP and heating capacity for this moment. So if you heat pump will run with same parameters for 1 hr, heating capacity will be for hr.
Check specification of my Heat Pump
I have corrected file v.2.0 to v2.1.
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Please read this standard how to calculate heat pump capacity according EN 14511-3 4.1.1 Heating capacity and Annex B Indoor air enthalpy test method B.4 Calculations-heating capacities. I believe the first 4.1.1 Heating capacity is much easier for home measurements, because you don't need to measure humidy and find relating enthalphies.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17870.0
Some thoughts about errors in home measurements
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11936.0
Defrost cycles and measurement standard
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=16545.0
Please read this standard how to calculate heat pump capacity according EN 14511-3 4.1.1 Heating capacity and Annex B Indoor air enthalpy test method B.4 Calculations-heating capacities. I believe the first 4.1.1 Heating capacity is much easier for home measurements, because you don't need to measure humidy and find relating enthalphies.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17870.0
Some thoughts about errors in home measurements
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11936.0
Defrost cycles and measurement standard
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=16545.0
I
Izya
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #92
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
janti
There are many different formulas to calculate enthalpy of air with different approximation. I have made calculation by three different ways but all results are very close, just few W of heating capacity.
In any case we need to know weight of air. You can take some approximately value, or calculate exactly weight of wet air. To calculate exactly weight of wet ait we need pressure, temperature and humidity. http://en.wikipedia.org/wiki/Density_of_air
There are many different formulas to calculate density of wet air too. I made calculation by 5 different methods, scattering just 0,01.
You can see temperature of dry and wet thermometer in all documents. If you know temperature of wet and dry thermometers, you can calculate humidity.
janti
There are many different formulas to calculate enthalpy of air with different approximation. I have made calculation by three different ways but all results are very close, just few W of heating capacity.
In any case we need to know weight of air. You can take some approximately value, or calculate exactly weight of wet air. To calculate exactly weight of wet ait we need pressure, temperature and humidity. http://en.wikipedia.org/wiki/Density_of_air
There are many different formulas to calculate density of wet air too. I made calculation by 5 different methods, scattering just 0,01.
You can see temperature of dry and wet thermometer in all documents. If you know temperature of wet and dry thermometers, you can calculate humidity.
I
Izya
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #93
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
janti
We need all this standards for adequate comparison of different heat pumps.
In our case we need calculate real energy produced by our heat pump in real situation. If we can calculate real energy delivered by heat pump, we can calculate real COP of our heat pump.
janti
We need all this standards for adequate comparison of different heat pumps.
In our case we need calculate real energy produced by our heat pump in real situation. If we can calculate real energy delivered by heat pump, we can calculate real COP of our heat pump.
I
Izya
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #95
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
It is outgoing airflow. Incoming airflow calulated by formula.
It is outgoing airflow. Incoming airflow calulated by formula.
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Here is one tool for enthalpy and density
http://server.mmc.bg/MMCpublic/CD%20DAIKIN%202012/6_Software/Psychrometrics/Documents/Software/Psychrometrics_2.2.2_English_tcm135-172979.zip
Anyway, my point was: Why don't you calculate according the EN 14511-3 standard? It's much easier than your calculator with pressure and humidity.
http://www.energy.ca.gov/title24/2008standards/special_case_appliance/altherma_heat_pump/Daikin_Altherma_CompOpApplication/Referenced%20European%20Standards/EN%2014511-3%20(2007).pdf
"For steady state operation, the heating capacity shall be determined using the following formula:
PH = q ×ρ × cp × Δt (1)
where:
PH is the heat capacity, in Watts;
q is the volume flow rate, in cubic metres per second;
ρ is the density, in kilograms per cubic metre;
cp is the specific heat at constant pressure, in joules per kilogram and kelvin;
Δt is the difference between inlet and outlet temperatures, in kelvin."
Izya sanoi:
Here is one tool for enthalpy and density
http://server.mmc.bg/MMCpublic/CD%20DAIKIN%202012/6_Software/Psychrometrics/Documents/Software/Psychrometrics_2.2.2_English_tcm135-172979.zip
Anyway, my point was: Why don't you calculate according the EN 14511-3 standard? It's much easier than your calculator with pressure and humidity.
http://www.energy.ca.gov/title24/2008standards/special_case_appliance/altherma_heat_pump/Daikin_Altherma_CompOpApplication/Referenced%20European%20Standards/EN%2014511-3%20(2007).pdf
"For steady state operation, the heating capacity shall be determined using the following formula:
PH = q ×ρ × cp × Δt (1)
where:
PH is the heat capacity, in Watts;
q is the volume flow rate, in cubic metres per second;
ρ is the density, in kilograms per cubic metre;
cp is the specific heat at constant pressure, in joules per kilogram and kelvin;
Δt is the difference between inlet and outlet temperatures, in kelvin."
I
Izya
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #97
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
janti
Where you see differences?
Check the formula on page 32.
http://en.wikipedia.org/wiki/Heat_capacity
http://www.engineeringtoolbox.com/enthalpy-moist-air-d_683.html
If you know enthalpy, you can calculate cp.
cp - is not a constant.
You know cp for dry air = 1.006 (kJ/kgoC) but you should understood, it for standard pressure, and standard temperature.
Wet air, it is a mix of dry air and water vapours. So cp of wet air will be sum of cp dry air and cp of water vapours, and function of pressure and temperature.
Unfortunately my antivirus do not allow me to start Daikin programme, but in my calculation I use an addition pressure for more accurate calculation.
janti
Where you see differences?
Check the formula on page 32.
http://en.wikipedia.org/wiki/Heat_capacity
http://www.engineeringtoolbox.com/enthalpy-moist-air-d_683.html
If you know enthalpy, you can calculate cp.
cp - is not a constant.
You know cp for dry air = 1.006 (kJ/kgoC) but you should understood, it for standard pressure, and standard temperature.
Wet air, it is a mix of dry air and water vapours. So cp of wet air will be sum of cp dry air and cp of water vapours, and function of pressure and temperature.
Unfortunately my antivirus do not allow me to start Daikin programme, but in my calculation I use an addition pressure for more accurate calculation.
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
No different if you use different cp for inlet and outlet. I wuold like to prefer simply calculations.
Constant air density and air cp. dT and air flow is the only that changes.
Anyway biggest error in heating capacity evaluation will come from air flow measurements/estimations, temperature measurement is the second biggest error source.
Izya sanoi:
No different if you use different cp for inlet and outlet. I wuold like to prefer simply calculations.
Constant air density and air cp. dT and air flow is the only that changes.
Anyway biggest error in heating capacity evaluation will come from air flow measurements/estimations, temperature measurement is the second biggest error source.
I
Izya
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #99
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
My calculation is the same as per picture below.
Of course, errors of airflow and temperature measurement introduce biggest error, but its not connected with method of calculation.
There are no other way to measure heat capacity of Air-to-Air Heat Pump.
My calculation is the same as per picture below.
Of course, errors of airflow and temperature measurement introduce biggest error, but its not connected with method of calculation.
There are no other way to measure heat capacity of Air-to-Air Heat Pump.
Liitteet
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Näin kevät keleillä saapi aikaan aika erikoisia käyntijaksoja ja mieleen tuli noita koti-coppi arvoja kattelessa että mikähän mahtaa olla sellanen käytännön maksimi coppiloinen vaikka tilanteessa että ulkona +10, sisällä +20 ja tuollainen scorlli käy minimiteholla ?
Tuolle omalle panalle kun laskinta naputtelee niin delttaT 8.0 asteella , med 3 puhalluksella ja PowerIN ollessa 212W tulee aika hurjia lukuja. Sellasta seiskaa huitelis. Epäilen kyllä vahvasti että ei se noin kova voi olla, mutta ilmeisen kova kuitenkin.
Näin kevät keleillä saapi aikaan aika erikoisia käyntijaksoja ja mieleen tuli noita koti-coppi arvoja kattelessa että mikähän mahtaa olla sellanen käytännön maksimi coppiloinen vaikka tilanteessa että ulkona +10, sisällä +20 ja tuollainen scorlli käy minimiteholla ?
Tuolle omalle panalle kun laskinta naputtelee niin delttaT 8.0 asteella , med 3 puhalluksella ja PowerIN ollessa 212W tulee aika hurjia lukuja. Sellasta seiskaa huitelis. Epäilen kyllä vahvasti että ei se noin kova voi olla, mutta ilmeisen kova kuitenkin.
T
teukka
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #102
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Olen arvioinut käytännön maksimin siten, että se on puolet teoreettisesta, ja se on minulle riittänyt. Siis tässä lasken, etä sisäyksiköstä puhaltaa noin 30 astetta ja ulkona on 10 astetta eli 300/20=15, mistä sitten tulee se seiska...
Jos sisällä on 20 astetta ja se puhaltaa 20 astetta, niin eihän siinä tarvita illppiä ollenkaan...
Olen arvioinut käytännön maksimin siten, että se on puolet teoreettisesta, ja se on minulle riittänyt. Siis tässä lasken, etä sisäyksiköstä puhaltaa noin 30 astetta ja ulkona on 10 astetta eli 300/20=15, mistä sitten tulee se seiska...
Jos sisällä on 20 astetta ja se puhaltaa 20 astetta, niin eihän siinä tarvita illppiä ollenkaan...
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Ruma ja röhelöinen käyrä, mutta kuitenkin vitosen COPilla mennään klo15. InAir +27C(katossa) ja ulko noin +10C. Puhalluspyynti maksimi. COP lasketaan puhaltimen kierrosluvusta/imu/puhalluslämmöstä(antoteho) ja ottotehosta.
Puhallusmäärät on taulukoitu servicemanuaalista kierrosluvun mukaan. Sisäyksikön kenno kaipaisi jo puhdistusta, eli COP on varmaan liioitellun hyvä. Toisaalta taas yli nelosen COPpi on aina hyvä.
Edit: Maalämpökin asennettu kun suhteellisen halvalla sai, mutta ei sillä noihin ilmalämpöpumppujen COPpeihin pääse patteritalossa välikeleillä. Hoitakoon maalämpö toistaiseksi toisarvoisia tehtäviä tallin yms. tilojen ylläpidossa. Kovilla pakkasilla sitten vaaditaan lisää jos tarve vaatii. Viime talvi ei tuota vaatinut. Ilmalämpöpumppu on kaikenkaikkiaan hyvä keksintö
Alla kuva E12DKE lämmöntuotosta, kompurassa biltemanjousidbwarrior sanoi:
Ruma ja röhelöinen käyrä, mutta kuitenkin vitosen COPilla mennään klo15. InAir +27C(katossa) ja ulko noin +10C. Puhalluspyynti maksimi. COP lasketaan puhaltimen kierrosluvusta/imu/puhalluslämmöstä(antoteho) ja ottotehosta.
Puhallusmäärät on taulukoitu servicemanuaalista kierrosluvun mukaan. Sisäyksikön kenno kaipaisi jo puhdistusta, eli COP on varmaan liioitellun hyvä. Toisaalta taas yli nelosen COPpi on aina hyvä.
Edit: Maalämpökin asennettu kun suhteellisen halvalla sai
, mutta ei sillä noihin ilmalämpöpumppujen COPpeihin pääse patteritalossa välikeleillä. Hoitakoon maalämpö toistaiseksi toisarvoisia tehtäviä tallin yms. tilojen ylläpidossa. Kovilla pakkasilla sitten vaaditaan lisää jos tarve vaatii. Viime talvi ei tuota vaatinut. Ilmalämpöpumppu on kaikenkaikkiaan hyvä keksintö Liitteet
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Totta kyllä. Mutta välikelien lämmitystarve on aika pieni, joten siitä huippu-COPista ei niin kauheasti pääse hyötymään. Seuraavien kuuden kuukauden aikana meidän pumppu tulee haukkaamaan valtakunnan verkosta yhteensä sellaiset 1300-1500 kWh joten kovin suurta taloudellista merkitystä ei ole sillä, onko coppeloinen 3 vai 4.
tms sanoi:Edit: Maalämpökin asennettu kun suhteellisen halvalla sai
Totta kyllä. Mutta välikelien lämmitystarve on aika pieni, joten siitä huippu-COPista ei niin kauheasti pääse hyötymään. Seuraavien kuuden kuukauden aikana meidän pumppu tulee haukkaamaan valtakunnan verkosta yhteensä sellaiset 1300-1500 kWh joten kovin suurta taloudellista merkitystä ei ole sillä, onko coppeloinen 3 vai 4.
T
teukka
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #105
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Olen samaa mieltä, että niillä huippucopeilla ei ole mitään käytännön merkitystä. Sen vuoksi minulle riittää tuo edellä esittämäni yksinkertainen arviointi.
Auton kulutuksellakin on ne huippupienet lukemat, kun ajaa hiljaa alamäkeen, myötätuuleen ja -aurinkoon.
Olen samaa mieltä, että niillä huippucopeilla ei ole mitään käytännön merkitystä. Sen vuoksi minulle riittää tuo edellä esittämäni yksinkertainen arviointi.
Auton kulutuksellakin on ne huippupienet lukemat, kun ajaa hiljaa alamäkeen, myötätuuleen ja -aurinkoon.
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Tosin viimeisistä 6 kk on ollut "välikeliä" noin 5 kk, etelärannikolla. Niinkuin asunnonvälittäjät sanovat, tärkeitä on "sijainti, sijainti
ja sijainti". Luultavasti energiaa kului enemmän välikelillä.
Meillä tarvitaan sähkö/öljylämmitystä kun on enemmän pakkasta. Pumpun pakkasominaisuuksilla on tänä talvena ollut vähän merkitystä.
Enemmän on minusta ollut merkitystä sulatuksilla tai oikeammin huurtumisella. Asia josta ei ole mittaustuloksia näkynyt. Voisi kuvitella että samankokoiset, erimerkkiset pumput huurtuvat yhtä paljon mutta onko näin? Entä miten paljon koko vaikuttaa?
Tosin viimeisistä 6 kk on ollut "välikeliä" noin 5 kk, etelärannikolla. Niinkuin asunnonvälittäjät sanovat, tärkeitä on "sijainti, sijainti
ja sijainti". Luultavasti energiaa kului enemmän välikelillä.
Meillä tarvitaan sähkö/öljylämmitystä kun on enemmän pakkasta. Pumpun pakkasominaisuuksilla on tänä talvena ollut vähän merkitystä.
Enemmän on minusta ollut merkitystä sulatuksilla tai oikeammin huurtumisella. Asia josta ei ole mittaustuloksia näkynyt. Voisi kuvitella että samankokoiset, erimerkkiset pumput huurtuvat yhtä paljon mutta onko näin? Entä miten paljon koko vaikuttaa?
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Pumpun huurtuminen riippuu vain yhdestä asiasta: kuinka pienellä lämpötilaerolla lämpö pystytään ilmasta keräämään. Ja siitä kuinka vakaana ero pysyy.
Eli hyvin pärjää pumppu jossa on
- 'suuri' kenno suhteessa tarvittavaan tehoon
- tehokas puhallin ulkoyksikössä
- ei mitään spurtteja sulatuksen jälkeen
- täsmällinen tehonsäätö heti startista alkaen
Pumput eivät ole olekaan kovin samanlaisia kun näitä alkaa tarkemmin kaivella.
mstr sanoi:
Pumpun huurtuminen riippuu vain yhdestä asiasta: kuinka pienellä lämpötilaerolla lämpö pystytään ilmasta keräämään. Ja siitä kuinka vakaana ero pysyy.
Eli hyvin pärjää pumppu jossa on
- 'suuri' kenno suhteessa tarvittavaan tehoon
- tehokas puhallin ulkoyksikössä
- ei mitään spurtteja sulatuksen jälkeen
- täsmällinen tehonsäätö heti startista alkaen
Pumput eivät ole olekaan kovin samanlaisia kun näitä alkaa tarkemmin kaivella.
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Pari kohtaa tuosta listasta uumoilinkin noin. Jos noita periaatteita koettaa pumpun valintaa varten muuttaa käytännön tasolle niin pumppujen speksejä tutkimalla ei taida päästä kuin jonkinmoiseen arvioon 1. kohdasta. Voi verrata pumppujen ulkomittoja ja painoja ja kylmäaineen määrää. Toki niissä lienee muistakin syistä johtuvaa vaihtelua. Mutta karkea periaate olisi se että valitsee isomman pumpun, siis mieluummin 16-sarjaa kuin 13-sarjaa (vai miten uudet luokitukset menee). Tästä periaatteesta kärsii valitettavasti kukkaro jonkin verran. Vai tuleeko tätä periaatetta vastaan toisaalta jokin muu tekijä? Lisäksi kuvittelen että sijainti (rannikolla/sisämaassa) hieman vaikuttaa siihen miten paljon painoa kannattaa laittaa asialle.
Listan kolme viimeistä kohtaa ei taida löytyä pumpun brosyyreistä. VTT testien kuvia tarkkaan katsomalla saattaa erottaa jotain.
Voin mainita omasta kokemuksesta sen että meillä sy anturin siirto kauemmas auttoi listan 3. kohtaan. Pumppu sijaitsee syvennyksessä jossa talvella lämpötila nousee selvästi.
Mutta aika heikoilla perusteilla joutuu tässä asiassa toimimaan. Asioita selviää vasta käytössä ja silloinkaan ei pääse vertaamaan eri merkkejä. Vai olisiko parempaa tietoa foorumilla?
P.S. Mulla on huono tapa poiketa ketjun aiheesta, koetan parantaa tapani.
Pari kohtaa tuosta listasta uumoilinkin noin. Jos noita periaatteita koettaa pumpun valintaa varten muuttaa käytännön tasolle niin pumppujen speksejä tutkimalla ei taida päästä kuin jonkinmoiseen arvioon 1. kohdasta. Voi verrata pumppujen ulkomittoja ja painoja ja kylmäaineen määrää. Toki niissä lienee muistakin syistä johtuvaa vaihtelua. Mutta karkea periaate olisi se että valitsee isomman pumpun, siis mieluummin 16-sarjaa kuin 13-sarjaa (vai miten uudet luokitukset menee). Tästä periaatteesta kärsii valitettavasti kukkaro jonkin verran. Vai tuleeko tätä periaatetta vastaan toisaalta jokin muu tekijä? Lisäksi kuvittelen että sijainti (rannikolla/sisämaassa) hieman vaikuttaa siihen miten paljon painoa kannattaa laittaa asialle.
Listan kolme viimeistä kohtaa ei taida löytyä pumpun brosyyreistä. VTT testien kuvia tarkkaan katsomalla saattaa erottaa jotain.
Voin mainita omasta kokemuksesta sen että meillä sy anturin siirto kauemmas auttoi listan 3. kohtaan. Pumppu sijaitsee syvennyksessä jossa talvella lämpötila nousee selvästi.
Mutta aika heikoilla perusteilla joutuu tässä asiassa toimimaan. Asioita selviää vasta käytössä ja silloinkaan ei pääse vertaamaan eri merkkejä. Vai olisiko parempaa tietoa foorumilla?
P.S. Mulla on huono tapa poiketa ketjun aiheesta, koetan parantaa tapani.
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Jos haluaa isot kennot ja puhaltimet suhteessa tehoon joutuu tutkimaan pumppujen huoltomanuaaleja. Se on melkein ainoa paikka jossa valmistajan antamiin tietoihin voi suunnilleen uskoa, ja ne ovatkin usein aikamoisessa ristiriidassa myyntieseitteiden kanssa. Valmistajat kokoavat mallisarjansa niin, että joissakin portaissa vain laitetaan softalla lisää kierroksia kompuraan laitteiston pysyessä aivan samana ja jossain kohdassa sarjaa sitten vaihtuu joku osakin. Niinpä joissain merkeissä 9/12 ja 25/35 mallien todellinen ero on ollut lähellä mitätöntä, joissakin on saanut 35 malliin isomman kennon ja puhaltimen. Huoltomanuaaleihin on täällä foorumilla linkkejä.
mstr sanoi:
Jos haluaa isot kennot ja puhaltimet suhteessa tehoon joutuu tutkimaan pumppujen huoltomanuaaleja. Se on melkein ainoa paikka jossa valmistajan antamiin tietoihin voi suunnilleen uskoa, ja ne ovatkin usein aikamoisessa ristiriidassa myyntieseitteiden kanssa. Valmistajat kokoavat mallisarjansa niin, että joissakin portaissa vain laitetaan softalla lisää kierroksia kompuraan laitteiston pysyessä aivan samana ja jossain kohdassa sarjaa sitten vaihtuu joku osakin. Niinpä joissain merkeissä 9/12 ja 25/35 mallien todellinen ero on ollut lähellä mitätöntä, joissakin on saanut 35 malliin isomman kennon ja puhaltimen. Huoltomanuaaleihin on täällä foorumilla linkkejä.
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Minkä verran tuollaisen rotary kompuralla varustetun ilpin COP voi olla kun mennään tuosta standardi +7 tasosta vielä lämpösemmän puollelle. Nouseeko se about lineaarisesti kun mennään kohti 12 astetta, vai kenties expodenttiaalisesti ?
Sen olen huomannut että 10 asteen tietämillä alkaa oleen oman pikku panan alaväännöillä jo aika levottomia koti-coppiloisia jos vaan saa jotenkin järkättyä lämmityskuormaa ettei tipahda katkolle.
Sen olen toki sisäistänyt ettei vuositason kokonaisuudessa noilla yksittäisillä COP ennätykisllä ole merkitystä, mutta kiinostas noin teoreettisen maksimin kannalta...
Minkä verran tuollaisen rotary kompuralla varustetun ilpin COP voi olla kun mennään tuosta standardi +7 tasosta vielä lämpösemmän puollelle. Nouseeko se about lineaarisesti kun mennään kohti 12 astetta, vai kenties expodenttiaalisesti ?
Sen olen huomannut että 10 asteen tietämillä alkaa oleen oman pikku panan alaväännöillä jo aika levottomia koti-coppiloisia jos vaan saa jotenkin järkättyä lämmityskuormaa ettei tipahda katkolle.
Sen olen toki sisäistänyt ettei vuositason kokonaisuudessa noilla yksittäisillä COP ennätykisllä ole merkitystä, mutta kiinostas noin teoreettisen maksimin kannalta...
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Näin vkon loppuisin on aina enemmän aikaa ihmetellä pumpun toimintaa, niin laitoinpa tuossa ylös että ulkona kun on 8 astetta niin 213W ottotehoilla saadaan aikaan 7 asteen lämpenemä todellisella puhalluksella med+(4)
Jos pudottaa med tasoon niin niin lämpenemä nousee 7,9 asteeseen, ottotehoilla 216W. Tälle jos laskee koticoppiloista niin ollaan jo kutosessa ja vähän hyvän matkaa päälle. Ja tuolle med+ nopeudelle vielä kovemmissa. Noh, koticoppiloiset on aina oma lukunsa, mutta ilmeisen kovalle tasolle se nousee.
Pitääpä kattoa saisko iltapäivälle arvot tuollasesta 10 asteen tilanteesta.
Näin vkon loppuisin on aina enemmän aikaa ihmetellä pumpun toimintaa, niin laitoinpa tuossa ylös että ulkona kun on 8 astetta niin 213W ottotehoilla saadaan aikaan 7 asteen lämpenemä todellisella puhalluksella med+(4)
Jos pudottaa med tasoon niin niin lämpenemä nousee 7,9 asteeseen, ottotehoilla 216W. Tälle jos laskee koticoppiloista niin ollaan jo kutosessa ja vähän hyvän matkaa päälle. Ja tuolle med+ nopeudelle vielä kovemmissa. Noh, koticoppiloiset on aina oma lukunsa, mutta ilmeisen kovalle tasolle se nousee.
Pitääpä kattoa saisko iltapäivälle arvot tuollasesta 10 asteen tilanteesta.
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi
Tiedän että jm kaavassa on oikaistu rajusti mutta paljonko siitä voi tulla virhettä verrattuna ns pitkään kaavaan kun puhutaan ilpon sisäyksikön lämmitystehon laskemisesta , puhallushan vaihtelee useimmiten rajoissa 30°-60° ja tässä huomioidaan vain lämpötilaero.
Eli: Δt x puhallus/h x 0,34 = lämmitysteho watteina , tämä siis koticopin laskemiseksi..
Edit: kirotuksia oikaisin
Tiedän että jm kaavassa on oikaistu rajusti mutta paljonko siitä voi tulla virhettä verrattuna ns pitkään kaavaan kun puhutaan ilpon sisäyksikön lämmitystehon laskemisesta , puhallushan vaihtelee useimmiten rajoissa 30°-60° ja tässä huomioidaan vain lämpötilaero.
Eli: Δt x puhallus/h x 0,34 = lämmitysteho watteina , tämä siis koticopin laskemiseksi..
Edit: kirotuksia oikaisin
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Onko kukaan laskenut noita ILPin COPeja lämmityksessä saavutetun säästön kautta?
Eli jos sähkönkulutus on suorasähköllä vaikka 20 000 kWh, sitten se pienenee ILPin kanssa X kWh ja ILP on itse syönyt Y kWh. Tästä periaateessa saa jonkinlaisen arvion myös. Jos tuo ILPin osuus on suuri, tulos voisi olla melko tarkkakin mutta ei niin kovin erittele kelien mukaan. Ehkä kuukausitasollakin voisi saada jotakin irti.
Eli jos sähkönkulutus on suorasähköllä vaikka 20 000 kWh, sitten se pienenee ILPin kanssa X kWh ja ILP on itse syönyt Y kWh. Tästä periaateessa saa jonkinlaisen arvion myös. Jos tuo ILPin osuus on suuri, tulos voisi olla melko tarkkakin mutta ei niin kovin erittele kelien mukaan. Ehkä kuukausitasollakin voisi saada jotakin irti.
Viimevuoden 12 kk liukuvat lukemat ja samalla kalenterivuoden kulutukset ja arvioidut edellisv. kulutukset olivat ennen meitä:
Nyt................................................................................... Ennen
- Polttoöljyä 51 litraa.......................510 kWh ............2 500- 3 000 litraa > 25 000.. 30 000 kWh
- Taloussähkö....................................4 195........................................................... 5 000 "
- Sähkölämmitys sis 3 kpl ilp .........6 879 "
- Ilp:n sähkö (sis 6 879 kWh)...........3 795 "
- Boileri (Lkv).....................................2 029 "
- Kasvih, ulkov, autoläm ................... 412 "
Sähkö yhteensä .............................13 515 kWh
Yhteensä sis polttoöljy................14 025 kWh ................................................... 30 000...35 000 kWh
Kommentointi
Jos tästä jotain COP saa irti niin se voisi olla tosi hyvä! Arvoa voi jokainen lukija arvioida itse. Näissä tämäntyyppisissä vertailuissa usein unohtuu se miten energian säästöä on saatu aikaan myös asumisviihtyvyyttä alentamalla. On laskettu huonelämpöä, lattiat ovat kylmiä, talon eri osissa huomattavia lämpötilaeroja jne. Sisällä pitää olla toppatakki päällä, Reinot jalassa jne.
Me olemma mamman kanssa vanhoja ja pidämme lämpimästä. Meillä on lämmintä 22.. 24 oC
Viimeksi muokattu:
3000/ilmamäärä eli tässä sulla 3000/864=3,47
Mitä siis haet? Ekassa viestissä on suoraan arvot. Copy pastella vaa exceliin
Ja jos se valmis taulukko kelpas, niin aloituksessa oli linkki siihenki. Tässä uudestaan:
COP laskuri?
Jostain syystä haku ei hyväksy yhtään tyrkyttämääni hakusanaa, joten kysytaan nyt sitten näin perinteisellä tyylillä. Onko joku värkännyt excel tai jonkun muun laskurin ILPin copin laskentaan, jottei tuota aina tarvisisi laskimella pyöritellä?
Onko kellään tiedossa noita Toshiba Polas 25:n ilmamääriä? Ei löydy kuin tuollainen tieto että 13.8m³/min, mutta ei siitäkään, että millä nopeudella. Tuntuu vähän uskomattoman huonolle tuon värkin COP autotallin ylläpitolämmityksessä, jos ajatellaan että suoralla sähköllä meni arviolta 53W/C/h, ja nyt on liikuttu välillä 25-30 tuon Toshiban kans, eli COP noin 1.75-2.12 Pakko päästä mittaileen.
EDIT. Eiku olihan ne vissiin tuossa yhdessä manuaalissa. Hämäs kun siinä luki vaan RPM, mutta vieressä olevat arvot oli todennäköisesti ilmamäärät m³/h
Pakko päästä mittaileen.EDIT. Eiku olihan ne vissiin tuossa yhdessä manuaalissa. Hämäs kun siinä luki vaan RPM, mutta vieressä olevat arvot oli todennäköisesti ilmamäärät m³/h
Viimeksi muokattu: