Yleistä turinaa ydinvoiman tiimoilta

K

kotte

Hyperaktiivi
Ydinvoiman uusrenesanssi on kumminkin pitkän päälle kilpalluasetelmassa sähkön varastointiteknologian kanssa. Jos sähkön varastointiteknologia kehittyy vastaamaan käytännön tarpeisiin, se voisi osaltaan hyödyttää ydinvoimaa, mutta itse asiassa tekeekin samalla ydinvoiman tarpeettomaksi puolivillaisena ratkaisuna, joka ei silloin ole enää itsenäinen ja kannattava vastaus oikein mihinkään (ehkä joitakin avaruussovelluksia lukuun ottamatta). Sähkövarastoteknologia on toki äärimmäisen haastavaa kustannusten kannalta, mutta onnistuessaan sen kehittämiseen sijoitettujen resurssien tuotto on aivan toista luokkaa kuin sijoittaminen ydinvoiman jatkokehitykseen.
 
V

VesA

In Memoriam
kotte sanoi:
Ydinvoiman uusrenesanssi on kumminkin pitkän päälle kilpalluasetelmassa sähkön varastointiteknologian kanssa. Jos sähkön varastointiteknologia kehittyy vastaamaan käytännön tarpeisiin, se voisi osaltaan hyödyttää ydinvoimaa, mutta itse asiassa tekeekin samalla ydinvoiman tarpeettomaksi puolivillaisena ratkaisuna, joka ei silloin ole enää itsenäinen ja kannattava vastaus oikein mihinkään (ehkä joitakin avaruussovelluksia lukuun ottamatta). Sähkövarastoteknologia on toki äärimmäisen haastavaa kustannusten kannalta, mutta onnistuessaan sen kehittämiseen sijoitettujen resurssien tuotto on aivan toista luokkaa kuin sijoittaminen ydinvoiman jatkokehitykseen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Sähkön tekemiseen se ehkä alkaa olla hankalan puolella, mutta pieni kaukolämpöpönttö VTT:n tyyliin voisi päästä jatkoon, sillä ei pitäisi olla mitään syytä maksaa mahottomia ja käyttö on suortaviivaista. Eikä kaukolämpöverkostoja tarvitse muuttaa alemmille asteille.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Sähkön tekemiseen se ehkä alkaa olla hankalan puolella, mutta pieni kaukolämpöpönttö VTT:n tyyliin voisi päästä jatkoon, sillä ei pitäisi olla mitään syytä maksaa mahottomia ja käyttö on suortaviivaista. Eikä kaukolämpöverkostoja tarvitse muuttaa alemmille asteille.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pelkän lämmön tuotantoon ydinreaktori voisi olla hyvä etenkin huoltovarmuusmielessä, jos kokonaiskustannukset saadaan riittävän halvoiksi. On sitten toinen juttu, että vetytalous ja monet ideat soveltaa vihreää energiaa teollisuudessa tuottavat sen verran paljon hukkalämpöä prosessien sivutuotteena, jotta halvasta lämmöstä ei välttämättä ole pulaa, jos maailma muutoin menee moiseen suuntaan. Suurin käytännön ongelma taitaisi olla eri lämpötiloissa olevan hukkalämmön puskurointi ja priimaus lämpöpumpuilla niin, että sopeudutaan hukkalämmön saatavuuden ja lämpöpumppauksen vaatiman sähkön hinnan vaihteluun ajankohdasta riippuen. Teknisesti tuo ei liene ongelma, mutta talouskin pitää saada toimimaan. Lämpöpumput kehittyvät niin, että saataville tulee myös sellaisia, joilla pystytään tuottamaan myös teollisuushöyryä alemman lämpötilan lähteestä (ja puskurointiratkaisuja löytyy tuollaisillekin lämpötilatasoille).
 
T

tet

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Täälläkin on taidettu mainita että ydinvoima ei voi säädää tehoa. Kumpi pitää paikkansa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Kun laitoksen elinkaarikustannukset ovat melkein kokonaan kiinteitä kustannuksia, niin eipä kukaan halua tehoa himmailla, vaan ajetaan niin kovaa kuin mahdollista. Teknisesti tuolla toki voisi vaikka vuorokausisäätöä tehdä, mutta kuka viulut maksaa.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Täälläkin on taidettu mainita että ydinvoima ei voi säädää tehoa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Sanalla "voi" tarkoitetaan kontekstista riippuen joko teknisiä tai taloudellisia edellytyksiä. Kun taloudesta ei ole väliä, ydinvoimalaa voi periaatteessa säätää alaspäin miten lystää. Siellähän on joka tapauksessa ohituslauhduttimet, jolla mahdollisen turbiinin verkosta tippumisen takia käyttämättömäksi jäävä höyry voidaan dumpata jäähdytysveteen ja kun ydinvoimalasta on kyse, tuon on oltava luotettava järjestely eikä reaktorin tehoa tosiaankaan saada putoamaan muutamassa sekunnissa, vaikka itse ydinreaktio saadaankin tukahdetuksi, sillä radioaktiiviset hajoamisketjut jatkavat lämmöntuotantoaan vielä minuutteja ja tunteja, toki jatkuvasti hidastuen.

Jos tehoataso halutaan säilyttää, pitää reaktorikin pitää osittain käynnissä ja dumpata vai lämpö mereen, mutta kohtuullisesti rikastettu uraani on varsin halpa polttoaine eikä talous siitä kaadu, vaikka kaikki kaloille meneekin. Taloushan riippuu menetetystä sähköstä, mutta kulut eivät juuri muutu. Taitaa tuollaisen säätöydinsähkön keskihinta vain kohota ajoittain maakaasun hintaa korkeammaksi ja joka tapauksessa selvästi korkeammaksi kuin ydinvoimalan rakentamispäätöksen edellyttämä rajahintataso.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
janti sanoi:
Valtioneuvosto myönsi Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokselle uuden käyttöluvan
www.fortum.fi

Valtioneuvosto myönsi Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokselle uuden käyttöluvan | Fortum

Valtioneuvosto myönsi Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokselle uuden käyttöluvan FORTUM OYJ SIJOITTAJAUUTINEN 16.2.2023 KLO 13.34 Valtioneuvosto on tänään myöntänyt Fortumin Loviisan
www.fortum.fi www.fortum.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Oikeaan aikaan haettu jatkoluvat :) Parivuotta aiemmin oli torpattu kunnianhimoisen ydinvoiman vastustamisen takia ;)
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Aalto yliopiston proffa Peter Lund äänessä. Onkos hän ollut aina ydinvoimavastainen?

https://twitter.com/x/status/1646514576270442499

Pätkä enkuksi
:
ZEIT ONLINE : Did sticking to the construction of large nuclear blocks also cause the country's energy problems?

Lund: Absolutely. The twenty percent that Finland has to import corresponds almost exactly to the capacity of the Olkiluoto-3 reactor unit, which was supposed to have been in operation since 2009 and whose connection has now been postponed again. Companies looking to expand renewable energy were wondering why they should invest. Major research and development of peak energy capacity has been postponed. The government didn't invest, initial credit was hard to come by, the state didn't even realize that our energy security was at risk to avoid reacting. We saw that the imbalance between demand and capacities continued to grow, but we were able to do this with cheap electricity from Russiaand compensate the Nordic countries. And wait for the two big reactors.

ZEIT ONLINE : Has the Russian attack on Ukraine changed anything?

Lund: Well, Fennovoima, a Finnish-Russian consortium, wanted to build the Hanhikivi reactor in Finland. With the invasion of Ukraine, the contract with Rosatom was terminated .

ZEIT ONLINE : That's it?

Lund: In any case, the majority state-owned company Fortum will buy uranium fuel rods from Russia through Rosatom at least until 2030. The government does not address this. Nuclear power is sacred here, it seems okay to fund Putin like that. On the other hand, Germany and its gas purchases from Russia were very scandalized here.


ZEIT ONLINE : Prime Minister Sanna Marin is a prominent voice in international sanctions against Russia, how does that fit together?

Lund: Not at all. It's kind of a double standard. Or a selective morality. It amazes me too. This is actually a dogmatic approach. The basic assumption is that nuclear power is cheap, reliable, safe. The prime minister and her ministers are telling the world how good we are at all of this. At home we see that economic interests trump everything.

ZEIT ONLINE : There is no criticism?

Lund: No, we're just looking at the benefits here. All scientific research would show that nuclear power is good ( laughs) . Well, then you just forgot about the EU Science Commission, which published a long list of concerns. The College of Economics also has objections. But all of that will be wiped away.


ZEIT ONLINE : And now?

Lund: Now they say: Nuclear power saves us. nonsense. The focus on nuclear energy is destroying us. For 14 years we have been waiting for a great solution. We have to talk about a part of the regime that I hinted at above: The press in Finland is very concentrated. The official line from the country's largest newspaper, the Helsingin Sanomat , is: "We support nuclear power." All open. The Sanoma Group also dominates local media.

ZEIT ONLINE : How do you deal with it as a member of the climate committee? Doesn't the government have to hear you?

Lund: Well, the climate committee reacts to legislative proposals. We have a strong lobby that says you have to be neutral when it comes to technology and not ideologically opposed to it. I find that very ideological myself. If you are neutral, that is, uncritical, you support what I called the regime. And not new, alternative sources of energy. Why don't we have a critical debate, no dialogue? The economics of the Small Modular Reactor models don't look good at all. Regulatory authorities in the US have significant safety concerns. Electricity is three to four times more expensive than a kilowatt hour from wind. Even solar energy in Finland is cheaper.

ZEIT ONLINE : And how is Fortum, the country's largest energy company, positioning itself?

Lund: Fortum is a nuclear power company. This is how they secure profits. There is a symbiosis between Fortum and Finnish R

government, they support each other. If we look at the research of the International Atomic Energy Agency, we find interesting numbers: Globally, around 70 percent of electricity production in 2050 will come from the sun and wind. Wouldn't that be a signal for the government to ask how we intend to deal with this? How can we promote change, settle industry, rebuild? No, we are counting on more nuclear power .

ZEIT ONLINE : This is actually a surprising position for a government made up of Social Democrats, the Center Party, the Greens and the Left.

Lund: The Greens are actually leaning far in the direction of the Conservatives when it comes to energy policy. I am very amazed. In the nuclear debate, the goal has been set beforehand. This is yesterday's technology, with political support. When I look around to see if there is any serious, scientific research into how we can supply electricity to Finland without nuclear energy, I see: no. When I ask ministries, I get a short answer: we don't need it. We know it doesn't work. To question the nuclear industry is to question power. When you're on the side of the atom, you're on the side of power. Sounds like Star Wars .
Klikkaa laajentaaksesi..

suameksi:
"Ydinenergiaan keskittyminen tuhoaa meidät"
ZEIT ONLINE: Aiheutiko suurten ydinlohkojen rakentaminen myös maan energiaongelmia?

Lund: Ehdottomasti. Suomen tuotava kaksikymmentä prosenttia vastaa lähes täsmälleen Olkiluoto-3-reaktoriyksikön kapasiteettia, jonka piti olla toiminnassa vuodesta 2009 ja jonka kytkemistä on nyt lykätty. Yritykset, jotka haluavat laajentaa uusiutuvaa energiaa, ihmettelivät, miksi heidän pitäisi investoida. Huippuenergiakapasiteetin mittavat tutkimus- ja kehitystyöt on lykätty. Valtio ei investoinut, alkuluottoa oli vaikea saada, valtio ei edes tajunnut, että energiavarmuutemme oli vaarassa välttää reagoimasta. Näimme, että kysynnän ja kapasiteetin epäsuhta kasvoi edelleen, mutta pystyimme kompensoimaan tämän halvalla sähköllä Venäjältä ja Pohjoismaista. Ja odota kahta suurta reaktoria.

ZEIT ONLINE: Onko Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttanut mitään?

Lund: No, suomalais-venäläinen konsortio Fennovoima halusi rakentaa Hanhikiven reaktorin Suomeen. Ukrainan hyökkäyksen myötä sopimus Rosatomin kanssa irtisanottiin.

ZEIT ONLINE: Siinä se?

Lund: Valtion enemmistöomisteinen Fortum ostaa joka tapauksessa uraanipolttoainesauvoja Venäjältä Rosatomin kautta ainakin vuoteen 2030 asti. Hallitus ei puutu tähän. Ydinvoima on täällä pyhää, Putinin rahoittaminen näyttää hyvältä. Toisaalta Saksa ja sen kaasunostot Venäjältä saivat täällä erittäin skandaalin.

ZEIT ONLINE: Pääministeri Sanna Marin on näkyvä ääni Venäjä-vastaisissa kansainvälisissä pakotteissa, miten se sopii yhteen?

Lund: Ei ollenkaan. Se on tavallaan kaksoisstandardi. Tai valikoiva moraali. Se hämmästyttää minuakin. Tämä on itse asiassa dogmaattinen lähestymistapa. Perusoletus on, että ydinvoima on halpaa, luotettavaa ja turvallista. Pääministeri ja hänen ministerinsä kertovat maailmalle, kuinka hyviä olemme kaikessa tässä. Kotona näemme, että taloudelliset edut ohittavat kaiken.

ZEIT ONLINE: Eikö kritiikkiä ole?

Lund: Ei, me tarkastelemme vain etuja täällä. Kaikki tieteellinen tutkimus osoittaisi, että ydinvoima on hyvästä (nauraa). No, sitten unohdit vain EU:n tiedekomission, joka julkaisi pitkän luettelon huolenaiheista. Myös kauppakorkeakoululla on vastalauseita. Mutta kaikki tämä pyyhitään pois.
ZEIT ONLINE: Ja nyt?

Lund: Nyt he sanovat: Ydinvoima pelastaa meidät. hölynpöly. Keskittyminen ydinenergiaan tuhoaa meidät. 14 vuotta olemme odottaneet loistavaa ratkaisua. Meidän on puhuttava osasta hallintoa, johon vihjasin yllä: Suomen lehdistö on erittäin keskittynyttä. Maan suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien virallinen linjaus on: "Tuemme ydinvoimaa." Kaikki auki. Sanoma-konserni hallitsee myös paikallista mediaa.

ZEIT ONLINE: Miten käsittelet sitä ilmastokomitean jäsenenä? Eikö hallituksen tarvitse kuulla sinua?

Lund: No, ilmastotoimikunta reagoi lainsäädäntöehdotuksiin. Meillä on vahva lobbaus, joka sanoo, että teknologian suhteen on oltava neutraali, eikä sitä ideologisesti vastustaa. Itse pidän sitä hyvin ideologisena. Jos olet neutraali, toisin sanoen kritiikitön, tuet sitä, mitä kutsuin hallitukseksi. Eikä uusia, vaihtoehtoisia energialähteitä. Miksi emme käy kriittistä keskustelua, ei dialogia? Small Modular Reactor -mallien taloudellisuus ei näytä ollenkaan hyvältä. Yhdysvaltain sääntelyviranomaisilla on merkittäviä turvallisuushuoleja. Sähkö on kolmesta neljään kertaa kalliimpaa kuin kilowattitunti tuulella. Aurinkoenergiakin on Suomessa halvempaa.

ZEIT ONLINE: Ja miten Fortum, maan suurin energiayhtiö, sijoittuu?

Lund: Fortum on ydinvoimayhtiö. Näin he turvaavat voiton. Fortumin ja suomalaisen R:n välillä vallitsee symbioosi

hallitus, he tukevat toisiaan. Jos katsomme Kansainvälisen atomienergiajärjestön tutkimusta, löydämme mielenkiintoisia lukuja: maailmanlaajuisesti noin 70 prosenttia sähköntuotannosta vuonna 2050 tulee auringosta ja tuulesta. Eikö se olisi signaali hallitukselle kysyä, kuinka aiomme käsitellä tätä? Miten voimme edistää muutosta, ratkaista teollisuutta, rakentaa uudelleen? Ei, luotamme enemmän ydinvoimaan.

ZEIT ONLINE: Se on itse asiassa yllättävä kanta hallitukselle, joka koostuu sosiaalidemokraateista, keskustasta, vihreistä ja vasemmistosta.

Lund: Vihreät kallistuvat itse asiassa pitkälle konservatiivien suuntaan energiapolitiikan suhteen. Olen hyvin hämmästynyt. Ydinkeskustelussa tavoite on asetettu etukäteen. Tämä on eilisen teknologiaa poliittisella tuella. Kun katson ympärilleni, onko olemassa vakavaa, tieteellistä tutkimusta siitä, kuinka voimme saada Suomen sähkön ilman ydinvoimaa
Klikkaa laajentaaksesi..
 
T

tet

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Aalto yliopiston proffa Peter Lund äänessä. Onkos hän ollut aina ydinvoimavastainen?
Klikkaa laajentaaksesi..
En tiedä, onko hän kaiken ydinvoiman vastainen, ehkä pikemminkin suurien voimaloiden vastainen. Ja erittäin uusiutuva energia -myönteinen. Tosin SMR-laitosten hintaodotuksia hän tuossa kritisoi, ja syystäkin - onhan niissäkin nähty koko ajan nousevia hinta-arvioita. Ja oikeassahan hän siinä ainakin on, että perinteisten suurydinvoimaloiden sähkö on hemmetin kallista. OL3 energiakustannus on uusiutuvien tasolla vain siksi, että se saatiin puoleen hintaan (tai halvemmallakin), Ranska (ja osin kai Saksa) maksaa toisen puolikkaan. Britanniaan rakenteilla olevien kahden OL3 sisarlaitoksen energian hinta on ainakin kolminkertainen, jos ei enemmänkin, maatuulivoimaan verrattuna. Uusiutuville tarvitaan toki myös säätövoimaa, jonka hinta ei ole näissä luvuissa mukana. Mutta toisaalta pieneen maahan ei mahdu (taloudellisesti) säätökyvytöntä ydinvoimaa määräänsä enempää myöskään.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Sähköenergian tuottaminen verkkoon on juuri nyt eräänlaisen kynnyksen äärellä teknologisen ratkaisun kannalta eikä oikein ole tietoa, lähteekö suma purkautumaan ja jos lähtee, mihin suuntaan. Seuraan itse tällä hetkellä suurella mielenkiinnolla suurisuuntaisen sähköenergian varastoinnin kehityshankkeita, joista mielenkiintoisimpia ovat raudan redox-reaktioihin perustuvat hybridivirtausakut ja toisaalta epäkonventionaaliset carnotakut. Etenkään jälkimmäisten varastointihyötysuhde ei päätä huimaa, mutta on silti parempi sekä tässä suhteessa että varsinkin investointikustannusten osalta kuin kaavailuilla vedyn käyttämiseksi energian varastoinnissa.

Ydinvoimalla on kova taloudellinen kilpialuasetelma edetessään, jos jokin noista sähkön suurisuuntaisen varastoinnin kehityshankkeista johtaa kaupallistaloudellisesti menestyksekkääseen ratkaisuun, sillä itse energian tuottamisen kustannusten osalta (kun unohdetaan tehon puskurointitarve) uusi ydinvoima on täysin kilpailukyvytön aurinko- ja tuulivoiman kanssa melkein missä maailmankolkassa tahansa. Ja jos ydinvoimalla yritetään tuottaa säätövoimaa, sen laskennalliset kustannukset (kulut per tuotto) kasvavat entisestään ja ehkä jopa jyrkemmin kuin jos niidenkin tuotantoa tasattaisiin erillisellä sähkövarastolla.
 
T

tet

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Ja jos ydinvoimalla yritetään tuottaa säätövoimaa, sen laskennalliset kustannukset (kulut per tuotto) kasvavat entisestään ja ehkä jopa jyrkemmin kuin jos niidenkin tuotantoa tasattaisiin erillisellä sähkövarastolla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tähän ehkä poikkeuksena mahdolliset uudet, korkean lämpötilan SMR-laitokset. Niillä voidaan sähkön sijasta varastoida lämpöä, jolloin reaktori voi painaa täysillä vaikka sähköteho vaihteleekin.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Tähän ehkä poikkeuksena mahdolliset uudet, korkean lämpötilan SMR-laitokset. Niillä voidaan sähkön sijasta varastoida lämpöä, jolloin reaktori voi painaa täysillä vaikka sähköteho vaihteleekin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Toki säädettävyyden kannalta asia on noin, mutta jos ydinvoimalaa käytetään säätöön, joko myydyn sähkön määrä vähenee tai sitten ydinreaktoripuoli ei halpene, jos sen nimellisteho pysyy ennallaan, minkä ohella tulevat lämpövaraston kustannukset ja tarvitaan suurempi höyrynkehitin, suurempi turbiini vastaavine lauhdutusjärjestelmineen sekä suurempi sähköjärjestelmä kaikkineen. Toki niukkuuden aikoina sähköstä saa paremman hinnan, mutta vastaavasti suuren uusiutuvien tuotannon aikana hinta luultavasti sukeltaa eikä sähköä välttämättä kannata tehdä yhtään hintojen laskemiseksi entisestään ylitarjonnan takia. Ei tuonkaan kombinaation taloudelliset näkymät järin ruusuiselta vaikuta.

Toisaalta uusiutuviin pohjautuvan sähkön tuotantoyhtiö voi mahdollisesti investoida vastaavaan korkealämpötilavarastoon, jota lämmitetäänkin tuotantopiikkien aikana vähintään yhtä kuumaksi (kuin ydinreaktorilla) suoralla sähköllä, jolloin varastoidulla lämmöllä puolestaan kehitetään niukkuuden ajaksi sähköä höyrynkehittimellä ja turbiinilaitteistolla tai suljetun kierron brayton-kiertoprosessilla, mikä kokonaisuus samalla tukee sähkön hintaa runsaan sähkön alkutuotannon aikana. Vaikea nähdä erityisen ilmeistä kustannusetua kummankaan vaihtoehdon osalta itse varastointiperiaatteen osalta, pohjautukoon ratkaisu sitten ydinvoimaan tai uusituviin energialähteisiin. Uusiutuvan tuotannon lisäetuna tietenkin on, että kun varastoratkaisu ei ole yhtä tiukasti integroitu sähkön primäärituotantoprosessiin, varastoinnin toteutusvaihtoehtojen osalta on enemmän vapausasteita.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Minusta Suomessa suurin potentiaali on kaukolämmössä. Oikeastaan on aivan järjetöntä polttaa mitään kaukolämpöä varten. Tuo pitäisi kieltää lailla vaikka 10v siirtymällä.

Lämpövarastot ja niiden lataus tuulella, auringolla, ydinvoimalla.
 
pökö

pökö

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
Minusta Suomessa suurin potentiaali on kaukolämmössä. Oikeastaan on aivan järjetöntä polttaa mitään kaukolämpöä varten. Tuo pitäisi kieltää lailla vaikka 10v siirtymällä.

Lämpövarastot ja niiden lataus tuulella, auringolla, ydinvoimalla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Joka kuntaan sopivan kokoinen ydinlaitos sen "hiilikattilan" tilalle kaukolämpöä tekemään, ja sähköäkin siinä sivussa.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
Minusta Suomessa suurin potentiaali on kaukolämmössä. Oikeastaan on aivan järjetöntä polttaa mitään kaukolämpöä varten. Tuo pitäisi kieltää lailla vaikka 10v siirtymällä.

Lämpövarastot ja niiden lataus tuulella, auringolla, ydinvoimalla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Nuo todella suuret kaukolämpövarastot soveltuisivat myös sähkönhuipputehon tuottamiseen. Esimerkiksi Man Energy on kehitellyt ABB:n ideoimaa teknologiaa, missä hiilidioksidia kylmäaineena käyttävällä lämpöpumpulla ladataan luokkaa 120-asteista lämpöä vesilämpövarastoon ja vuorostaan puretaan sähköä tarvittaessa hiilidioksiditurbiinilla nollan vaiheilla olevaan lauhdelämpölähteeseen. Koska kuuman pään lämpötila ei ole tuota suurempi, lämpövaraston on oltava aika suuri, mutta ainakin Suomessa sitä voitaisiin välillä ladata tuulisähkön ylijäämällä (ja käytännössä myös samaan aikaan turhaan tuotettavalla ydinsähköllä). Sinällään tarvittavia kompressoreja on käytössä öljynporauslautoilla, joilla niitä tarvitaan maakaasusta erotetun ja muun hiilidioksidin painamiseksi takaisin reikään syvällä meren pohjassa eikä tuollaisissa turbiineissa ole mitään uutta ja ihmeellistä.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
pökö sanoi:
Joka kuntaan sopivan kokoinen ydinlaitos sen "hiilikattilan" tilalle kaukolämpöä tekemään, ja sähköäkin siinä sivussa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Neuvostoliitossa aikanaan yrittivät toteuttaa tuonkaltaista suunnitelmaa, mutta kävi ainakin pienempien paikkakuntien kohdalla taloudellisesti ylivoimaiseksi.
 
J

Jule

Vakionaama
fraatti sanoi:
Saksassa hinkua saada Venäläinen ydinpolttoaine pakotteiden piiriin
www.iltalehti.fi

Saksa haluaa venäläisen ydinvoiman EU:n pakotelistalle – Näin se vaikuttaisi Suomeen

Ydinvoimasta luopunut Saksa haluaa venäläisen ydinvoiman EU:n pakotelistalle: ”Saksalla on poliittisia paineita”, virkamies kommentoi Iltalehdelle.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Kaipa siellä on halua saada jaettua kärsimystä.

Tuo venäläisen ydinpolttoaineen sulku ei vaan ole ihan yhtä helppo homma kuin noiden fossiilisten polttoaineiden. Ydinpolttoaine kun ostetaan valmiiksi jalostettuna juuri siihen tiettyyn voimalamalliin, toisin kuin fossiiliset jotka jalostetaan itse, tai eivät ylipäätään tarvitse sen kummempaa jalostusta.
 
T

tet

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Saksassa hinkua saada Venäläinen ydinpolttoaine pakotteiden piiriin
Klikkaa laajentaaksesi..
No totta hitossa, kun ovat omat voimalansa nyt sulkeneet, niin voi alkaa muiden laitosten toimintaa haittaamaan. Minusta Saksalla ei ole mitään valtaa sanoa yhtään mitään enää mistään ydinvoimaan liittyvästä, kun kerran ovat siitä eroon halunneet. Saisivat nyt jo pitää suunsa kiinni. :mad:
 
T

tet

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Ja ydinvoima joustaa
Klikkaa laajentaaksesi..

Tällaisen pidempiaikaisen jouston lisäksi Loviisa on nykyään mukana myös taajuusohjatussa häiriöreservissä. Eli ihan automaattisesti pudottavat tuotantoa, jos taajuus nousee liian korkealle. Tuossa on kyse ihan sekuntien tai korkeintaan minuuttien mittaisista heitoista, joihin reagoidaan.

Sitä en osaa sanoa, toimiiko tuo automaattisäätö myös toisinpäin tällaisissa tilanteissa, joissa ollaan pidempiaikaisesti vajaateholla. Eli säätääkö silloin automaattisesti tehoa myös ylöspäin taajuuskuopissa.
 
T

tet

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Täälläkin jotkut ovat sanoneet että ydinvoiman teho on huonosti säädettävissä. Nyt kuitenkin niin on tehty. Säätyyköhän OL3 samalla tavalla?
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuossa twiitissä ilmeisesti puhutaan reaktorin säätönopeudesta, mutta tuskin Loviisa ainakaan noissa taajuusohjatuissa säädöissä reaktoritehoon kajoaa. Sähköntuotannon säätönopeus on toki nopeaa, kun laitoksilla on kapasiteettia pumpata koko reaktorin maksimiteho mereen hukkalämpönä. Reaktori saa painaa täysillä tuollaisten pienten säätökuoppien aikana.

Nämä pidemmät, tunteja tai päiviä kestävät pudotukset toki hoidetaan reaktorilla. OL3:lla yksi viimeisistä testeistä oli juuri tämän säädettävyyden testaaminen.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Kovin on kallis laitos EPR-tyyppinen säätövoiman lähteeksi. Kaasumoottori (polttoaineena SNG tai SNG:n ja vedyn seos) säätyy 100% 1 ... 5 minuutissa. Polttoaineen tuottaminen toki edellyttää massiivista vedyn valmistusta kummallekin vaihtoehdoille (mikä samalla loisi kulutusjoustoa ja sivutuotantolämpöä).
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
OL1 & OL2 tehoa laskettu vuorostaan
1685268448463.png

Näemmä myös tuulivoiman tehoja on säädetty
1685268600831.png


OL3 menee myös alhaisemmille tehoille ensi viikolla.
Ensi viikolla myös Olkiluoto 3:n tehoa rajoitetaan usean päivän ajan takuukokeen ajaksi, mikä laskee 1 600 megawatin sähkötehon noin puoleen.
www.is.fi

Pörssisähkö on nyt ennätyshalpaa – tästä se johtuu

Pörssisähkön ostajien kissanpäivät jatkuvat. Tänään mennään ennätyksellisen paljon miinuksen puolelle.
www.is.fi www.is.fi
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
www.is.fi

Pörssisähkö on nyt ennätyshalpaa – tästä se johtuu

Pörssisähkön ostajien kissanpäivät jatkuvat. Tänään mennään ennätyksellisen paljon miinuksen puolelle.
www.is.fi www.is.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Aikamoista soopaa tuossakin jutussa kirjoitellaan. Siinähän seisoo, että
Alhaiset hinnat selittyvät Pohjolan vesivoimatilanteella. Sähköntuotanto on nyt suurta muissakin Pohjoismaissa. Siihen vaikuttavat puolestaan paikalliset tulvat. Niiden takia vesivoiman rajoittaminen on hankalaa.


Koko Pohjois-Euroopassa sähkön tuotanto on nyt suurta. Tämän takia esimerkiksi Tanskan ja Hollannin yksittäiset tuntihinnat ovat olleet tänään peräti 10-40 senttiä kilowattitunnilta miinuksella.
Klikkaa laajentaaksesi..


Jos katsoo vaikka Norjan kanttaverkkoyhtiön statistiikasta, https://www.statnett.no/en/for-stak...a-from-the-power-system/#nordic-power-balance, niin toteaa Pohjolan alueella kulutuksen olevan juuri nyt n. 5,5GW tuotantoa suurempi. Tuotahan ei selitä mikään muu, kuin että Pohjolassa on onnistuttu säätämään kaikenlaista sähköntuotantoa alas mukaan lukien vesivoima (sillä Norjassa tuotantovaje on melkein 4GW). Sitä paitsi en laskisi Alankomaita Pohjois-Eurooppaan ja Tanskassakin tuotanto on nyt pari GW pakkasen puolella kulutukseen nähden ja tuulivoiman tuotanto keskimääräistä vähäisempää.

Vesitilanne on tosiaan Pohjoismaissa kohtalainen (Suomessa erikoisesti varastoaltaiden puutteen takia ei edes saada vesivoiman tuotantotehoa putoamaan niin alas kuin syytä olisi), mutta kyllä juuri nyt syynä on, että Saksa puskee tolkuttoman tuettua aurinkovoimaa ylenmäärin markkinoille ja sitä on vietävä naapurimaihin. Vielä hullummin ovat asiat Hollannissa, missä ääliömäinen vieläkin käytössä oleva vuosinetoitus ei anna mitään mahdollisuutta padota tolkutonta aurinko- ja tuulienergian liikatulvaa.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
EDF: Hinkley Point C saattaa tulla entistä kalliimmaksi ja viivästyä entisestään.

Ei näytä hääviltä tämäkään.
EDF declined to make any further comment on the prospect of increased costs and further delays. But earlier this year it emerged that the project could cost £32.7bn, up from the original £18bn that was expected in 2015. The latest estimated start date for energy generation was given as June 2027. It had previously been expected to become operational in 2025.

www.constructionnews.co.uk

EDF reveals 'increasing risk' of Hinkley delays and budget overruns | Construction News

There is an increasing chance that the Hinkley Point C nuclear power project could take longer and cost more to complete than planned, it has emerged. In
www.constructionnews.co.uk www.constructionnews.co.uk
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom