Ydinvoiman uusrenesanssi on kumminkin pitkän päälle kilpalluasetelmassa sähkön varastointiteknologian kanssa. Jos sähkön varastointiteknologia kehittyy vastaamaan käytännön tarpeisiin, se voisi osaltaan hyödyttää ydinvoimaa, mutta itse asiassa tekeekin samalla ydinvoiman tarpeettomaksi puolivillaisena ratkaisuna, joka ei silloin ole enää itsenäinen ja kannattava vastaus oikein mihinkään (ehkä joitakin avaruussovelluksia lukuun ottamatta). Sähkövarastoteknologia on toki äärimmäisen haastavaa kustannusten kannalta, mutta onnistuessaan sen kehittämiseen sijoitettujen resurssien tuotto on aivan toista luokkaa kuin sijoittaminen ydinvoiman jatkokehitykseen.
Yleistä turinaa ydinvoiman tiimoilta
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Sähkön tekemiseen se ehkä alkaa olla hankalan puolella, mutta pieni kaukolämpöpönttö VTT:n tyyliin voisi päästä jatkoon, sillä ei pitäisi olla mitään syytä maksaa mahottomia ja käyttö on suortaviivaista. Eikä kaukolämpöverkostoja tarvitse muuttaa alemmille asteille.
Pelkän lämmön tuotantoon ydinreaktori voisi olla hyvä etenkin huoltovarmuusmielessä, jos kokonaiskustannukset saadaan riittävän halvoiksi. On sitten toinen juttu, että vetytalous ja monet ideat soveltaa vihreää energiaa teollisuudessa tuottavat sen verran paljon hukkalämpöä prosessien sivutuotteena, jotta halvasta lämmöstä ei välttämättä ole pulaa, jos maailma muutoin menee moiseen suuntaan. Suurin käytännön ongelma taitaisi olla eri lämpötiloissa olevan hukkalämmön puskurointi ja priimaus lämpöpumpuilla niin, että sopeudutaan hukkalämmön saatavuuden ja lämpöpumppauksen vaatiman sähkön hinnan vaihteluun ajankohdasta riippuen. Teknisesti tuo ei liene ongelma, mutta talouskin pitää saada toimimaan. Lämpöpumput kehittyvät niin, että saataville tulee myös sellaisia, joilla pystytään tuottamaan myös teollisuushöyryä alemman lämpötilan lähteestä (ja puskurointiratkaisuja löytyy tuollaisillekin lämpötilatasoille).
Ydinvoima ei halua säätää tehoa. Jopa Loviisan vanhoja voi säätää aika nopsaan.
Kun laitoksen elinkaarikustannukset ovat melkein kokonaan kiinteitä kustannuksia, niin eipä kukaan halua tehoa himmailla, vaan ajetaan niin kovaa kuin mahdollista. Teknisesti tuolla toki voisi vaikka vuorokausisäätöä tehdä, mutta kuka viulut maksaa.
Sanalla "voi" tarkoitetaan kontekstista riippuen joko teknisiä tai taloudellisia edellytyksiä. Kun taloudesta ei ole väliä, ydinvoimalaa voi periaatteessa säätää alaspäin miten lystää. Siellähän on joka tapauksessa ohituslauhduttimet, jolla mahdollisen turbiinin verkosta tippumisen takia käyttämättömäksi jäävä höyry voidaan dumpata jäähdytysveteen ja kun ydinvoimalasta on kyse, tuon on oltava luotettava järjestely eikä reaktorin tehoa tosiaankaan saada putoamaan muutamassa sekunnissa, vaikka itse ydinreaktio saadaankin tukahdetuksi, sillä radioaktiiviset hajoamisketjut jatkavat lämmöntuotantoaan vielä minuutteja ja tunteja, toki jatkuvasti hidastuen.
Jos tehoataso halutaan säilyttää, pitää reaktorikin pitää osittain käynnissä ja dumpata vai lämpö mereen, mutta kohtuullisesti rikastettu uraani on varsin halpa polttoaine eikä talous siitä kaadu, vaikka kaikki kaloille meneekin. Taloushan riippuu menetetystä sähköstä, mutta kulut eivät juuri muutu. Taitaa tuollaisen säätöydinsähkön keskihinta vain kohota ajoittain maakaasun hintaa korkeammaksi ja joka tapauksessa selvästi korkeammaksi kuin ydinvoimalan rakentamispäätöksen edellyttämä rajahintataso.
Valtioneuvosto myönsi Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokselle uuden käyttöluvan
Oikeaan aikaan haettu jatkoluvatValtioneuvosto myönsi Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokselle uuden käyttöluvan
Parivuotta aiemmin oli torpattu kunnianhimoisen ydinvoiman vastustamisen takia 
South Korea's APR1000 certified for European use by EUR
South Korea's APR1000 certified for European use by EUR : Regulation & Safety - World Nuclear News
Korea Hydro & Nuclear Power's APR1000 reactor design has been formally certified as compliant by the European Utility Requirements organisation - a technical advisory group for European utilities on nuclear power plants.
www.world-nuclear-news.org
South Korea's APR1000 certified for European use by EUR : Regulation & Safety - World Nuclear News
Korea Hydro & Nuclear Power's APR1000 reactor design has been formally certified as compliant by the European Utility Requirements organisation - a technical advisory group for European utilities on nuclear power plants.
Lund on aina ollut hyvin ideologinen monessakin asiassa.
En tiedä, onko hän kaiken ydinvoiman vastainen, ehkä pikemminkin suurien voimaloiden vastainen. Ja erittäin uusiutuva energia -myönteinen. Tosin SMR-laitosten hintaodotuksia hän tuossa kritisoi, ja syystäkin - onhan niissäkin nähty koko ajan nousevia hinta-arvioita. Ja oikeassahan hän siinä ainakin on, että perinteisten suurydinvoimaloiden sähkö on hemmetin kallista. OL3 energiakustannus on uusiutuvien tasolla vain siksi, että se saatiin puoleen hintaan (tai halvemmallakin), Ranska (ja osin kai Saksa) maksaa toisen puolikkaan. Britanniaan rakenteilla olevien kahden OL3 sisarlaitoksen energian hinta on ainakin kolminkertainen, jos ei enemmänkin, maatuulivoimaan verrattuna. Uusiutuville tarvitaan toki myös säätövoimaa, jonka hinta ei ole näissä luvuissa mukana. Mutta toisaalta pieneen maahan ei mahdu (taloudellisesti) säätökyvytöntä ydinvoimaa määräänsä enempää myöskään.
Sähköenergian tuottaminen verkkoon on juuri nyt eräänlaisen kynnyksen äärellä teknologisen ratkaisun kannalta eikä oikein ole tietoa, lähteekö suma purkautumaan ja jos lähtee, mihin suuntaan. Seuraan itse tällä hetkellä suurella mielenkiinnolla suurisuuntaisen sähköenergian varastoinnin kehityshankkeita, joista mielenkiintoisimpia ovat raudan redox-reaktioihin perustuvat hybridivirtausakut ja toisaalta epäkonventionaaliset carnotakut. Etenkään jälkimmäisten varastointihyötysuhde ei päätä huimaa, mutta on silti parempi sekä tässä suhteessa että varsinkin investointikustannusten osalta kuin kaavailuilla vedyn käyttämiseksi energian varastoinnissa.
Ydinvoimalla on kova taloudellinen kilpialuasetelma edetessään, jos jokin noista sähkön suurisuuntaisen varastoinnin kehityshankkeista johtaa kaupallistaloudellisesti menestyksekkääseen ratkaisuun, sillä itse energian tuottamisen kustannusten osalta (kun unohdetaan tehon puskurointitarve) uusi ydinvoima on täysin kilpailukyvytön aurinko- ja tuulivoiman kanssa melkein missä maailmankolkassa tahansa. Ja jos ydinvoimalla yritetään tuottaa säätövoimaa, sen laskennalliset kustannukset (kulut per tuotto) kasvavat entisestään ja ehkä jopa jyrkemmin kuin jos niidenkin tuotantoa tasattaisiin erillisellä sähkövarastolla.
Ydinvoimalla on kova taloudellinen kilpialuasetelma edetessään, jos jokin noista sähkön suurisuuntaisen varastoinnin kehityshankkeista johtaa kaupallistaloudellisesti menestyksekkääseen ratkaisuun, sillä itse energian tuottamisen kustannusten osalta (kun unohdetaan tehon puskurointitarve) uusi ydinvoima on täysin kilpailukyvytön aurinko- ja tuulivoiman kanssa melkein missä maailmankolkassa tahansa. Ja jos ydinvoimalla yritetään tuottaa säätövoimaa, sen laskennalliset kustannukset (kulut per tuotto) kasvavat entisestään ja ehkä jopa jyrkemmin kuin jos niidenkin tuotantoa tasattaisiin erillisellä sähkövarastolla.
Tähän ehkä poikkeuksena mahdolliset uudet, korkean lämpötilan SMR-laitokset. Niillä voidaan sähkön sijasta varastoida lämpöä, jolloin reaktori voi painaa täysillä vaikka sähköteho vaihteleekin.
Toki säädettävyyden kannalta asia on noin, mutta jos ydinvoimalaa käytetään säätöön, joko myydyn sähkön määrä vähenee tai sitten ydinreaktoripuoli ei halpene, jos sen nimellisteho pysyy ennallaan, minkä ohella tulevat lämpövaraston kustannukset ja tarvitaan suurempi höyrynkehitin, suurempi turbiini vastaavine lauhdutusjärjestelmineen sekä suurempi sähköjärjestelmä kaikkineen. Toki niukkuuden aikoina sähköstä saa paremman hinnan, mutta vastaavasti suuren uusiutuvien tuotannon aikana hinta luultavasti sukeltaa eikä sähköä välttämättä kannata tehdä yhtään hintojen laskemiseksi entisestään ylitarjonnan takia. Ei tuonkaan kombinaation taloudelliset näkymät järin ruusuiselta vaikuta.
Toisaalta uusiutuviin pohjautuvan sähkön tuotantoyhtiö voi mahdollisesti investoida vastaavaan korkealämpötilavarastoon, jota lämmitetäänkin tuotantopiikkien aikana vähintään yhtä kuumaksi (kuin ydinreaktorilla) suoralla sähköllä, jolloin varastoidulla lämmöllä puolestaan kehitetään niukkuuden ajaksi sähköä höyrynkehittimellä ja turbiinilaitteistolla tai suljetun kierron brayton-kiertoprosessilla, mikä kokonaisuus samalla tukee sähkön hintaa runsaan sähkön alkutuotannon aikana. Vaikea nähdä erityisen ilmeistä kustannusetua kummankaan vaihtoehdon osalta itse varastointiperiaatteen osalta, pohjautukoon ratkaisu sitten ydinvoimaan tai uusituviin energialähteisiin. Uusiutuvan tuotannon lisäetuna tietenkin on, että kun varastoratkaisu ei ole yhtä tiukasti integroitu sähkön primäärituotantoprosessiin, varastoinnin toteutusvaihtoehtojen osalta on enemmän vapausasteita.
pökö
Kaivo jäässä
Joka kuntaan sopivan kokoinen ydinlaitos sen "hiilikattilan" tilalle kaukolämpöä tekemään, ja sähköäkin siinä sivussa.
Nuo todella suuret kaukolämpövarastot soveltuisivat myös sähkönhuipputehon tuottamiseen. Esimerkiksi Man Energy on kehitellyt ABB:n ideoimaa teknologiaa, missä hiilidioksidia kylmäaineena käyttävällä lämpöpumpulla ladataan luokkaa 120-asteista lämpöä vesilämpövarastoon ja vuorostaan puretaan sähköä tarvittaessa hiilidioksiditurbiinilla nollan vaiheilla olevaan lauhdelämpölähteeseen. Koska kuuman pään lämpötila ei ole tuota suurempi, lämpövaraston on oltava aika suuri, mutta ainakin Suomessa sitä voitaisiin välillä ladata tuulisähkön ylijäämällä (ja käytännössä myös samaan aikaan turhaan tuotettavalla ydinsähköllä). Sinällään tarvittavia kompressoreja on käytössä öljynporauslautoilla, joilla niitä tarvitaan maakaasusta erotetun ja muun hiilidioksidin painamiseksi takaisin reikään syvällä meren pohjassa eikä tuollaisissa turbiineissa ole mitään uutta ja ihmeellistä.
Neuvostoliitossa aikanaan yrittivät toteuttaa tuonkaltaista suunnitelmaa, mutta kävi ainakin pienempien paikkakuntien kohdalla taloudellisesti ylivoimaiseksi.
Saksassa hinkua saada Venäläinen ydinpolttoaine pakotteiden piiriin
/img-s3.ilcdn.fi/b5210b04c835ac2b41931d73f60acd3aaac4aca5661ade1847bda923bb398e12.jpg)
www.iltalehti.fi
Saksa haluaa venäläisen ydinvoiman EU:n pakotelistalle – Näin se vaikuttaisi Suomeen
Ydinvoimasta luopunut Saksa haluaa venäläisen ydinvoiman EU:n pakotelistalle: ”Saksalla on poliittisia paineita”, virkamies kommentoi Iltalehdelle.
www.iltalehti.fi
Kaipa siellä on halua saada jaettua kärsimystä.Saksassa hinkua saada Venäläinen ydinpolttoaine pakotteiden piiriin
Saksa haluaa venäläisen ydinvoiman EU:n pakotelistalle – Näin se vaikuttaisi Suomeen
Ydinvoimasta luopunut Saksa haluaa venäläisen ydinvoiman EU:n pakotelistalle: ”Saksalla on poliittisia paineita”, virkamies kommentoi Iltalehdelle.
Tuo venäläisen ydinpolttoaineen sulku ei vaan ole ihan yhtä helppo homma kuin noiden fossiilisten polttoaineiden. Ydinpolttoaine kun ostetaan valmiiksi jalostettuna juuri siihen tiettyyn voimalamalliin, toisin kuin fossiiliset jotka jalostetaan itse, tai eivät ylipäätään tarvitse sen kummempaa jalostusta.
No totta hitossa, kun ovat omat voimalansa nyt sulkeneet, niin voi alkaa muiden laitosten toimintaa haittaamaan. Minusta Saksalla ei ole mitään valtaa sanoa yhtään mitään enää mistään ydinvoimaan liittyvästä, kun kerran ovat siitä eroon halunneet. Saisivat nyt jo pitää suunsa kiinni.
EDF:n voimaloiden kustannukset karanneet aivan lapasesta.
www.energylivenews.com
EDF warns cost of Hinkley Point C could soar more than 20% - Energy Live News
The Hinkley Point C power plant in Somerset could end up costing £33 billion
www.energylivenews.com
Italiassa on virinnyt uudelleen kiinnostus ydinvoimaan
www.montelnews.com
Italian parliament backs Meloni plan to reactivate nuclear | Montel
(Montel) The Italian parliament on Tuesday backed the government’s plan to include nuclear in the country’s energy mix as part of its decarbonisation efforts after abandoning its nuclear programme nearly four decades ago.
Tällaisen pidempiaikaisen jouston lisäksi Loviisa on nykyään mukana myös taajuusohjatussa häiriöreservissä. Eli ihan automaattisesti pudottavat tuotantoa, jos taajuus nousee liian korkealle. Tuossa on kyse ihan sekuntien tai korkeintaan minuuttien mittaisista heitoista, joihin reagoidaan.
Sitä en osaa sanoa, toimiiko tuo automaattisäätö myös toisinpäin tällaisissa tilanteissa, joissa ollaan pidempiaikaisesti vajaateholla. Eli säätääkö silloin automaattisesti tehoa myös ylöspäin taajuuskuopissa.
Tuossa twiitissä ilmeisesti puhutaan reaktorin säätönopeudesta, mutta tuskin Loviisa ainakaan noissa taajuusohjatuissa säädöissä reaktoritehoon kajoaa. Sähköntuotannon säätönopeus on toki nopeaa, kun laitoksilla on kapasiteettia pumpata koko reaktorin maksimiteho mereen hukkalämpönä. Reaktori saa painaa täysillä tuollaisten pienten säätökuoppien aikana.
Nämä pidemmät, tunteja tai päiviä kestävät pudotukset toki hoidetaan reaktorilla. OL3:lla yksi viimeisistä testeistä oli juuri tämän säädettävyyden testaaminen.
Kovin on kallis laitos EPR-tyyppinen säätövoiman lähteeksi. Kaasumoottori (polttoaineena SNG tai SNG:n ja vedyn seos) säätyy 100% 1 ... 5 minuutissa. Polttoaineen tuottaminen toki edellyttää massiivista vedyn valmistusta kummallekin vaihtoehdoille (mikä samalla loisi kulutusjoustoa ja sivutuotantolämpöä).
OL1 & OL2 tehoa laskettu vuorostaan
Näemmä myös tuulivoiman tehoja on säädetty
OL3 menee myös alhaisemmille tehoille ensi viikolla.
Ensi viikolla myös Olkiluoto 3:n tehoa rajoitetaan usean päivän ajan takuukokeen ajaksi, mikä laskee 1 600 megawatin sähkötehon noin puoleen.
www.is.fi
Näemmä myös tuulivoiman tehoja on säädetty
OL3 menee myös alhaisemmille tehoille ensi viikolla.
Ensi viikolla myös Olkiluoto 3:n tehoa rajoitetaan usean päivän ajan takuukokeen ajaksi, mikä laskee 1 600 megawatin sähkötehon noin puoleen.
Pörssisähkö on nyt ennätyshalpaa – tästä se johtuu
Pörssisähkön ostajien kissanpäivät jatkuvat. Tänään mennään ennätyksellisen paljon miinuksen puolelle.
www.is.fi
Viimeksi muokattu:
Aikamoista soopaa tuossakin jutussa kirjoitellaan. Siinähän seisoo, ettäPörssisähkö on nyt ennätyshalpaa – tästä se johtuu
Pörssisähkön ostajien kissanpäivät jatkuvat. Tänään mennään ennätyksellisen paljon miinuksen puolelle.
Jos katsoo vaikka Norjan kanttaverkkoyhtiön statistiikasta, https://www.statnett.no/en/for-stak...a-from-the-power-system/#nordic-power-balance, niin toteaa Pohjolan alueella kulutuksen olevan juuri nyt n. 5,5GW tuotantoa suurempi. Tuotahan ei selitä mikään muu, kuin että Pohjolassa on onnistuttu säätämään kaikenlaista sähköntuotantoa alas mukaan lukien vesivoima (sillä Norjassa tuotantovaje on melkein 4GW). Sitä paitsi en laskisi Alankomaita Pohjois-Eurooppaan ja Tanskassakin tuotanto on nyt pari GW pakkasen puolella kulutukseen nähden ja tuulivoiman tuotanto keskimääräistä vähäisempää.
Vesitilanne on tosiaan Pohjoismaissa kohtalainen (Suomessa erikoisesti varastoaltaiden puutteen takia ei edes saada vesivoiman tuotantotehoa putoamaan niin alas kuin syytä olisi), mutta kyllä juuri nyt syynä on, että Saksa puskee tolkuttoman tuettua aurinkovoimaa ylenmäärin markkinoille ja sitä on vietävä naapurimaihin. Vielä hullummin ovat asiat Hollannissa, missä ääliömäinen vieläkin käytössä oleva vuosinetoitus ei anna mitään mahdollisuutta padota tolkutonta aurinko- ja tuulienergian liikatulvaa.
EDF: Hinkley Point C saattaa tulla entistä kalliimmaksi ja viivästyä entisestään.
Ei näytä hääviltä tämäkään.
EDF declined to make any further comment on the prospect of increased costs and further delays. But earlier this year it emerged that the project could cost £32.7bn, up from the original £18bn that was expected in 2015. The latest estimated start date for energy generation was given as June 2027. It had previously been expected to become operational in 2025.
www.constructionnews.co.uk
Ei näytä hääviltä tämäkään.
EDF declined to make any further comment on the prospect of increased costs and further delays. But earlier this year it emerged that the project could cost £32.7bn, up from the original £18bn that was expected in 2015. The latest estimated start date for energy generation was given as June 2027. It had previously been expected to become operational in 2025.
EDF reveals 'increasing risk' of Hinkley delays and budget overruns | Construction News
There is an increasing chance that the Hinkley Point C nuclear power project could take longer and cost more to complete than planned, it has emerged. In
www.constructionnews.co.uk
Tätä minä hiukan jo ihmettelen, näitä on käynnissä Suomessa ja Kiinassa, ei pitäisi olla enää mitään ihmeteltävää.
Kanadan Ontarioon suunnitteilla 5 reaktoria/4800 MW tehoa lisää.