Yleistä turinaa ydinvoiman tiimoilta

fraatti

Hyperaktiivi
Ydinvoiman suosio kasvanut suomessa

YDINVOIMA on kasvattanut suosiotaan suomalaisten parissa eniten. Jopa 83 prosenttia kertoi kannattavansa ydinvoimaa ja yli 60 prosenttia toivoi sen käytön lisäämistä. Viime vuonna ydinvoimaa kannatti 74 prosenttia suomalaisista ja esimerkiksi vuonna 2016 vain 59 prosenttia.

Energiateollisuuden mukaan ydinvoiman kannatus on kasvanut ympäri Suomea kaikkien sukupuolten ja ikäryhmien keskuudessa. Vähiten ydinvoimaa kannattavien vihreän puolueen kannattajienkin keskuudessa ydinvoiman kannatus on 72 prosenttia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tämä on se syy miksi olen rummuttanut, että peukaloruuvia pitäisi käyttää valtion toimesta. Jos homma jätetään näiden samojen sankareiden harteille, jotka ovat onnistuneet viivyttämään projektia toista kymmentä vuotta, sama show jatkuu ikuisesti.
Tuo on aika kohtuuton vaatimus. Ainakin länsimaissa tai sellaiseen poliittisesti siirtyneissä valtiossa jokseenkin kaikkien uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja käynnistely on samanlaista "fiaskoa" viimeiset 30...40 vuotta. Suomessa on eletty pimennossa ja eräänlaista "ruususen unta", kun yhtään uutta ydinvoimalaa ei ole oltu ottamassa käyttöön lähes 40 vuoteen ennen nykytapausta (kolme muutakin projektia käynnistettiin ja kaksi kärsi haaksirikon jo ennen tarjousvaihetta, kolmas vasta, kun rakennusluvan hakeminen oli tulossa ajankohtaiseksi vuosikymmenen viivästysten takia).

Tervetuloa vain tähän maailmaan.
 

kaihakki

Vakionaama
Kannattaa kuitenkin fundeerata, että miksi 70-luvulla atomivoimalat (Loviisa ja Olkiluoto) käynnistyivät suunnitelmien mukaan. Ja mikä on, että tänä päivänä homma ei futaa ollenkaan. Teknologiat ovat kuitenkin kehittyneet huimasti 50 vuoden kuluessa.
 

VesA

In Memoriam
Kannattaa kuitenkin fundeerata, että miksi 70-luvulla atomivoimalat (Loviisa ja Olkiluoto) käynnistyivät suunnitelmien mukaan. Ja mikä on, että tänä päivänä homma ei futaa ollenkaan. Teknologiat ovat kuitenkin kehittyneet huimasti 50 vuoden kuluessa.
Ei siellä taida olla 50 vuotta vanhaa teknologiaa, vehkeet on päivitetty muutamaankin kertaan huoltojen yhteydessä. Ensimmäisen kerran jo ennen käyttöönottoa, ei sinne kelpuutettu venäläistä ohjausta, pumppuja...
 

tet

Hyperaktiivi
Ainakin länsimaissa tai sellaiseen poliittisesti siirtyneissä valtiossa jokseenkin kaikkien uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja käynnistely on samanlaista "fiaskoa" viimeiset 30...40 vuotta.
Mitä lasketaan länsimaihin? Euroopassa on voimaloita rakennettu enemmässä määrin 90-luvulla Ranskassa, tietääkseni ilman suurempia ongelmia. 2000-luvulla on tehty joitain aiemmin keskeytyneitä valmiiksi entisessä itäblokissa, Vanja-enon tekniikkaa. Rapakon takana USA:ssa vähän takunnut 80- ja 90-luvulla, ei pahasti. Kanadassa ok. Korea on rakentanut paljon reaktoreita, siellä mennyt jouhevasti. Samoin Japanissa. En oikein pääse kiinni tähän "fiaskoon", missä ja koska?

Nyt rakenteilla olevat EPR-laitokset ovat toki takunneet pahemmin (jopa Kiinassa hieman, mutta saivat silti nopeasti valmiiksi). Samoin jenkeissä on taannoin yksi AP1000 jätetty kesken, kun alkoi mennä turhan kalliiksi.
 

VesA

In Memoriam
Kiinalaiset eivät EPR:n teossa ole jumittuneet pikkuasioihin - Suomessa toteutuneen rakenteen pitää mennä niinkuin on suunniteltu, Kiinassa riittää että se pelaa eikä ole heti hajoamassa - esmes se tärisevä putki saa siellä täristä.

Tässä statistiikkaa rakennusajoista:

Screenshot 2022-12-09 at 20.21.02.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitä lasketaan länsimaihin? Euroopassa on voimaloita rakennettu enemmässä määrin 90-luvulla Ranskassa, tietääkseni ilman suurempia ongelmia.
Ongelmia oli jo aikaisemmin ja uusia projekteja käynnistettiin varsinaisissa länsimaissa (Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikan keski- ja pohjoisosat) suhteellisen vähän. Ranskassa momentum jatkui pitempään kuin monessa muussa maassa ja siellä päästiin jopa jonkinlaiseen sarjatuotantoon. Tuossa suhteessa OL3:n tilausvaiheessa laitos tilattiin taholta, jota luotettavampaa ei tosiasioiden perusteella maailmasta löytynyt (mutta "kirous" levisi sitten sinnekin). Sittemmin alkaen 1980-luvulta tahti hiipui näissä (länsi-) maissa ja samalla kun vaatimustaso kohosi, taidot projektien läpivientiin ruostuivat. Entinen Itä-Eurooppa etabloitui länteen, mutta eipä se nostanut alan tilaa talouden suosta. Itä-Aasia on hiukan oma kysymyksensä.

On näitä asioita kuvattu, ohessa esimerkiksi pari historiakoostetta IAEA:n sivuilta, edellinen 1980-luvun lopulta [https://www.iaea.org/sites/default/files/publications/magazines/bulletin/bull29-3/29304781925.pdf] ja toinen tältä vuosituhannelta [https://www.iaea.org/sites/default/files/gc/gc48inf-4-att3_en.pdf].
 

kotte

Hyperaktiivi
Ja mikä on, että tänä päivänä homma ei futaa ollenkaan.
Liian pienet sarjat ja liian vähäinen kokemus nykyisillä rakentajasukupolvilla. Samaan aikaan vaatimukset ovat nousseet, kun lainsäätäjät pelästyivät ensin Three Miles Islandin, sitten Tsernobylin ja vielä Fukushiman tapahtumista. Ennen tehtiin samaan tyyliin kuin vastaavan kokoluokan projekteja, mutta nyt vaaditaan ensin tieteellistä todistusta ennakolta laitoksen toimivuudesta mukaan lukien kaikki ylimääräinen, mitä tuo vaatii.

Pohjimmiltaan rahoittajat pelkäävät (aivan aiheesta) lähteä tuollaisiin itsemurhatehtäviin.
 

VesA

In Memoriam
mutta nyt vaaditaan ensin tieteellistä todistusta ennakolta laitoksen toimivuudesta mukaan lukien kaikki ylimääräinen, mitä tuo vaatii.
Hanhikiven kohdalla tämä tuli esille aika hyvin. Venäläiset olivat jo toimittaneet vastaavia laitoksia paikkoihin joissa ei ole niin tarkkaa ( eikä niissäkään hankkeissa silti ihan täydellisesti mennyt ), mutta vaikka projektin yhtenä tarkoituksena oli saada laitostyypille länsimainen hyväksyntä ei suoritusporras ollut valmis uuteen kulttuuriin - jakeluun ei mennyt että jos STUK haluaa jonkun asia dokumentoiduksi ei riitä että tehdään sen niminen dokumentti, dokkarissa pitää myös olla vaaditut asiat riittävällä tarkkuudella eikä asiaan voi vaikuttaa esihenkilöketjun kautta vaikka kuinka iso pomo soittaisi.

OL3:ssa dokkarit saatiin tehtyä, mutta suoritusporras ei ehkä ollut kaikin paikoin oivaltanut että tehty työ tullaan myös tarkastamaan. Niinpä siellä meni kaikenlaista uusiksi, esmes aika isoja betonivaluja.
 

kotte

Hyperaktiivi
OL3:ssa dokkarit saatiin tehtyä, mutta suoritusporras ei ehkä ollut kaikin paikoin oivaltanut että tehty työ tullaan myös tarkastamaan. Niinpä siellä meni kaikenlaista uusiksi, esmes aika isoja betonivaluja.
Hiukan epäilen, että esimerkiksi Loviisan kakkosvoimalaa ei ehkä olisi milloinkaan saatu käyttöön, jos aikanaan olisi noudatettu nykykriteerejä. Sen verran pahoja valmistusvirheitä oli tehty reaktorin paineastian kohdalla, mutta korjaus taisi lopulta onnistua ihan siedettävästi, vaikka kokonaisen vuoden taisi viedä.
 

VesA

In Memoriam
Sen verran pahoja valmistusvirheitä oli tehty reaktorin paineastian kohdalla,
Heh - Helsigin Yliopisto tilasi aikoinaan Van de Graaff - kiihdyttimen ruplarahoilla, se on muutaman kerroksen korkuisessa paineastiassa. Sekin pönttö lähti takaisin, Neuvostoliittolaisten mielestä astia tiivistettiin liiskaamalla o-rengas sileiden pintojen väliin, mutta se palautettiin o-rengasurien tekoa varten.
 

tet

Hyperaktiivi
Hanhikiven kohdalla tämä tuli esille aika hyvin. Venäläiset olivat jo toimittaneet vastaavia laitoksia paikkoihin joissa ei ole niin tarkkaa ( eikä niissäkään hankkeissa silti ihan täydellisesti mennyt )...
No sen verran pitänee täsmentää, että kyse ei ole samanlaisista laitoksista. Ainoat toimivat VVER 1200 -reaktorit (2 kpl) ovat Venäjällä, muissa maissa noita ei vielä ole startattu. Vastaavuutta toki löytyy jos sellaista halutaan nähdä, vaikkapa Loviisasta. Kun Hanhikiven hankinta lyötiin lukkoon, ei koko maailmassa ollut vielä ensimmäistäkään täysin vastaavaa laitosta käynnissä.
 

VesA

In Memoriam
No sen verran pitänee täsmentää, että kyse ei ole samanlaisista laitoksista. Ainoat toimivat VVER 1200 -reaktorit (2 kpl) ovat Venäjällä, muissa maissa noita ei vielä ole startattu. Vastaavuutta toki löytyy jos sellaista halutaan nähdä, vaikkapa Loviisasta. Kun Hanhikiven hankinta lyötiin lukkoon, ei koko maailmassa ollut vielä ensimmäistäkään täysin vastaavaa laitosta käynnissä.
Nojuu, jossain oli kaivettu esiin Bangladeshin VVER1200 joka ei ole valmistunut luvatussa ajassa ja ilakoitiin sen ongelmilla, jos oikein muistan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Wärtsilä meinaa että 1800 MW jatkuva teho on saatavilla tuulivoimalla edullisemmin kuin ydinvoimalla. Tarvittaisiin 7.2GW myllyjä, akusto, vetyä, vetykäyttöisiä moottoreita yms...

Ja niin, tuulivoiman tapauksessa aika usein taidetaan myös unohtaa kantaverkon rakentamiskustannukset. Tuohan tarkoittaisi noin 2000 tuulivoimalaa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ydinvoiman hinnassa näyttää olevan rutkasti epävarmuustekijöitä ja laskemista unohtuu kuinka paljon rahaa palaa jätteen käsittelyyn/purkuun jne. Ja kun on nähty en laittaisi kaikkia munia yhteen koriin. Täytyy nostaa Wärtsilälle hattua. Mitä tulee siirtoyhteyksiin niin piendinydinvoimalat ja wärtilän "tuulivoima-vety-sähkö" -suunitelma on kummatkin hajautettuja ratkaisuja. Kyllä minä veisin kumpaakin eteenpäin. Wärtsilällä on asiassa aikaetu eli laittaisin roponi siihen.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Ja niin, tuulivoiman tapauksessa aika usein taidetaan myös unohtaa kantaverkon rakentamiskustannukset. Tuohan tarkoittaisi noin 2000 tuulivoimalaa.
Ei se sähkö ydinvoimalastakaan ilmavirtana kuluttajille siirry, esim. OL3:n takia kantaverkkoa vahvistettiin sieltä täältä uusilla linjoilla. Toki tuulivoimalla ohuempaa tapsia hurjan paljon pidempiä matkoja, joten yksikkökustannus on suurempi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ydinvoiman pahin ongelma on rakentamisaikataulun pituus ja siihen liittyvät epävarmuudet. Tämä ei ole viisastelua OL3:n kokemusten perusteella, vaan tuo on ollut länsimaissa pitkäaikainen fakta. Ei sellaisten ratkaisujen perään kannata nykytilanteessa erityisesti haikailla, joista on iloa vasta aikaisintaan 2030-luvulla, mutta vaikea edes sanoa, josko vuosikymmenen alku- vai loppupuolella käytännössä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ranskalaisilla ongelmat ydinvoiman rakentamisessa jatkuvat. Flamanville myöhästyy ½ vuotta lisää ja kustannukset kasvavat 500 milj €. Tällähetkellä ajatellaan että valmista olisi Q1 2024

 

fraatti

Hyperaktiivi
Japani laittaa suurempaa vaihdetta silmään ydinvoiman suhteen
 

repomies

Hyperaktiivi
Kiinalaiset tuntien siellä ei juututa diskuteeraamaan. Joku voimala voi mennä pieleen, mutta valtaosa saattaa jopa käynnistyä lähestulkoon ajoissa. Laadusta ei sitten tiedä.
 

tet

Hyperaktiivi
Kiinalaiset tuntien siellä ei juututa diskuteeraamaan. Joku voimala voi mennä pieleen, mutta valtaosa saattaa jopa käynnistyä lähestulkoon ajoissa. Laadusta ei sitten tiedä.
Viimeisen 10 vuoden aikana siellä on startannut 38 reaktoria, ja tällä hetkellä on rakenteilla 22 reaktoria. Kyllä niitä ihan hyvin pukkaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Belgiassa pidennetään kahden ydinreaktorin ikää 10v. Suunnitelmana oli sulkea kaikki 6 kpl 2025 mennessä
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hesarissa juttu ydinvoimarakentamisesta Euroopassa. Tuossa on mainittu että jenkit ovat aloittelemassa rakentamaan Puolaan 3 kpl reaktoreita mutta eikös Korealaisillekin jätetty sinne jotain sen sijaan että kaikki, mahdollisesti 6 kpl olisi tulossa jenkeistä?

Vai oliko korealaisten projekti eri?
Poland's ZE PAK (ZEEP.WA) and PGE (PGE.WA) and Korea Hydro & Nuclear Power (KHNP) will assess the viability of building four 1,400-megawatt nuclear reactors in Patnow, central Poland, using South Korean technology, the South Korean Ministry of Trade, Industry and Energy said in a joint statement with the Polish Ministry of State Assets.
 

kotte

Hyperaktiivi
^ Onhan noita ranskalaisten EPR-reaktoreitakin rakennettu tavallaan sarjatuotantona, mutta kaikenlaista ongelmaa vain on tullut useamman kohdalla vastaan (etenkin talouden osalta). Puola on kylläkin aivan ensimmäisiä, jotka tarvitsisivat kipeästi ydinvoiman kaltaista perusvoimaa korvaamaan nykyistä kivihiilellä tuottamaansa perusvoimaa, joka on kyllä jo lähitulevaisuudessa yhä kriittisemmäksi kasvavan vastustuksen kohteena. Toivottavasti nuo hankkeet etenevät suotuisammin kuin viime aikojen ydinvoimahankkeet Euroopassa yleensä.
 

tet

Hyperaktiivi
^ Onhan noita ranskalaisten EPR-reaktoreitakin rakennettu tavallaan sarjatuotantona, mutta kaikenlaista ongelmaa vain on tullut useamman kohdalla vastaan (etenkin talouden osalta).
Ei kuusi laitosta ole minusta vielä sarjatuotantoa, varsinkaan kun ne eivät ole täysin identtisiä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tanskassa ydinvoimamyönteisyys kasvanut ja korkeilla palleilla olevat vaihjailevat siihen malliin että ydinvoimaa pitäisi saada.
 

VesA

In Memoriam
Näinpä tuossa äsken liettualaisen taidepläjäyksen jossa oli kuvaa Ignalinan suljetusta Tsernobil-tyyppisestä voimalasta, jota pikkuhiljaa puretaan. Aika rujoa oli Neuvostoliiton senaikaisen huipputuotteen työnjälki, eikä vissiin ylläpitokaan ole ollut turhan pedanttia.
 
Back
Ylös Bottom