Koska MLP kannattaa vai kannattaako?

[repomies]

Nibe F1226 NEW sanoo esitteessään, että COP 0/35°C == 4,17. Parempiakin pumppuja varmasti on, mutta eikai tuo Nibe nyt hirmuisesti alakanttiin ainakaan mitään ilmoita? Ihmettelisin todella, jos F750 ja tämän välille tulisi pienessä uudiskohteessa jotain radikaaleja eroja Etelä-Suomessa.

Tuo lienee realistinen lämmityscop sysitalvella. Suuri osa vuodesta mennään ainakin kaivon kanssa lämpimämmällä kuin nolla-asteisella liuoksella eikä menovesikään ihan tuota 35 astetta ole. Ihan tuohon lämpötilaeron kapenemiseen perustuu COPin paraneminen. Invertterivehkeissä sitten himmaillaan kiertopumppuja, ne pärjäävät pikkutehoilla erinomaisesti.. mutta eivät sitten niin erinomaisesti kun kompressoria kierrätetään enemmän. Oma mittaukseni kertoo että ainakaan AIT ei yllä esitteen COPpiin kun kompura kiertää enemmän. Eli COP on aika lailla 4.0 silloin kun jatkuvaa tehoa tarvitaan yli 4kW, mutta tuon nelosen alle se ei juuri tunnu menevän. Jännä ilmiö sinänsä, mutta AIT onkin paska.

Mutta näilläkin eväillä vuosicop jää yli neljän, vaikka käyttövesi huomioidaan.

 

[ekis]

Onko ne tyhjillään? Kyllähän nyt hupisähköä perusperheessä se 7-8MWh menee. Täysin älytöntä vertailla eri taloja, eri perheitä noin, varsinkin kun lukemista voi jo päätellä ettei ne ole yhteneväiset. Jälkimmäisissä menee jo sähköä COP 1:lläkin enemmän kuin ekassa tuotetaan lämpöä yhteensä MLP:llä. Eli niissä on pakko olla käyttösähkön määrä huomattavasti korkeampi - ja vertailu meni täysin poskelle.

Ei oo tyhjillään vaan vähän normaalia suurempi käyttösähkönkulutus.

 

[ekis]

Kyllähän nyt hupisähköä perusperheessä se 7-8MWh menee.

Ihan vaan mielenkiinnosta mihin saat menemään 7-8MWh käyttösähköä?

 

[VesA]

Meillä menee 12MWh - ei se ole vaikeaa.

 

[ekis]

Meillä menee 12MWh - ei se ole vaikeaa.

Vesa voitko vähän avata mihin tuo menee?

 

[VesA]

Talo on isonpuoleinen, valot joka paikassa, tietokoneita yötäpäivää päällä vaikka kuinka, ruokaa tehdään kahdessa keittiössä, esmes bolognankastiketta keitetään kokoon puoli vuorokautta, pihallakin koneet käyvät sähköllä ja tänä syksynä erityisesti chilin kasvatus kasvihuoneessa on tuonut lisää kulutusta - ensin kasvilamput keväällä ja nyt itse kasvihuone. Kävin tuossa päivemmällä katsomassa että taas voisi vähän satoa korjata.

 

[ekis]

Tässä vielä kuvakaappaus energiatodistuksista.

Meniskö energiat suurinpiirtein näin?
Maalämpö
Lämmitys 14100+1200=15300 => COP 5 3000kWh
Käyttövesi 8400 => COP 3.5 2400kWh
Yhteensä 5500kWh = 2 asuntoa = 2750kWh/asunto

Poistoilmalämpöpumppu
Lämmitys ja käyttövesi 29650 => COP 1.7 17500kWh = 2 asuntoa = 8750kWh/asunto

+ 3500kWh käyttösähkö

Maalämpötalo 6250kWh
Poistoilmalämpöpumpputalo 12250kWh

Meniköhän oikein?

 

[ekis]

Talo on isonpuoleinen, valot joka paikassa, tietokoneita yötäpäivää päällä vaikka kuinka, ruokaa tehdään kahdessa keittiössä, esmes bolognankastiketta keitetään kokoon puoli vuorokautta, pihallakin koneet käyvät sähköllä ja tänä syksynä erityisesti chilin kasvatus kasvihuoneessa on tuonut lisää kulutusta - ensin kasvilamput keväällä ja nyt itse kasvihuone. Kävin tuossa päivemmällä katsomassa että taas voisi vähän satoa korjata.

Ok, kas kun et terälehtistä kasvata.
Tuo ei ole keskimääräistä toimitaa.

 

[ekis]

Tsiisus, eikö tälle satusedälle nyt voisi jonkun banaanin pian antaa? Nytkin on niin käsittämättömästä silpusta kasattu muka pätevä vertailu, ettei tähän yllä edes Venäjän uutistoimistot. Toisaalta onpahan säpinää ketjussa kun trollailu jatkuu...

Tuosta voi sitten F750 päästä alle 10000kWh kun laittaa puita pesään tai sitten lämmittää ilmalämpöpumpulla.

 

[repomies]

Lämmitys 14100+1200=15300 => COP 5 3000kWh
Käyttövesi 8400 => COP 3.5 2400kWh
Meniköhän oikein?

Tuohon lukemaan päästäkseen saa jo jonnin verran suihkutella. Hatunnoston paikka. Meillä menee vain 1800kWh käyttöveteen vuodessa nelihenkisellä perheellä.

 

[pamppu]

Lasketaas taas kun on lisää lukuja tullut. Jos otetaan tuo 2500+3500kWh esimerkki (varmaan joku voi päästä noin pienellä hupisähköllä, mulla menee se 6000, tosin sisältäen 700kWh autotallin lämmitystä, hupia sekin).

Mulla menee käyttöveteen arviolta 2000kWh suorasähköksi muutettuna, COP 3.5 MLP tekee n. 600kWh. Eli 1900 kWh jäi lämmitykseen. Kovemmassa pakkasjaksossa lämmitykseen COP4, mutta syksyllä vielä COP5. Olisko keskimäärin lämmityscoppi 4.5, kun minäkin pääsen vilpillä COP3, vaikka pakkasessa menee keskimäärin 2-2.5 välissä. Eli lämpöä tuotettaisiin kiertoon 8500kWh. LTO ottaa sitten tuommoisessa talossa talteen siihen päälle mitä? 2000kWh, ilmaiseksi?

Eli tuon 6000kWh MLP-talon kokonaisenergia olisi 3500+2000+8500+2000 = 16000kWh, mittarista menee siis 6000kWh.

Jos puretaan se takaisinpäin PILP F750-taloksi. Nyt täytyy vetää hatusta prosentteja, perustan lähinnä omiin mittailuihi siitä milloin energia on enimmäkseen kulutettu. Oma kokemus että 75% energiasta menee -5 tai leudommassa. PILP voisi sillä jaksolla päästä johonkin COP 3.5 kokonaisuuteen. Lopun aikaa se vääntää COP 2.9, tuottaa siitä talvipakkasenergiasta ehkä puolet (ehkä ylikin, mutta mennään puolella varman päälle). Käyttövettä noissa ei ole eroteltu, ilmeisesti se sitä kuumaa saa tehtyä riittävän osuuden noissa lukemissa.

PILPin osuus energiasta olisi 16000kWh-hupisähkö 3500kWh, eli 12500kWh. Tuosta siis n. 9400kWh tuotetaan COP 3.5 -> 2700kWh.
1550kWh tulee vastuksilta ja toinen 1550kWh tulee COP2,9 -> n. 500kWh.

Kuvitteellisen ja laskennallisen F750-talon kulutus näin olisi 3500+2700+1550+500 = 8250kWh, ei 12000kWh. Sama talo MLP:llä siis 6000kWh. Eikös joku aiemmin raportoinut n. 8000kWh kulutuksia F750-talolle? Ero MLP-taloon olisi pyöreästi hehtaariluokkaa 2000-2500kWh, eli 250 euroa vuodessa. 20 vuodessa ehtii maksamaan 5 tonnin lisäinvestoinnin, hyötyä ei vielä ole tullut silloin.

Nyt toki jos nuo mun arvioni energiapeitosta tai cop-luvuista meni päin peetä, niin sitten laskelma muuttuu, mutta omista vilp-mittauksistani ja niben lupauksista en usko että ihan metsässä olen. Tuo pilppitalo polttaa vastuksia, mutta tuottaa toisaalta kovimmassakin pakkasessa kohtuullisen määrän energiaa yllättävän kovalla copilla (2.9 speksin mukaan). VILP-taloudessa esim. meillä ei vastuksia ole tarvittu ollenkaan, mutta toisaalta sitten kovassa pakkasessa koko (pumpulta pyydetty) energia jurrataan kakkosen copilla. Lopputulos on aika lähellä tuota pilppiä, vaikka se käryttelee vastuksia hiukan.

Jos hupisähköä menisi vaikka 2000kWh enemmän, lämmitysenergia vähenisi lämmityskauden osalla, eli ehkä 1000kWh. MLP-talossa lämmityslasku pienenisi 200kWh, mutta hupisähköä tulisi se 2000kWh enemmän, eli 6000kWh sijaan mittariin pyörisi 7800kWh.
Sama PILP-talossa, se vaikuttaisi saman 1000kWh lämmitykseen, mutta COP3 (osa siitä putoaisi paremmalta copilta, mutta kovimmassa pakkasessa se leikkaakin suoraan suorasähköä). Eli n. 300kWh, eli mittariin kiertyisi 8250+1700, eli pyöreä kymppitonni.

Ettikääs pahimmat virheet laskelmissa... Valitettavasti noita arvauksia on pakko tehdä, ne voi pettää.

 

[pamppu]

Joopajoo.. mietin tässä että mitä tällekin ketjulle tekisi.. jos nukkuisi yön yli ensin ja katsoisi aamulla rähmäsilmin uudelleen.

Elähän hättäile, tämä on koko syksyn top 5 tavaraa, paljon mielenkiintoisia lukuja ja pointteja tullut esille.

 

[dumo]

Mikä siinä muuten on ylipäätään ajatuksena, että edelleen valmistetaan PILPejä ilman passiivista LTO:ta? Kustannukset vai se että ollaan jämähdetty koneellisen poistoilmanvaihdon aikakaudelle? Tuolla kuitenkin saisi sen tuloilman lämmityksen ilmaiseksi ja käytännössä "äärettömällä" COPilla, ja loppu jätelämpö hyödynnettäisiin missä hyödynnettäisiin. Tuloilma on kuitenkin lähestulkoon pakko (esi)lämmittää jos on koneellinen tulo/poisto, ja lämmityskauden ulkopuolella taas voidaan yhtä hyvin edelleen se LTO ohittaa ja tehdä hyvällä COP:lla käyttövettä. Nämä tuloilmamoduulit ovat mielestäni hölmöjä, kun tuhlataan isompaan lämpötilaan nostettua vettä siihen välttämättömään tuloilman lämmitykseen.

Kuutio- tai vastavirtakenno ei maksa juuri mitään, ja vastaavasti kompuran voisi mitoittaa pienemmäksi kun sen ainoa tehtävä olisi jäteilman lämmön hyödyntäminen käyttövedessä tai lattialämmityksessä? Toki laitteesta tulisi vähän isompi, ei enää mahtuisi siihen jääkaapin tilalle.

Onhan näitäkin toki olemassa ainakin Nilanilla, hiton kalliilla. Ja on sekin totta että jopa vastavirtakenno jaksaa hyvin painaa jäteilman kovimmilla pakkasilla -10C tasoille, ja tuosta poistoilmasta ei LTO:n jälkeen valmistetaan hyvässä lykyssä korkeintaan käyttövesi ja kaikki muu tehdään vastuksilla. Mutta eikö täsmälleen sama probleema kokonaistarkastelussa synny myös esim. F750 kanssa?

 

[janti]

Onhan näitäkin toki olemassa ainakin Nilanilla, hiton kalliilla.

Mikähän on tuon Ewarcon hinta ilman varaajaa/varaajan kanssa? Ilman varaajaa 6800€
Tässä ei ole sitten vesikiertoista lattialämmitystä.

Tuohon saa halutessaan maaviileän/-esilämmityksen halutessaan.

Ei takkaa! Olisi kiva tietää kuinka paljon sähköä on tässä kohteessa kulunut.
http://www.ewarco.fi/wp-content/uploads/2018/06/TM-Rakennusmaailma-20180530.pdf
https://hevikivitalot.fi/wp-content/uploads/2017/03/Talo_Hamevaarassa.pdf
http://www.ewarco.fi/wp-content/uploads/2018/02/TM-Ewarco-9-15-1.pdf

 

[Mikki]

MLP on tylsän varma lämmityslaite ja kuten mainittua hoitaa tehtävänsä parhaiten vähimmällä vaivalla. Suurin vaiva liittyy siihen lisäkustannuksen tienaamiseen palkkatyötä tekemällä. Minulle kustannus olisi 5-10kEUR, riippuen kuinka hienot laitteet haluaisi ja kuinka syvän kaivon. Jollekkin muulle se voisi olla vähemmän tai enemmän, sehän ei oikeasti minua kiinnosta.

F750 + SAM41 on sellainen laitos, että ilman pienintäkään kiinnostusta laitteen sielunelämän ymmärtämiseen, pääsee sillä noin 10 000kWh kokonaiskulutukseen "arava"-kokoisessa uudiskohteessa (120 - 140m2). Oma tuntumani on, että tuossa hujakoilla jos sähkölaskut ovat, loppuu useimmilta ihmisiltä kaikki kiinnostus asiaan, kunhan talossa on lämmin ja suihkusta tulee lämmintä vettä.

F750 antaa kuitenkin mahdollisuuksia energiankulutuksen "optimointiin" jos asia kiinnostaa. Tähän liittyy esimerkiksi takan oikea-aikainen lämmittäminen ja mahdollisesti erilaiset ratkaisut tuloilman esilämmitykseen. Täysin maalämmön tasolle ei helposti pääse, mutta lähelle kuitenkin. Myös lisäinvestoinnit talon eristyksiin voivat maksaa itsensä takaisin.

Mitä suuremman osan vuodesta F750:n kompura pyörii "vajaatehoisesti", sitä paremmalla COP:lla se pyörii. Parhaimmillaan aivan MLP tasolla. Oikeastaan paras mittari olisi seurata poistoilman lämpöä talosta. Niin kauan kuin se pysyy yli -10 asteen, niin F750 on erittäin kovan COP:n alueella melkein mihin hyvänsä laitteeseen verrattuna. Myös MLP:hen.

 

[Mikki]

Mitä tulee näihin räätälöityihin Ewarco tyyppisiin ratkaisuihin. Ne ovat ihan mainioita ratkaisuja, jos järjestelmän hinnalla ei ole väliä ja kiinnostusta säätämiseen riittää. Väittäisin kuitenkin että 180m porakaivo + hyvä MLP tulisi halvemmaksi ja energiaa menisi vähemmän. Mutta siinä ei olisi mitään mielenkiintoista seurattavaa.

 

[Killi10]

Kannattaiskohan uutta rakentaessa kätkeä parisataa metriä putkea talon perustusten alle? Ei kauhea kustannus ja vaikkei sitä ottaisi käyttöön heti, niin olisi varaus passiivipiirille, tai jopa 4kw maalämpöpumpulle.

 

[Mikki]

Kannattaiskohan uutta rakentaessa kätkeä parisataa metriä putkea talon perustusten alle? Ei kauhea kustannus ja vaikkei sitä ottaisi käyttöön heti, niin olisi varaus passiivipiirille, tai jopa 4kw maalämpöpumpulle.

Kannattaisi

 

[fraatti]

Kannattaiskohan uutta rakentaessa kätkeä parisataa metriä putkea talon perustusten alle? Ei kauhea kustannus ja vaikkei sitä ottaisi käyttöön heti, niin olisi varaus passiivipiirille, tai jopa 4kw maalämpöpumpulle.

Mistäs se energia sinne perustusten alle tulee?

Eikait nuo piirit kuitenkaan rakennusten/perustusten alle kuulu vaan jonnekin muualle pihaan.

 

[pökö]

Ei sitä ainakaan aurinko lämmitä.
Ei taida muutenkaan olla viisasta jäähdyttää perustuksia, pamahtaa vielä viemärit jäähän.

 

[Mikki]

Ei sitä ainakaan aurinko lämmitä. Ei taida muutenkaan olla viisasta jäähdyttää perustuksia, pamahtaa vielä viemärit jäähän.

Ei sitä talon alle kannata laittaa. Lähinnä talon ympärille sinne routaeristeiden ulkoreunan hujakoille. Samaan monttuun kuitenkin, niin ei tule erikseen kaivuukustannuksia. Pituutta normikokoiseen talon kohdilla tulee ehkä 60-70m per lenkki ja pari lenkkiä ympäri riittänee passiivipiirille.

Rakennusvaiheessa se kanavapatteri kannattaisi myös laittaa heti alkuun. IV-järjestelmän mittaukset pitäisi tehdä sen kanssa suoraan niin ilman lisäkustannuksia saisi. ~1000€ tuossa kohtaa olisi ehkä mennyt rahaa (putki + kanavapatteri). Sitten kun lakkaisi köyhtymästä, voisi laittaa kiertovesipumpun ja muut vermeen kiinni.

Olen lueskellut tuosta kokemuksia ja aika moni pistää halvan kiertovesipumpun paluuputkeen kiinni. Alpha-sarjan pumpun vaikka, niin paljon halvempia kuin Magnat. Vähän omitoimisuutta, niin 500€ voisi riittää että olisi se maapiiri kytkettynä. 1500€ yhteensä.

 

[kotte]

Talo on isonpuoleinen, valot joka paikassa, tietokoneita yötäpäivää päällä vaikka kuinka, ruokaa tehdään kahdessa keittiössä, esmes bolognankastiketta keitetään kokoon puoli vuorokautta, pihallakin koneet käyvät sähköllä ja tänä syksynä erityisesti chilin kasvatus kasvihuoneessa on tuonut lisää kulutusta - ensin kasvilamput keväällä ja nyt itse kasvihuone. Kävin tuossa päivemmällä katsomassa että taas voisi vähän satoa korjata.

Meillä menee suhteellisen pienessä talossa hukan enemmänkin "hupisähköön". Pohjakulutus on siinä 1kW:n paikkeilla, mihin menee jo melkein 9000kWh vuodessa. Suursyöppöjä ovat kaksi tornimallista tietokonetta, jotka ovat aina päällä sekä muutama hiukan vähemmän kuluttava, 2...4 pakastinta (määrä vaihtelee vuodenajan mukaan) ja 4 jääkaapin tyylistä laitetta. Muu on suhteellisen tavanomaista (sähkökiuas 8kW, pyykinkäsittely ja tiskikoneet jne. Uunia käytetään aika usein ruoanlaitossa.

Toki yhtä autoa kerrallaan välistä hiukan lämmitetään sisältä ja moottorista, mutta muutoin lämmitykseen ja jäähdytykseen menee aika vähän sähköä (jäähdytys-/tuloilmal'ämmityskiertopumppu on yleensä päällä ja vienee tyypillisesti n. 60W, puhallinkonvektoreita käytetään kesällä ja nuo vievät silloin yhteensä korkeintaan n. 100W, poistoilmapuhallin ottaa ehkä n. 30W keskimäärin).

 

[Mikki]

Oletko Kotte laskenut josko aurinkopaneelit kannattaisi investointina? Nopeasti mietittynä ei varmaan parempaakaan kohdetta enää olisi...

 

[mk]

Meillä 2hlö tarvitsi 110m3 veteen 3MWh suoraa sähköä.

Kesällä(4kk) kului 2890kWh, josta LKV:n, IV:n ja ILP:n jäkeen jäi 1680kWh.

 

[kotte]

Oletko Kotte laskenut josko aurinkopaneelit kannattaisi investointina? Nopeasti mietittynä ei varmaan parempaakaan kohdetta enää olisi...

Voisi ne kannattaa, mutta pitäisi ensin kaataa yksi puu tieltä. Jos tulee vastaan sopiva aurinkosähköratkaisu, jolla samalla korvaa tiilikaton jollakin muulla, niin sitten ehkä. Homma on ollut monta vuotta mietinnässä, mutta seurannaisvaikutukset ja ns. takaisinmaksuajan pituus ovat saaneet toistaiseksi jäitä hattuun. Olen myös fundeerannut säädettävää markiisin tapaista olohuoneiden ikkunoiden päälle (nykyisen ritiläratkaisun sijalle), mutta en ole ollut riittävän vakuuttunut mielessä olleiden ratkaisujen ongelmattomuudesta ja estetiikasta.

 

[Killi10]

Mistäs se energia sinne perustusten alle tulee?

Eikait nuo piirit kuitenkaan rakennusten/perustusten alle kuulu vaan jonnekin muualle pihaan.

Jäähdyttämällä tuloilmaa kesällä, se latautuu. Talven kylmyys ei pääse jäähdyttämään piiriä samalla tavalla, mutta toisaalta aurinkokaan ei pääse sitä lämmittämään. Ihan mlp-käyttöön itseäkin mietityttäisi.

https://pekkapoika.wordpress.com/2015/01/29/tuloilman-esilammitys-maapatterilla/

 

[janti]

https://pekkapoika.wordpress.com/2015/01/29/tuloilman-esilammitys-maapatterilla/

Ei ole ihan ilmasta energiaa tuokaan. Kuinkahan paljon sieltä saa irti vuodessa lämmitys-/jäähdytysenergiaa? => TMA esim. ILPiin verrattuna
"Kivioja laskeskelee, että järjestelmän perustamiskustannuksiksi tulee noin 2000 euroa (ilman iv-putkiston eristämiskustannuksia), jonka jälkeen lämpöä ja viileää saadaan kiertovesipumpun kuluttaman sähkön (n.40w) hinnalla."

 

[Espejot]

Lattialämmityksen kanssa myös lattialämmityksen teho laskee automaattisesti kun sisäilman sekä sekä lattian lämpötilaero laskee pienemmäksi. Tämän olen nähnyt myös datasta mitä minulla on. Tämä tosin aiheuttaa sitten luonnollisesti sitä ylilämpöä taloon.

Lattialämmityksen ja lattian lämpötilassa ei välttämättä ole kun 1-3 astetta eroa ja jos tuo ero kutistuu entisestään niin tällöinhän lämmittävä teho laskee automaattisesti. Myös LTO:n kautta tuodaan tällöin enemmän energiaa tupaan kohonneen tuloilman lämpötilan kautta.

Esimerkki vaikka näissä vanhoissa graafeissa jossa takan käyttö näkyy keskiarvosta alempina lämmitystehoina. Täytyy katsoa jaksaisiko lämmittää tänä talvena takkaa vaikka kokonaisen viikon ihan puhtaasta mielenkiinnosta:

Ero ottotehossa on 'aika' pieni, oisko jotain +100W luokkaa?

 

[Killi10]

Tuolla oli hyvä taulukko. Jäähdytys tuntuisi toimivan ja iv koneelle kylmin ilma -3C.

 

[Mikki]

Ei ole ihan ilmasta energiaa tuokaan. Kuinkahan paljon sieltä saa irti vuodessa lämmitys-/jäähdytysenergiaa? => TMA esim. ILPiin verrattuna
"Kivioja laskeskelee, että järjestelmän perustamiskustannuksiksi tulee noin 2000 euroa (ilman iv-putkiston eristämiskustannuksia), jonka jälkeen lämpöä ja viileää saadaan kiertovesipumpun kuluttaman sähkön (n.40w) hinnalla."

Pitää muistaa, että ILP kestää 10 vuotta, tuo maapiiri kestänee talon eliniän, ehkä kerran kiertovesipumpun uusimalla. TMA:ta on vaikea laskea etenkin PILP:n tapauksessa, koska esim. F750:llä COP paranee jos kompuran kuorma pienenee.

Siinä kohdassa kun F750 olisi kompurakapasiteetinsa rajalla ja käynnistettäisiin tuo tuloilmalämmitin, niin tuloilmaan tulisi 1kW, kompuralta lähtisi 1kW ja COP nousisi. Miten tuon nyt laskisi... mutta kokonaishyöty olisi siis >1kW kuitenkin PILP:n tapauksessa.

 

[Mikki]

Pitää muistaa, että ILP kestää 10 vuotta, tuo maapiiri kestänee talon eliniän, ehkä kerran kiertovesipumpun uusimalla. TMA:ta on vaikea laskea etenkin PILP:n tapauksessa, koska esim. F750:llä COP paranee jos kompuran kuorma pienenee.

Siinä kohdassa kun F750 olisi kompurakapasiteetinsa rajalla ja käynnistettäisiin tuo tuloilmalämmitin, niin tuloilmaan tulisi 1kW, kompuralta lähtisi 1kW ja COP nousisi. Miten tuon nyt laskisi... mutta kokonaishyöty olisi siis >1kW kuitenkin PILP:n tapauksessa.

Jossain pyöriväkennoisessa hyvässä LTO:ssa tuon hyöty on varmaan aika marginaalinen, kun se 1kW etulämmitys on "liikaa", koska ei niin isoa jälkilämmitystäkään koskaan tarvita.

 

[kotte]

Pitää muistaa, että ILP kestää 10 vuotta, tuo maapiiri kestänee talon eliniän, ehkä kerran kiertovesipumpun uusimalla. TMA:ta on vaikea laskea etenkin PILP:n tapauksessa, koska esim. F750:llä COP paranee jos kompuran kuorma pienenee.

PILPin kanssa tuollaisesta kytkennästä on huomattavasti enemmän hyötyä lämmityksessä kuin nykyaikaisen LTO-laitteen kanssa. Sama on tilanne, jos korvausilma tulee ulkoa raakana tai vain suodatettuna (tasalämpöinen korvausilma ei vaadi yhtä hyvää sekoittumista ja kerrostumaa kuin raakana tuotu). Kosteudenpoisto jäähdytysolosuhteissa on sitten ihan extraa ja toimii etenkin LTO-laitteen kanssa silloinkin, kun ILP kylmentäisi sisäilmaa jo liikaa pelkän kuivaamisen riittäessä (eli tarvittaisiin erikoismallinen ILP tai sitten kosteudenpoistajan ja ILPin yhteiskäyttöä).

 

[Mikki]

Kosteudenpoisto jäähdytysolosuhteissa on sitten ihan extraa ja toimii etenkin LTO-laitteen kanssa silloinkin, kun ILP kylmentäisi sisäilmaa jo liikaa pelkän kuivaamisen riittäessä (eli tarvittaisiin erikoismallinen ILP tai sitten kosteudenpoistajan ja ILPin yhteiskäyttöä).

Tuon jäähdytysteho on sinänsä vaatimaton, mutta JOS tuo riittäisi kuitenkin esim. hyvän aurinkosuojauksen vuoksi talon viilentämiseen, niin sitten tuo olisi kyllä paljon mukavampi kuin ILP (ei sisäyksikköä, ei ulkoyksikköä).

Teho ei kuitenkaan missään nimessä riitä, jos aurinko pääsee porottamaan suoraan sisään tai sitten 2krs talon yläkerran viilentämiseen. Mutta esim. pohjoiseen olevan makuuhuoneen viilentämiseen tuo voisi jo hyvinkin riittää. Yöunet ne pääasia kuitenkin on.

 

[Espejot]

Tein pienen kallupin naapurustossa. Talot on pääsääntöisesti kahdessa keroksessa ja n. 170m² kivitaloja. Talot rakenettu 2008.

1. Lämmitys ILP + takka: 20 000 - 23 000 kWh/v.
2. Lämmitys ILP + takka: 20 000 kWh. 135m² puutalo yhdessäkerroksessa. Perus LTO.
3. Lämmitys MLP + takka: 19 000 kWh/v. LVK, puolilämmin autotalli.
4. Lämmitys MLP: 17 000 - 18 000 kWh/v. Ulkoporeamme ja lämmin talli.
5. Lämmitys MLP: 9 000 kWh/v. Kaivo 136m. Puukiuas (veikkaan että täällä on myös takka.
6. Lämmitys MLP: 28 000 kWh/v. Jatkuvalämmitteinen kiuas ja lämmin autotalli. Nibe 1217, 153m kaivo. Päällä 5500h/a.
7. Lämmitys PILP + ILP: 12 000 - 14 000 kWh/v + puita 2 m³. Neliöt 144 m² (Minun talo kulutukset 2012-2016).
8. Lämmitys MLP: 13-14 000 kWh/a. Takkassa palaa joskus tuli.

Edit: talo + tarkennuksia lisätty.

 

[janti]

Pitää muistaa, että ILP kestää 10 vuotta, tuo maapiiri kestänee talon eliniän, ehkä kerran kiertovesipumpun uusimalla.

Nyt puhuttiin tuloilman esilämmityksen maapiirillä TMAsta.

Tässä oli yksi esimerkki jossa säästö maapiirillä esilämmityksellä olisi 2000 kWh/vuosi sähköiseen jälkilämmityspatteriin nähden ja jos systeemi maksaisi 2000€ niin 13 snt/kWh sähkön hinnalla. => TMA ~8 vuotta
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76541/Heino_Jani.pdf

 

[dumo]

Tein pienen kallupin naapurustossa. Talot on pääsääntöisesti kahdessa keroksessa ja n. 170m² kivitaloja. Talot rakenettu 2008.

1) Lämmitys ILP + takka: 20 000 - 23 000 kWh/v.
2) Lämmitys ILP + takka: 20 000 kWh. 135m² puutalo yhdessäkerroksessa. Perus LTO.
3) Lämmitys MLP + takka: 19 000 kWh/v. LVK, puolilämmin autotalli.
4) Lämmitys MLP: 17 000 - 18 000 kWh/v. Ulkoporeamme ja lämmin talli.
5) Lämmitys MLP: 9 000 kWh/v. Puukiuas
6) Lämmitys MLP: 28 000 kWh/v. Jatkuvalämmitteinen kiuas ja lämmin autotalli.
7) Lämmitys PILP + ILP: 12 000 - 14 000 kWh/v. Neliöt 144 m² (Minun talo kulutukset 2012-2016).

Aika rajuja lukuja, varsinkin tuo MLP 28MWh . Pidetäänkö noissa kämpissä jotain 25C sisälämpötilaa ja serverifarmia vai onkohan perinteisesti talotekniikka säädetty ihan miten sattuu (tyyliin MLP:n kompura ei edes käy)? Tuo olisi suoralle sähkölle ihan looginen kulutusluku, mutta että MLP. Omaan silmään ainoat järkevät lukemat ovat numerot 5 ja 7, ehkä juuri ja juuri myös 1.

 

[Espejot]

Aika rajuja lukuja, varsinkin tuo MLP 28MWh . Pidetäänkö noissa kämpissä jotain 25C sisälämpötilaa ja serverifarmia vai onkohan perinteisesti talotekniikka säädetty ihan miten sattuu (tyyliin MLP:n kompura ei edes käy)? Tuo olisi suoralle sähkölle ihan looginen kulutusluku, mutta että MLP. Omaan silmään ainoat järkevät lukemat ovat numerot 5 ja 7, ehkä juuri ja juuri myös 1.

Noissa on todenäköisesti joka kämpässä (paitsi talo 2) korotettu olohuone eli kuutioita enemmän kuin normitalossa. Toi 6 on kyllä mielenkiintoinen, kyselin siitä lisää. Myös talon 5 luvut viittaavat takan lämmitykseen ja osatehomitoitukseen kun tilavuutta on 750m3 mutta kaivo vain 136m

 

[Killi10]

Tein pienen kallupin naapurustossa. Talot on pääsääntöisesti kahdessa keroksessa ja n. 170m² kivitaloja. Talot rakenettu 2008.

1) Lämmitys ILP + takka: 20 000 - 23 000 kWh/v.
2) Lämmitys ILP + takka: 20 000 kWh. 135m² puutalo yhdessäkerroksessa. Perus LTO.
3) Lämmitys MLP + takka: 19 000 kWh/v. LVK, puolilämmin autotalli.
4) Lämmitys MLP: 17 000 - 18 000 kWh/v. Ulkoporeamme ja lämmin talli.
5) Lämmitys MLP: 9 000 kWh/v. Kaivo 136m. Puukiuas (veikkaan että täällä on myös takka.
6) Lämmitys MLP: 28 000 kWh/v. Jatkuvalämmitteinen kiuas ja lämmin autotalli.
7) Lämmitys PILP + ILP: 12 000 - 14 000 kWh/v + puita 2 m³. Neliöt 144 m² (Minun talo kulutukset 2012-2016).

Edit: tarkenuksia lisätty.

Aika isoja lukuja!
Naapurissa 160m2, ikä tuota luokkaa ja n. 13000 kwh/v ja maalämpö.
Toisessa 120m2 takka + suora sähkö 15000 kw/h

Oma kulutus 21000 kwh tuntuu nyt pieneltä, kun koko talon koko on noin 300m2 (200m2 + saunatilat asuinlämmössä), 500m2 hallin ja verstaan valaistukset + oheissähköt mukana kulutuksessa. -54 talossa vilp + märkätilat suoralla sähköllä. Puuta poltettu max 5000kwh/v.

 

[Espejot]

'Kalluppi' kertoo kyllä karua kieltä... ei se lämmitysjärjestelmä vaan miten sitä eletään. Talojen kulutusvertailu on vaikeaa koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.... ruuanlaitto, saunominen, puut, harrastukset. Kaikki eivät pyri optimoimaan kulutusta vaan keskittyvät muihin juttuihin.

 

[Tulihäntä]

Ja aika usea maalämmön omistaja kuvittelee, että se maalämpö tekee jotenkin autuaaksi ja lämmitys tulee edulliseksi. Itse asiassa sen verran edulliseksi, että ei viitsitä edes erityisemmin seurata. Vähän sama juttu kun autojen kanssa. Uusi toyotan moottori kuluttaa 15% vähemmän mitä aiempi. No, aika harva sitä oikeasti mittaa tai seuraa, mutta ostopäätös kuitenkin tehdään sen perusteella.