Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

[Kalikka]

Täällä meni näköjään maanantaina 134 ja tiistaina 143 kWh (sähkösauna lämpeni molempina päivinä, samoin kuin kaksi autoa roikan päässä ja ulkovarasto). Laattaanhan se osittain meni ja kun keli lauhtui eilen niin kulutus putosi 75 kWh-luokkaan (samanlainen talon käyttö).

Tikku on nyt roikkunut pilpissä. Pitää joskus hakea se pois ja katsoa miten alas tuloilma on pudonnut -27,1 °C maksimipakkasella (ruuvi 3/4 auki). Sitäkin voisi varmaan ihmetellä, että mikä on vikana vastustehon loggauksessa. Vastukset on sallittu 8,x kW teholle asti. Sitä arvoa voisi varmaan laskea alemmas, koska mitsun ilmalämpöpumppu tekee töitä koko ajan.

 

[TOP82]

Okei kiitos! Mulla on tuossa maks 5.6kW asetettuna ja on kyllä ollut saunaa, uunia ja ties mitä päällä (autojen lämppäreitä kaksin kappalein) jne. ja tosiaan mitään ongelmia ei ole ollut. Huomasin tämä vasta nyt (aloittelija) koska taloon hankittiin ILP tuon kaveriksi. Menin säätämään käyrää hieman loivemmaksi kun tuppasi olemaan niin pirun kuuma ja sitten kurkkasin tuonne historiaan.

Omistusaikana ei tosiaan ole ollut kuin yksi häläri ja se oli suodatinhälytys. En ees kehtaa sanoa miltä ne näytti ne suodattimet (siksi pistän kuvan)...

Muutenhan tämä on ollut varsin kiva laite kaikkineen. Varaavasta takastakin on iloa ollut.

Suodatinhälytys on hiukan harhaanjohtava, kun laitteessa ei ole mitään älyä joka mittaisi suodattimien tukkeutumista. Tehdasasetuksella hälyttää kun edellisestä uudelleenkäynnistymisestä on kulunut 3kk. Likaiset suodattimet vaikuttaa ilmavirtauksiin pienentävästi ja tällöin jäteilma laskee alemmas ja mahdollisesti sulatteleekin useammin. Eli periaatteessa jäteilman lämpötilaa seuraamalla voi jonkin verran arvioida suodattimien likaisuutta kun vertaa lämpötilaa uusilla suodattimilla saavutettuun. Edellyttää tietty suhteellisen vakiona pysyvää poistoilman lämpötilaa. Sellainen leikattava matto on kuitenkin niin halpaa että vuotuinen kustannus jää pieneksi vaikka vaihtaisi joka toinenkin kuukausi uusiin.

 

[Teesse]

Sellainen leikattava matto on kuitenkin niin halpaa että vuotuinen kustannus jää pieneksi vaikka vaihtaisi joka toinenkin kuukausi uusiin.

Jes. Tilasin itselleni pari neliömetriä sekä pistin nyt kalenteriin 2kk vaihtovälin noille. Varsinkin ulkoa otettava pölyyntyy kyllä herkästi. En oikein tiedä mitä tuolle tehdä, kun ei ole vielä asemakaavan tietä asvaltoitu, mut hitto et menee huonoon kuntoon tuo. Parhaiten sen myös huomaa käyntiäänestä kun on suodattimet tukossa ja siitä, että takka perhana puskee savut sisälle.

 

[Tulihäntä]

Eipä se paljoa haittaa vaikka kerran kuussa vaihtaisi. Se matto on kuitenkin lähes puoli-ilmaista.

 

[Tonttu13]

Jos laittaisin tikun kiinni viikoksi, voi tulla aika paljon dataa kun minuutin välein ottaa tietoa... voisiko laittaa pienemmäksi väliä?

 

[Muu]

Jos laittaisin tikun kiinni viikoksi, voi tulla aika paljon dataa kun minuutin välein ottaa tietoa... voisiko laittaa pienemmäksi väliä?

Riippuu Taulukosta. Mulla on viritetty 2 Min välille. Päivä kerrallaan!

 

[TOP82]

Jos laittaisin tikun kiinni viikoksi, voi tulla aika paljon dataa kun minuutin välein ottaa tietoa... voisiko laittaa pienemmäksi väliä?

Minuutin välein on ihan hyvä ainakin tuon forumilta löytyvän logipohjan kanssa. Nibe tekee logit aina yksi vrk kerrallaan omaan tekstitiedostoon. Kun 24h tulee loggauksen aloituksesta täyteen aloitetaan uusi txt tiedosto. Vievät tosi vähän tilaa tikulla. Mulla on ollut tikku kiinni syksystä asti, ja aina välillä olen kopioinut logit koneelle. Sitten siirtänyt koneella logipohjaan aina jonkun päivän tai parin logit ja tutkaillut sitä. Save assilla tekee logipohjasta aina uuden kopion ja tutkailee taas jotain toista ajankohtaa kun on vaikka ollut kylmempää keliä. Näin jää myös talteen graafit ja niihin on helppo palata jos haluaa vertailla erilaisia päiviä keskenään.

Uplinkiä kyllä itsekin kaipaisin. Näyttömoduli mulla on kertaalleen vaihdettu kun pyöreä valintakytkin lakkasi toimimasta. Tuosta uudesta löytyy rj45 liitin mutta vielä pitäisi jotain kortteja vaihtaa. Taitaa maksaa silti liikaa 7v vanhaan koneeseen, josta kuitenkin kompura kohta leviää, jos sen oletettu kestoikä on noin 8-13v.

 

[Teesse]

Ja nyt kysymys. Minulla on tuo ihana RMU40 näyttämässä sisälämpötilaa. Ongelma: se sijaitsee muutaman metrin päässä takasta ja välillä näyttää tyyliin 26 asteen sisälämpötiloja koska varaava takka tekee hommansa. Nibessä näkyy RMU40 = lämmitysjärjestelmä 1. Tällä hetkellä huoltotiedossa on:

ulkoinen säätö S1 ei
huonelämpötila BT50 25.3°C

Eli olenko nyt oikeassa, että tuo näyttää vain lämpötilaa eikä käytä tuota ohjaukseen? Vai onko se ohjaamassa, koska kohdassa "huoneanturiasetukset" joka on lämmitysjärjestelmä 1, on täppä kohdassa "aktivoitu". Eli pitääkö tuo olla aktivoitu vai ei. Pienin menolämpötila on myös 20C. Lämpötila lämmitys -kohdassa (ja RMU40 yksikössä) näkyy 20C.

 

[vwg4]

Huoneanturiasetus on se oikea. Jos lattialämpö, tuo ei saa olla aktivoituna. Eli täppä pois.

Lämpötila lämmitys näkyy asteina kun aktivoitu huoneanturi. Jos ei aktivoituna näkyy 0, 1, 2 jne

 

[vwg4]

Uplinkiä kyllä itsekin kaipaisin. Näyttömoduli mulla on kertaalleen vaihdettu kun pyöreä valintakytkin lakkasi toimimasta. Tuosta uudesta löytyy rj45 liitin mutta vielä pitäisi jotain kortteja vaihtaa. Taitaa maksaa silti liikaa 7v vanhaan koneeseen, josta kuitenkin kompura kohta leviää, jos sen oletettu kestoikä on noin 8-13v.

Niben nibeuplink upgrade paketti tosiaan sisältää muutakin kuin näyttö moduulin. Mut ootko tätä specifisesti kysyny Nibeltä? Ja ootko kokeillut aktivoida nibe uplinkin?

 

[Teesse]

Huoneanturiasetus on se oikea. Jos lattialämpö, tuo ei saa olla aktivoituna. Eli täppä pois.

Lämpötila lämmitys näkyy asteina kun aktivoitu huoneanturi. Jos ei aktivoituna näkyy 0, 1, 2 jne

Jees, lattialämmityshän huushollissa on, eli täppä pois ja nyt sen pitäisi nätisti olla oikein. Ihania ihmisiä tämäkin foorumi täynnä, kun uusia ummikoita auttelee . Lämpötila lämmitys -kohdassakin tuli tuo 0, 1, 2 jne. sen 20C sijaan. Paljon uutta oppii!

Edittiä: sehän rupesi samantien heittää löylyä lattialämmitykseen. Kunpa tämänkin olisi tajunnut aiemmin. Termarit on säädetty 20 asteeseen makkareissa, 22 olkkarissa. Smooth!

 

[Tonttu13]

Mä tässä vaan pähkäilen että mikä lämpökäyrä olis hyvä. En oo paljon huomannut eroa kun oli 2 ja 1 ja nyt on 3 ja -1.

Kun kerran takkaa lämmitetään joka päivä ja puusaunakin on päällä lähes joka päivä.

Niin kumpi olisi parempi kun yrittää säästää energiaa = sähkölaskua?

 

[Bati]

Mä tässä vaan pähkäilen että mikä lämpökäyrä olis hyvä. En oo paljon huomannut eroa kun oli 2 ja 1 ja nyt on 3 ja -1.

Kun kerran takkaa lämmitetään joka päivä ja puusaunakin on päällä lähes joka päivä.

Niin kumpi olisi parempi kun yrittää säästää energiaa = sähkölaskua?

Mulla on lämpökäyrä 3 +2. Pienin menalämpötila on 30 astetta. Eilen meni sähköä 13,5 kw. Kotona en ollut kuin illalla 3 tuntia.

Sillä pysyy tuloilman lämpötila hyvin 18-20 välillä -3 - -15 asteen pakkasilla. Sen jälkeen hieman tarvii ruuvata lisää tuloilmaruuvia auki.

Että onko sillä sitten kovinkaan suurta vaikutusta kulutukseen, jos takkaa ja vielä kiuastakin polttaa useasti. En usko.

Eikös sulla ollut aika pienellä asteella toi 'pienin menolämpötila' ?

 

[Tulihäntä]

Mä tässä vaan pähkäilen että mikä lämpökäyrä olis hyvä. En oo paljon huomannut eroa kun oli 2 ja 1 ja nyt on 3 ja -1.

Kun kerran takkaa lämmitetään joka päivä ja puusaunakin on päällä lähes joka päivä.

Niin kumpi olisi parempi kun yrittää säästää energiaa = sähkölaskua?

Jos jatkuvasti poltat puita ja asunnossa on sen takia hyvä lämpö, ja muut lämpötilat pysyvät hyvin kohdillaan, niin ei sillä käyrällä ole niin tarkkaa väliä ole. Muistaakseeni teillä oli nyt myös ilp? Eli käytännössä teillä on melkein jatkuvasti niiden tilojen lattian vesikierto pois jotka lämpenevät takan ja/tai ilp:n avulla. Eli siinä seinässä olevassa termostaatissa ei pala punainen valo (jos siinä sellainen on). Täten kyseiset lattiat eivät lämpene, koska ko. huoneen lämpötila on korkeampi mitä termostaatin asetus on. Meillä on juurikin näin.

Jos tulolämpö pysyy hyvin kohdillaan ja kosteiden tilojen lattia on sopivan lämmin, niin anna vaikka olla se käyrä mikä nyt on. Jos ko. lattia on liian lämmin, niin säädä käyrän korjausta (sitä jälkimmäistä) pienemmäksi. Käyrällä 3-1 ja 2+2 ei käytännössä tuossa tilantessa ole kovin suurta eroa. Energiaa ei juurikaan säästy näihin kahteen verrattuna.

Sensijaan jos menet pitkään tuollaisella tilanteella, eli suurimmassa osassa lattioita ei kierrä vesi ja sitten yhtäkkiä sammutat ilp:n tai lopetat takan polttamisen, niin huonetermostaatit avaavat lattian vesikierron. Jos ulkona on tuolloin pakkasta (ja niben vastukset ko. lämpötilassa sallittu), niin sähköä menee aika reippqita määriä. Käytännössä nibe lähtee lämmittämään sitä ”kylmää” lattialaattaa ja lisäys on karkeasti päällä vuorokauden tai puolitoista. Näin esimerkiksi Jamo70:lle kävi joka kerta kun sammutti ilpin ja antoi niben lämmittää kaikki tilat. Vuorokausikulutus voin helposti olla 80kwh tai enemmänkin. Eli tärkeintä on ymmärtää miten eri laitteiden käyttö vaikuttaa toisiinsa. Varsinkin kun useampaa laitetta (nibe, ilp ja takka) ei saa liitettyä toisiinsa, jolloin ne ymmärtäisivät toistensa tekemisiä.

 

[Jamo70]

Mulla on nyt oma käyrä, joka vastaa aikalailla 3+0 käyrää:

0=28
-10= 30
-20=32
-30=35

Tuosta sitten vain muuttaa yhdellä suuntaan tai toiseen, tarpeen niin vaatiessa, niin tuntuu olevan oikein passeli.

 

[TOP82]

Muutin kokeeksi taas ilmamääriä niin että sain jäteilman nippa nappa plussalle. Vaihdoin myös suodattimet. Jos sais jotain vertailupohjaa kulutuksista. Aika reippaasti piti nostaa. Tulo 60%>70% ja poisto 50%>65%. Nostin tarkoituksella tuloa hiukan vähemmän kun en tiedä nyt yhtään miten alipaineelle käy, jos olisi varmalla puolella edelleen. Noin iso muutos tehossa ei varmaan ole enää litramäärissä lineaarinen. Katsotaan saisko nyt kompuran käymään 24/7...

 

[TOP82]

Niben nibeuplink upgrade paketti tosiaan sisältää muutakin kuin näyttö moduulin. Mut ootko tätä specifisesti kysyny Nibeltä? Ja ootko kokeillut aktivoida nibe uplinkin?

Joo kokeilin syöttää sarjanumeron joskus sinne palveluun ja sanoi että laite ei tue uplinkiä tjsp. Vois sitä joskus vielä kysyä mitä loput tarvikkeet maksais. Kauheasti ei noin vanhaan kannata enää tehdä kyllä investointeja...

 

[Jamo70]

Vääntäkää mulle nyt rautalangasta, että miten ja mistä tehdään lattialämmityksen menovesi?
Edelleenkin ihmettelen sitä, kun pyynti on näillä runsaan -10 pakkasilla 30,2 ja menovesi on todella pitkiä aikoja vain 27,5. Se ei sieltä nouse pyydettyyn kuin vain ja ainoastaan vastuksen tullessa avuksi ja sillonkin se käy vain hyvin lyhyen hetken pyydetyssä lämpötilassa ja palaa nopeasti takasin sinne 27,5 asteeseen. Tuota lähes kolmen asteen laahaamista tapahtui aina vähintään 1,5h verran ja toisinaan vielä sitä vielä paljon pidempäänkin.
Niben shuntti on tällöin täysin auki, kun menovesi laahaa lähes kolme asttta alle pyynnin ja samalla käyttöveden täyttö on 50 astetta ja käyttöveden yläosa 52 astetta. Menoveden lämpötila ei siis nouse, vaikka Niben oman shuntti on sepposen selällään auki. Miksi???

Nyt kun olen pidemmän aikaa seurannut vanhempieni F470 toimintaa, niin ei siellä jää koskaan pitkiksi ajoiksi menoveden lämpötila laahaamaan noin paljoa alle pyydetyn mitä meillä.
En siis edellenkään ymmärrä tämän aparaatin logiikkaa täysin...puuh.

Olen nyt kuristanut entistä enemmän yleisten tilojen menovettä ja pudottanut sinne menevää minimimenoveden lämpötilaa, mutta sillä ei näytä olevan sitten niin minkäänlaista vaikutusta Niben toimintaan ja jaksamiseen. Kun pakkanen kiristyy päälle -10 asteen, niin tuo on käytännössä pelkkä sähköllä toimiva varaaja, joka nostaa menoveden lämpötilaa aina vain hyvin lyhyinä hetkinä pyydettyihin lämpöihin. Eli tuo tuntuisi vaativan jatkuvan vastusten päällä olon näillä pakkasilla, jotta menoveden lämpötila pysyisi siinä pyydetyssä.

Jotenkin vaan tuntuu siltä yhä edelleen, että tuo ei toimisi normaalisti?

 

[pökö]

Pistä sähkövastukset päälle.

 

[Jamo70]

Jep...kas kun ei vielä kaasupoltinta alle tohottomaan...

 

[hanuri]

Kun pakkanen kiristyy päälle -10 asteen, niin tuo on käytännössä pelkkä sähköllä toimiva varaaja, joka nostaa menoveden lämpötilaa aina vain hyvin lyhyinä hetkinä pyydettyihin lämpöihin. Eli tuo tuntuisi vaativan jatkuvan vastusten päällä olon näillä pakkasilla, jotta menoveden lämpötila pysyisi siinä pyydetyssä.

Jotenkin vaan tuntuu siltä yhä edelleen, että tuo ei toimisi normaalisti?

Itsellä sahaa tällälailla. Olen ajatellut asian niin, että laite yrittää pärjätä pelkällä kompuralla, mutta ei siihen enää pysty siinä vajaan -10 asteen paikkeilla ja lopputulos on kuvaajan kaltainen. Sahaus on sitä rajumpi, mitä suurempi sähkövastus käytössä. Nyt vastus rajattu 4kW, jolla pärjännyt -25 asti, jolloin alkoi käyttöveden lämpeäminen hiukan hidastua. Käyttöveden lämmityksen jälkeen hiukan pidempään pärjää pelkällä kompuralla, kuten kuvastakin näkyy. Hyvin tuo edellisellä ja uusimalla softalla rajoittaa tuota vastusta itsekkin kun n.-15 asteessa ei käytä kuin 2kW normaalisti ja 4kW vasta käyttöveden lämmitykseen. Luulisi jos tuo laite osais ottaa vastuksia käyttöön esim. 1kW portaittain ei menoveden sahaaminen olisi noin suurta? Ja pyyntilämpö ollut viime yön osalta siinä 30 paikkeilla.

Edit. Minulla rajoitettu muualle taloon menevää kiertoa, poislukien kosteat tilat. Lämmitys takalla ja ilpillä.

Edit2. Ja jos Jamo70 on lämmöntarve vielä pienempi kun minulla ja jokin raja-arvo ei täyty, niin laite ei vain tee lisää lämpöä nostaakseen lämpöjä ylöspäin? En olisi huolissani niin kauan, kun vain lämpöä riittää torpassa.

 

[pökö]

Jep...kas kun ei vielä kaasupoltinta alle tohottomaan...

Voi palellakin, oma valinta

 

[Tonttu13]

Mulla on lämpökäyrä 3 +2. Pienin menalämpötila on 30 astetta. Eilen meni sähköä 13,5 kw. Kotona en ollut kuin illalla 3 tuntia.

Sillä pysyy tuloilman lämpötila hyvin 18-20 välillä -3 - -15 asteen pakkasilla. Sen jälkeen hieman tarvii ruuvata lisää tuloilmaruuvia auki.

Että onko sillä sitten kovinkaan suurta vaikutusta kulutukseen, jos takkaa ja vielä kiuastakin polttaa useasti. En usko.

Eikös sulla ollut aika pienellä asteella toi 'pienin menolämpötila' ?

Niin sulla tosi pieni kulutus. Kyllä nyt kun katsoin niin pienin menolämpötila on kyllä 20 astetta. Olisiko tässä ideaa nyt nostaa sitä?

Äsken kun seisoin taas koneen edessä niin prio on lämmitys, käyttää 2 kilowattia siihen vastusta .
Laskettu on nyt 31,5 ja lähti sitä sinne nostamaan todellisesta noin 27,2 asteesta. Saa kyllä nostettua ja tuloilmankik
Samalla hivenen nousee mut sit alkaa samantien laskea kuin ketunhäntä takaisin alempiin lukemiin siis tuo todellinen menovesi.

Käyttöveden täyttö ei hievahdakaan tänä aikana.

Hieman outoa. Pitäisikö tuota alinta menovettä koettaa nostaa 20 asteesta? Kuinkahan paljon?

 

[Tonttu13]

Jos jatkuvasti poltat puita ja asunnossa on sen takia hyvä lämpö, ja muut lämpötilat pysyvät hyvin kohdillaan, niin ei sillä käyrällä ole niin tarkkaa väliä ole. Muistaakseeni teillä oli nyt myös ilp? Eli käytännössä teillä on melkein jatkuvasti niiden tilojen lattian vesikierto pois jotka lämpenevät takan ja/tai ilp:n avulla. Eli siinä seinässä olevassa termostaatissa ei pala punainen valo (jos siinä sellainen on). Täten kyseiset lattiat eivät lämpene, koska ko. huoneen lämpötila on korkeampi mitä termostaatin asetus on. Meillä on juurikin näin.

Jos tulolämpö pysyy hyvin kohdillaan ja kosteiden tilojen lattia on sopivan lämmin, niin anna vaikka olla se käyrä mikä nyt on. Jos ko. lattia on liian lämmin, niin säädä käyrän korjausta (sitä jälkimmäistä) pienemmäksi. Käyrällä 3-1 ja 2+2 ei käytännössä tuossa tilantessa ole kovin suurta eroa. Energiaa ei juurikaan säästy näihin kahteen verrattuna.

Sensijaan jos menet pitkään tuollaisella tilanteella, eli suurimmassa osassa lattioita ei kierrä vesi ja sitten yhtäkkiä sammutat ilp:n tai lopetat takan polttamisen, niin huonetermostaatit avaavat lattian vesikierron. Jos ulkona on tuolloin pakkasta (ja niben vastukset ko. lämpötilassa sallittu), niin sähköä menee aika reippqita määriä. Käytännössä nibe lähtee lämmittämään sitä ”kylmää” lattialaattaa ja lisäys on karkeasti päällä vuorokauden tai puolitoista. Näin esimerkiksi Jamo70:lle kävi joka kerta kun sammutti ilpin ja antoi niben lämmittää kaikki tilat. Vuorokausikulutus voin helposti olla 80kwh tai enemmänkin. Eli tärkeintä on ymmärtää miten eri laitteiden käyttö vaikuttaa toisiinsa. Varsinkin kun useampaa laitetta (nibe, ilp ja takka) ei saa liitettyä toisiinsa, jolloin ne ymmärtäisivät toistensa tekemisiä.

Ei ole ILP:ä täällä

 

[Tonttu13]

Jos jatkuvasti poltat puita ja asunnossa on sen takia hyvä lämpö, ja muut lämpötilat pysyvät hyvin kohdillaan, niin ei sillä käyrällä ole niin tarkkaa väliä ole. Muistaakseeni teillä oli nyt myös ilp? Eli käytännössä teillä on melkein jatkuvasti niiden tilojen lattian vesikierto pois jotka lämpenevät takan ja/tai ilp:n avulla. Eli siinä seinässä olevassa termostaatissa ei pala punainen valo (jos siinä sellainen on). Täten kyseiset lattiat eivät lämpene, koska ko. huoneen lämpötila on korkeampi mitä termostaatin asetus on. Meillä on juurikin näin.

Jos tulolämpö pysyy hyvin kohdillaan ja kosteiden tilojen lattia on sopivan lämmin, niin anna vaikka olla se käyrä mikä nyt on. Jos ko. lattia on liian lämmin, niin säädä käyrän korjausta (sitä jälkimmäistä) pienemmäksi. Käyrällä 3-1 ja 2+2 ei käytännössä tuossa tilantessa ole kovin suurta eroa. Energiaa ei juurikaan säästy näihin kahteen verrattuna.

Sensijaan jos menet pitkään tuollaisella tilanteella, eli suurimmassa osassa lattioita ei kierrä vesi ja sitten yhtäkkiä sammutat ilp:n tai lopetat takan polttamisen, niin huonetermostaatit avaavat lattian vesikierron. Jos ulkona on tuolloin pakkasta (ja niben vastukset ko. lämpötilassa sallittu), niin sähköä menee aika reippqita määriä. Käytännössä nibe lähtee lämmittämään sitä ”kylmää” lattialaattaa ja lisäys on karkeasti päällä vuorokauden tai puolitoista. Näin esimerkiksi Jamo70:lle kävi joka kerta kun sammutti ilpin ja antoi niben lämmittää kaikki tilat. Vuorokausikulutus voin helposti olla 80kwh tai enemmänkin. Eli tärkeintä on ymmärtää miten eri laitteiden käyttö vaikuttaa toisiinsa. Varsinkin kun useampaa laitetta (nibe, ilp ja takka) ei saa liitettyä toisiinsa, jolloin ne ymmärtäisivät toistensa tekemisiä.

Termostateissa seinällä ei ole koskaan palanut mitään valoa, ei ikinä. Oletan silti että toimivat

Ja tuloilma siltikin aamulla taas yllättäen 9.5 pakkasta on kyllä -22

Grundforsin alpha 2L on toiseksi ylimmällä kolmiolla.

 

[pökö]

Niin sulla tosi pieni kulutus. Kyllä nyt kun katsoin niin pienin menolämpötila on kyllä 20 astetta. Olisiko tässä ideaa nyt nostaa sitä?

Äsken kun seisoin taas koneen edessä niin prio on lämmitys, käyttää 2 kilowattia siihen vastusta .
Laskettu on nyt 31,5 ja lähti sitä sinne nostamaan todellisesta noin 27,2 asteesta. Saa kyllä nostettua ja tuloilmankik
Samalla hivenen nousee mut sit alkaa samantien laskea kuin ketunhäntä takaisin alempiin lukemiin siis tuo todellinen menovesi.

Käyttöveden täyttö ei hievahdakaan tänä aikana.

Hieman outoa. Pitäisikö tuota alinta menovettä koettaa nostaa 20 asteesta? Kuinkahan paljon?

Lähteekö menovesi laskemaan vaikka vastus on kokoajan päällä?

 

[TOP82]

Yllättävän paljon patterit vie ihan tuollaisessa ylläpitökäytössä, eli kannattaa seurata kulutusmittarilla. Siitä sitten laskemaan että josko jokin edullinen ilp maksaisi tuollaisessa itsensä takaisin

Noniin, nyt oli päivän verran kulutusmittari kiinni autotallissa, ja 12kWh mennyt siellä näillä -20 keleillä. Varastossa ei kulutusmittaria mutta pinta-alan suhteen arvioiden varmaan puolet tuosta mennyt lisäksi sinne. Eli arviolta 18kWh menee noiden tilojen lämmitykseen per vrk. Ei taida ILP kannattaa kun tilat on lisäksi erilliset.

 

[cocotin]

Ei taida kannattaa mikään ILP, kun hajoaa ennen kun on tienannut edes itsensä. Ei auta kun maksaa tai olla lämmittämättä. Kaikki on niin suhteellista, mutta onhan tuokin jo rahassa aika paljon kun noin 65e/kk eli ehkä 300e talvessa.

 

[Tulihäntä]

Ei taida juuri missään olla -20 koko talvikautta.

 

[Bati]

Niin sulla tosi pieni kulutus. Kyllä nyt kun katsoin niin pienin menolämpötila on kyllä 20 astetta. Olisiko tässä ideaa nyt nostaa sitä?

Äsken kun seisoin taas koneen edessä niin prio on lämmitys, käyttää 2 kilowattia siihen vastusta .
Laskettu on nyt 31,5 ja lähti sitä sinne nostamaan todellisesta noin 27,2 asteesta. Saa kyllä nostettua ja tuloilmankik
Samalla hivenen nousee mut sit alkaa samantien laskea kuin ketunhäntä takaisin alempiin lukemiin siis tuo todellinen menovesi.

Käyttöveden täyttö ei hievahdakaan tänä aikana.

Hieman outoa. Pitäisikö tuota alinta menovettä koettaa nostaa 20 asteesta? Kuinkahan paljon?

Mun mielestä sitä voisi koittaa nostaa. Vaikka johonkin 27 asteeseen. Samalla se lämmittää sitä tuloilmaa, jos vaikka pysyisi hieman paremmin mukana kylmissä keleissä. Ja kosteissa tiloissa hieman lämpeempi lattia.

Ja kokeile 3+1 käyrää.

Kyllä teillä pitäisi riittää 2kw lisäys, jos takka palaa joka päivä ja saunakin vielä.

Paljonko teillä menee tallin/varaston lämmittämiseen sähköä?

Mullakin oli aamusti tuloilma 12 astetta, mutta se johtui siitä että menovesi oli tippunut 18 asteeseen. Syystä tai toisesta ei ollut 2kw päällä avittamassa

 

[Tulihäntä]

Mun mielestä sitä voisi koittaa nostaa. Vaikka johonkin 27 asteeseen. Samalla se lämmittää sitä tuloilmaa, jos vaikka pysyisi hieman paremmin mukana kylmissä keleissä. Ja kosteissa tiloissa hieman lämpeempi lattia.

Ei pienimmän menoveden nostaminen tuossa tapauksessa auta yhtään mitään. Sensijaan pienimmän menoveden nostaminen +27C asti saa aikaan sen, että ulkoilman lauhtuessa tuloilman lämpötila menee aivan ketjulleen. Seuraavaksi sitten ihmetellään sitä.

Tuossa kohdin ainoa oikea tapa on joko
A) säätää tuloilmaruuvia hieman enemmän auki. Ts. eli nostaa tuloilman lämpötilaa. Tämä tehdään silloin kun asunnon lämpötila on ok, mutta tuloilma on liian matala.

B) nostaa lämpökäyrää ylemmäs. Joko itse käyrää (ensimmäinen numero) tai käyrän korjausta (jälkimmäinen numero). Käyrän säätö on silloin kohdillaan jos asunnon lämpötila muutoin on liian matala.

 

[Tulihäntä]

Kyllä teillä pitäisi riittää 2kw lisäys, jos takka palaa joka päivä ja saunakin vielä.

Mullakin oli aamusti tuloilma 12 astetta, mutta se johtui siitä että menovesi oli tippunut 18 asteeseen. Syystä tai toisesta ei ollut 2kw päällä avittamassa

Suurin sallittu vastusteho ei ole sitä, että Nibe jatkuvasti paahtaisi sillä teholla. Se riittääkö 2kw jonkun asuntoon riippuu niin monesta asiasta, että ei sitä voi juuri kukaan muu tietää kuin kyseisen talon omistaja kokeilemalla.

Tuossa sinun tapauksessa on käynyt juuri niin kuin ei pitäisi. Käytännössä nibe on kyykännyt jo aikaa sitten ja tällaisilla pakkasilla riskit on jo todella suuret. Jos et olisi ollut kotona, niin todennäköisesti vähän pieemmän poissaolon jälkeen kotiin tullessa olisi ollut hyvin epämiellyttävä yllätys. Eli tuloilmapatteri todennäköisesti hajalla ja vedet lattialla. Ja/tai vielä lisäksi vesiputket jäässä. Kun niben tuloilmapatteri jäätyy, niin se pahimmillaan halvauttaa koko lämmitysjärjestelmän. Siksi tuloilman ja vastusten kanssa ei kannattaisi liikaa leikkiä.

 

[Bati]

Suurin sallittu vastusteho ei ole sitä, että Nibe jatkuvasti paahtaisi sillä teholla. Se riittääkö 2kw jonkun asuntoon riippuu niin monesta asiasta, että ei sitä voi juuri kukaan muu tietää kuin kyseisen talon omistaja kokeilemalla.

Tuossa sinun tapauksessa on käynyt juuri niin kuin ei pitäisi. Käytännössä nibe on kyykännyt jo aikaa sitten ja tällaisilla pakkasilla riskit on jo todella suuret. Jos et olisi ollut kotona, niin todennäköisesti vähän pieemmän poissaolon jälkeen kotiin tullessa olisi ollut hyvin epämiellyttävä yllätys. Eli tuloilmapatteri todennäköisesti hajalla ja vedet lattialla. Ja/tai vielä lisäksi vesiputket jäässä. Kun niben tuloilmapatteri jäätyy, niin se pahimmillaan halvauttaa koko lämmitysjärjestelmän. Siksi tuloilman ja vastusten kanssa ei kannattaisi liikaa leikkiä.

Mutta kun ei ollut vastus ollenkaan päällä. Kompura vain. Tunnin kun olin hereillä ollut, oli vastukset mennyt päälle ja hetkessä oli menovesi taas 30 asteessa. Ja tuloilma noussut 18 asteeseen.

Mulla on realiaikainen kulutusmittari. Siitä näkee hyvin, kun pelkkä kompura on päällä, kuluu sähköä n. 770w kaiken kaikkiaan. Ja kun vastus on päällä, menee 2,5 kw.

 

[Bati]

Kun käyttövedenkin lämpötila oli hyvällä tasolla silloin. Eli säädettyjen raja-arvojen välissä 41-45 astetta.

Niin eikö se ota vastuksia sitten käyttöön jos tuo lämpötila on säädettyjen raja-arvojen välissä?

 

[TOP82]

Kun käyttövedenkin lämpötila oli hyvällä tasolla silloin. Eli säädettyjen raja-arvojen välissä 41-45 astetta.

Niin eikö se ota vastuksia sitten käyttöön jos tuo lämpötila on säädettyjen raja-arvojen välissä?

Jamo70 oli jossain aikaisemmassa viestissä kommentoinut samanlaista havaintoa. Että vastuksia käytetään vain kun prio on käyttövesi. Jos näin olisi niin voisi käydä noin että kun käyttövesi on raja-arvojen yläpuolella, yritetään menovesi lämmittää kompuralla ja näillä keleillä se ei millään riitä yksinään. Menovesi laskee kunnes alkaa vaikuttamaan käyttöveden täyttöön? ja jossain vaiheessa prio muuttuu käyttöveteen jolloin vastus napsahtaa päälle. Tässä on jonkun moinen viive ja sillä välin tod menovesi on voinut laskea jo varsin alas lasketusta. Mutta tämä on tällaista jossittelua ja ääneen ajattelua kun toiminta on mullekin hämärän peitossa. Voisiko se trendilaskenta parametri vaikuttaa tähän jotenkin? Sitähän jossain vaiheessa suositeltiin tiputtamaan alas jonnekin nollan lähelle. Jos se vaikuttaa jotenkin myös tätä asetettua arvoa alempana vastusten käyttöön?

 

[TOP82]

Suurin sallittu vastusteho ei ole sitä, että Nibe jatkuvasti paahtaisi sillä teholla. Se riittääkö 2kw jonkun asuntoon riippuu niin monesta asiasta, että ei sitä voi juuri kukaan muu tietää kuin kyseisen talon omistaja kokeilemalla.

Tuossa sinun tapauksessa on käynyt juuri niin kuin ei pitäisi. Käytännössä nibe on kyykännyt jo aikaa sitten ja tällaisilla pakkasilla riskit on jo todella suuret. Jos et olisi ollut kotona, niin todennäköisesti vähän pieemmän poissaolon jälkeen kotiin tullessa olisi ollut hyvin epämiellyttävä yllätys. Eli tuloilmapatteri todennäköisesti hajalla ja vedet lattialla. Ja/tai vielä lisäksi vesiputket jäässä. Kun niben tuloilmapatteri jäätyy, niin se pahimmillaan halvauttaa koko lämmitysjärjestelmän. Siksi tuloilman ja vastusten kanssa ei kannattaisi liikaa leikkiä.

Nostin muuten taas kokeeksi sallitun vastustehon 8kW. Kompura on käynyt nyt jatkuvasti kun säädin ilmanvaihdon niin ettei tule enää sulatuksia. Toiseksi uusin softa käytössä, ja välillä kun käynyt katsomassa näytöltä niin käyttää 2kW tai 4.7kW teholla vastuksia. Tikku kiinni, katson myöhemmin tarkemmin, mutta näillä keleillä ei tämän perusteella olisi tarvetta rajata vastustehoa alemmas, koska osaa itse valita sopivan tehon. Energiaakaan ei hukata koska kompura käy silti koko ajan. Säästöidea vastustehon rajaamisessa oli että vastukset lämmittää liian nopeasti ja laittaa kompuran huilaamaan jolloin hukataan energiaa. Tämä saattaa päteä jossain nollakeleillä riippuen toki asunnosta, mutta riskit tiedostaen tuosta rajaamisesta ei tämän kokemuksen perusteella ole enää hyötyä kun ollaan näissä -15 - -20 keleillä.

 

[Tulihäntä]

Oikeasti tuo vastustehon rahoittaminen on tarkoitettu asuntoihin jossa sähkönsyöttö ei välttämättä riitä vaikkapa sille 8 tai 11kw vastusteholle. Esimerkiksi 2kw vastuskierukka on eri vaiheessa mitä kompressori, puhaltimet ja kiertovesipumppu.

 

[Jamo70]

Nostin muuten taas kokeeksi sallitun vastustehon 8kW. Kompura on käynyt nyt jatkuvasti kun säädin ilmanvaihdon niin ettei tule enää sulatuksia. Toiseksi uusin softa käytössä, ja välillä kun käynyt katsomassa näytöltä niin käyttää 2kW tai 4.7kW teholla vastuksia. Tikku kiinni, katson myöhemmin tarkemmin, mutta näillä keleillä ei tämän perusteella olisi tarvetta rajata vastustehoa alemmas, koska osaa itse valita sopivan tehon. Energiaakaan ei hukata koska kompura käy silti koko ajan. Säästöidea vastustehon rajaamisessa oli että vastukset lämmittää liian nopeasti ja laittaa kompuran huilaamaan jolloin hukataan energiaa. Tämä saattaa päteä jossain nollakeleillä riippuen toki asunnosta, mutta riskit tiedostaen tuosta rajaamisesta ei tämän kokemuksen perusteella ole enää hyötyä kun ollaan näissä -15 - -20 keleillä.

Vastus tulee jossain noin -10-14 paikkeilla mukaan myös priolla lämmitys ja 2kw teholla.
Eli juurikin tuon takia mulla välillä laahaa menovesi pitkiäkin aikoja jopa kolme astetta alle pyydetyn.

 

[Jamo70]

Eli äkkiseltään voisi kuvitella, että se vastus tulee mukaan priolla lämmitys silllon, kun menovesi jää x-ajaksi noin 2,5-3,0 astetta alle lasketun.
Esim. nyt viikonloppuna kävi näin ja pesuhuoneen lämpötila oli alkanut hiipumaan. Korjaantui nostamalla käyrä 3+1 ja tuolloin se vastus tuli herkemmin mukaan auttamaan lämmityksessä.
Käyrän noston jälkeen vastus siis piti paljon säntillisemmin huolta menovedestä.

 

[perti16]

Vaihdoin nyt vihdoin huoneanturin pois päältä. Mitä tuohon pitäisi pistää. -1?
Makkareissa ja olohuoneessa termostaatit ja muualle säädetään jakotukista.