Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Vaihdoin nyt vihdoin huoneanturin pois päältä. Mitä tuohon pitäisi pistää. -1?
Makkareissa ja olohuoneessa termostaatit ja muualle säädetään jakotukista.
Kun huoneanturi ei ole aktiivinen, niin se valikon säätö on sama kuin lämpökäyrän korjaus. Eli jos vaikka lämpökäyrä on 2+2, niin tuossa huoneanturin kohdalla on silloin lukema +2. Jos muutat tuota arvoa, niin vastaavasti lämpökäyrän korjausarvokin muuttuu.
 

Tanttu

Aktiivinen jäsen
Mun mielestä sitä voisi koittaa nostaa. Vaikka johonkin 27 asteeseen. Samalla se lämmittää sitä tuloilmaa, jos vaikka pysyisi hieman paremmin mukana kylmissä keleissä. Ja kosteissa tiloissa hieman lämpeempi lattia.

Ja kokeile 3+1 käyrää.

Kyllä teillä pitäisi riittää 2kw lisäys, jos takka palaa joka päivä ja saunakin vielä.

Paljonko teillä menee tallin/varaston lämmittämiseen sähköä?

Mullakin oli aamusti tuloilma 12 astetta, mutta se johtui siitä että menovesi oli tippunut 18 asteeseen. Syystä tai toisesta ei ollut 2kw päällä avittamassa
Joo täytyy tänään koittaa nostaa tuo minimenovaikka 27 asteeseen, jos se sekoittaa jotain kun on nyt 20 astetta.

Ei riitä kyllä 2 kw lisäys, lähes aina tekee käyttöveden 4.7 kw:lla.

Tallin/varaston lämmitykseen en tiedä kuinka paljon menee, siellä on joku noin 17 astetta sisällä lämmintä.

Mitenkä 3 ja -1 -käyrä (joka tällä hetkellä) eroaisi käyrästä 3 ja 1? Menee lämpimämpää vettä koko ajan ?
 
Viimeksi muokattu:

Jamo70

Aktiivinen jäsen
Lähtee kyllä mielestäni laskemaan, se siis vain käy korkealla ja sitten taas laskee kuin ketunhäntä.
Ihan sama mulla. Ensin laahasi tunteja reilusti alle pyydetyn ja vastus kävi sen jälkeen vain hetkellisesti nostamassa menoveden pyydettyyn, vain laskeakseen taas takaisin alas.
Tähän mulla auttoi käyrän korjaus +1 ja vastus tuli tiheämmin nostamaan menoveden lämpötilaa.
 

perti16

Jäsen
Kun huoneanturi ei ole aktiivinen, niin se valikon säätö on sama kuin lämpökäyrän korjaus. Eli jos vaikka lämpökäyrä on 2+2, niin tuossa huoneanturin kohdalla on silloin lukema +2. Jos muutat tuota arvoa, niin vastaavasti lämpökäyrän korjausarvokin muuttuu.
Kiitos, näinhän se tosiaan on! Ensinkö käyrä oikealle tasolle ja sitten ruuvailemaan tuloilmaa 25c-->18c (ulkona nyt -5c)?

Onko mitään päivitystä tuloilman automatiikka-asiaan? Syssymmällä?
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Kiitos, näinhän se tosiaan on! Ensinkö käyrä oikealle tasolle ja sitten ruuvailemaan tuloilmaa 25c-->18c (ulkona nyt -5c)?

Onko mitään päivitystä tuloilman automatiikka-asiaan? Syssymmällä?
Riippuu millaisen lämpötilan taloon haluat, onko ilmalämpöpumppua tai takkaa? Jos on, ja kyseessä on lattialämmitystalo, niin vaikkapa perus 2+2. Jos ei ole kumpaakaan edellä mainitusta ja/tai haluat vähän lämpimämmän lattian, niin vaikka 3+1. Noita voit sitten jälkikäteen vähän hienosäätää. Päivä-pari kannattaa odottaa säätöjen välissä, niin lämpötila ehtii tasaantua.

Tämän lisäksi kannattaa toki katsoa myös, että ilmamäärät ovat oikeat. Eli pitäisi löytyä iv-raportti mihin nuo on merkitty. Tuloilman määrä vaikuttaa luonnollisesti tuloilman lämpötilaan, eli säädä nämä ennen kun menet tuloilmaruuville. Karkeasti tuon voi päätellä myös talon koosta. Ilman tulisi vaihtua joka toinen tunti. Eli tuloilman määrä pitäisi olla 0,5x talon sisätilavuus.

Tuloilma kannattaa säätää oman mieltymyksen mukaan 14-19C välille. Laita vaikka joku pieni digimittari tuloilmaventtiiliin ja katso sitten mikä se todellinen tuloilman lämpötila on. Motiva suosittaa yleisesti tuloilman lämpötilaksi +17C. Liian korkea tuloilman lämpötila sekoittuu huonosti huoneilmaan ja tuntuu tunkkaiselta. Liian matala tuloilman lämpötila tuntuu vetona ja äärimmäisyyksiin mentynä saattaa jäädyttää tuloilmapatterin. Huomioi, että loivalla käyrällä (vaikkapa se 2), tuloilman lämpötila laskee helposti kun ulkona pakkanen kiristyy. Tuloilman lämpötila ei pysy samana jos ulkoilman lämpötila vaihtelee 0C ja -15C välillä.
 

Tanttu

Aktiivinen jäsen
Olisin vielä kysynyt että mitenkä tuo 3 ja 1 käyrä voisi olla täällä parempi? Nyt on 3 ja -1.

Takka lämpiää joka pv tosin ei ole kauhean varaava, kämppä on pieni. Puusauna lämpiää lähes joka pv
 

Tanttu

Aktiivinen jäsen
Mut mielestäni sitä ei kyllä tarvi meillä nostaa. Sisälämpötila on Niben mukaan koko ajan yli 21 astetta.

Ei vaan jaksa näköjään nostaa kompuralla menovettä pyydettyyn vasta sitten kun alkaa tekemään vastuksilla työtä. Ja alkaa käyttöveden lämmitys niin sitten nousee. En tiedä onko tuohon mitään ratkaisua olemassa..
 

perti16

Jäsen
Riippuu millaisen lämpötilan taloon haluat, onko ilmalämpöpumppua tai takkaa? Jos on, ja kyseessä on lattialämmitystalo, niin vaikkapa perus 2+2. Jos ei ole kumpaakaan edellä mainitusta ja/tai haluat vähän lämpimämmän lattian, niin vaikka 3+1. Noita voit sitten jälkikäteen vähän hienosäätää. Päivä-pari kannattaa odottaa säätöjen välissä, niin lämpötila ehtii tasaantua.

Tämän lisäksi kannattaa toki katsoa myös, että ilmamäärät ovat oikeat. Eli pitäisi löytyä iv-raportti mihin nuo on merkitty. Tuloilman määrä vaikuttaa luonnollisesti tuloilman lämpötilaan, eli säädä nämä ennen kun menet tuloilmaruuville. Karkeasti tuon voi päätellä myös talon koosta. Ilman tulisi vaihtua joka toinen tunti. Eli tuloilman määrä pitäisi olla 0,5x talon sisätilavuus.

Tuloilma kannattaa säätää oman mieltymyksen mukaan 14-19C välille. Laita vaikka joku pieni digimittari tuloilmaventtiiliin ja katso sitten mikä se todellinen tuloilman lämpötila on. Motiva suosittaa yleisesti tuloilman lämpötilaksi +17C. Liian korkea tuloilman lämpötila sekoittuu huonosti huoneilmaan ja tuntuu tunkkaiselta. Liian matala tuloilman lämpötila tuntuu vetona ja äärimmäisyyksiin mentynä saattaa jäädyttää tuloilmapatterin. Huomioi, että loivalla käyrällä (vaikkapa se 2), tuloilman lämpötila laskee helposti kun ulkona pakkanen kiristyy. Tuloilman lämpötila ei pysy samana jos ulkoilman lämpötila vaihtelee 0C ja -15C välillä.
Laitoin tuon 3+1 jo aiemmin. Tuntuisi parhaalta se, kun koitan sillä kontrolloida täysin avattua kylppärin lattialämpöä. Hienosäädetään sitä sitten plussa-asteilla, jos tuntuu liian kuumalta.

ILP ja varaava takka löytyy. Puita ei löydy "omasta metsästä", joten polttamista painotetaan lähinnä niihin alle -10c asteisiin.

Ruuvailin tuota tuloilmaruuvia puoli kierrosta (oikealle, kiinni) ja se taisi muuttua 24,8c-->24,3c 12h (21-09) aikana eli matkaa on vielä. Voisiko tuota laittaa kylmästi kierroksen kerrallaan, kun eroa 18c on vielä noin paljon?
 
  • Tykkää
Reactions: Muu

vwg4

Aktiivinen jäsen
Ruuvailin tuota tuloilmaruuvia puoli kierrosta (oikealle, kiinni) ja se taisi muuttua 24,8c-->24,3c 12h (21-09) aikana eli matkaa on vielä. Voisiko tuota laittaa kylmästi kierroksen kerrallaan, kun eroa 18c on vielä noin paljon?
Uutuuttan on noin 4kierrosta auki.
Yks tapa säätää on vääntää kokonaan kiinni, niin että kevyesti pohjaa. paino sanalla kevyesti. sitten vaikkapa kierros auki, ja kattoa mihin asettuu.

Ei tartte 12h odottaa asettumista. muutama minuutti, esim 15min riittää.

Monilla asetusarvo on tainnu löytyä, 1/2 kierrosta tai 3/4 kierrosta auki.
 

perti16

Jäsen
Uutuuttan on noin 4kierrosta auki.
Yks tapa säätää on vääntää kokonaan kiinni, niin että kevyesti pohjaa. paino sanalla kevyesti. sitten vaikkapa kierros auki, ja kattoa mihin asettuu.

Ei tartte 12h odottaa asettumista. muutama minuutti, esim 15min riittää.

Monilla asetusarvo on tainnu löytyä, 1/2 kierrosta tai 3/4 kierrosta auki.
Varmaan sen 4 kierrosta oli auki. Laitoin ensin 3/2 kierrosta auki ja nyt 1 kierros auki. Pyörii siinä 19-21c välillä nyt. On ainakin parempi kuin se tehtaan asettama 24,8c :eek:

Koitan nyt ajaa 4+0 käyrällä lämpöä lattiaan, mutta paluulämpötila on 23c. Se laski 28c -->23c, kun aloin näitä räpläämään viikko sitten. Varmaan toisen makkarin lattia syö aika paljon, kun lämpöä tuodaankin alakautta. Onko tuo silti normaalia?
menolämpö.png

paluulämpö.png
 

perti16

Jäsen
Eroaako käyttöveden säästö- ja normaalitila muuten kuin lämpötilaltaan? Käytännössä tuo 50c ei riittänyt meillä, joten nostin sen säästönkin asteet 55c asteeseen.

käyttöveden täyttö.png


Käytännössähän tuota lämmintä vettä tarvitaan aamulla klo 08 ja illalla klo 20 eli ei tarvitsisi kovinkaan tehokkaasti nostaa asteita tuossa välissä.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Eroaako käyttöveden säästö- ja normaalitila muuten kuin lämpötilaltaan? Käytännössä tuo 50c ei riittänyt meillä, joten nostin sen säästönkin asteet 55c asteeseen.
Joskus täällä ollut puhetta että säästö pyrkis käyttämään kompuraa enemmän. Eli että normaalilla vastukset herkemmin mukaan.
Mut liekkö totta vai tarua, ite en oo huomannu eroa(tosin taitaa olla normaali 40-55)

Käytännössähän tuota lämmintä vettä tarvitaan aamulla klo 08 ja illalla klo 20 eli ei tarvitsisi kovinkaan tehokkaasti nostaa asteita tuossa välissä.
Voithan ohjelmoida että kerran kaks päivässä ajetaan käyttövettä normaali asetuksilla. muuten säästö.
 

root

Jäsen
Voithan ohjelmoida että kerran kaks päivässä ajetaan käyttövettä normaali asetuksilla. muuten säästö.
Ohjelmoin säästötilan käyttöön ajalle 23.00 - 17.00, kun lämpimän veden käyttö painottuu hyvin vahvasti iltaan. En tosin ole varma säästääkö sähköä, jos alkuillasta tapahtuvaan veden lämpötilan nostoon kuluu yöllä/päivällä saadut säästöt?
 

Muu

Jäsen
Uskaltaisiko tuon vastuksen minimin pistää pakkasrajaan? Nyt +5C.
Joko trendiraja on nollassa? Jos tarkoitat lisäyksen rajaa +5C. Ei vaikuta juurikaan trendirajan ollessa alempana. Itse olen käyttänyt 0 tuntumassa pikku pakkasilla käsiohjausta ilman lisäystä. Kyllä sen ehtii muuttaa Auto asentoon jos lämmin vesi alkaa laskea. Joskus painan vain tilapäisen luxuksen kertakorotuksen, jos kelit ei merkittävästi muutu. (Tämä toimii voin jos on jotain lisälämpöä esoim uuni /ILP)
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Uskaltaisiko tuon vastuksen minimin pistää pakkasrajaan? Nyt +5C.
Uskaltaa. Laske aste kerrallaan ja seuraa mitä veden lämpötilalle tapahtuu missäkin ulkolämpötilassa. Jossain vaiheessa pelkkä kompressori ei enää riitä. Kun olet tuohon päässyt, niin palaa aste-pari takaisinpäin.
 

perti16

Jäsen
Uskaltaa. Laske aste kerrallaan ja seuraa mitä veden lämpötilalle tapahtuu missäkin ulkolämpötilassa. Jossain vaiheessa pelkkä kompressori ei enää riitä. Kun olet tuohon päässyt, niin palaa aste-pari takaisinpäin.
Laitoin sen nyt eilen viestin jälkeen 0c ja ainakin käyttöveden lämmityksessä kesti (kas kummaa). Tuotakin niin vaikea seurailla, kun ulkolämpötilaa ei saa säädettyä ja ILP tulee mukaan, jos sisällä lämpötila laskee.

On tuo käyrän ja tuloilman kanssa säätäminen todellinen työmaa. Kierroksia 1/2 auki ja käyrä 2+2 tuotti muutamalla asteella 18,7c. Suihkun lattia oli liian kylmä, joten käyrään muutos 2+3 ja tuloilma onkin nyt 20,4c...
 

Muu

Jäsen
Laitoin sen nyt eilen viestin jälkeen 0c ja ainakin käyttöveden lämmityksessä kesti (kas kummaa). Tuotakin niin vaikea seurailla, kun ulkolämpötilaa ei saa säädettyä ja ILP tulee mukaan, jos sisällä lämpötila laskee.

On tuo käyrän ja tuloilman kanssa säätäminen todellinen työmaa. Kierroksia 1/2 auki ja käyrä 2+2 tuotti muutamalla asteella 18,7c. Suihkun lattia oli liian kylmä, joten käyrään muutos 2+3 ja tuloilma onkin nyt 20,4c...
Käyrällä 3 + jotain onnistuu tuloilman säätö kohtalaisesti. 2 käyrällä tuloilma tippu aina pakkasilla, samoin lattiat.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Ihmeellinen tilanne ilmanvaihdon kanssa. Ikkunoiden väliin kertyi hiukan huurua eikä raoista tuntunut ilmavirtaa kuten ennen. Poistosuodatin vaihdettu 1kk sitten, pitäisi olla samanlainen kuin tämä nykyinen kun nyt vaihdoin taas. Boottasin koneen siis ja säädin 2%yks tuloa pienemmäksi. Ilmavirta tuntui heti ennen tulo% säätöäkin. Mikähän tuollaisen olisi voinut aiheuttaa?

Minulla oli eilen ja toissapäivänä pumpusta kompura kokonaan pois käytöstä, tuskin lienee vaikutusta. Koneesta kyllä kuuluu pulputusta ohjauspaneelin vierestä (tai itseasiassa yläpuolelta) kun laittaa korvan laitteeseen kiinni. Mitä tuon takana on?

Tällainen tapahtunut aiemminkin, mutta tehostetulla ja jäätyneellä jäteilmatötteröllä. Nyt ei jäätä ole yhtään, eilen tosin saunottu ja käytin 10min tehostettua. Silloin nollassa lämpötila. Höyrystin normaaliarvoissa mitä ollutkin (-0,6). Jäteilma 1 aste

Missä ajassa muuten ylipaine tai esim laitetta korjattaessa/vaihdettaessa oleva "0-paine" alkaa tekemään isompaa tuhoa rakennukselle? Tätä miettinyt ennenkin, mutta etenkin nyt.
 
Viimeksi muokattu:

Siikki

Aktiivinen jäsen
Taisinpa ehkä löytää osasyyllisen ainakin. Parit kuvat alla ja alustuksena tämä tapahtuma:

https://lampopumput.info/foorumi/threads/vilpen-jäteilmaputki-taipunut-lumen-painosta.28308/#post-377175

Taisi sitten tuolle liitokselle olla liikaa lumen paino ja korkkasi. Seurauksena tuosta menee sitten pakkasilmaa ja jäätää tötteröä. Ulkopuolella ei tosin ollut kuin vajaan 10cm levyinen puikko, mutta tötterön sisällä voi olla melkeinpä mitä vaan.

Fiksaus ei ole edes luokkaa amatöörien puuhastelua, olkaa armollisia, mutta parasta mitä näillä välineillä, tarvikkeilla ja taidoilla sain aikaisiksi juuri nyt tunnin verran tuolla kyykkiessä. Lisäksi poistin kompuran käytöstä valikossa 4.2 ja nyt kone kyllä tiputtelee tai pikemminkin lorottelee huolella.

Eli otin tuosta lankaa pois jonkunverran ja mattoa alas miten lähti, sitten nostin putkea niin ylös kuin sain, ehkä muutama milli jäi johonkin rakoa ja teippasin alumiiniteipillä moneen kertaan suoraan putkien päälle ja etenkin liitokseen, lisäksi langalla kiinni lautaan, auttaa vähän tukemaan tuota. Lopuksi vielä alumiiniteippiä maton päälle myös ja ylemmäskin.

Selvitäänkö tällä kesään saakka ja onko vinkkejä mitenkä tuo putki kannattaisi fiksata? Kesällä putkeen sitten ainakin villat päälle.

Tämä kyllä kiinnostaisi edelleen:

Missä ajassa muuten ylipaine tai esim laitetta korjattaessa/vaihdettaessa oleva "0-paine" alkaa tekemään isompaa tuhoa rakennukselle? Tätä miettinyt ennenkin, mutta etenkin nyt.
 

Liitteet

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Liitos petti niinku ehdottelin aiemmin.
Tuossa nähdään kuinka on helppoa ja hienoa tehdä muovilla iv-vedot. Kyllä nuokin liitokset on poraruuveilla tai niiteillä syytä lukita ja kannakoida tiheästi, niin se vaan on vaikka muuta väitetään.

Tuo on voinut olla auki jo pitkään, ja voi olla muitakin liitoksia auennut.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Totta, siellä oli alempi liitos vielä, jota en perannut auki ummikkona... En edes hoksannut asiaa. Muovissa puolensa, siistinä putket pysyneet. Mutta ei viedä tätä siihen. Itse en ole talon rakentaja/rakennuttajakaan siis, enkä näistä juurikaan tiedä.

Teräskiskolla ajattelin putkea kiinnittää ainakin ja jos saa niin jollain laudalla myös tukea. Mikäli tuntuu kanittavan kovasti niin millähän tuohon voisi tehdä jatkon tuohon muoviputkien väliin?

Katolle tulee kävelysilta koko harjalle + jäteilmaputken yläpuolelle yksi "askelma" toisessa ketjussa vinkattuna:
https://lampopumput.info/foorumi/threads/vilpen-jäteilmaputki-taipunut-lumen-painosta.28308/#post-377270
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Kevät alkaa pikkuhiljaa tekemään tuloaan. Missäs asteissa tuota tuloilmaruuvia väännetään lähes kokonaan kiinni? 15c?
Ei sitä välttämättä kannata kokonaan kiinni laittaa. Jos lämmityksen pysäytys on joku 18C, niin ei siellä patterissa edes kierrä vesi tuon asetetun keskilämpötilan jälkeen. Jos sitten taas haluat pitää kosteissa tiloissa mukavuuslämpöä ja lattiakierto on päällä, niin sitten on eri asia.

Viime kesänä pidin kierron päällä koko kesän ja tuloilmaruuvi oli raollaan. Kun ulkona oli kuuma ja alin menovesi +24C, niin käytännössä tuossa siirrettiin passiivisesti ulkoilmasta energiaa varaajaan. Samalla tuloilma jäähtyi hieman. Tosin melko marginaalista.
 

Muu

Jäsen
Kevät alkaa pikkuhiljaa tekemään tuloaan. Missäs asteissa tuota tuloilmaruuvia väännetään lähes kokonaan kiinni? 15c?
Meillä kevään "ongelmat" näkyy suurina päivittäisinä lämpötilan vaihteluina. Päivällä aurinkoa ja lämmintä yöllä pakkasta 10-20C enemmän. Iltasuihkun jälkeen on lämmitettävänä käyttövesi ja päivällä huilannut lattialaatta. Yöllä siis Nibe käytää vastuksia ja päivällä ja iltapäivällä huilailee myös kompressori. Keskilämmön noustessa 0-+10c välille kompressorin teho riittäisi jos kävis "koko ajan". Ohjelmoitia vois kokeilla mutta säät vaihtelevat aika suuresti.

Tuloilmaa säädän noin 1/2 talviarvosta jossain kun lumi sulanut maasta +5-10C. Jossain 15 C paikkeilla hyvin pienelle ja pudotan jossain välissä alinta menovettä 27 > 25C. Lämpömittari on usein parempi säätöperuste kun ihmisen (vaimon tuntemukset). Näin saa laattalattiat ja kylpyhuoneen pysymään lämpimänä ja kuivana. "Säädön iloa"!:confused:
 

J.Q

Jäsen
Tervehdys, kokeneet ja viisaat PILP-ihmiset! Olen muuttanut hiljattain taloon, jossa on Nibe F470 -pumppu, ja kaipaisin vähän kommentteja ja mielipiteitä mieltäni askarruttaviin asioihin. Omakotitaloasuminen on itselleni uutta, joten tässä on nyt paljon opeteltavaa edessä, kun ei ole tarvinut näistä asioista aiemmin mitään tietää. Olen lukenut manuaalin pari kertaa kannesta kanteen sekä tietenkin tutustunut tämän foorumin keskusteluihin, mutta kaikki ei vielä ole selvää. Listaan nyt tähän alle vähän speksejä ja pumpun tietoja, ja sen jälkeen muutama kysymys asioista.

Talo on 110 m2 yhdessä kerroksessa, tilavuus arvioni mukaan n. 305 m3. Ikää talolla on 6 vuotta ja sijaitsee länsirannikolla. Niben lisäksi talossa on joka huoneessa Uponorin termostaatit, eli lämmitys toimii vesikiertoisella lattialämmityksellä. Sähkönkulutus on ollut edellisen omistajan mukaan alle 10 000 kWh vuodessa.

Pumpun tietoja:

Puhallinnop. poistoilma 5.1.5
Normaali 40%
Nopeus 1 0%
Nopeus 2 30%
Nopeus 3 80%
Nopeus 4 100%

Puhallinnop. tulolma 5.1.6
Normaali 35%
Nopeus 1 0%
Nopeus 2 25%
Nopeus 3 70%
Nopeus 4 90 %

Huoltotiedot 3.1
1/17
Käyttöveden täyttö 51.9 C
Käyttövesi yläosa 49.0 C
Laskettu menolämpötila 25.0 C

3/17
Höyrystin -4 C (tämä tosin vaihtelee, esim. eilen tuo oli 1.2 C, vaikka lämpötila suht. sama, eli pari astetta plussalla).
Poistoilma 20.2 C
Jäteilma -4.4 C (tämäkin vaihtelee, eilen oli 2.5 C)
Tuloilma 23.3 C
Kompressorin anturi 33.6 C
Sähkövastusanturi 52.5 C

4/17
Menolämpötila 26.0 C
Paluulämpötila 24.3 C
Laskettu menolämpötila 25.0 C
Huonelämpötila 21.7 C

Autom. tilan asetukset 4.9.2

Lämmityksen pysäytys 40 C
Lisäyksen pysäytys 35 C
Suodatusaika 24h

Sitten niihin kysymyksiin.

1) Onko noissa yllä listaamissani tiedoissa jotain silmiinpistävän outoa? Edellinen omistaja sanoi, ettei ole koskenut oikein mihinkään asetuksiin, ainoastaan ilmanvaihtoa laittanut maksiminopeudelle suihkuttelun ja saunomisen jälkeen. Mietin esim. sitä, että onko tuo normaalitehon ilmanvaihto (35/40) järkevä tälle talolle. Se myös mietityttää, pitääkö poisto- vai tuloilman prosentin olla suurempi. Itselläni näemmä poistoteho on suurempi, eli talo on ilmeisesti alipaineinen, mutta mitä merkitystä sillä sitten on, onko talo ali- vai ylipaineinen?

2) Kompressorin kokonaiskäyttöaika on valikon 3.2 mukaan 30814h eli n. 3 ja puoli vuotta. Onko se järkevän kuuloinen lukema, kun talo on 6-vuotias?

3) Tämä on varmaan nyt tyhmä kysymys, mutta pakko kysyä: Millä talon lämpötila oikeastaan säädetään, menoveden lämpötilalla vai Niben valikossa 1.1 säädetyllä lämpötilalla? Menoveden minimilämpötila on 25 C, ja lämpötilaksi on asetettu 20 C. En siis ymmärrä, kumpi noista vaikuttaa talon lämpötilaan vai vaikuttaako molemmat. Jos asettaisin lämpötilaksi esim. 10 astetta, niin ei kai talo kuitenkaan niin jäiseksi viilenisi, jos tuo minimilämpöinen menovesi kuitenkin pakottaa lämpötilan korkeammaksi? Ja jos näin on, niin mikä merkitys koko valikon 1.1 lämpötila-asetuksella on? Lämpökäyrä Nibessä on mallia 3+0, ja kun menovesi on minimissään tuon 25 astetta, näyttäisi normaaleilla talvikeleillä menoveden lämpö olevan välillä 25-33 astetta suunnilleen.

4) Monet kertovat foorumilla tuloilman lämmön olevan n. 17-19 astetta, itselläni taas on näemmä yli 23 astetta. Tuota ilmeisesti voisi säätää sillä "kossupullon korkin" alla olevalla ruuvilla, josta on puhuttu joissain ketjuissa, mutta onko siitä haittaa, vaikka on noin korkea? En ole pakkaspäivinä huomannut katsoa tuota tuloilman lämpötilaa, mutta kaiken järjen mukaan se on sitten pienempi silloin. Itse en sitä ruuvia haluaisi ruveta säätelemään ainakaan ennen kuin ymmärrän, mitä olen tekemässä :) Edellinen omistaja ei ole kuulemma siihen koskaan koskenutkaan.

5) Millä asetuksilla lämmityksen pysäytys ja lisäyksen pysäytys tulisi olla? Ja tarkoittaako "lisäys" siis sähkön käyttöä? Siinä tapauksessa nuo 40 C ja 35 C lukemat kuulostavat äkkiseltään järjettömiltä omaan korvaani. Nibe siis käyttäisi sähköä lämmitykseen aina 35 asteen lämpötilaan asti ja muutoinkin lopettaisi lämmityksen vasta 40 asteessa? Pienempi sähkökulutus tietenkin houkuttelisi, mutta miten näitä uskaltaa sitten muuttaa, että talossa joka tapauksessa olisi lämmintä kylmimpinäkin talvipäivinä, mutta kesähelteillä ei kuitenkaan taloa lämmitettäisi ainakaan sähköllä.

6) Muuten olen itse asiassa ihan tyytyväinen kaikkeen (sähkönkulutukseen sekä talon lämpötilaan), mutta kylpyhuoneen lattiat tuntuvat ehkä hieman viileiltä. Lämpömittarin mukaan siellä on kuitenkin n. 22-23 astetta lämmintä. Onko mitään konsteja saada kylppärin lattiaa lämpimämmäksi ilman, että talossa muuten lämpötila nousee? Noissa Uponorin termareissakin on ilmeisesti jotain minimi/maksimilämpötila-asetuksia, mutta en ole niihin vielä ehtinyt tarkemmin perehtyä.
 
Viimeksi muokattu:

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Ilmamäärät on melko alhaiset. Nosta niitä nyt aluksi ylöspäin. IV papereista pitäisi löytyä oikeat arvot. Todennäköisesti jotain noin 50% luokkaa. Samalla kun ilmamäärät nousee, niin jäteilma ja höyrystin lämpenee ja jäteilma ei ole niin paljoa pakkasella. Ts. Sulattelee vähemmin. Samalla myös tuloilma jäähtyy kun ilmaa virtaa enemmän läpi.

Nähtävästi niben oma huonetermostaatti on päällä. Ota se pois. Lämpökäyrä vaikuttaa ihan ok:lta.

Lisäyksen pysäytyksen voit alkuun laittaa vaikka +5 ja lähteä siitä hiljalleen laskemaan alaspäin. Tällä siis säädetään koska sähkövastukset tulevat mukaan lämmitykseen.

Sinäänsä tuo 10000kwh ei kuulosta pahalta, mutta tuosta ei ilmene paljonko on niben osuus ja paljonko käyttösähkö.
 

J.Q

Jäsen
Ok, pitääpä pengastaa talokansion papereita, josko ne optimiarvot sieltä löytyisi.

Hmm, miksi tuo Niben huonetermostaatti kannattaa ottaa pois eli miten se muutos vaikuttaa asioihin? ....ja miten se otetaan pois? :D

Ja jos tuon lisäyksen pysäytyksen laittaa esim. tuohon +5:en asteeseen, niin onko sitten siis olemassa riski, että talon lämpötila jää kylmäksi esim. +5 - +20 asteen kevät/kesäkeleillä, jos Nibe ei saa kerättyä tarpeeksi lämpöä talteen lattialämmitykselle?

En osaa itsekään sanoa, paljonko tuosta 10 000 kWh:n kulutuksesta on Niben ja paljonko käyttöä. Veikkaisin kuitenkin, että puolet ja puolet suunnilleen. Voiko Nibestä jostain tsekata, paljonko se kuluttaa sähköä?
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Hmm, miksi tuo Niben huonetermostaatti kannattaa ottaa pois eli miten se muutos vaikuttaa asioihin? ....ja miten se otetaan pois? :D

Ja jos tuon lisäyksen pysäytyksen laittaa esim. tuohon +5:en asteeseen, niin onko sitten siis olemassa riski, että talon lämpötila jää kylmäksi esim. +5 - +20 asteen kevät/kesäkeleillä, jos Nibe ei saa kerättyä tarpeeksi lämpöä talteen lattialämmitykselle?

Voiko Nibestä jostain tsekata, paljonko se kuluttaa sähköä?
Kun huoneanturi on aktiivinen, pelkästään se kyseinen anturi ohjaa lämmitystä. Ulkoanturi ja käyrä osin ohitetaan. Kun lattiassa on paljon massaa, niin se reagoi todella hitaasti lämpötilanmuutoksiin. Vasteaika on luokkaa päivä-pari. Siksi lattialämmitystalossa käytetään lämpökäyrää, ulkoilman lämpötilaa ja suodatusaikaa, joista lasketaan tarvittava menoveden lämpötila. Huoneanturin saa muistaakseeni pois valikosta 1.9.4.

Lisäyksen pysäytys estää vastusten käytön. Nyt se sinulla oli ~30C, niin nibe antaa käyttää vastuksia käytännössä aina. Eli vaikkapa kesällä suihkun jälkeen käyttövesi lämmitetään vastuksilla vaikka pelkkä kompressori riittäisi. Kuvailemaasi tilannetta tuskin tulee ko. lämpötiloissa vastaan. Ellei sitten lämpimän veden käyttö ole todella runsasta.
 

J.Q

Jäsen
Kiitos tarkennuksista. Eli jos oikein ymmärsin, niin käyrän hyöty verrattuna huoneanturin käyttöön on se, että Nibe pystyy reagoimaan nopeammin ulkolämpötilan muutoksiin ja pitämään talon lämpötilan toivottuna? Voisin kokeilla tuota huoneanturin poistoa, niin siinäpä sen sitten käytännössä näkee, miten vaikuttaa. En kyllä nyt ensimmäisenkään asumiskuukauden aikana ole sinänsä huomannut suurempia eroja sisälämpötilassa, vaikka huoneanturilla on menty ja ulkona keli on kuitenkin vaihdellut +4 ja -20 asteen välillä, joskaan päiväkohtaiset muutokset ei ole tainneet noin viittä astetta enempää olla.

Voisin laittaa tuon lisäyksen pysäytyksen nyt aluksi tuohon 5 asteeseen. Keväämmällä sitten näkee, pysyykö talo ja vesi lämpimänä kompressorin voimin, kun on tuota rajaa lämpimämpi ilma. Eikö Nibessä muuten siis ole mitään keinoälyä, että se käyttäisi aina kompressoria ensisijaisesti lattian tai veden lämmitykseen ja sitten vasta sähköä, jos tarve vaatii? Kuulostaa typerältä, jos se käyttää sähköä silloinkin kun pelkkä kompressori riittäisi lämmöntuottajaksi.

Sitäkin vielä kysyisin, että miten se trendilaskentaraja pelaa yhteen lisäyksen poiston astemäärän kanssa, vai liittyykö ne mitenkään toisiinsa? Omassa Nibessäni se on trendiraja on näemmä 7, ja monet täällä ilmeisesti pitää pienempää arvoa. Tavoitteenani on tietenkin mahdollisimman pieni sähkönkulutus, eli pitäisi keksiä optimiasetukset sille, että sähköä menee mahdollisimman vähän mutta että aina on kuitenkin talo ja vesi riittävän lämpimiä. Veden lämmitys meillä muuten on säästöasetuksella, ja on riittänyt ongelmitta kolmen hengen taloudessa.
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Eli jos oikein ymmärsin, niin käyrän hyöty verrattuna huoneanturin käyttöön on se, että Nibe pystyy reagoimaan nopeammin ulkolämpötilan muutoksiin ja pitämään talon lämpötilan toivottuna?

Eikö Nibessä muuten siis ole mitään keinoälyä, että se käyttäisi aina kompressoria ensisijaisesti lattian tai veden lämmitykseen ja sitten vasta sähköä, jos tarve vaatii? Kuulostaa typerältä, jos se käyttää sähköä silloinkin kun pelkkä kompressori riittäisi lämmöntuottajaksi.

Sitäkin vielä kysyisin, että miten se trendilaskentaraja pelaa yhteen lisäyksen poiston astemäärän kanssa, vai liittyykö ne mitenkään toisiinsa?
Huoneanturi toimii vain jos on vesipatterit. Lattialaatta painaa kymmeniä tonneja ja sen lämmittämiseen menee energiaa aivan tolkuttomasti. Lisäksi huoneanturi ei ymmärrä hölkäsen pöläystä ulkoilman lämpötilasta. Eli käytännössä nibe alkaa reagoida vasta kun sisällä alkaa olla viileä. Sitten pusketaan kaikilla vastuksilla ja tehoilla energiaa lattialaattaan ja käytännössä mitään lämpenemistä ei tapahdu useampaan tuntiin. Ulkoanturin ja lämpökäyrän avulla nibe osaa reagoida nopeammin lämpötilanvaihteluun. Oikea käyrä löytyy kokeilemalla, mutta uskoisin ettei tuo nykyinen 3 ja jotain ole kovinkaan pielessä.

Niben uusi softa osaa aika hyvin jo kontrolloida vastuksia. Käytännössä ne tulee mukaan sitten kun niille on oikeasti tarve. Tosin käyttöveden lämmittämisessä ne tulee edelleen melko herkästi mukaan jos ne on sallittu. Siksi ainakin itse käytän lisäyksen estoa.

Trendilaskenta on vähän sama kuin lisäyksen esto, mutta sitä ei saa laskettua alle 0C. Joissain tapauksissa kun on takka ja/tai ILP lisänä, sekä hyvin säädetty F470, niin niben ei tarvitse ottaa vastuksia käyttöön vasta kun pakkasen puolella. Esim. omassa esto on -2C ja käytännössä se käyttää vastuksia kiertoveteen vasta -10C jälkeen. Käyttövesi toki alkaa lämmetä osin vastuksilla jo tuon -2/-3C keskilämpötilan jälkeen.
 

perti16

Jäsen
Pitäisi vissiin vähän miettiä uutta paikkaa ulkoanturille...
Screenshot_20190217-144809.png


@J.Q Täällä lisäyksen eston muutin 5c-->0c ja lähinnä käyttöveden lämmitykseen tuo vaikuttaa. Kestää tynnyrin lämmitys vaimon aamusuihkun jälkeen n. 10h, mikä sinänsä ei haittaa, jos tuon ajan on pois kotoa. Suosittelen silti.

Ei tuo 10 000 kWh paljon kyllä ole. Meillä kuitenkin 12 000 kWh pienemmällä alalla. Täällä pitää ajaa käyrällä 4+1, jotta saa edes jonkinlaista lämpöä suihkun lattiaan.
 

J.Q

Jäsen
Huoneanturi toimii vain jos on vesipatterit.
Joo, no tässä talossa ei ole pattereita lainkaan, eli siinä mielessä aika erikoista, että on käytetty huoneanturia lämmönsäätöön. Kytken pois päältä ja seuraan muutoksia.

Niben uusi softa osaa aika hyvin jo kontrolloida vastuksia. Käytännössä ne tulee mukaan sitten kun niille on oikeasti tarve. Tosin käyttöveden lämmittämisessä ne tulee edelleen melko herkästi mukaan jos ne on sallittu. Siksi ainakin itse käytän lisäyksen estoa.

Trendilaskenta on vähän sama kuin lisäyksen esto, mutta sitä ei saa laskettua alle 0C. Joissain tapauksissa kun on takka ja/tai ILP lisänä, sekä hyvin säädetty F470, niin niben ei tarvitse ottaa vastuksia käyttöön vasta kun pakkasen puolella. Esim. omassa esto on -2C ja käytännössä se käyttää vastuksia kiertoveteen vasta -10C jälkeen. Käyttövesi toki alkaa lämmetä osin vastuksilla jo tuon -2/-3C keskilämpötilan jälkeen.
Pitääpä päivittää tuo softa kans, jos se laitteen älyä parantaa. Lisäyksen eston laitoin nyt aluksi viiteen, katson sitten myöhemmin, jos on varaa tiputtaa tuosta vielä.

Tässä talossa on varaava takka, joten pitäisi olla edellytyksiä suht vähäiselle vastusten käytölle. Kokeilemalla ne parhaat asetukset varmaan löytyy.

Ei tuo 10 000 kWh paljon kyllä ole. Meillä kuitenkin 12 000 kWh pienemmällä alalla. Täällä pitää ajaa käyrällä 4+1, jotta saa edes jonkinlaista lämpöä suihkun lattiaan.
Olen myös ihan tyytyväinen, jos 10 000 kWh:ssa kulutus pysyy. Toki pitää silti pyrkiä vielä vähentämään, jos ei säädöt ihan optimaaliset ole. Tuo kylpyhuoneen lattian lämpö mietityttää kans, ainakaan säätämäni 25 asteen minimilämpö menovedelle ei laattalattiaa erityisen lämpinänä pidä. Tiedä sitten noudattaako Nibe tällä hetkellä koko minimiarvoa, kun itselläni kerta on huoneanturin mukainen lämpötilan säätö vielä tällä hetkellä käytössä. Sitten kun se seuraa lämpökäyrää, pitäisi varmasti kulkea ainakin tuo 25-asteinen vesi lattiassa. Eri asia sitten, tekeekö sekään laatasta riittävän lämmintä.
 

Muu

Jäsen
Joo, no tässä talossa ei ole pattereita lainkaan, eli siinä mielessä aika erikoista, että on käytetty huoneanturia lämmönsäätöön. Kytken pois päältä ja seuraan muutoksia.



Pitääpä päivittää tuo softa kans, jos se laitteen älyä parantaa. Lisäyksen eston laitoin nyt aluksi viiteen, katson sitten myöhemmin, jos on varaa tiputtaa tuosta vielä.

Tässä talossa on varaava takka, joten pitäisi olla edellytyksiä suht vähäiselle vastusten käytölle. Kokeilemalla ne parhaat asetukset varmaan löytyy.



Olen myös ihan tyytyväinen, jos 10 000 kWh:ssa kulutus pysyy. Toki pitää silti pyrkiä vielä vähentämään, jos ei säädöt ihan optimaaliset ole. Tuo kylpyhuoneen lattian lämpö mietityttää kans, ainakaan säätämäni 25 asteen minimilämpö menovedelle ei laattalattiaa erityisen lämpinänä pidä. Tiedä sitten noudattaako Nibe tällä hetkellä koko minimiarvoa, kun itselläni kerta on huoneanturin mukainen lämpötilan säätö vielä tällä hetkellä käytössä. Sitten kun se seuraa lämpökäyrää, pitäisi varmasti kulkea ainakin tuo 25-asteinen vesi lattiassa. Eri asia sitten, tekeekö sekään laatasta riittävän lämmintä.
Askel kerrallaan. Minimmi menolämmöks esim 27 ja tuoilmaan kuristusta noin 3-4C alle tavoite huonelämpötilan. Uudet suodattimet ja mitatut asetusarvot käyttöön. Kaiken tämän lisäksi muutama motti halkoja niin pysyy kulutus tuossa 10 000 paikkeilla. Kesemmällä sitten lisäkiristyksiä.
 
Ylös Bottom