Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

J.Q

Jäsen
Nyt olen tehnyt ensimmäiset muutokset Nibeen:
- Huoneanturijärjestelmä pois käytöstä (valikko 1.9.4)
- Menoveden minilämpötilaksi 27 (tavoitteena kylppärin lattialämmön lisäys, aiemmin oli 25)
- Käyrän muutos 3 -1 (aiemmin 3 +0)
- Valikosta 5.199 fan synch. operation päälle, jotta poistuisi vähemmän lämpöä hukkaan, kun kompressori lepää. Tämä tosin ei näytä jostain syystä toimivan: kompressorin ollessa pois päältä pysyy ilmanvaihto normaaliasetuksella. Mikähän mättää...?

Tuloilman lämpötila on edelleen liian korkea, n. 23-24 astetta, eli pitää sitä ruuvia nyt sitten uskaltaa säätää. Olikos se nyt niin, että kelin pitäisi olla jonkin verran pakkasella kun säätää ruuvia toivottuun 17-20 lämpötilaan?

Pari muutakin kysymystä:

1) Miten tuo valikon 1.9.2 "ulkoinen säätö" vaikuttaa asioihin? Se on nyt nollassa.

2) Teknisen tilan jakotukissa on kahdessa rivissä säätönuppeja, ylärivissä punaiset nupit (jotka kaikki maksimiarvossa) ja alemmassa rivissä siniset "korkit". Mikä näiden säätönuppien ero on? Sen verran käsitän, että näillä jotenkin säädetään veden virtausta lattiassa, mutta en ymmärrä, miten ne käytännössä vaikuttavat.

3) Talon sisälämpötila on eri mittarien mukaan 22-23 astetta. Haluaisin tuon lukeman n. asteen verran pienemmäksi paitsi kylpyhuoneen osalta ehkä asteen suuremmaksi. Millä keinoin tämän voisi saavuttaa? Tein nuo muutokset menoveden minimilämpötilaan ja käyrän muutokseen tätä ajatellen, mutta en nyt ole lainkaan varma, toimiiko ratkaisuni.

4) Huoneistotermostaatit: moni kirjoittelee foorumilla, että on säädetty termostaatit esim. 21 asteeseen, mutta en ymmärrä ollenkaan, miten tuo säätö tehdään. Jos irrotan termostaateista pyöreän säätökiekon, niin sen alla on kyllä minimi- ja maksimisäätimet lämmön muutokselle, mutta en silti tajua, miten saan määriteltyä oletusarvon niille. Itselläni on siis Uponorin termostaatit käytössä (malli T-35 tai T-37).

5) En löytänyt mistään alkuperäisistä talopapereista tietoa, millaiset ilmanvaihtotehot/prosentit täällä pitäisi olla käytössä. Sellaisen tiedon löysin, että ilmatilavuus on 308 kuutiota. Ja kaksi vuotta vanhassa mittausraportissa luki, että talon tuloilma on 52l/s ja poistoilma 57l/s, mutta en tiedä, onko nuo sitten sellaiset arvot, jotka pitäisikin olla käytössä. Miten noista lukemista voi laskea, millaiset tulo/poistoprosentit Niben ilmanvaihdossa pitäisi olla? Olen näistä asioista ihan pihalla...
 
Viimeksi muokattu:

Karim85

Jäsen
Ollaan asuttu kohta 2,5 tässä okt ja vieläkin tuntuu olevan hukassa tuon Niben kanssa. Khh Ps/s lattia on välillä lämmin ja välillä viileä. Tällä hetkellä pienin menovesi 26 astetta ja lämpökäyrä 2+2.
Tuloilman väänsin kiinni ja n vartti kierros auki, tuloilma on ulkoilman ollessa 0 astetta n. 20 astetta. Huonetermarit säädetty 21 asteeseen. Talossa vesikiertoinen lattialämmitys. Pienintä menovettä on milloin nostettu ja millon laskettu. Millaisia käyriä teillä muilla on?
 

Karim85

Jäsen
Ollaan asuttu kohta 2,5 tässä okt ja vieläkin tuntuu olevan hukassa tuon Niben kanssa. Khh Ps/s lattia on välillä lämmin ja välillä viileä. Tällä hetkellä pienin menovesi 26 astetta ja lämpökäyrä 2+2.
Tuloilman väänsin kiinni ja n vartti kierros auki, tuloilma on ulkoilman ollessa 0 astetta n. 20 astetta. Huonetermarit säädetty 21 asteeseen. Talossa vesikiertoinen lattialämmitys. Pienintä menovettä on milloin nostettu ja millon laskettu. Millaisia käyriä teillä muilla on?
Lähinnä se tossa mietityttää, että millä saisi tuota tuloilmaa pikkuisen vielä alespäin siihen 18 asteeseen esimerkiksi. varttikierros tosiaan auki, eli ei kauheasti ole pelivaraa vääntää "kiinni". Vai pitääkö ihan uusi käyrä asetus etsiä. Aamulla viileä lattia khh, joten nostin pienintä menovettä siihen 27 asteeseen ja lämpökäyrää korjasin 2 + 3. Pitäiskö grundforsia asettaa pykälää pienemmälle, tällä hetkellä se vihreä valo palaa ihan siinä korkeimmassa palkissa?
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Lähinnä se tossa mietityttää, että millä saisi tuota tuloilmaa pikkuisen vielä alespäin siihen 18 asteeseen esimerkiksi. varttikierros tosiaan auki, eli ei kauheasti ole pelivaraa vääntää "kiinni". Vai pitääkö ihan uusi käyrä asetus etsiä. Aamulla viileä lattia khh, joten nostin pienintä menovettä siihen 27 asteeseen ja lämpökäyrää korjasin 2 + 3.
Tuloilmapatterissa kiertää niin lämmintä vettä ja tuloilma lämpenee siksi enemmän. Voit koittaa kääntää RN1:tä vielä pienemmälle, mutta muista, että samalla kennon läpi virtaa vähemmin vettä ja loivalla käyrällä tuloilma alkaa jäähtyä nopeasti pakkaselle mentäessä.
 

Karim85

Jäsen
Tuloilmapatterissa kiertää niin lämmintä vettä ja tuloilma lämpenee siksi enemmän. Voit koittaa kääntää RN1:tä vielä pienemmälle, mutta muista, että samalla kennon läpi virtaa vähemmin vettä ja loivalla käyrällä tuloilma alkaa jäähtyä nopeasti pakkaselle mentäessä.

Okei, koska aikoinaan käyrä oli 3 +1 ja tuolloin lattia oli viileä, tämän vuoksi kokeilen tuota 2 + 3, mutta jospa nostan vielä pykälää 2 + 4. Osaako kukaan sanoa, tuosta Grundfosista, että pitäisikö se säätää pykälää "alemmaksi"? Kiitos neuvoista ja vinkeistä! :)
 

Muu

Jäsen
Okei, koska aikoinaan käyrä oli 3 +1 ja tuolloin lattia oli viileä, tämän vuoksi kokeilen tuota 2 + 3, mutta jospa nostan vielä pykälää 2 + 4. Osaako kukaan sanoa, tuosta Grundfosista, että pitäisikö se säätää pykälää "alemmaksi"? Kiitos neuvoista ja vinkeistä! :)
Käyrän pitää olla esim 3+1 ja minimi meno 27, jos haluat lämpimät lattiat 3+2-3 ja alin meno 28-30. Kolmoskäyrä huolehtii pakkasilla lattian lämmöstä, minimi meno tulee voimaan 0 kelin paikkeilla kun viisto osuus käyrällä tavoitetaan. Parin päivän päästä säädät tuloilman n 3C alle tavoitellun huonelämpötilan. (säädetään ulkolämpötilan ollessa käyrän nousevalla alueella). Pumpun säädöt riippuu talon koostaa. n100m2 riittää "puolitehot". Kaikki vaikuttaa toisiinsa. Ekakas lattia lämmöt kuntoon. Tuloilma tasaantuu vartissa matta heittelee laitteen toiminnan mukana ja on seurattava ja kirjattava jonkin aikaa. USB tikulla kerätty data helpottaa kokonaistilanteen seurantaa.
 
Viimeksi muokattu:

Karim85

Jäsen
Käyrän pitää olla esim 3+1 ja minimi meno 27, jos haluat lämpimät lattiat 3+2-3 ja alin meno 28-30. Kolmoskäyrä huolehtii pakkasilla lattian lämmöstä, minimi meno tulee voimaan 0 kelin paikkeilla kun viisto osuus käyrällä tavoitetaan. Parin päivän päästä säädät tuloilman n 3C alle tavoitellun huonelämpötilan. (säädetään ulkolämpötilan ollessa käyrän nousevalla alueella). Pumpun säädöt riippuu talon koostaa. n100m2 riittää "puolitehot". Kaikki vaikuttaa toisiinsa. Ekakas lattia lämmöt kuntoon. Tuloilma tasaantuu vartissa matta heittelee laitteen toiminnan mukana ja on seurattava ja kirjattava jonkin aikaa. USB tikulla kerätty data helpottaa kokonaistilanteen seurantaa.

Meillä juuri 101m2 talo. Jos en väärin muista niin pysy paremmin aisoissa tuo tuloilma kun oli pumpusta tiputettu pykälä alemmas (toinen oikealta), tiedä sitten miksi olen nostanut sen taas.. Mutta kokeillaanpa näillä! Kiitos neuvoista :)
 
  • Tykkää
Reactions: Muu

root

Jäsen
Nyt olen tehnyt ensimmäiset muutokset Nibeen:
- Huoneanturijärjestelmä pois käytöstä (valikko 1.9.4)
- Menoveden minilämpötilaksi 27 (tavoitteena kylppärin lattialämmön lisäys, aiemmin oli 25)
- Käyrän muutos 3 -1 (aiemmin 3 +0)
- Valikosta 5.199 fan synch. operation päälle, jotta poistuisi vähemmän lämpöä hukkaan, kun kompressori lepää. Tämä tosin ei näytä jostain syystä toimivan: kompressorin ollessa pois päältä pysyy ilmanvaihto normaaliasetuksella. Mikähän mättää...?

Tuloilman lämpötila on edelleen liian korkea, n. 23-24 astetta, eli pitää sitä ruuvia nyt sitten uskaltaa säätää. Olikos se nyt niin, että kelin pitäisi olla jonkin verran pakkasella kun säätää ruuvia toivottuun 17-20 lämpötilaan?

Pari muutakin kysymystä:

1) Miten tuo valikon 1.9.2 "ulkoinen säätö" vaikuttaa asioihin? Se on nyt nollassa.

2) Teknisen tilan jakotukissa on kahdessa rivissä säätönuppeja, ylärivissä punaiset nupit (jotka kaikki maksimiarvossa) ja alemmassa rivissä siniset "korkit". Mikä näiden säätönuppien ero on? Sen verran käsitän, että näillä jotenkin säädetään veden virtausta lattiassa, mutta en ymmärrä, miten ne käytännössä vaikuttavat.

3) Talon sisälämpötila on eri mittarien mukaan 22-23 astetta. Haluaisin tuon lukeman n. asteen verran pienemmäksi paitsi kylpyhuoneen osalta ehkä asteen suuremmaksi. Millä keinoin tämän voisi saavuttaa? Tein nuo muutokset menoveden minimilämpötilaan ja käyrän muutokseen tätä ajatellen, mutta en nyt ole lainkaan varma, toimiiko ratkaisuni.

4) Huoneistotermostaatit: moni kirjoittelee foorumilla, että on säädetty termostaatit esim. 21 asteeseen, mutta en ymmärrä ollenkaan, miten tuo säätö tehdään. Jos irrotan termostaateista pyöreän säätökiekon, niin sen alla on kyllä minimi- ja maksimisäätimet lämmön muutokselle, mutta en silti tajua, miten saan määriteltyä oletusarvon niille. Itselläni on siis Uponorin termostaatit käytössä (malli T-35 tai T-37).

5) En löytänyt mistään alkuperäisistä talopapereista tietoa, millaiset ilmanvaihtotehot/prosentit täällä pitäisi olla käytössä. Sellaisen tiedon löysin, että ilmatilavuus on 308 kuutiota. Ja kaksi vuotta vanhassa mittausraportissa luki, että talon tuloilma on 52l/s ja poistoilma 57l/s, mutta en tiedä, onko nuo sitten sellaiset arvot, jotka pitäisikin olla käytössä. Miten noista lukemista voi laskea, millaiset tulo/poistoprosentit Niben ilmanvaihdossa pitäisi olla? Olen näistä asioista ihan pihalla...
2 - Punaisilla nupeilla säädetään lattialämmityksen tasapainotus (asentajan olisi ainakin pitänyt laittaa nämä suunnittelijan määrittämiin esisäätöarvoihin), Uponorissa mahdollisuus myös automaattiseen tasapainotukseen (vaatii erillisen käyttöpaneelin), jolloin ko. nupit täysin auki. Käsisäätöpiirit kuitenkin esisäätöarvoissaan. Siniset nupit toimilaitteita, joita termarit (T-35) ohjaavat kiinni/auki

3 - Tekemäsi käyrän muutos ei jeesannut kylppärin osalta, oletan että kylppärin lattiassa vapaa kierto. Jos haluat (talviaikaan) kylppärin lattiaa lämpimämmäksi, niin siihen ei auta kuin jyrkempi käyrä / suurempi käyrän muutos, kuristaa sitten termareilla muissa tiloissa

4 - Joko etsit jollain toisella lämpömittarilla halutun sisälämpötilasäädön T-35:stä tai sittet korvaat ne lämpötilanäytöllisillä malleilla (esim. T-75, tämän saatavuudessa tosin voi olla ongelmia)

5 - Mittauspöytäkirjassa tulisi olla myös Niben tehot (prosentteina) merkittynä. Jos ei, niin uusi mittaus, tai sitten voit karkeasti määrittää esim. poistoilman osalta tehon (57 l/s = 205 m3/h) kokeilemalla/vertaamalla BS1-anturin näyttämään. Anturi ei kyllä anna kovin luotettavaa tietoa...

Puhaltimen tahdistetusta käytöstä, taitaa olla niin, että nyt talvella kun kompura lepäilee, se tekee sen sulatuksen aikana. Mutta tahdistettu käyttö laskee puhallusnopeuksia vain silloin, kun ei ole lämmitystarvetta/lämpimän veden tarvetta.
 

J.Q

Jäsen
Kiitokset vastauksista, tässähän oppi taas paljon uutta.

Jostain syystä ei ole siten punaisia nuppeja säädetty tasapainoon. Ei täällä kyllä erillistä käyttöpaneeliakaan näytä olevan automaattiselle tasapainotukselle. Ehkäpä soitan jossain vaiheessa LVI-ihmisen tsekkaamaan nuo. Sinänsä täällä kyllä tuntuu olevan järkevässä tasapainossa lattialämmitys, kun laminaatti tuntuu joka huoneessa suunnilleen yhtä lämpimältä. Makkareissa ehkä hieman viileämmältä kuin olohuoneessa.

Kylppärin lattia ei tosiaan noilla muutoksilla muuttunut, mutta muuten talossa lämpötila on tippunut asteen, kuten toivoinkin. Voisin kokeilla laittaa käyrän ehkä muotoon 3+1 ja vääntää muissa tiloissa termareita pienemmälle. Mistä tiedän, onko kylppärin lattiassa vapaa kierto? Huomasin kyllä, että jakotukissa ei ole sitä sinistä korkkia putkessa, johon on kirjoitettu "sauna" - talossa on siis sauna ja suihkutila yhtenäistä tilaa (lasiovi välissä). Viereisessä kodinhoitohuoneessa on termari, ja khh:lle on siis myös oma putkensa jakotukissa. Eli viittaako tuo nyt sitten siihen, että saunassa ja suihkutilassa kiertää vesi vapaasti...

Lämpötilan näyttävä malli olisi kyllä parempi termostaateille, ehkä ne voisi päivittää jossain vaiheessa. Sinänsähän asian kanssa ei ole ongelmaa, kun lämpötila talossa on kutakuinkin sen mitä haluankin.

Taidan myös tilata uuden mittauksen jossain vaiheessa ilmanvaihdolle, kun en noita Niben tehoja papereista löydä. Tämän samaisen ketjun ensimmäisellä sivulla Savustaja-niminen kirjoittaja on laskenut, että "Esimerkikisi 105 m2 talo, jonka keskihuonekorkeus 3 m => ilmanvaihdollinen tilavuus 315 m3. RakMk:n mukainen ilmanvaihto kerran kahdessa tunnissa, eli puolet tuosta 315 m3 =157500 litraa / 3600 sekuntia = 44 l/s eli n. 50% poistopuhaltimen tehoksi." Vastaavalla laskulogiikalla tässä talossa (308 m3 = 154 000 litraa / 3600 sek ) ilmanvaihto kerran kahdessa tunnissa olisi 43 l/s eli huomattavasti vähemmän kuin tuossa tehdyssä mittauksessa. Tuohan tarkoittaisi hitusen alle 50% poistopuhallustehoa tänne, mikä on sekin kyllä enemmän kuin normaaliasetuksella oleva 40%.
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Vastaavalla laskulogiikalla tässä talossa (308 m3 = 154 000 litraa / 3600 sek ) ilmanvaihto kerran kahdessa tunnissa olisi 43 l/s eli huomattavasti vähemmän kuin tuossa tehdyssä mittauksessa. Tuohan tarkoittaisi hitusen alle 50% poistopuhallustehoa tänne, mikä on sekin kyllä enemmän kuin normaaliasetuksella oleva 40%.
Periaatteessa noin, mutta tässä pitäisi huomioida ja laskea mukaan myös kanaviston vastapaine. Jos kanavistossa on kova vastapaine, niin puhallusta pitäsi olla vähän enemmän. Mutta muuten tuo toki pitää paikkaansa ja pienet erot nyt ei ole niin merkittäviä. Meneekö jäteilma nykyisillä säädöillä vs. muutetuilla säädöillä minkä lämpöiseksi?
 

J.Q

Jäsen
Periaatteessa noin, mutta tässä pitäisi huomioida ja laskea mukaan myös kanaviston vastapaine. Jos kanavistossa on kova vastapaine, niin puhallusta pitäsi olla vähän enemmän. Mutta muuten tuo toki pitää paikkaansa ja pienet erot nyt ei ole niin merkittäviä. Meneekö jäteilma nykyisillä säädöillä vs. muutetuilla säädöillä minkä lämpöiseksi?
Aivan... no, vastapaineenkaan suuruutta en tiedä, mutta joka tapauksessa pitänee vähän suurentaa noita arvoja, kun T35/P40 ei todennäköisesti ihan kohdillaan ole. Voisin laittaa esim. T41/P47, niin säilyisi suunnilleen sama suhde ja ilmanvaihto on ainakin todennäköisemmin lähempänä suositeltavaa. Mitä haittaa siitä muuten on, jos ilmanvaihto on esim. 10-30% vähäisempi kuin suositeltu arvo? Ettei kai nyt sentään talo homehdu tai muita ongelmia tule... Mietin vain, että tässä talossa on 6 vuotta käytetty todennäköisesti ainakin n. 10% pienempää ilmanvaihtoa kuin pitäisi. Kosteusmittauksessa nyt näkyi kuivia tuloksia, mutta eipä se toki rakenteissa piileviä ongelmia paljasta.

Näyttäisi sekä jäteilma että höyrystin menevän n. 3-4 astetta pakkaselle kuten aiemminkin, mutta kompuran sammuessa niiden lämmöt nousee 14 asteen paikkeille. Tämä taitaa olla reilusti enemmän kuin ennen, jolloin asteet näytti menevän vain muutaman asteen plussalle. Tosin en niitä arvoja ennen muutosta kovin tarkasti kytännyt, etten nyt ole täysin varma, onko ne aiemminkin käyneet noin korkealla. Pitäisikö poistoilman ja höyrystimen asteiden pysyä koko ajan nollan tietämillä?
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Mitä haittaa siitä muuten on, jos ilmanvaihto on esim. 10-30% vähäisempi kuin suositeltu arvo? Ettei kai nyt sentään talo homehdu tai muita ongelmia tule...

Pitäisikö poistoilman ja höyrystimen asteiden pysyä koko ajan nollan tietämillä?
Riippuu toki hieman talosta, mutta ei pieni poikkeama mitään aiheuta. Enemmän tulee ongelmaa jos vaikkapa kosteista tiloista puuttuu poistoa tai sitten jos talo todellisuudessa on ylipaineinen. Jos kosteista tiloista ei poistu ilmaa riittävästi, niin rakenteet pysyy pitkään kosteina ja se alkaa näkyä pilkkuina pinnoilla, katossa, yms.

F470:lla jäteilmaa ei kannata hirveästi ajaa pakkaselle, koska muuten laite sulattelee usein ja tuotto jää huonoksi. Kuivalla pakkassäällä tästä nyt ei niin suurta haittaa ole, mutta siinä nollan tienoilla jos jäteilma menee useamman asteen miinukselle, niin itse ainakin vaihtaisin suotimet uusiin ja nostaisin ilmamääriä. Jollain 30% määrillä jäteilmasta saadaan todella vähän energiaa talteen. Siksi se jäteilma menee reippaasti pakkaselle.
 

J.Q

Jäsen
Enemmän tulee ongelmaa jos vaikkapa kosteista tiloista puuttuu poistoa tai sitten jos talo todellisuudessa on ylipaineinen. Jos kosteista tiloista ei poistu ilmaa riittävästi, niin rakenteet pysyy pitkään kosteina ja se alkaa näkyä pilkkuina pinnoilla, katossa, yms.

F470:lla jäteilmaa ei kannata hirveästi ajaa pakkaselle, koska muuten laite sulattelee usein ja tuotto jää huonoksi. Kuivalla pakkassäällä tästä nyt ei niin suurta haittaa ole, mutta siinä nollan tienoilla jos jäteilma menee useamman asteen miinukselle, niin itse ainakin vaihtaisin suotimet uusiin ja nostaisin ilmamääriä. Jollain 30% määrillä jäteilmasta saadaan todella vähän energiaa talteen. Siksi se jäteilma menee reippaasti pakkaselle.
Ok, no sitten on tuskin tässä talossa mitään vahinkoa saatu aikaiseksi. Kylppärin ja saunan katto näyttää moitteettomilta, ja edellinen omistaja kuitenkin on käyttänyt pari tuntia maksimi-ilmanvaihtoa aina suihkuttelujen jälkeen (saunaa eivät juuri käyttäneet). Talo on myös alipaineinen, se luki siinä viimeisimmässä ilmanvaihtoraportissa (n. -8%).

Suodattimet vaihdoin viime viikolla uusiin, joten jäteilman pakkaslukema johtunee vaan tuosta alhaisesta ilmanvaihdosta. Tämän takia tosiaan sulattelua on paljon, katsoin myös kompuran käyttöhistoriasta, että viimeisen 6 vuoden ajalta se on käynnistynyt keskimäärin liki 20 kertaa päivässä, mikä on todella paljon. Pitää saada tuo ilmanvaihto siis kohdilleen, jotta ei turhaan olisi käynnistelyä, sammuttelua ja sulattamista yhtenään.
 

Muu

Jäsen
Ok, no sitten on tuskin tässä talossa mitään vahinkoa saatu aikaiseksi. Kylppärin ja saunan katto näyttää moitteettomilta, ja edellinen omistaja kuitenkin on käyttänyt pari tuntia maksimi-ilmanvaihtoa aina suihkuttelujen jälkeen (saunaa eivät juuri käyttäneet). Talo on myös alipaineinen, se luki siinä viimeisimmässä ilmanvaihtoraportissa (n. -8%).

Suodattimet vaihdoin viime viikolla uusiin, joten jäteilman pakkaslukema johtunee vaan tuosta alhaisesta ilmanvaihdosta. Tämän takia tosiaan sulattelua on paljon, katsoin myös kompuran käyttöhistoriasta, että viimeisen 6 vuoden ajalta se on käynnistynyt keskimäärin liki 20 kertaa päivässä, mikä on todella paljon. Pitää saada tuo ilmanvaihto siis kohdilleen, jotta ei turhaan olisi käynnistelyä, sammuttelua ja sulattamista yhtenään.
lämmityskäyrä.png

Onko ohjelmistopäivitys 8816R2 tehty? Siinä lämmityskierron hystereesi muutettu 3 > 8 joka vähentää käynnistyksiä silloin kun lämmöntarve on vähäinen. Suuri käynnistysten määrä voi johtua siitä, että 6 vuoden aikan suurin osa ajasta on mennyt 3 C hystereesillä. Esim uunin lämmitys ja vähäinen lämpimän veden käyttö aiheuttaa katkomista kompressorilla. Käyrästössä näkyy käyttöveden lämmitys vasemmalla. Jonka jälkeen 2.30 pitkä sulatustauko kunnes lämmön tarve herättää kompressorin. 5 aikaan kiertoveden lämmitys lyhyttä jaksoa ilman sulatusta. Oikella 19 paikkeilla muuttuu prioriteetti käyttövedelle. Samoihin aikoihin alkaa saunan lämmitys. Klo 20 paikkeilla näkyy poistoilmassa pari löylypiikkiä. Vuorokaudessa 14 käynnistystä, joista vain yksi sulatuksen johdosta. (Uunia lämmitetty kevyesti). Lämmöntarve vain laattalattioilla ja tuloilmalla. Jäteilman lämpötila pyörii -3 - alaspäin 95m2 talossa normivirtaamalla. Päivitys kuntoon ja katse eteenpäin.
 

Karim85

Jäsen
Sarjassamme hölmöt kysymykset. Käyttöpriorisoinnin ollessa: käyttövesi, tuloilma heilahtaa tuonne 21,3 asteeseen. Käyttöpriorisoinnin ollessa lämmitys, tuloilma oli jossakin 18 asteen kieppeillä. Pakkasta ulkona vähä yli 5 astetta. Onko tällä mitään merkitystä?
 

Karim85

Jäsen
Sarjassamme hölmöt kysymykset. Käyttöpriorisoinnin ollessa: käyttövesi, tuloilma heilahtaa tuonne 21,3 asteeseen. Käyttöpriorisoinnin ollessa lämmitys, tuloilma oli jossakin 18 asteen kieppeillä. Pakkasta ulkona vähä yli 5 astetta. Onko tällä mitään merkitystä?

Se lähtikin laskemaan itsekseen taidan jättää koko tuloilman rauhaan. :cool:
 

J.Q

Jäsen
Onko ohjelmistopäivitys 8816R2 tehty? Siinä lämmityskierron hystereesi muutettu 3 > 8 joka vähentää käynnistyksiä silloin kun lämmöntarve on vähäinen.
Ei ole tehty, laitetta ei ole käsittääkseni päivitetty vuosiin. Ajattelin itse päivittää laitteen, kunhan kelit vielä vähän lämpenee (nyt pelottaa, että jos sotken päivityksellä koko systeemin, kun eletään liki vuoden kylmimpiä aikoja). Kiitos muuten käyräkuvasta ja selityksistä, ainakin jotain siitä käsitin :) Kompressorin käynnissäoloaikaako kuvastaa nuo vihreän viivan (jäteilman) pakkasen puolella olevat ajanjaksot?

Pari positiivista havaintoa omasta tilanteestani:

-Vaihdoin aamulla ilmanvaihdon tehoksi P49% / T43%, eli aika iso ero aiempiin (P40/T35). Vaikutus näyttäisi olevan se, että kompressorin käydessä jäteilma ja höyrystin menee enää n. 2 C pakkaselle (aiemmin 4-5 C nollakeleillä tai vähän plussassa). Ulkona on ollut tänään koko päivän n. -6 astetta. Tämä muutos lienee askel oikeaan suuntaan.

-En tiedä tarkkaan mistä kaikesta johtuu, mutta sähkönkulutus näyttää pienentyneen. Eilen kaikki sähkönkulutus talossa oli vain 21 kwH (päivän keskilämpötila +1 aste), kun aiemmin tässä ja viime kuussa samanlämpöisinä päivinä suht samalla sähköntuhlauksella on mennyt n. 40 kWh. Lämpökäyrän olen laskenut malliin 2+1 (alunperin 3+0) ja huoneistotermareita säätänyt hieman aiempaa alemmalle tasolle (arviolta 20 astetta, kun en noista termareista tarkkaa lukemaa näe). Talossa lämpötila on kyllä pienentynyt n. 1,5 astetta n. 20,5 asteeseen, mutta muutos ei selittyne pelkästään tekemilläni muutoksillani vaan myös sillä, että ulkolämpötila tipahti samalla ajanjaksolla +1 asteesta -6:een. Avasin tänään termareita hieman lisää, jotta pysyisi 21 asteessa lämpötila. Menovesi on kuitenkin 27-asteista tällä -6 asteen kelillä, mikä on ihan jees kaiketi.

Negatiivinen havainto:
- Käyttövesi on ollut koko ajan säästöasetuksella ja riitti ennen muutoksia helposti kolmen hengen saunomiseen (sisältäen ainakin yht. puolisen tuntia suihkuttelua, pienen kylpyammeen täytön ja lapsen vesileikkejä). Nyt ei enää riitä, vaan lämmintä vettä riittää vain kahteen peräkkäiseen 10 minuutin suihkutteluun eli yht. 20 minuutin käyttöön. Sen jälkeen menee muutama tunti että on käyttöveden lämpö ennallaan. Tämä ongelma ilmeni jo ennen noita käyrä- ja ilmanvaihtomuutoksia, sillä en ollut silloin ehtinyt tehdä muita muutoksia kuin ottaa pois käytöstä lämpötilan säädön huonetermarilla (tilalle lämpökäyrä) ja laskea vastusten käytön rajan +5 asteeseen (aiemmin taisi olla 30). Voiko tuo vastusten käytön raja aiheuttaa tämän ongelman, vaikka ulkolämpötila ei missään vaiheessa ole ollut noin korkea? En oikein muutakaan keksi... ja millä tämän ongelman ratkaisisi? En haluaisi kuitenkaan sitä vedenkäytön normaaliasetusta käyttää, kun säästö aiemminkin riitti vallan mainiosti.
 
Viimeksi muokattu:

Muu

Jäsen
Ei ole tehty, laitetta ei ole käsittääkseni päivitetty vuosiin. Ajattelin itse päivittää laitteen, kunhan kelit vielä vähän lämpenee (nyt pelottaa, että jos sotken päivityksellä koko systeemin, kun eletään liki vuoden kylmimpiä aikoja). Kiitos muuten käyräkuvasta ja selityksistä, ainakin jotain siitä käsitin :) Kompressorin käynnissäoloaikaako kuvastaa nuo vihreän viivan (jäteilman) pakkasen puolella olevat ajanjaksot?

Pari positiivista havaintoa omasta tilanteestani:

-Vaihdoin aamulla ilmanvaihdon tehoksi P49% / T43%, eli aika iso ero aiempiin (P40/T35). Vaikutus näyttäisi olevan se, että kompressorin käydessä jäteilma ja höyrystin menee enää n. 2% pakkaselle (aiemmin 4-5% nollakeleillä tai vähän plussassa). Ulkona on ollut tänään koko päivän n. -6 astetta. Tämä muutos lienee askel oikeaan suuntaan.

-En tiedä tarkkaan mistä kaikesta johtuu, mutta sähkönkulutus näyttää pienentyneen. Eilen kaikki sähkönkulutus talossa oli vain 21 kwH (päivän keskilämpötila +1 aste), kun aiemmin tässä ja viime kuussa samanlämpöisinä päivinä suht samalla sähköntuhlauksella on mennyt n. 40 kWh. Lämpökäyrän olen laskenut malliin 2+1 (alunperin 3+0) ja huoneistotermareita säätänyt hieman aiempaa alemmalle tasolle (arviolta 20 astetta, kun en noista termareista tarkkaa lukemaa näe). Talossa lämpötila on kyllä pienentynyt n. 1,5 astetta n. 20,5 asteeseen, mutta muutos ei selittyne pelkästään tekemilläni muutoksillani vaan myös sillä, että ulkolämpötila tipahti samalla ajanjaksolla +1 asteesta -6:een. Avasin tänään termareita hieman lisää, jotta pysyisi 21 asteessa lämpötila. Menovesi on kuitenkin 27-asteista tällä -6 asteen kelillä, mikä on ihan jees kaiketi.

Negatiivinen havainto:
- Käyttövesi on ollut koko ajan säästöasetuksella ja riitti ennen muutoksia helposti kolmen hengen saunomiseen (sisältäen ainakin yht. puolisen tuntia suihkuttelua, pienen kylpyammeen täytön ja lapsen vesileikkejä). Nyt ei enää riitä, vaan lämmintä vettä riittää vain kahteen peräkkäiseen 10 minuutin suihkutteluun eli yht. 20 minuutin käyttöön. Sen jälkeen menee muutama tunti että on käyttöveden lämpö ennallaan. Tämä ongelma ilmeni jo ennen noita käyrä- ja ilmanvaihtomuutoksia, sillä en ollut silloin ehtinyt tehdä muita muutoksia kuin ottaa pois käytöstä lämpötilan säädön huonetermarilla (tilalle lämpökäyrä) ja laskea vastusten käytön rajan +5 asteeseen (aiemmin taisi olla 30). Voiko tuo vastusten käytön raja aiheuttaa tämän ongelman, vaikka ulkolämpötila ei missään vaiheessa ole ollut noin korkea? En oikein muutakaan keksi... ja millä tämän ongelman ratkaisisi? En haluaisi kuitenkaan sitä vedenkäytön normaaliasetusta käyttää, kun säästö aiemminkin riitti vallan mainiosti.
Mikä on trediraja? 0? viivyttää vastuksen käyttöönottoa kun keskilämpötila on tuon rajan yläpuolella. Maksimi lisäyksen arvo? 2 Kw ei nosta kovin nopeasti käyttöveden lämpöä. Kiristyvä pakkanen vaatii tehoa lämmityskiertoon yllättävän paljon. (5.6 Kw tapahtuu rivakammin). Satunnaisissa tapahtumissa voi tökät tilapäisen luksuksen päälle, jos vesileikkejä tiedossa enemmän. Suurimman osan päivästä kuitenkin säästö voimassa. "Tässä muutama mahdollisuus". Aika näyttää todellisen toiminnan. Askel askeleelta tilanne hallintaan!
 

perti16

Jäsen
Sijoitus pohjoisen puolelle ja katsoo ettei siihen ulkoanturiin paista aurinko. Jos paistaa ja etelän puolella, niin väärin laitettu.
Väärinhän tuo on laitettu, etelän puolelle. Tällä hetkellä ITL näyttää -6c ja Nibe +10c. Melkein helpompi tuo olisi jotenkin suojata, kuin siirtää talon vastakkaiselle puolelle. Ehdotuksia miten tuon tekee? Nostaa paikkaa katon lipan alle?
 

J.Q

Jäsen
Mikä on trediraja? 0? viivyttää vastuksen käyttöönottoa kun keskilämpötila on tuon rajan yläpuolella. Maksimi lisäyksen arvo? 2 Kw ei nosta kovin nopeasti käyttöveden lämpöä. Kiristyvä pakkanen vaatii tehoa lämmityskiertoon yllättävän paljon. (5.6 Kw tapahtuu rivakammin). Satunnaisissa tapahtumissa voi tökät tilapäisen luksuksen päälle, jos vesileikkejä tiedossa enemmän. Suurimman osan päivästä kuitenkin säästö voimassa. "Tässä muutama mahdollisuus". Aika näyttää todellisen toiminnan. Askel askeleelta tilanne hallintaan!
Trendiraja on 7, edellisen omistajan tai oletusasetuksen jäljiltä. Maksimi lisäyksen arvo taas on tuo 5.6 kW, eli ei pitäisi noista olla kiinni. Mietin, että voisin kokeilla nostaa sen lisäyksen eston esim. 7:ään (tällä hetkellä 5) ja katsoa, auttaako se. Katsoin myös asetuksista, että säästöasetuksen käynnistys- ja pysäytysväli on 45-51 astetta, että jos vaikka nostaisi ne muotoon 47-53, niin ei välttämättä sitä luksustilaa tarvisi käytellä. Tiedä sitten kumpi on taloudellisempaa, pitää koko ajan käyttövesi pari astetta aiempaa korkeampana vai nostaa tarvittaessa luksustoiminnolla.

Kokonaisuutena olen tyytyväinen tilanteen kehitykseen. Parin päivän otannalla sähköä kuluu aiempaa vähemmän, jäteilma ei mene enää niin pahasti pakkaselle ja ilmanvaihtokin on aiempaa tehokkaampaa, mistä nyt ei ainakaan haittaa pitäisi olla talon terveyttä ajatellen. Talon sisälämpötila näyttäisi pysyvän nyt aika kiltisti 21 asteessa, ja takkaa on nyt pakkaspäivinä poltettu pienen lisälämmön toivossa. Kylppärin lämpötila tosin on myös tuo sama 21 astetta, ja sinne pitäisi ehkä vähän lisää lämpöä saada. Varmaankin järkevin ratkaisu olisi nostaa menoveden minimiä muutama aste ylöspäin suoraan sen arvoa muuttamalla tai laittamalla lämpökäyrään muutoksen pykälää isommaksi (malliin 2+2), ja koittaa sitten huonetermareilla pitää muiden tilojen lämpö siinä 21 asteessa.

Miten tämä homma muuten noin teoriassa menee energiantuhlauksen kannalta, että jos menovesi olisi todella korkea (vaikka 35 astetta) ja huoneistotermareilla rajattaisiin sisälämpötila 21 asteeseen, niin mitä sille korkeaksi lämmitetylle menovedelle tapahtuu jos ei se huoneilmaan asti pääse lämpönä? Lämpö haihtuu hukkaan? Mietin tätä siksi, että jos saisin korkealla menovedellä kylppärin lämpötilan korkeammaksi rajaten samalla termareilla muiden huoneiden lämpötilaa, niin onko se järjetöntä sähköntuhlausta...
 

Mikki

Aktiivinen jäsen
Kyllä se on ihan tavallista, että lattiakierron menolämmön alaraja pistetään tasolle, että märkätilat ovat mukavia. Eipä tuossa paljon sitten vaihtoehtoa jää kuin huonetermareilla muiden tiloja lämpöjä hillitä.

Järjetöntö sähköntuhlausta? No ei järjetöntä, kun tuolla saa lämpimämmät märkätilat. Tuhlaus on järjetöntä, jos ei sillä saa mitään vastinetta.
Se kuinka paljon tuossa kuluu energiaa... vaikea sanoa. Mutta oikeastihan ei mistään 35 asteen minimeistä puhuta.... +25 on lähempänä totuutta.
 

burmanm

Vakionaama
Väärinhän tuo on laitettu, etelän puolelle. Tällä hetkellä ITL näyttää -6c ja Nibe +10c. Melkein helpompi tuo olisi jotenkin suojata, kuin siirtää talon vastakkaiselle puolelle. Ehdotuksia miten tuon tekee? Nostaa paikkaa katon lipan alle?
Antaa silti väärää lukemaa vaikka miten suojaisit sen - se suoja lämpenee seuraavaksi. Ei noiden kaapeleiden vienti toiselle puolelle taloa ole iso juttu, vedät vaikka sinne tuuletusrakoon piiloon sen ja sitä kautta talon ympäri. Itse piuhahan voi olla pitkä ja se on todella kapeata kaapelia.
 

burmanm

Vakionaama
Miten tämä homma muuten noin teoriassa menee energiantuhlauksen kannalta, että jos menovesi olisi todella korkea (vaikka 35 astetta) ja huoneistotermareilla rajattaisiin sisälämpötila 21 asteeseen, niin mitä sille korkeaksi lämmitetylle menovedelle tapahtuu jos ei se huoneilmaan asti pääse lämpönä? Lämpö haihtuu hukkaan? Mietin tätä siksi, että jos saisin korkealla menovedellä kylppärin lämpötilan korkeammaksi rajaten samalla termareilla muiden huoneiden lämpötilaa, niin onko se järjetöntä sähköntuhlausta...
F470:n kompura joutuu tuottamaan korkeampaa lämpötilaa silloin, jolloin hyötysuhde heikkenee. Eli sen sijaan että se tekee sinne kattilan pohjalle sen ~25+8C (hystereesi), niin se joutuukin tuottamaan 35+8C vettä.

Toki lämpeneehän se lattia nopeasti silläkin että avaa sen suihkun. Niin mä teen.
 

Muu

Jäsen
Trendiraja on 7, edellisen omistajan tai oletusasetuksen jäljiltä. Maksimi lisäyksen arvo taas on tuo 5.6 kW, eli ei pitäisi noista olla kiinni. Mietin, että voisin kokeilla nostaa sen lisäyksen eston esim. 7:ään (tällä hetkellä 5) ja katsoa, auttaako se. Katsoin myös asetuksista, että säästöasetuksen käynnistys- ja pysäytysväli on 45-51 astetta, että jos vaikka nostaisi ne muotoon 47-53, niin ei välttämättä sitä luksustilaa tarvisi käytellä. Tiedä sitten kumpi on taloudellisempaa, pitää koko ajan käyttövesi pari astetta aiempaa korkeampana vai nostaa tarvittaessa luksustoiminnolla.

Kokonaisuutena olen tyytyväinen tilanteen kehitykseen. Parin päivän otannalla sähköä kuluu aiempaa vähemmän, jäteilma ei mene enää niin pahasti pakkaselle ja ilmanvaihtokin on aiempaa tehokkaampaa, mistä nyt ei ainakaan haittaa pitäisi olla talon terveyttä ajatellen. Talon sisälämpötila näyttäisi pysyvän nyt aika kiltisti 21 asteessa, ja takkaa on nyt pakkaspäivinä poltettu pienen lisälämmön toivossa. Kylppärin lämpötila tosin on myös tuo sama 21 astetta, ja sinne pitäisi ehkä vähän lisää lämpöä saada. Varmaankin järkevin ratkaisu olisi nostaa menoveden minimiä muutama aste ylöspäin suoraan sen arvoa muuttamalla tai laittamalla lämpökäyrään muutoksen pykälää isommaksi (malliin 2+2), ja koittaa sitten huonetermareilla pitää muiden tilojen lämpö siinä 21 asteessa.

Miten tämä homma muuten noin teoriassa menee energiantuhlauksen kannalta, että jos menovesi olisi todella korkea (vaikka 35 astetta) ja huoneistotermareilla rajattaisiin sisälämpötila 21 asteeseen, niin mitä sille korkeaksi lämmitetylle menovedelle tapahtuu jos ei se huoneilmaan asti pääse lämpönä? Lämpö haihtuu hukkaan? Mietin tätä siksi, että jos saisin korkealla menovedellä kylppärin lämpötilan korkeammaksi rajaten samalla termareilla muiden huoneiden lämpötilaa, niin onko se järjetöntä sähköntuhlausta...
Kiertoveden lämpötilaa niin ylös että kylpyhuone sopiva. Uunia lämmitellessä joka tapuksessa termostaattiohjatut huoneet huilailevat suurimman osan ajasta. Meillä punaiset valot termostaatissa kun kierto päällä. Niitä seurailemalla oppii uunin lämmitystarpeen. Meillä muistaakseni alin lämpö 27 käyrä 3-1. Tästä lisäisin esim 28 ja 3+1 tilaan jne kunnes lämpötila sopiva. Kompressorin hyötysuhteen kannalta kannattaa seurata kompressorin anturin lämpötilaa. Mitä alempana keskimäärin sen parempi hyötysuhteelle. Jos haluaa että lattia tuntuu lämpimältä on mentävä yli 30C. 26-29 ei tunnu kylmältä. Alle 25C alkaa tuntua kesälläkin kylmältä. 3 käyrä huolehtii pakkaspäivillä lisälämpöä sekä tuloilmaan että lattiaan. Asuintilat lämmitetään lähinnä uunilla.
 

J.Q

Jäsen
Kyllä se on ihan tavallista, että lattiakierron menolämmön alaraja pistetään tasolle, että märkätilat ovat mukavia. Eipä tuossa paljon sitten vaihtoehtoa jää kuin huonetermareilla muiden tiloja lämpöjä hillitä.

Järjetöntö sähköntuhlausta? No ei järjetöntä, kun tuolla saa lämpimämmät märkätilat. Tuhlaus on järjetöntä, jos ei sillä saa mitään vastinetta.
Se kuinka paljon tuossa kuluu energiaa... vaikea sanoa. Mutta oikeastihan ei mistään 35 asteen minimeistä puhuta.... +25 on lähempänä totuutta.
No joo, eihän se tuhlausta ole, jos saa sitä mitä haluaa :) Ja talossamme on tällä haavaa säädettynä tuo +25 C minimimenovedeksi, jä käytännössä se on ollut n. 27-28 astetta 5-10 asteen pakkasella.

F470:n kompura joutuu tuottamaan korkeampaa lämpötilaa silloin, jolloin hyötysuhde heikkenee. Eli sen sijaan että se tekee sinne kattilan pohjalle sen ~25+8C (hystereesi), niin se joutuukin tuottamaan 35+8C vettä.

Toki lämpeneehän se lattia nopeasti silläkin että avaa sen suihkun. Niin mä teen.
Aivan. No, fiksuinta onkin sitten löytää sellainen menoveden lämpötila, joka riittää pesutilojen lämmitykseen ja jota joutuu kuitenkin mahdollisimman vähän, jos ollenkaan, kuristamaan termareilla muissa tiloissa. Itsekin olen todennut, että suihkun avaamallahan sen laatan saa miellyttävän lämpöiseksi. Ja ehkä se on helpompi vain totutella siihen, että laatta ei koko aikaa hohkaa lämpöisenä. Aiemmassa rivitaloasunnossa oli kaukolämpö ja lattialämmitys vain pesutilassa, ja siellä tottui pitämään lattialämpöä sen verran korkealla että oli käytännössä nautinnollista astella paljain jaloin siellä aamuisin. Nyt alkaa tajuta, että tässä nykyisessä talossa tuo tilanne ei helpolla tai halvalla ainakaan ole mahdollista. :) Eihän se laatta sentään kylmä täällä nytkään ole, kyllä tuo n. 27-28 asteen menovesi pikkupakkasilla riittää sen pitämään ihan kohtuullisena. Ja senkin olen jo tätä foorumia lukemalla oppinut, että pääasiassa kosteus poistuu ilmanvaihdon kautta, joten jonkin verran voi kyllä mukavuuslämmöstä laatassa tinkiä.

Kiertoveden lämpötilaa niin ylös että kylpyhuone sopiva. Uunia lämmitellessä joka tapuksessa termostaattiohjatut huoneet huilailevat suurimman osan ajasta. Meillä punaiset valot termostaatissa kun kierto päällä. Niitä seurailemalla oppii uunin lämmitystarpeen. Meillä muistaakseni alin lämpö 27 käyrä 3-1. Tästä lisäisin esim 28 ja 3+1 tilaan jne kunnes lämpötila sopiva. Kompressorin hyötysuhteen kannalta kannattaa seurata kompressorin anturin lämpötilaa. Mitä alempana keskimäärin sen parempi hyötysuhteelle. Jos haluaa että lattia tuntuu lämpimältä on mentävä yli 30C. 26-29 ei tunnu kylmältä. Alle 25C alkaa tuntua kesälläkin kylmältä. 3 käyrä huolehtii pakkaspäivillä lisälämpöä sekä tuloilmaan että lattiaan. Asuintilat lämmitetään lähinnä uunilla.
Jep, oleellisinta taitaa olla juuri tuo sopivan käyrän ja sopivan minimimenoveden lämmön löytäminen. Ajattelin pitää 2+1 käyrää nyt ainakin jonkin aikaa nähdäkseni, toimiiko se eri lämpötiloissa. Talvea nyt ei niin hirveästi ole jäljellä, että kylmimpien säiden testit taitaa jäädä ensi vuoteen.

Olen tässä viikon sisällä lukenut jo likimain kokonaan ajatuksella tämän ketjun ja huomannutkin, että paljon olen samoja asioita kysellyt mitä muutkin. Antoisaa luettavaa kyllä ollut, koska paljon on oppinut asioista muidenkin kokemusten ja hämmästelyjen kautta. Kiitos omastakin puolestani jo nyt kaikille teille, jotka olette noviiseja hädässä auttaneet ja jaksaneet vastata uudestaan ja uudestaan samankaltaisiin kysymyksiin. Eihän nämä asiat pässinlihaa ole, jos ei sellaisten kanssa ole aiemmin tarvinut painia. Itse olen ihan tyytyväinen yhteiselooni Niben kanssa ensimmäisen kuukauden perusteella, kun talon lämpö on pysynyt järkevänä niin nollassa kuin -20 asteessakin, eikä kulutus edes säätämättä ole ollut mitenkään mahdotonta. Siksi en halua edes mitään kovin isoja muutoksia asioihin tehdä. Kunhan nyt tuon tuloilman lämpötilan saan vielä säädettyä ruuvilla järkeväksi (vieläkin n. 23-24 astetta), niin sitten on toivottavasti säätämiset osaltani pitkälti siinä. Koittaa ehkä lopulta sekin aika, että Nibeen tarvii koskea vain kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä, ruuvin kääntelyn merkeissä.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Ihmeellinen tilanne ilmanvaihdon kanssa. Ikkunoiden väliin kertyi hiukan huurua eikä raoista tuntunut ilmavirtaa kuten ennen. Poistosuodatin vaihdettu 1kk sitten, pitäisi olla samanlainen kuin tämä nykyinen kun nyt vaihdoin taas. Boottasin koneen siis ja säädin 2%yks tuloa pienemmäksi. Ilmavirta tuntui heti ennen tulo% säätöäkin. Mikähän tuollaisen olisi voinut aiheuttaa?

Minulla oli eilen ja toissapäivänä pumpusta kompura kokonaan pois käytöstä, tuskin lienee vaikutusta. Koneesta kyllä kuuluu pulputusta ohjauspaneelin vierestä (tai itseasiassa yläpuolelta) kun laittaa korvan laitteeseen kiinni. Mitä tuon takana on?

Tällainen tapahtunut aiemminkin, mutta tehostetulla ja jäätyneellä jäteilmatötteröllä. Nyt ei jäätä ole yhtään, eilen tosin saunottu ja käytin 10min tehostettua. Silloin nollassa lämpötila. Höyrystin normaaliarvoissa mitä ollutkin (-0,6). Jäteilma 1 aste

Missä ajassa muuten ylipaine tai esim laitetta korjattaessa/vaihdettaessa oleva "0-paine" alkaa tekemään isompaa tuhoa rakennukselle? Tätä miettinyt ennenkin, mutta etenkin nyt.
Tämä kävi taas, paljon ei huurua ole, mutta on silti. Lisäsin poistoa, mutta todella ihmeelliselle vaikuttaa. Onko ideoita tähän? Entä onko tällainen pienen ajan (max 30min huuru) tapahtuma vaarallinen talon rakenteille? Vain osassa ikkunoista tuota huurua näky alaosassa, nyt lähti ilmeisesti poistumaan taas.
 
Viimeksi muokattu:

Siikki

Aktiivinen jäsen
Heitetääs eräs teoria. Ulko-ovi hiukan raollaan, eli tuloilmaa helpommalla. Tuo huursi vain tietyissä ikkunoissa, voiko olla että noihin tiloihin olisi voinut ylipainetta muodostua?
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Tuo huursi vain tietyissä ikkunoisa
Onko aina samat huoneet/ikkunat missä esiintyy?

Eli onkohan tuo ilmanvaihdosta ensinkään. Muistelisin joskus kuulleeni että tietyn tyyppisissä ikkunoissa olisi ollut huurtumisongelmia, ja toisaalta voikai ikkunassa ongelmaa myös olla.

Edit. Oma käsitys on että lyhytaikainen ylipaine ei ole vaarallinen. Mut avaappa tuosta oma topicci :)

Edit2: Eikös joku vasta kertoillut/ihmetellyt F470 ilmanvaihdon omia aikojaan muuttuvia puhallin nopeuksia?
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Ikkunat ovat olleet pääasiassa samat, keittiön ikkuna ja lastenhuoneen ikkuna, jossa nyt ovi n. 15cm raollaan. Siellä välissä vielä huuruakin on, muualta lähti jo pois. Joskus työhuoneenkin ikkuna, mutta pääasiassa nuo pohjoispuolen ikkunat siis. Samanlaisia ikkunoita tosin kaikki. Täällä muuttunut keli plussalle, kohtalainenkin muutos jopa.

Jäätä ei tötterössä ja kompuran käydessä jää pari astetta plussalle. Ilmavirta tuntuu ikkunan välistä sisäänpäin. Muistelen, että jotain ihmeellisiä nopeuksien vaihdoksia olen minäkin lukenut. Hiukan sisäilmakammoisena pelottaa kyllä mitä tuo tehnyt talolle nyt ja aiemmin. Onneksi sentäs kaikki nämä kolme kertaa huomattu ”samantien”.
 
Viimeksi muokattu:

Siikki

Aktiivinen jäsen
Riippuu siitä, ovatko nuo tilat "hermeettisesti" erillään muista tiloista? Ovatko ne suht tiiviisti kammoitu kun ovet ovat kiinni vai onko tilojen välillä ovirakoja tai muita reittejä, joita pitkin ilmanpaineet voisivat tasaantua?

Kenties oviraot tai muut siirtoilman turvaamiseen liittyvät järjestelyt puuttuvat tai ovat tukossa - ja kyseiset osatilat menevät ylipaineisiksi? Systeemin tasapainotus ja laskelmat on varmaankin laskettu koko talolle kerrallaan, joten ei siellä kestä kammioida joitain osia talosta pois.

Ovatko ne huoneet, joissa ikkunat huurtuvat väleistä, makuuhuoneita?
Kiitos vastauksista.

Ei ole kammioitu sen kummemmin siis, eikä mikään ovi ollut edes kiinni. Lastenhuoneen ovi oli 15cm raollaan ja eniten näistä huurtuneista kiinni, siellä myös eniten huurua ikkunan välissä, mutta poistui ehkä n. tunnin sisään. Tällä ja edellisellä kerralla kyllä se yhteistä, että ulko-ovi ei täysin kiinni ollut, pienenpieni rako, josta tuntui ilmavirta sisään. Liekö sitten sattumaa ja varmaan joskus muulloinkin ollut noin.

Selvennäpäs tyhmälle, että muuten tarkoitat "pidemmän päälle", puhutaanko tunneista, päivistä, viikoista? Kesällä saattaa mennä uusiksi koko laite, voiko LTO-asennuksen tehdä hyvillä mielin silloin, vaikkakin esim. MLP asennuksessa menisi jokunen päivä ja talo joutuu olemaan ilman ilmanvaihtoa jokusen päivän?
 

hj

Jäsen
Nyt kun kelit ovat lauhtuneet on tullut ongelmaksi toisinaan kompuran melkoinen pätkäajo. Esimerkiksi viimeyönä 15/15min syklillä päällä/pois. Ongelma esiintyy silloin kun käyttövedenlämpötila on asetusarvojen välillä.
Onko ideoita miten saisi kompuran ajamaan pitempi syklejä?
Siirtoaika on 45min ja käyttövesi max 51 ja min 42.

Löytyykö muuten uusimmalle softalle päivitettyä logitaulukko?
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Eipä pätkäkäynnille oikein voi mitään. Ainakaan itse en ole keksinyt mitään fiksua tapaa estää tuota. Keinotekoisesti voi nostaa lämpökäyrää tai lisätä käyttöveden lämpötilaa. Mutta tosiaan keinotekoisesti. Ennemmin tai myöhemmin nämäkin on saavutettu ja taas ollaan pätkällä kun ei ole lämmöntarvetta. Toki voi myös nostaa tuloilman lämpötilaa, mutta sitten taas jos vastukset on estetty, niin käyttövesi ei lämpene muutaman asteen lämpötilassa. Jos taas vastukset on sallittu, niin Nibe käyttää niitä aina kun lämpimän veden kulutusta on enemmän.

Kesällä sitten voi toki hyödyntää eston ohjelmointia, mutta sitten pitää tietää mitä tekee.
 

jrinnes

Jäsen
Tämä voi nyt olla h******n tyhmä kysymys, mutta mitä sieltä Nibeltä mulle on lähetetty? Onko tämä kombinaatio nyt siis se eristetty tuloilmasuodattimen kotelon kansi? Ja tuo suodatin tarkoitettu käytettäväksi pakkaskeleillä ilman sitä normaalia "tarjotinta"?
IMG_20190227_201032.jpg
 

hanuri

Jäsen
Eipä pätkäkäynnille oikein voi mitään. Ainakaan itse en ole keksinyt mitään fiksua tapaa estää tuota. Keinotekoisesti voi nostaa lämpökäyrää tai lisätä käyttöveden lämpötilaa. Mutta tosiaan keinotekoisesti. Ennemmin tai myöhemmin nämäkin on saavutettu ja taas ollaan pätkällä kun ei ole lämmöntarvetta.
Keinotekoisesti voi myös laskea lämpöä. Kun lämpöä on korotettu riittävän kauan ja lämmöntarvetta ei enää ole, lasketaan lämpöä normaalista alaspäin, niin saadaan kompura huilaamaan kauemmin. Kokeilemalla löytyy sopivat aikamääreet. Minulla ei tälläisellä toteutuksella pätkää käy 0-5 plus ulkolämpötiloissa.

Edit. Minulla on tosin enempi lämmitettäviä neliöitä, kun monella ja makkarit ilman termareita jakotukilta rajoitettuna kiertoa. Lisäksi noin 50m2 lattiakiertoa termarilla rajoitettuna, joka lämpiää käytännössä vain silloin kun termaria säätää isommalle pluskeleillä, niin sinne saan hukattua "ylimääräistä" lämpöä ilman pätkäkäyntiä.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom