MSZ-LN - käyttökokemukset

Veijoko

Jäsen
Paljonko on oma henkilökohtainen vaatimus huoneilman lämpötilalle, jos vaatii pumpulta 25 astetta ja puhallus täysillä?

Mulla pyynti 22, ja huoneilma on ollut 20-22 asteen välillä. 22 astetta alkaa olemaan jo turhan paljon huoneilman lämmölle, mutta olkoon nyt tolla asetuksella, kun testaillaan pumpun toimintaa.

Tässä mun käppyrä, suurempi lämpötilan heilahdus on sulatus, ja pienempi heilatelu kuvastaa katkokäyntiä:katso liitettä 59089
Pysähtyykö sinulla siis puhallus monta kertaa sulatusjaksojen välillä?
Oma loggerini piirtää hiukan samanlaista käppyrää mutta ei puhallus ole nyt pakkaskautena koskaan pysähtynyt sulatusjaksojen välissä.
Mitähän käyntiä tämä on?
logger 1.jpg
 
Viimeksi muokattu:

puu

Aktiivinen jäsen
Meikku juuri alensi pyynnin 20,5 asteeseen MELCloudin avulla, jossa on onneksi mahdollisuus puolen asteen muutoksiin sen asetusten säädön jälkeen, kun alkoi sisälämmöt nousta yli 21 asteen 21 asteen pyynnillä. Kauimmaisen huoneen lisälämmitän mieluusti patterilla, jotta muualla säädyllinen sisälämpö.
Kun läpset tulevat käymään, kuten nyt, niiin laitan heillekin omiin huoneisiin patterin lisälämmittämään huoneen 18-19 asteesta (jonka pumppu pitää) 20-20,5 asteeseen. Haluavat myös pitää huoneen oven kiinni, jolloin ei pumpusta kovasti olisikaan apua lämmityksessä.

Kumpi tuleekaan edullisemmaksi? Ylilämmittää kämppää muualla 2-3-4 astetta, jotta se kauimmaisin saadaan siihen 20-21 asteeseen, vai lisälämmittää sitä yhtä ja muualla pitää hieman alempaa lämpöä?
Itselläni ainakin tulee selvästi edullisemmaksi tuo "ylilämmittäminen". Jos pyynti on 25°C, niin eihän se pakkasilla pysty lämmittämään kuin muutaman kuution siitä pumpun läheisyydestä tuohon lämpötilaan. Mitsu kun mittaa lämpötilan sisäyksikön imuilmasta. Esimerkiksi vastakkainen seinä 4m päässä pumpusta on metrin korkeudelta 22°C. Alkuun tein sen virheen, että uskoin asentajaa ja pidin pyyntilämpötilan vain jossain 20-21 asteessa, ja tämän huomasi heti lämmityslaskussa (=sähkölasku tapauksessani).

Toki tilanne on erilainen eri asunnoissa. Meillä pumppu on n. 50 neliön yhtenäisessä tilassa, ja huoneiden ovia pidetään yleensä auki. Voi olla eri asia jos on esim. pienempi tila ja ovet kiinni. Tai parempi eristys jne.
 

Emil

Jäsen
Pysähtyykö sinulla siis puhallus monta kertaa sulatusjaksojen välillä?
Oma loggerini piirtää hiukan samanlaista käppyrää mutta ei puhallus ole nyt pakkaskautena koskaan pysähtynyt sulatusjaksojen välissä.
Mitähän käyntiä tämä on?
katso liitettä 59092

Toi sun käppyrä näyttää samalta kuin mun, silloin kun mennään katkokäynnillä.

Noi pienemmät heilahtelut on katkokäyntiä, siis mun käppyrässä. Se välillä nostaa puhalluksen suuntauksen ylös, ja vähentää puhallusnopeutta. Hitto kun alkoi nyt tätä kirjoittaessa epäilyttämään, että vähentääkö puhallusnopeutta. Mutta kuitenkin tuo käppyrässä näkyvä suurempi lämpötilan muutos on varsinainen sulatus. Se kun sisäyksikössä ja putkissa suhisee.

Silloin kun pakkanen kovempi ja takka viileä, niin käppyrä tasaantuu, ja näkyy vaan ne varsinaiset sulatukset, n. 2h ja 40min välein.
 
Viimeksi muokattu:

PolyEsko

Vakionaama
Toki tilanne on erilainen eri asunnoissa. Meillä pumppu on n. 50 neliön yhtenäisessä tilassa, ja huoneiden ovia pidetään yleensä auki. Voi olla eri asia jos on esim. pienempi tila ja ovet kiinni. Tai parempi eristys jne.

Juuri näin. Jollain pumppu on esim. pitkähkön käytävän päässä ja käytävän pää lämpiää luonnollisesti reippaasti enemmän, kuin siitä haarautuvat huoneet.

Itsellä on pumpun kannalta varsin hyvä tilanne, sillä 120 neliön kämpästä 70 neliötä lämpiää tasaisesti pelkällä pumpulla. Lisäksi lasten makkarit MH1 ja MH4 yht. 20 neliötä (ks. pohjakuva: https://lampopumput.info/foorumi/threads/ln-sarjan-mitsu-sijoitus.27699/post-364589, pumppu 1. paikassa ) pysyvät sopivassa peruslämmössä 18-19° tyhjinä ollessaan ja ovien ollessa auki. OH, MH3 TH, K ja E pysyvät tasan 20-21° asteen lämmöissä pelkällä pumpulla. (Pumpun pyyntiä pitää vaihdella 20,5-22° asteen välillä ulkolämpötilan mukaan. Jos siirtäisi sen anturin pumpun sisältä ulos, niin ei tarvitsisi pahemmin pyyntiä muutella, mutta takuun alainen laite...). Oikeastaan MH3 on lämpimin. Toki suoraan ilmavirran kohdalla lämpimintä E:n ja OH:n välissä, mutta eipä siinä kukaan kovin pitkään majaile.
Ilma lähtee pohjakuvan mukaan pieneen kiertoliikkeeseen nuolien suuntaan. "Arki-/työhuoneessa" (MH2), jossa ollaan itseasiassa enempi kuin olkkarissa, on se patteri lisänä päällä säätönä 20°, sillä ei tuo pumppu sinne enää yllä millään. Kylppärissä+saunassa lattialämpö ja siellä 21-22°. Takkahuoneessa myös lattialämpö, mutta laatan pintalämpötila on pelkästään sillä tasan 21°. Jos takka lämpiää, niin lattialämpö pois päältä vallan. Takassa muutama kilo puita joka päivä, jos kylmempää kuin n. -5°. Ilman kiertoliike siirtää takan lämpöä keittiöön ja sieltä eteisen kautta taas muualle. WC ja tuulikaappi myös pienellä lattialämmöllä, mutta tuulikaapin eteisen puoleinen ovi auki, niin ilp lämmittää käytännössä senkin kokonaan. Jos/kun lapset tai vieraita tulee kylään, niin sitten lasten makkareista pattereiden 3 asteen pudotus pois päältä, niin on nopsaan sen 20-21 sielläkin. Kaikissa pattereissa (paitsi MH2) tuo 3 asteen pudotus, joten jos pumppu simahtaisia, niin jäisi koti 17 asteen lämpöihin. Silloin tällöin lämmitetään keittiössä oleva puuhella, pari kertaa tänä vuonna. Mutta jos tulisi -25-30°:een pakkaset niin useammin.

Minulla on ILPin toinen puoli suunnattu ylimpään ja toinen puoli toiseksi tai joskus kolmanneksi ylimpään asentoonsa. Jos suuntaus esim. autotilassa toiseksi alimpaan, niin lämpö jää kyllä pyörimään kämpässä kuin kämpässä siihen ILPin lähelle. Yllättävän hyvin noilla suuntauksilla lättian raja lämpiää. Käytännössä tasiaisemmin lämpiää ILPin avulla kuin pelkkien pattereiden. Tyytyväinen siis olen pumppuun (kop-kop-kop :hmm:).
 

Tupo

Jäsen
Kokeilin pitää virtoja pois 30min ja lämmitysjakso piteni aluksi, mutta vuorokauden jälkeen ollaan taas 30min jaksossa.
8DF54241-BA4A-49DB-B700-C7BE43D88957.jpeg
 

Juhanisto

Aktiivinen jäsen
Kyllähän tuo katkokäynnissä pudottaa puhalluksen minimiin.. ja varmaan tekee sen sulatuksen sen kennon lämmöllä mikä siihen on varattu. Sillä selittyy ne pitkät käyntijaksot osittain. Minulla ei käy koskaan katkokäyntiä näin kun pitää lämmittää.. toki pienellä teholla mennään osanaikaa.
 

Emil

Jäsen
Juu, nyt justiin huilas sisäyksikkö hetken, mutta ei porissut. Eli tekee kuvassani näkyvää pienempää lämpövaihtelun käyrää taikka käppyrää. Samalla taisi kadota kuurat ulkoyksiköstä. Eli näillä suojasäillä saa myös katkokäyntiä käydessään helposti sulatettua ulkoyksikön seuraa lämmitysjaksoa varten. Just hyvä noin. ;)
 

Juhanisto

Aktiivinen jäsen
Tänään seurannu Mitsun sielunelämää..
Aamulla aloitettiin 50min jaksolla siitä 40min jaksoon. Sitä jauhettiin pitkään. Lopuksi ritilä oli sula ennen sulatusta. Silti veti pitkän sulatuksen. Sitten sulatus lyheni ihan kummallisesti melkein 1,5 min. Nyt on kasvatettu jaksoja 1h 20min. Eli piti käydä noin alhaalta hakemassa vauhtia. Ajattelin jo että ei osaa sieltä omatoimisesti nousta. Kova pyry ollu kyllä. Olisko saanu lunta hiukan sisäänkin?
 

Emil

Jäsen
Tänään seurannu Mitsun sielunelämää..
Aamulla aloitettiin 50min jaksolla siitä 40min jaksoon. Sitä jauhettiin pitkään. Lopuksi ritilä oli sula ennen sulatusta. Silti veti pitkän sulatuksen. Sitten sulatus lyheni ihan kummallisesti melkein 1,5 min. Nyt on kasvatettu jaksoja 1h 20min. Eli piti käydä noin alhaalta hakemassa vauhtia. Ajattelin jo että ei osaa sieltä omatoimisesti nousta. Kova pyry ollu kyllä. Olisko saanu lunta hiukan sisäänkin?

Eli porinat 40 min. välein? Vai joutokäynnit 40 min. välein?

Siinä se ero.
 

Emil

Jäsen
Onneksi itselläni toimii sitten paremmin.

Tiiä sitten kuinka paljon se vaikuttaa, että pyydän maltilliset 22 astetta, puhallus kolmosella. Ei käy paniikkikäyntiä, vaan sitä järkevää. Tavallaan "ilmaiset" sulatukset katkokäynnillä, kun kämpässä lämpöä riittää.

Olishan se mielenkiintoista kokeilla mitä pumppu tekis, jos päästäis takan jäähtymään. Mutta luulis kolmevitosen riittävän lämmittämään tän yläkerran 50 neliötä ilman paniikkikäyntiäkin. ;)
 

Tte

Jäsen
Miten LN:ssä saa Scanofficen nettisivuilla mainostetun takkatulitoiminon päälle? Käyttöohjeessa sitä ei mainita.

"Mitsubishi Electric LN ilmalämpöpumppu ei ainoastaan puhalla lämmintä ilmaa talvella ja viileää ilmaa kesällä, vaan mahdollistaa myös jo olemassa oleman ilman levittämistä asuintiloissa takkatulitoiminnon avulla. Tämän toiminnon avulla saat levitettyä lämmintä ilmaa ympäri asuntoa esimerkiksi takasta."
 

iro

Vakionaama
Palstalla on pitkään spekuloitu vaikuttaako lyhyt sulatussykli COPiin. Tuota voi jollakin tarkkuudella arvioida seuraavalla järjestelyllä.

Tarvittavat laitteet: kahden lämpötilan loggeri(t) ja ottotehon mittari.

Mitataan lämpötilaa sisäyksikön imu- ja puhallusilman välillä minuutin välein (pidetään puhallus vakiona). Pyynti riittävä että pumppu ei käy katkokäyntiä.
Integroidaan lämpötilaero tietyn aikajakson yli (eli summataan lämpötilaerot tietyltä ajalta). Näin saadaan pumpun "antotehoon" verrannollinen luku.
Mitataan pumpun ottoteho vastaavalta ajanjaksolta.
Jaetaan antoteho ottoteholla ==> saadaan COPiin verrannollinen luku.

Jos tuo pystyään tehemään jotakuinkin samanlaisissa ympäristöolosuhteissa (ulkolämpö, sisälämö) sekä pumpun lyhyellä että pitkällä sulatussyklillä, voidaan arvioida onko sulatussyklillä vakutusta COPiin.

Idea on vapaasti käytettävissä...
 

Tonttuj

Aktiivinen jäsen
Miten LN:ssä saa Scanofficen nettisivuilla mainostetun takkatulitoiminon päälle? Käyttöohjeessa sitä ei mainita.

"Mitsubishi Electric LN ilmalämpöpumppu ei ainoastaan puhalla lämmintä ilmaa talvella ja viileää ilmaa kesällä, vaan mahdollistaa myös jo olemassa oleman ilman levittämistä asuintiloissa takkatulitoiminnon avulla. Tämän toiminnon avulla saat levitettyä lämmintä ilmaa ympäri asuntoa esimerkiksi takasta."
Oletkos naputellut Mode-namiskan valikoita läpi?
 

Juhanisto

Aktiivinen jäsen
Miten LN:ssä saa Scanofficen nettisivuilla mainostetun takkatulitoiminon päälle? Käyttöohjeessa sitä ei mainita.

"Mitsubishi Electric LN ilmalämpöpumppu ei ainoastaan puhalla lämmintä ilmaa talvella ja viileää ilmaa kesällä, vaan mahdollistaa myös jo olemassa oleman ilman levittämistä asuintiloissa takkatulitoiminnon avulla. Tämän toiminnon avulla saat levitettyä lämmintä ilmaa ympäri asuntoa esimerkiksi takasta."

Eiköhän se ole se ropellin kuvake kauko-ohjaimessa..
 

Emil

Jäsen
Katkokäynnissä lämmitysjaksojen välissä puhaltelee hissuksiin. Se kai se "takkatulitoiminto" on sitten. On kyllä vähän harhaanjohtavasti sanottu taikka kirjoitettu.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Eli laitteessa on erillinen puhallustoiminto, mutta ei millään logiikalla varustettua oikeata takkatoimintoa.

Ei ole erillistä ns. "takkatoimintoa".

Lepuutuspuhallus on VTT-testin mukaan noin 200 m3/h. Se levitää hieman takan lämpöä mikäli laiteen kompressori huilii.
Yksi kikka olisi ajastimella nostaa pyyntiä takan lämmityksen ajaksi ja sitten pudottaa pyyntiä esim. 6 h jälkeen.
 

Tonttuj

Aktiivinen jäsen
Et kai sinä odota että se hehkuu kuin takka? Ja vielä puhaltelee sen hehkun kaupan päälle?
Vai mitä yrität hakea?
Aika yksinkertaisesti tuo rautalangan kanssa on käyttöohjeessa kerrottu, että FAN-tila kierrättää huoneen ilmaa.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vai mitä yrität hakea?
Ajatuksena oli että kompura käy sen verran että puhallusvoimakkuutta voi säätää haluamakseen. Jos ei halua kompuraa pyörittää niin voihan tuossa ajastaa sen laiteen puhallukselle FAN-tilaan esim. 6 tunniksi ja sitten kääntää takaisin lämmitykselle.
 

Tte

Jäsen
Et kai sinä odota että se hehkuu kuin takka? Ja vielä puhaltelee sen hehkun kaupan päälle?
Vai mitä yrität hakea?
Aika yksinkertaisesti tuo rautalangan kanssa on käyttöohjeessa kerrottu, että FAN-tila kierrättää huoneen ilmaa.
En ymmärrä kahta ensimmäistä lausetta...

Yritän hakea sitä että laite levittäisi automaattisesti toisen lämmönlähteen tuotoksen ympäristöön. Toisen lämmönlähteen havainointi perustuen termostaattiin tai i see silmään tms. Samalla laite vähentää omaa lämmöntuontia. FAN-tila kierrättää ilmaa, mutta mistäs sitten kun vaihtoehtoisen lämmönlähteen tehot hiipuvat? Pitää joko manuaalisesti vaihtaa tilaa tai pelata ajastuksien kanssa kuten janti ehdottaa.
Jos puhutaan takkatoiminnosta niin minä ymmärtäisin, että laitteessa on sillon jotain älyä sen suhteen eikä kyseessä ole pelkkä "pöytätuulettimen" korvaaja.
 

timbba

Vakionaama
@Tte Valitettavasti tuollaista Scanofficen takkatulitoimintoa ei ole olemassa ollenkaan. Käyttävät väärää sanaa tästä FAN-moodista ja vähän voisi sanoa, että jopa huijaavat kuluttajia.
 

timbba

Vakionaama
Palstalla on pitkään spekuloitu vaikuttaako lyhyt sulatussykli COPiin. Tuota voi jollakin tarkkuudella arvioida seuraavalla järjestelyllä.

Vaikuttaa, se on varma.

Palstalla on pitkään spekuloitu vaikuttaako lyhyt sulatussykli COPiin. Tuota voi jollakin Tarvittavat laitteet: kahden lämpötilan loggeri(t) ja ottotehon mittari.

Mitataan lämpötilaa sisäyksikön imu- ja puhallusilman välillä minuutin välein (pidetään puhallus vakiona). Pyynti riittävä että pumppu ei käy katkokäyntiä.
Integroidaan lämpötilaero tietyn aikajakson yli (eli summataan lämpötilaerot tietyltä ajalta). Näin saadaan pumpun "antotehoon" verrannollinen luku.
Mitataan pumpun ottoteho vastaavalta ajanjaksolta.
Jaetaan antoteho ottoteholla ==> saadaan COPiin verrannollinen luku.

Jos tuo pystyään tehemään jotakuinkin samanlaisissa ympäristöolosuhteissa (ulkolämpö, sisälämö) sekä pumpun lyhyellä että pitkällä sulatussyklillä, voidaan arvioida onko sulatussyklillä vakutusta COPiin.

Idea on vapaasti käytettävissä...

Mulla on jatkuva loggaus päällä Panasonicin ILPistä.. hullunkierrossa ollessaan eli tää 40min välein sulatus (+10min tehorajoitus alle -10C), niin Pana hyytyy täysin. Jos nostaa sulatustiheyden huijaamalla 2 tuntiin, niin silläki vaikutus on jo valtava.
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Ihmettelin, kun en saanut etänä nostettua mökin lämmitystä peruslämmöstä + 10 C enää ylöspäin. Paikanpäälle tullessa etusäleikkö oli jäässä, katso kuva. ILP oli ennen tämän kuvanmukaista tilaa mökillä +10 C peruslämmöllä kolme viikkoa. Aikajaksolle sattui jopa -30 C pakkaspäiviä. Kovimpina pakkaspäivinä nostin peruslämpöä n. +15 C paikkeille joinakin päivinä. Mistähän kuvan mukainen etusäleikön jäätyminen voisi johtua? Johtuukohan tämä pelkästään kovista pakkaspäivistä, vai lisäksi liian alhaisesta peruslämmöstä tms?

Aiemmin käytössä ollut FD25 ei jäädyttänyt koskaan etusäleikköä. Peruslämpöhän siinä oli minimissään + 16 C ja sehän taisi lopettaa tai mennä johonkin ”horrokseen” yli -25 C pakkasissa.
20190201_201351.jpg
 

iro

Vakionaama
Aivan, minulla sama tilanne Panassa. Mutta onko kukaan Mitsu-LNn omistaja tehnyt tuota ja mittauksiin osoittanut COPin hyytyvän lyhyillä sulatusjaksoilla ?
 

Ilmavaiva

Aktiivinen jäsen
Mä veikkaan, että johtuu niinkin ihmeellisestä asiasta kuin lumituisku. Ainaki täälläpäin lunta on tullut jopa niin, ettei yks päivä ees meinannu päästä ulko-ovesta ulos, ku oli kasautunu siihe eteen :)

Kiitos tiedosta. Toivon mukaan se tosiaan johtui lumituiskusta, eikä noista lämpötiloista tai uudesta ILP:sta. Eipä tämä tosiaan tullut mieleenkään, kun aiemmalla ei sattunut näin käymään. Pitääpä jäädä seuraileen, tuleeko näitä vielä, ja jos tulee, niin millaisilla keleillä.
 

VesA

In Memoriam
Kiitos tiedosta. Toivon mukaan se tosiaan johtui lumituiskusta, eikä noista lämpötiloista tai uudesta ILP:sta. Eipä tämä tosiaan tullut mieleenkään, kun aiemmalla ei sattunut näin käymään. Pitääpä jäädä seuraileen, tuleeko näitä vielä, ja jos tulee, niin millaisilla keleillä.

Tuisku voi myös onnistua tekemään lumesta kuoren imupuolelle niin, että sulatus ei pysty sitä sulattamaan koska kennon ja lumen väliin jää rako.
 

timbba

Vakionaama
Aivan, minulla sama tilanne Panassa. Mutta onko kukaan Mitsu-LNn omistaja tehnyt tuota ja mittauksiin osoittanut COPin hyytyvän lyhyillä sulatusjaksoilla ?

Miten se eroaa mikä merkki kyljessä on?

Sen toki tiedän/muistelisin, että Mitsu sulattaa nopeammin kuin Panasonic. Ainakin oma Panasonic sulattaa kennon ihan pomminvarmasti täysin sulaksi ja ei tarvi pelätä että jäätyisi. Toista on naapureiden Mitsuissa, joissa silloin tällöin jäätä alkaa hiukkasen kertyä. Ei toki niin, että jäätyis kokonaan... tämä nyt hiukan offtopiccina, mutta kuitenkin.

Mutta siis jos maalaisjärjellä alat laskea, niin esimerkiksi 10min sulatusaika on kaikki pois siitä mitä sen ajalta voisi lämmittää. Ja se energia mitä sulatukseen käytetään, otetaan myös osittain sisältä (vähäistä toki).

Jos nyt otetaan hypoteettinen esimerkki.

Hypoteesit:
- kuiva pakkasilma (ei tuu kuuraa kennostoon, siten että vaikuttaisi toimintaan)
- vuorokauden jakso eli 24h = 1440min
- lämmitystarve 2.5kW eli vuorokaudessa 60kWh

Kolme erilailla toimivaa, mutta samanlaista konetta:
1) sulatus 8min + lämmitys 37min -sykli
2) sulatus 10min + lämmitys 1h 50min -sykli
3) sulatus 12min + lämmitys 3h 48min -sykli

Sulatukset ja lämmitykset:
1) 32 sulatusta per vrk eli 256min... lämmitystä 1184min = 19h44min
2) 12 sulatusta per vrk eli 120min... lämmitystä 1320min = 22h
3) 6 sulatusta per vrk eli 72min... lämmitystä 1368min = 22h48min

Lämmitys:
1) vaaditaan keskimäärin ~3.04kW per lämmitysjakso
2) vaaditaan keskimäärin ~2.72kW per lämmitysjakso
3) vaaditaan keskimäärin ~2.63kW per lämmitysjakso

Nyt kun otat huomioon sen, että
a) jokainen sulatus lisäksi vie energiaa ulos (tosin tämä on vähäistä eikä laskuissa huomioitu)
b) mitä enemmän on lämmitystarve per lämmitysjakso, niin COP on sitä myöden myös huonompi

Oletetaan nyt sitten lisää, että lämmitysCOPit ovat 2.2, 2.4 ja 2.5 sekä sulatuksessa 500W keskimääräinen teho. Täten päästään sellaiseen lopputulokseen kuin, että:

1) keskimääräinen ottoteho lämmitysjaksolla ~1.38kW eli sähkönkulutus kaikkineen 29,4kWh eli SCOP ~2.04
2) keskimääräinen ottoteho lämmitysjaksolla ~1.13kW eli sähkönkulutus kaikkineen 25,9kWh eli SCOP ~2.32
3) keskimääräinen ottoteho lämmitysjaksolla ~1.05kW eli sähkönkulutus kaikkineen 24,5kWh eli SCOP ~2.45


Siinä hypoteettinen laskelma ja saa korjata jos tein virheitä :D
 

Juhanisto

Aktiivinen jäsen
Juu.. mun Mitsu sulattaa pahimmillaan 4h 50min vrk. Kaverin terves vehe 1h 16min vrk. Ei tarvitse insinööri olla kun ymmärtää kummassa on parempi coppi :D
 

Sephä

Jäsen
Eipä ole uudesta kortista kuulunut vielä mitään. Sulatusanturin paikan vaihdon jälkeen lämmitysjaksot olivat pitkään 60min, mutta siitä on sitten pikkuhiljaa tultu taas alaspäin. Ensin 50 minuuttiin ja sitten 40 minuuttiin. Nyt siis lämmitystä 40min ja noin 10min sulatusporinaa. Lämmönpyynti 22 asteella ja puhallus kolmanneks pienimmällä. Ongelma näyttää olevan se, ettei laite osaa pidentää laisinkaan tuota väliä, kuin pelkästään pluskeleillä.
 

Juhanisto

Aktiivinen jäsen
Täällä paukutellaan 30min tehojaksoja :D

Jep mä kanssa luulin jo löytäväni ratkaisun kun sain anturin sulaksi ja siirrettyä hiukan. Toimii nyt jotenkin kun valuu 30min jaksoihin niin sieltä ehkä osaa nousta. Tai pari kertaa sen tehnyt. Mutta kauan tahkoaa lyhyttä jaksoa. Ei ala pidentymään kovin helposti. Viimeksi oli ritilä ihan kuiva ennen kun tajusi alkaa väliä pidentämään. Lyhentää kyllä herkästi yhdestä pitkästä sulatuksesta vaikka ritilässä ei ole juuri mitään. Siksi epäilenkin että lyhentään myös anturin loppulämmön mukaan. Hiukankin kylmemmällä kelillä mennään nopeasti lyhyisiin kuurattomiin sulatuksiin.
 

Kidov

Jäsen
Meille asennettiin Mitsun LN25 joulukuun puolen välin tienoilla. (Ulkoyksikkö valmistettu 08/2018 ja sisäyksikkö 09/2018.) Heti uuden ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen huomasin sen sulattelevan aika tiheästi. Tilasin ebaysta usb-lämpömittareita ja muutama viikko sitten aloin seurailla sulatuksia. Pitkän aikaa sulatukset tulivat kelistä riippumatta 40 minuutin syklillä, mutta muutaman kovemman lumipyryn jälkeen tapahtui positiivinen "ihme" ja nyt pumppu on toiminut kaksi viikkoa hyvin:

Reilu viikko sitten (29.1.2019) huomasin, että uusi LN25 ei oikein jaksa lämmittää sisäilmaa ja kompura kuulostaa käyvän hiljaisemmalla käyntiäänellä. Kävin tarkistamassa ulkoyksikön ja huomasin, että koko ulkoyksikkö ja kennon reunat olivat jäätynyt paksuun jääkuoren sisään, varmaankin juuri lumipyryistä johtuen. Ainoastaan kennon keskiosa oli avoinna. Laitoin pumpun jäähdytykselle ja sulatin huolellisesti koko ulkoyksikön. Ennen "tehosulatusta" sulatukset tulivat noin em. 40 minuutin syklillä, mutta tehosulatuksen jälkeen sulatusfrekvenssi pidentyi puoleentoista tuntiin. Sulatusfrekvenssi säilyi ennallaan puolessatoista tunnissa koko viikon ja ulkona oli tasainen -10C. Sitten satoi taas muutaman päivän kovasti lunta ja jälleen kerran huomasin, että pumpun lämpöteho laski selvästi. Peittelin jäätyneen pumpun peitteellä ja asetin sen sulatukselle, jonka jälkeen se on nyt taas toiminut normaalisti samalla 1,5h sulatusfrekvenssillä.

Liitän oheen kuvan pumpun puhaltaman ilman lämpötilaseurannasta "tehosulatuksen" jälkeen. Kuvaajan alkuvaiheessa ulkolämpötila on noin -10C laskien siitä tasaisesti noin -21C asteeseen kello kolmeen mennessä. Kuuvajan päätöshetkenä ulkolämpötila oli edelleen -18C.
ln25_02_05_supersulatus_-21C.png
 

timbba

Vakionaama
Cop ja Scop on eriasia , Cop voidaan mitata vaikka 10 sekunnin aikana Scop vähän pidemmän

Saivartelua... oisit edes puhunut hetkittäisestä COPista. Pelkällä COPilla voidaan tarkoittaa niin montaa asiaa... Mutta silti tuo sinun väitteesi tiheämmin sulattavasta on väärä hetkittäisen COPin osalta joissain tapauksissa, sillä esimerkiksi kuivassa pakkasilmassa kenno ei kuuraannu juuri lainkaan ja 6h päästä sulatuksesta voi olla (ja usein onkin) tismalleen sama COP kuin hetki sulatuksen jälkeen.

Onko varmasti? Jos pakastinkin vaatii enemmän energiaa, jos on syväjäässä.

Olenko väittänyt jotain syväjäistä?
 
Back
Ylös Bottom