Pökön Nibe 1120 6kW maalämpöprojekti

[Kellarinlämmittäjä]

Vilppiin verrattuna kulutus vähintäänkin puolittuu ja rahaahan tähän meni noin 6500e, kyllä tästä selvitään.

No, noin pyöreästi, ilmaisenergiaa pitää saada pumpattua ylös 60 000 kWh, sitten se on maksanut itsensä suorasähköön. Ilmoittamallasi 4,5:n COPilla se ehtii syödä sähköä pyöreästi 17 000 kWh eli tuottaa 77 000 kWh saavuttaakseen tuon.

VILPiin verrattuna laskelma on hiukan monimutkaisempi. Jos se entinen Super Ulti olisi pumpanut 2,5 COP:lla vuoden ympäri, takaisinmaksu piste tulee, kun maalämpöpumppu on säästänyt sähköä tuon ~60 000 kWh Ultiin verrattuna. H-hetkeen mennessä Ulti olisi ehtinyt tehdä lämmintä melkein 340 000 kWh ja kuluttanut sähköä 136 000 kWh ja vastaavasti MLP @ COP 4,5 sähkön tarve tuolla samalla taipaleella tulee olemaan noin 76 000 kWh eli erotus = 60 000 kWh.

Sitä en sitten minä tiedä, kuinka pitkäksi aikaa tuo 340 MWh riittää, mutta arvaan toki ettei Ultikaan olisi tuota koskaan saanut täyteen.

 

[Jolberious]

Kellarinlämmittäjällä hyvät laskelmat, ne eivät kuitenkaan taida huomioida kaivonporauksen kotitalousvähennystä ja sen kaivon "ikuisuutta". Lisäksi asunnon arvo nousi maalämmön myötä varmasti tuon 6500eur samalla sekunnilla vrt vilp, joten maksoiko se arvonnousuna jo itsensä takaisin kuitenkin?

Eli, takaisinmaksuaikoja voi laskea monella eri tavalla, säästynyt energia on vain yksi laskentakeino, vaikkakin on se yleisin.

Mietitään osakkeena: ostat osakkeen 10eur hintaan, yhtiö maksaa 0,1e / vuosi osinkoja per osake ja tekee maltillista 7% arvonnousua joka vuosi. Mikä on ollut sijoituksen takaisinmaksuaika

 

[pökö]

Ei ulti yltänyt 2.5 coppiin, eikä yltäisi moni muukaan vilp minun käytössä koska patterilämmitys ja käyttöä pelkästään lämmityskaudella. Siinä jää ne kevät/kesä/syksy korkeammat copit vallan pois kun yritetään käyttää aurinkolämpöä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ei ulti yltänyt 2.5 coppiin, eikä yltäisi moni muukaan vilp minun käytössä koska patterilämmitys ja käyttöä pelkästään lämmityskaudella. Siinä jää ne kevät/kesä/syksy korkeammat copit vallan pois kun yritetään käyttää aurinkolämpöä.

Tai paremminkin sanoisin, että tuon 2,5 voisi saada Porissa pääsääntöisesti myös talvikuukausina. Tammikuu ja joulukuu 2010 tuo ei olisi toteutunut.

Itselläni ainut kokemus Ulteista on tuolta ulkorakennuksen puolelta siellä majailevasta ILPistä. Viime viikonloppuna onnistuin saamaan sen ensimmäistä kertaa käyntiin, kun keli oli plussan puolella.

Tässä keskilämpötilat Porin Rautatieasemalta.

 

[pökö]

Tai paremminkin sanoisin, että tuon 2,5 voisi saada Porissa pääsääntöisesti myös talvikuukausina.

katso liitettä 59309

Älä nyt unohda että touhusin tuon ultivilpin kanssa muutaman talven ja ilpin kanssa 13 talvea hyvinkin aktiivisesti, kun sulatukset ja talvivarustukset otetaan huomioon laskuissa niin tiukassa on 2,5 cop lämmitysaikana. Se on tiukassa sinunkin koneellasi vaikka on ihan eri maailmasta minun ex-ultiini verrattuna.

 

[Samppa]

Siivosin ketjun aiheeseen kuulumatonta. Päivitin myös aavistuksen otsikkoa (alkaa- osa siitä pois). Voidaan muuttaa takaisin tältä osin jos pökö haluaapi

 

[pökö]

Helmicop 3.9 ja risat, tekisi mieli pyöristää neloseen. Vedenpaineen pudotus ehkä hieman laski kulutusta, tosin oli lyhyempi kuukausikin ja oltiin pari päivää pois kotoa. 11m3 kului nyt. Käyttöveden loppulämmitys sähköllä vie keskimäärin 3.1 kWh/vrk, mitattu vuoden alusta.
Kaivosta tulee yhä 4-5 asteista lientä pumpulle, se ei tällä käytöllä näy hyytyvän mitenkään.
Kokonaiskulutus 971 kWh

 

[Anonyymi2]

Hyvin näyttää pumppu laulelevan. Erityisesti kaivon toiminta herättää kunnioitusta eli todella hyvät arvot ja ei kai tuohon enää voi juurikaan vaikuttaa tuo melko tuore asennus eli etteikö kaivoa olisi vielä riittävästi kuormitettu...

Itsellä hyvin toimiva kaivo antaa aluksi tulolämpötilaksi noin 2.5-3.0 C astetta ja sitten puolen tunnin päästä noin 1 C asteen ja siitä pidemmälle tasapainottuu 0.5 C asteeseen.

 

[fraatti]

Hyvin näyttää pumppu laulelevan. Erityisesti kaivon toiminta herättää kunnioitusta eli todella hyvät arvot ja ei kai tuohon enää voi juurikaan vaikuttaa tuo melko tuore asennus eli etteikö kaivoa olisi vielä riittävästi kuormitettu...

Itsellä hyvin toimiva kaivo antaa aluksi tulolämpötilaksi noin 2.5-3.0 C astetta ja sitten puolen tunnin päästä noin 1 C asteen ja siitä pidemmälle tasapainottuu 0.5 C asteeseen.

Riippuen kaivon kuormituksesta tasapainotilan saavuttaminen voi vaatia useamman vuodenkin... Reilusti alimitoitetut jäähtyvät hamaan tappiin saakka.

 

[Anonyymi2]

Noh minähän tarkoitin tuossa viestissäni tasapainotilan saavuttamista on/off pumpun yksittäisellä vedolla eli kun kovat pakkaset ja käyttövettä mm. lutrattu niin saatetaan ajella monta tuntia putkeen....

Tuskin mitkään alimitoitetutkaan kaivot nyt sentään hamaan tappiinkaan asti jäähtyvät ???

 

[fraatti]

Noh minähän tarkoitin tuossa viestissäni tasapainotilan saavuttamista on/off pumpun yksittäisellä vedolla eli kun kovat pakkaset ja käyttövettä mm. lutrattu niin saatetaan ajella monta tuntia putkeen....

Tuskin mitkään alimitoitetutkaan kaivot nyt sentään hamaan tappiinkaan asti jäähtyvät ???

Joo ei ne hamaan tappiin jäähdy. MLP:ssa on raja sille kuinka kylmää liuosta se suostuu sisuksiinsa ottamaan. Kun liuos on liian kylmää kone siirtyy vastuksille ja kaivon jäähtyminen lakkaa siihen. Sellaisista olen kuullut missä tuleva liuos on -5 luokkaa ja lähtevä vielä hiukan enemmän.

Tässä simulaatio hiukan suuremmasta kohteesta:

loppujuttu: https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:735807/FULLTEXT01.pdf

 

[Anonyymi2]

Totta kai maalämpöpumpuissa on tämäkin huomioitu. Ja ilman sitäkin tuo tasapainotila saavutetaan luonnossa aina ja niin on aina tehty ennemminkin...

 

[VesA]

Noh minähän tarkoitin tuossa viestissäni tasapainotilan saavuttamista on/off pumpun yksittäisellä vedolla eli kun kovat pakkaset ja käyttövettä mm. lutrattu niin saatetaan ajella monta tuntia putkeen....

Tuskin mitkään alimitoitetutkaan kaivot nyt sentään hamaan tappiinkaan asti jäähtyvät ???

Ne jäätyvät umpijäähän ja lutistavat putket. Mutta eivät yksittäisellä vedolla. Ruotsissa tätä on tapana harrastaa kun niillä on ollut muodissa rankka osatehomitoitus.

 

[fraatti]

Ne jäätyvät umpijäähän ja lutistavat putket. Mutta eivät yksittäisellä vedolla. Ruotsissa tätä on tapana harrastaa kun niillä on ollut muodissa rankka osatehomitoitus.

Joo... sweduilla on myös tutkimus missä todetaan että vain 1/10 000 kaivosta aiheuttaa jäätyessään ongelmia. Jäätyminen pitää tapahtua kahdesta paikkaa samaan aikaan että ongelmia tulee. Tulppien väliin jäävä osuus sitten puristaa putkia linttaan.

Vastaan on myös osunut kuva missä jäätolppa on nostanut putket kaivosta ylös ja painanut ne linttaan.

https://books.google.fi/books?id=7M...IsKHb7YBlAQ6AEwAHoECAQQAQ#v=onepage&q&f=false

 

[Anonyymi2]

No pököllä ei varmaankaan tätä ongelma ole lähiaikoina odotettavissa eli miten nämä liittyvät mitenkään otsikon aiheisiin. Jos joku väittää, että tasapainotilaa ei saavuteta niin sitten voin vastata hänelle, että onneksi olkoon olet keksinyt ikiliikkujan...

 

[VesA]

Joo... sweduilla on myös tutkimus missä todetaan että vain 1/10 000 kaivosta aiheuttaa jäätyessään ongelmia. Jäätyminen pitää tapahtua kahdesta paikkaa samaan aikaan että ongelmia tulee. Tulppien väliin jäävä osuus sitten puristaa putkia linttaan.

Maalämpöä ja sen mitoitusta harkitessani luin Ruotsin foorumia jossa näitä jäätyneitä kaivoja oli siihen aikaan ilman isompaa etsimistä - ja sitten noita tutkimuksia. Luin myös kaivonlataustutkimukset, koska periaatteessa kesän latauksella pystyy kompensoimaan tuon vähittäisen kylmenenemisen. Tulin kuitennii siihen tulokseen, että swedujen jäätyvät kaivot olivat todella surkean mittaisia, asiasta ei tarvinnut välittää. Kuin myös siihen ettei Suomessa juurikaan pysty tekemään kaivoa jossa vaan jäähdytellään kallioköntsää - siellä virtailee vesiä eikä köntsämalli oikein päde täällä. Viro on jo toinen juttu.

 

[Anonyymi2]

Siis eikös mitä tahansa järjestelmää voidaan käyttää väärin ja saada siten aiheutettua suuria ongelmia. Erityisesti lämmitysjärjestelmillä on helppo saada väärinkäytöksillä vahinkoja aikaiseksi. Osahan ajelee mlp:lläkin ilman kaivoa muutaman vuoden ennen kuin porailee kaivon ja säätää sitten järjestelmänsä toimimaan sen kanssa ja ennen kaivoa ilman sitä. Tämä ihme ylimitoitusbuumi valuu joka suunnasta ja sillä varoittelu on aika monille ihan turhaa ja todennäköisesti nämä joilla ongelmia on niin ymmärtämättä kokonaisuutta ovat jostain foorumeista lukeneet, että esim. vastuksia ei kannata käyttää kun ilman niitä mlp kuluttaa vähemmän energiaa... jne. Ei tämäkään tähän otsikkoon kuulu eli tämän saa kyllä siivota pois jos modet niin päättävät.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tämä ihme ylimitoitusbuumi valuu joka suunnasta ja sillä varoittelu on aika monille ihan turhaa ja todennäköisesti nämä joilla ongelmia on niin ymmärtämättä kokonaisuutta ovat jostain foorumeista lukeneet, että esim. vastuksia ei kannata käyttää kun ilman niitä mlp kuluttaa vähemmän energiaa... jne.

En nyt kovin helposti lähtisi puhumaan ylimitoituksesta, jos vaikka menisi joku kokonainen vuosikin ilman vastusten apua. Normaalistihan johonkin polttamiseen perustuvat lämmitysjärjestelmät ovat rutosti "ylimitoitettuja" ja tehot piisaavat 50 asteen pakkasiin saakka tai jatkuvaan kuuman veden laskemiseen. Vai onko joku kuullut kattilasta, joka pyytää vastuksia avuksi, kun ei itse jaksa? Tai valituksia putkiliikkeen asennuksista, että olisi myyty lian pieni kattila ja talo ei sillä lämpene ?

Maalämpö kuitenkin mielletään pääasialliseksi ja vastuun kantavaksi lämmitystavaksi eikä se nyt oikein voi olla niin että se pakkasella vain vähän jeesailee ja torppa lämpenee sähköllä. Tästä osataehoisesta vaan saa kaupallisesti paljon helpommin sulatettavan kokonaisuuden kun kannattavuus muutenkin on tiukassa puristuksessa. Sitten kilpailua käydään myös kapasiteetin kustannuksella, jos ostaja ei itse huomaa suden kuoppia. Poratulla kaivolla maalämmön perustamiskustannukset nousevat varsin lineaarisesti kapasiteetin mukana.

 

[Anonyymi2]

En nyt kovin helposti lähtisi puhumaan ylimitoituksesta, jos vaikka menisi joku kokonainen vuosikin ilman vastusten apua.

En kyllä minäkään.

 

[VesA]

Meillä vastuksia on käytetty, kun on samaan aikaan tehty käyttövettä kovalla pakkasella - vaikka senkin voi itse päättää koska vastukset laukeavat astesummalla tai ne voi kieltää - eihän lämmityksen tehon lasku noin puoleen käyttöveden teon ajaksi aamuyöllä missään tunnu.

Mitoituksen tein itse - se oli mahdollista koska olin mittaillut taloa muutaman vuoden. Vaikka ne tulokset antoi myyjälle, niin kyllä ne vaan jollain omilla exceleillään talon koon, iän ja pattereiden mallin mukaan tulivat siihen tulokseen että nykyiseen nähden yli kaksinkertainen olisi pumpun hyvä olla.. eivät ne osanneet mittausdatoja käyttää.

 

[Anonyymi2]

Jep kyllä itsellekin on ihan ok, että vastukset käväisevät tarvittaessa lyhyitä aikoja avustamassa... mm. mukavuussyistä.

Mielestäni myöskään nuo paljon parjatut alitehoiset ja osatehoiset mitoitukset mitä kaikkia nimiä niistä käytetään ovat ihan käyttökelpoisia jos on sellaisen vahingossa/tarkoituksella hankkinut ja jos sitä käyttää oikein. Järjestelmiä, taloja, avustavia järjestelmiä ja käyttökohteita on niin erilaisia että siihen nähden mielestäni ihan turha rajata eri vaihtoehtoja turhan tarkkaan.

 

[kotte]

Olikos jo Virossa vai vasta etelämpänä, kun maalämpökaivot pitää täyttää betonilla tai vastaavalla? Tuohan olisi samalla varma ratkaisu jäätymisongelmiin, kun puristusvoimia ei synny, vaikka kallio jäähtyisi alle -10 asteen (ellei sitten kallio ole niin rikkonaista, että onkaloihin syntyvä jääpaine rikkoisi reiän betonointia).

 

[juhanahm]

Nyt on Aries tehnyt lämpöä torstaista asti meillä. Reiän syvyys muuten 160m. Keruupiiri pyörii siinä 4-5 asteessa normaalisti. Jos täysiä ladataan niin tippuu 2:een ainakin hetkellisesti. Vähän ollaan vielä asetusten haku vaiheessa. Nyt ainakin selvisi miten kämpän saa ylilämpimäksi maalämmöllä. COP ei saa ihan eksaktisti määriteltyä, mutta tässä vaiheessa lämmityskäytöllä karvan yli 4. Eiköhän tuo vielä nousuun lähde kun pääsen sinuiksi laitteen kanssa. Meno anturin kokeeksi siirsin varaajan jälkeiseen putkeen, mutta siirsin takaisin vuorokauden kokeilun jälkeen. Siirto aiheutti sen että MLP ajeli vähän turhan kuumaa, jotta asetus toteutui. Eipä tarvitse ainakaan pannuhuoneessa istua säätimen edessä kun voi puhelimesta katella noita lukuja. Pitänee kysellä Gebwell:ltä trendien perään, helpottaisi kummasti säätöjä. Laitteisto oli kyllä helppo mitoittaa kun oli vanhat kulutuslukemat tiedossa

 

[pökö]

Juhanahm, millainen setti sulla on tehtynä?

 

[pökö]

Olikos jo Virossa vai vasta etelämpänä, kun maalämpökaivot pitää täyttää betonilla tai vastaavalla? Tuohan olisi samalla varma ratkaisu jäätymisongelmiin, kun puristusvoimia ei synny, vaikka kallio jäähtyisi alle -10 asteen (ellei sitten kallio ole niin rikkonaista, että onkaloihin syntyvä jääpaine rikkoisi reiän betonointia).

Miksi ne pitää täyttää?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Miksi ne pitää täyttää?

https://www.michigan.gov/documents/mpsc/geo_best_practises_327048_7.pdf


"Improper grouting (sealing) or failure to grout the void space between VCL piping and the borehole can cause aquifer contamination, commingling of water from different aquifers, or loss of natural artesian pressure."

Grouting of Vertical Closed-Loops
The following provisions are recommended for grouting (sealing) of the void space between the piping and borehole of a VCL:
1. Grouting is to be completed in a manner that prevents the introduction of surface or near surface contaminants into an aquifer, the interchange of water from different aquifers, or the loss of natural artesian pressure from an aquifer.
2. The void space between the VCL piping and the borehole should be grouted in a continuous operation from bottom to top using grout placement procedures set forth in the Groundwater Quality Control Rules, R 325.1601 of the MAC or the IGSHPA Grouting for Vertical Heat Pump Systems, Engineering Design and Field Manual, 2000.
3. A tremie pipe (grout pipe) not less than 1.25 inches nominal diameter should be placed to the bottom of the borehole before grouting. The tremie pipe may be used to push the closed-loop piping into the borehole and should be retracted as grouting proceeds. The tremie pipe should be removed from the borehole upon completion of grouting.
4. Grout should be pumped through the tremie pipe until the density of the grout flowing from the borehole at the ground surface equals the density of the grout being pumped in.
5. Each VCL borehole should be grouted upon completion. The contractor should monitor each borehole for settling for a period of not less than 12 hours. Additional grout should be added and the monitoring period shall be extended until the settling of grout stops.
6. A VCL borehole drilled using horizontal directional drilling techniques should be grouted by pumping grout as the tremie pipe is retracted through the borehole

Mahdollisesti samanlaisia jenkkien turhia hupsutuksia kuin ilmastointilaiteet ja automaattivaihteiset autot aikoinaan ?
Suomessa maalämpökaivot taitavat olla vielä niin uusi asia ettei nille edes veroa ole keksitty.

 

[kotte]

Mahdollisesti samanlaisia jenkkien turhia hupsutuksia kuin ilmastointilaiteet ja automaattivaihteiset autot aikoinaan

Minulle on jäänyt käsitys, että hiukan etelämpänä Euroopassa ei vesi edes porakaivossa pysy (ja tunnetusti ei kantamallakaan), joten reikä on pakko täyttää, jotta edes lämpöä irtoaa.

Toisekseen, kun mennään etelämmäksi, tulee vastaan noita maanalaisia suolakerrostumia, joten pohjavesien sekoittuminen on todellinen ongelma. Voivat nuo paineetkin olla syvemmällä maassa melkoisia (jo Latviassahan maakaasua säilötään yksinkertaisesti pumppaamalla paineella muutaman sadan metrin syyvyyteen).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Voi ne pohjavedet valua Suomessakin sinne reikään tai sitten sieltä nousee mineraalipitoisempaa syväpohjavettä pinnempaan. Jos pohjavettä käytetään alueella sen pinta voi olla ikään kuin alhaalla ja sitten tuo vaje voi täyttyä nostamalla vettä reiän kautta syvältä pintaan.

Meillä esimerkiksi järven pinta on noin 20 metriä kaivon pintaa alempana, eikä sinne järveen ole matkaa sataakaan metriä. Kaivo kataa jatkuvasti yli ja pinta on myös ~60 sentitä ylempänä kuin kellarin lattia.

 

[juhanahm]

En ihan pääse kärryille tuohon maalämpökaivojen vesi keskusteluun. EIkös suomessa kaivon pää ole tiivistetty niin, etti pintavesi pääse sekoittumaan kaivon veteen
Setti on seuraavanlainen. MLP on Aries 7,5kw, termaxin 500l hybridivaraaja, joka oli jo vanhastaan, 110l sähkövaraaja käyttöveden tulistukseen, joka oli vanhastaan. Talossa patteriverkosto. IV:n lämmityspatteri sähköllä. Maapiiristä tehty myös jäähdytys hotellimallisella puhallinkonvektorilla. Laitelin lämmitykseen erikseen vielä piskapumpun, mutta eipä sille näy tarvetta olevan. Vanhat energiamittarit (ultraääni) ovat edelleen käytössä. Tai yhden annoin työkaverille kun ei tartte sulatuksia mittailla. Kaivo se 160m. Vaikka savea oli se 15m niin lähtisin siitä että kaivon syvyys on kokonaisuudessaan aktiivista, koska se savi on sellaista savivesiliejua eli ei ole mitenkään kuiva. Uusien asetusten jälkeen 1vrk COP lämmityksessä on niinkin hyvä kuin 4,65 mutta katsellaan miten etenee. MLP:n kompura käy nyt käytännössä koko ajan toki suurimman osan ajan minimillä ja kaivosta on tullut tänään 5:sta.
Kaikki putket meni aika pitkälle uusiksi VILP:n jäljiltä

 

[fraatti]

En ihan pääse kärryille tuohon maalämpökaivojen vesi keskusteluun. EIkös suomessa kaivon pää ole tiivistetty niin, etti pintavesi pääse sekoittumaan kaivon veteen

Ei kaikki tee tuota tiivistystä(teräsputken ja kallion liitoksessa). Tarkan markan porarit säästävät senkin. Samoin osa kaivon hatuista on sellaisia kumilärpäkkeitä jotka eivät kyllä jaksa hämmästyttää tiiveydellään.

 

[kotte]

En ihan pääse kärryille tuohon maalämpökaivojen vesi keskusteluun. EIkös suomessa kaivon pää ole tiivistetty niin, etti pintavesi pääse sekoittumaan kaivon veteen

Näin on, mutta eipä edellä keskusteltu tuosta, vaan mahdollisuudesta, että porakaivo sotkee syvemmällä olevia pohjavesikerroksia keskenään esimerkiksi kymmenien tai satojen metrien syyvyydessä.

Suomessa kallioperä on yleensä mitä ideaalisin lämpökaivojen poraamiseen, mutta tilanne ei ole yleismaailmallisesti ollenkaan vastaava. Olosuhteet pikemminkin muistuttavat syvän pintamaan tapausta täydennettynä niin, että noita pintamaaosuuksia voi olla useita päällekkäin mitä erilaisempien savi- tai sedimenttikivikerrosten enemmän tai vähemmän toisistaan erottamana. Peruskallioon ei useinkaan päästä ollenkaan kiinni, kun on niin syvällä.

Suomalaisessa normikaivossahan on tiivis putki huokoisen maan ja kallion mahdollisen rikkonaisen yläosan alueella. Putki on porattu jopa metrejä ehjään kallioon ja tiivistetty betonin kaltaisella tiivisteaineella. Putken yläpää on tyypillisesti tiivistetty paksulla kumilevyllä, jota puristetaan pystysuunnassa kasaan pulteilla ja samalla paisuu tiiviiksi ja elastiseksi paineenkestäväksi tulpaksi suojaputken ja läpivientiputkien ympärille.

 

[fraatti]

Näin on, mutta eipä edellä keskusteltu tuosta, vaan mahdollisuudesta, että porakaivo sotkee syvemmällä olevia pohjavesikerroksia keskenään esimerkiksi kymmenien tai satojen metrien syyvyydessä.

Suomalaisessa normikaivossahan on tiivis putki huokoisen maan ja kallion mahdollisen rikkonaisen yläosan alueella. Putki on porattu jopa metrejä ehjään kallioon ja tiivistetty betonin kaltaisella tiivisteaineella. Putken yläpää on tyypillisesti tiivistetty paksulla kumilevyllä, jota puristetaan pystysuunnassa kasaan pulteilla ja samalla paisuu tiiviiksi ja elastiseksi paineenkestäväksi tulpaksi suojaputken ja läpivientiputkien ympärille.

Hattuja on kahdenlaisia, hyviä ja vähemmän hyviä. Tässä se mielestäni huonompi ratkaisu. Jos vesi tulee ulos niin miksi se ei myös menisi sisään?

Tämä on sitten se mielestäni parempi vaihtoehto:

Riskeistä vesien kanssa oli lähinnä nämä:

ja täällä noista oli joskus höpinää: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5346.0

Pinvesieristykseen taisi olla pari vaihtoehtoa mutta tosiaan osa jättää tuon tekemättä.

Ja tässä löytyy syy miksi jätetään tekemättä pintavesieristys tekemättä lämpökaivosta, saadaan jättää tarjoukseen hiukan helvempi hinta.

Muistaakseni tuon käyttö meni niin että tuo betoni lurautetaan niille paikkeille missä putkitus loppuu, perään viskataan tuo tuollainen huokoinen harkkoa muistuttava knööli joka murskataan/painetaan pohjalle teräkruunulla. En tiedä tarviiko tuossa vielä odottaa massan jämähtämistä vai pääseekö poraamista jatkamaan heti.

 

[juhanahm]

Hurja 2vrk COP lämmityksessä Arieksella 4,7. Piti kahteen kertaan kalkuloida, että uskoi. Tuossa ei siis käyttövettä mukana. Kyllähän tämä VILP:n jälkeen hurjalta tuntuu. Talon pattereita voisi vielä hiukan hienosäätää eli tasapainoittaa, jotta saisi jäähtymää hieman lisää. Nyt pyöritään 3-4:ssä asteessa kun optimi MLP:lle taitaa olla 5. Kaivosta tuleva 4,5. Verkoston meno 30 paikkeilla. Nyt sisälämmöt ovat pysyneet hyvin 22 tuntumassa. Aika nopeasti nuo säädöt sitten löytyivätkin

 

[pökö]

Hurja 2vrk COP lämmityksessä Arieksella 4,7. Piti kahteen kertaan kalkuloida, että uskoi. Tuossa ei siis käyttövettä mukana. Kyllähän tämä VILP:n jälkeen hurjalta tuntuu.

Meillä vanha mäntäkone raksuttaa nyt noin 4 coppia, käyrä on lämmitykseen nähden aavistuksen yläkantissa tietoisesti. Kyllähän se näkyy sähkömittarissa vilpin jälkeen varsin selvästi.

 

[pökö]

Vuorokauden vaihtuessa maaliskuun kulutus 999kWh + tämä päivä niin lopputulema tulee olemaan noin 1030kWh, en siis päässyt alle tonnin vaikka toivoin, henkinen juttu.

Mutta, tammi-maalis aikana on nyt kulunut 3000kWh vähemmän kuin viime vuonna vilpin kanssa.

Nyt alkaa syksyyn asti kestävä jakso jossa tuskin alitan viimevuotisia kulutuksia koska silloin kevät ja kesä oli poikkeuksellisen hyvät aurinkolämmölle. Tuskin se toistuu.

 

[burmanm]

Ollut kieltämättä erittäin lämmin alkuvuosi verrattuna viime vuoteen. Meilläkin olisi säästänyt sähkölaskussa, vaikka viime vuonna olisi lämmittänyt VILPillä ja tänä vuonna sähköllä. Tekee aina kaikkien muutosten vertailun todella vaikeaksi.

 

[vwg4]

Pökölle varaosia https://www.tori.fi/vi/55450034.htm

 

[pökö]

Ollut kieltämättä erittäin lämmin alkuvuosi verrattuna viime vuoteen. Meilläkin olisi säästänyt sähkölaskussa, vaikka viime vuonna olisi lämmittänyt VILPillä ja tänä vuonna sähköllä. Tekee aina kaikkien muutosten vertailun todella vaikeaksi.

Oliko 2018 copit alamaissa?

 

[burmanm]

Oliko 2018 copit alamaissa?

COPilla ei varsinaisesti ole merkitystä (samalla COPilla toi suunnilleen tekee 0C:stä -18C asti), vaan lämmitystarve on tänä vuonna ollut niin paljon pienempi. Huomaahan sen noista sunkin luvuista. Jos tänä vuonna on säästänyt 3000kWh verrattuna vertailujaksoon viime vuoden VILPpiin, niin COP 2 vs COP 4 tarkoittaisi sitä että sun talo olisi tarvinnut 12000kWh tuolla ajanjaksolla. Nyt katselin jostain aiemmasta viestistä että n. 2100kWh se on tuottanut, eli tarve on ollut ~6000kWh tänä vuonna tuolla ajanjaksolla. Eli puolet viime vuoden tarpeesta. Lämmintä on siis ollut.

 

[pökö]

COPilla ei varsinaisesti ole merkitystä (samalla COPilla toi suunnilleen tekee 0C:stä -18C asti)

ihan varmasti.