Pökön Nibe 1120 6kW maalämpöprojekti

kotte

Hyperaktiivi
Entäs keräimen kiertopumpun katkaisu? Mitä keräimelle tapahtuu, jos tulee sähkökatko poutapäivänä ?
Voi lämpö nousta 200 asteen lähellekin, jolloin glykolit menevät pilalle (ja keräin vaurioitua muutenkin).

Kiertoa ei tuolta pidä milloinkaan katkaista tahallaan. Jotkut ovat lisänneet upseja, aurinkopaneeleilla toimivia varavoimalaitteita tai kiehuntasifoneja katolle sähkökatkojen varalta,
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Ei kiehuminen ole ongelma, ei ole koskaan vielä kiehunut.
Sähkökatkossa keräimistä glykolit menee paisunta-astioihin kun paine nousee, silloin ei tapahdu mitään kamalaa. Tämä koettu kahdesti.
Tämän vuoksi paisunta ylimitoitetaan.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Menovesianturi nyt varaajan alimmassa taskussa ja lämpöjohto pumppu kytketty kimppaan keruupumpun kanssa. Nyt kone seisoo kun ei ladata. Aamulla näkee käynti/huilin muutoksen. Anturia siirtämällä sitä sykliä voi muutella.
Kun ei vaan uuden koneen takuu loppuisi muutoksesta;D
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Kone näkyy ylläpidossa ottavan 11 Wattia verkosta hyvin tasaisesti. Keruupumppu 150W ja lämpöjohtopumppu 40W, sillä saa virtausta n 930 litraa tunnissa.
1600W otolla tulee nyt 7400W lämpöä. Kestää noin 80-90 sekuntia kompuran startista että on täysi teho.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Jatkan yksinpuhelua.
Kone starttaa kun menoanturi on 6 alle pyynnin ja pysää kun paluuanturi on 6 yli pyynnin nyt kun ulkona on -2.
-12 asteessa tuo ero oli 3 astetta.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jottei tartte yksin puhella niin kysytään väliin... onko lattialämmitys? Selviää varmaan jostakin mutta ei jaksa kaivaa...
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitä tulee yksinpuheluun niin ala tottua siihen... kun pumpun asetukset saatu kohdilleen niin saat keksiä uuden harrastuksen. MLP on kuolettavan tylsä eikä oikein jaksa lukemia ottaa ylos 2kk jälkeen. Mulla on vielä hommaa ensi vuonna mutta jossakin vaiheessa täytyy miettiä mitä fundeeraa seuraavaksi.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Mää nypin lukemat ylös kesään asti ja koitan hakee parhaan käytön, semmosen että synkkaa aurinkolämmön kanssa ilman jatkuvaa sormeilua. Sitten saa olla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jatkan yksinpuhelua.
Kone starttaa kun menoanturi on 6 alle pyynnin ja pysää kun paluuanturi on 6 yli pyynnin nyt kun ulkona on -2.
-12 asteessa tuo ero oli 3 astetta.

Tuossa koneessa on myös varmaan asteminuutit? Tuolloin pelkkä absoluuttinen ero tavoitteeseeseen ei ratkaise käynnin aloitusta kuten varmaan tiedätkin...
 

repomies

Hyperaktiivi
Mitä tulee yksinpuheluun niin ala tottua siihen... kun pumpun asetukset saatu kohdilleen niin saat keksiä uuden harrastuksen. MLP on kuolettavan tylsä eikä oikein jaksa lukemia ottaa ylos 2kk jälkeen. Mulla on vielä hommaa ensi vuonna mutta jossakin vaiheessa täytyy miettiä mitä fundeeraa seuraavaksi.
Riippuu pumpusta. Olisit ottanut saksalaisen pumpun niin saisit halutessasi harrastaa. En tiedä kuulitko mutta yksikin sankari myi Torilla AIT:n invertteripumppua, kun kuulemma kyllästyi lämpökäyrän säätelyyn. Aina oli muorin mielestä kylmä tai kuuma, eikä reissumies enää jaksanut akan nalkutusta. Meni kuitenkin vaihtoon pumppu eikä akka.

Nibe on hieronut ohjelmistonsa siinä määrin hyväksi, ettei siihen taida olla pahemmin tarvetta enää tehdä isompia parannuksia käyttäjien mielestä. Joitain bugeja silloin tällöin, näemmä, mutta aika vähän kuulee napinaa. Nyt on ollut tapetilla tuo käyttöveden teko.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Menovesianturi nyt varaajan alimmassa taskussa ja lämpöjohto pumppu kytketty kimppaan keruupumpun kanssa. Nyt kone seisoo kun ei ladata. Aamulla näkee käynti/huilin muutoksen. Anturia siirtämällä sitä sykliä voi muutella.
Kun ei vaan uuden koneen takuu loppuisi muutoksesta;D
Anturin siirto varaajaa muutti käyntiä niin että kone käy noin 2 tuntia ja lepää 3 tuntia. Samalla se hieman ylilämmittää varaajaa, mutta se on käyttöveden lämmityksestä pois. Olkoot nyt hetken näin.
 

roots

Vakionaama
Anturin siirto varaajaa muutti käyntiä niin että kone käy noin 2 tuntia ja lepää 3 tuntia. Samalla se hieman ylilämmittää varaajaa, mutta se on käyttöveden lämmityksestä pois. Olkoot nyt hetken näin.
Harvaan puksuttaa, hyvä sinänsä. Asteminuuteilla tuosta sitten saanee tahtia nopeammaksi...
Maaliuoksen lämpöä seuraamalla saa selville koska kierros tuli täyteen ja paljonko lämpötila laski per kierros....eli määräät itselle istumista :) pari tuntia vai oliko nuo jo talologgeriin menossa?
 

pamppu

Vakionaama
Harvaan puksuttaa, hyvä sinänsä. Asteminuuteilla tuosta sitten saanee tahtia nopeammaksi...
Maaliuoksen lämpöä seuraamalla saa selville koska kierros tuli täyteen ja paljonko lämpötila laski per kierros....eli määräät itselle istumista :) pari tuntia vai oliko nuo jo talologgeriin menossa?
Kun lämpötilaero keruussa, koneen otto- ja antoteho (eli keruusta otettu teho myös) tunnetaan, niin tuostahan pääsee laskemaan virtauksen keruussa ja kun putkikoko ja mitta tiedetään, niin kierrosajankin voi laskea.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Harvaan puksuttaa, hyvä sinänsä. Asteminuuteilla tuosta sitten saanee tahtia nopeammaksi...
Maaliuoksen lämpöä seuraamalla saa selville koska kierros tuli täyteen ja paljonko lämpötila laski per kierros....eli määräät itselle istumista :) pari tuntia vai oliko nuo jo talologgeriin menossa?
Raspi piirtää käyrää lämmityksestä, maapiiri ei oo siinä mukana (vielä). Kahden tunnin käynnin lopussa keruu +4/+1Screenshot_20190105-102114.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Anturin siirto varaajaa muutti käyntiä niin että kone käy noin 2 tuntia ja lepää 3 tuntia. Samalla se hieman ylilämmittää varaajaa, mutta se on käyttöveden lämmityksestä pois. Olkoot nyt hetken näin.
Omien kokemusten mukaan ainakin 10kW koneen kanssa pitkät käyntijaksot laskevat hyötysuhdetta. Tosin sulla kaivo on koneeseen nähden varsin syvä ja vaikutus ei varmasti ole yhtä suuri kuin tälläisen suuremman koneen kanssa. Sinällään sinulla käytiaikasuhde on vielä melko pieni kun ajattelee koneen tehoakin ja kait sitä pakkastakin lienee jo jotain -5 asteen luokkaa. Mahtaisiko sitten tuollaisella suhteella kone vielä -25:ssä asteessakin käydä 4h ja lepuutella tunnin? Ehkä sekin selviää vielä aikanaan...

Mulla 10kW kone jotakuinkin yhtäsyvässä kaivossa ja tuosta pikaisesti vaikka 10kW / 4,5 * 3,5 saadaan tehoksi kaivosta 7,8kW. Sulla taas vastaavasti 6kW / 4 * 3 = 4,5kW
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Omien kokemusten mukaan ainakin 10kW koneen kanssa pitkät käyntijaksot laskevat hyötysuhdetta.
Olen juuri tätä miettinyt. Kokeillaan nyt jonkin aikaa näin ja tehdään sitten lopullinen päätös miten kone jää toimimaan.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Olen juuri tätä miettinyt. Kokeillaan nyt jonkin aikaa näin ja tehdään sitten lopullinen päätös miten kone jää toimimaan.
Jos pystyt niin katso kuinka COP muuttuu ajan funktiona startin jälkeen. Täällä meillä se tipahtaa seisokin jälkeen portaattain n. 20 min välein kunnes saavuttaa jonkin tasapainon. Niinpä ajan konetta säälittä melko lyhyillä jaksoilla, kompuralla on 10v takuu. Cop vakiintuu lopulta johonkin optimia kehnompaan jos kone saa vaan käydä.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Jos pystyt niin katso kuinka COP muuttuu ajan funktiona startin jälkeen. Täällä meillä se tipahtaa seisokin jälkeen portaattain n. 20 min välein kunnes saavuttaa jonkin tasapainon. Niinpä ajan konetta säälittä melko lyhyillä jaksoilla, kompuralla on 10v takuu. Cop vakiintuu lopulta johonkin optimia kehnompaan jos kone saa vaan käydä.
Minulla lienee kompuratakuu jo mennyt;)
Paljonko on "normaali" määrä käynnistyksiä vuorokaudessa onoff-koneella?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
ne 'normaalit' taitavat kaikki olla ihan hihasta pudotettua hömppää. Niinpä kokeilen tuolla omallani.
Tällä hetkellä startteja on 81333, kompuran tunteja joku 18000. Ideana on ettei MLP:n samalla käyntikerralla kylmentämää kaivovettä käytetä, vain seisonutta.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Ideana on ettei MLP:n samalla käyntikerralla kylmentämää kaivovettä käytetä, vain seisonutta.
Onko tuo edes mahdollista?
Minulla kaivossa 360 ja siirtoputkien kanssa yht 400 litraa litkua ja koneen vaatima nimellisvirtaus n 1000 litraa tunti. Tuolla virtaamalla saavutan sen mystisen 3 asteen kylmenemän mutta kaivon vesi vaihtuu jo alle puolen tunnin, ja kone ei vielä missään tilanteessa käynyt noin pientä nykäisyä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Onko tuo edes mahdollista?
Minulla kaivossa 360 ja siirtoputkien kanssa yht 400 litraa litkua ja koneen vaatima nimellisvirtaus n 1000 litraa tunti. Tuolla virtaamalla saavutan sen mystisen 3 asteen kylmenemän mutta kaivon vesi vaihtuu jo alle puolen tunnin, ja kone ei vielä missään tilanteessa käynyt noin pientä nykäisyä.
On se onoffilla jossa käyntiaika määrätään lämpötilan hystereesillä. Eise toinenkaan kierros vielä hirveästi kylmempää ole, kyllähän se siinä matkalla taas lämpenee.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onko tuo edes mahdollista?
Mulla kone ajelee tyypillisesti yhtä soittoa jotain 30min ja 60min väliin.
Liuoksen jäähtymisen lisäksi pitkä käynti laskee hyötysuhdetta myös sen takia että joudutaan usein tekemään tarpeettoman kuumaa vettä käyntijakson loppupuolella..
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Mulla kone ajelee tyypillisesti yhtä soittoa jotain 30min ja 60min väliin.
Liuoksen jäähtymisen lisäksi pitkä käynti laskee hyötysuhdetta myös sen takia että joudutaan usein tekemään tarpeettoman kuumaa vettä käyntijakson loppupuolella..
Millaiset lepojaksot sulla tulee?
Muutin Niben ennalleen jo eilen kun mietiskelin kaivon kiertoa, onneksi se onnistuu minuutissa.
Nyt kone käy 30 min ja huilaa hieman yli tunnin. Tässä toteutuu nyt se että kone käy yhden kaivonkierron melko tarkkaan.Screenshot_20190107-083037.png
 
Viimeksi muokattu:

Anonyymi2

Poistunut käyttäjä
Itse olen skeptinen tuon katkokäynnin jäljittelyyn on/off-koneella. Nibe minimisuositus käynnille on 20 minuuttia.

Tottakai tuo käynnin pituus riippuu ihan kämpästä, pumpusta, kaivosta sekä energiantarpeesta. Kompuralla ja koko systeemillä menee helposti muutama minuutti käynnistyksestä kunnes se lykkää energiaa optimaalisesti eli jos tähän suhteutetaan tuo keruulta tulevan veden lämpötilan aiheuttama copin parannus noin 3%/K niin mielestäni tuo 30 minuutin käyntijakso ei välttämättä ole ainakaan talvella juurikaan mikään optimi. Pökön tapauksessakin olettaisin kahden kaivokierron antavan paremman tuloksen kun kunniakierros ajellaan valmiiksi käynnissä olevalla koneella. Tarpeettoman kuumaa ei kannata tehdä ja jos on sopiva käyntiaika niin käynnin alussa lämmitellään viileämpää vettä kuin noilla lyhyillä vedoilla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Millaiset lepojaksot sulla tulee?
Muutin Niben ennalleen jo eilen kun mietiskelin kaivon kiertoa, onneksi se onnistuu minuutissa.
Nyt kone käy 30 min ja huilaa hieman yli tunnin. Tässä toteutuu nyt se että kone käy yhden kaivonkierron melko tarkkaan.
Täytyy käydä ihan katsomassa koneelta, ihan näin hatusta ei osaa sanoa mutta kyllä se reilusti yli puolet ajasta taitaa huilia tälläisillä keleillä. Mahtaako ulkona olla jotain -1 asteen luokkaa pakkasta.

Löysin tälläisen vanhan kuvan jonka mukaan voisi kuvitella että -1 asteessa tarvitaan noin 3.5kW jatkuvaa tehoa joka on noin 35% 10kWsta. Tällöin 45min käynnin jälkeen seuraisi 45/35×65=84min lepoaika... hmm...


Mun koneessa ei ole asteminuutteja vaan hystereesi ja tällähetkellä kone seilaa paluuveden mukana 1.0 asteen väliä ja huomasin että olin joskus kirjoittanut että käyntiaika tuolla on 45min. Termostaatteja ei ole niin käytännössä käytijakson pituutta kasvattaa ainostaan se jos lattian lämmönluovutus on suurempi (huoneilma vs lattia dt suurempi) tai jos ulkolämpötila vaihtuu koneen käydessä.

Jokatapauksessa vakiosetuksilla kone puksutteli aivan liian pitkiä vetoja. Tällöin myös koneen reagointi ulkolämpötilan muutoksiin hidastuu.

Tässä ekstreme vetoja alkuajoilta, ulkolämpötilannlasku saa käyntijakson venähtämään 8.5h mittaiseksi. Sitten huilitaankin seuraavaan yöhön saakka taas.


 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo kuva on sen verran epätarkka, että sitä voi tarkasti lukea, mutta paljonko tuossa on COP. Muuttuuko se lämmitystarpeen mukana esim. kesä / talvi ? Olisi mielenkiintoista nähdä tuo COP kuvaajana !

Tehot ei näytä menevän ihan lineaarisesti
Mulla on nuo käppyrät excelissä(ja copit) yms mutta taulukkoa tarvisi hiukan päivittää. Katsotaan jospa saisin sen tänään näytille päivitettynä.

Kuvaajassa yksi pampula vastaa yhtä viikkoa. Joskus pari vuotta sitten tuli joskus poltetua muutama pesällinen puita ja notkahdus voi johtua siitä. Tai siitä että tuloilman lämmittämiseen iv-kone ottaa vastusta mukaan. Tuoreempi data missä on enemmän pisteitä kertonee enemmän.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Kovin heikosti nyt saadaan niitä odotettuja kireitä pakkaspäiviä.
Lämmityksen cop pyörii nyt nelosen nurkilla ja käyttövesi siihen mukaan niin cop noin 3.3

Nollakeleillä kun lämmitykseen ei kauheesti kulu on käyttöveden lämmityksen osuus kokonaisuudesta aika iso, vaikka onkin vain 3kWh/vrk.
 

roots

Vakionaama
Niin sulla taitaa coppi parantua kun pakkaset kovenee, tai sitten on vakio-cop ....
Kun on se LV esilämmitys joka tehostuu pakkasilla ja priimari tarve vähenee.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Kovin sitkeesti kaivosta tulee 6 asteista ja palaa n. 3 kylmempänä. Kone käyny tosin vasta 3 viikkoa ja nyt onneksi pitäis alkaa ilmojen kylmentyminen, sitä odotan.

Olen testaillut keruupiiriä paineellisena ja paineettomana. Paineellisenä lämpöero on tuo 3 astetta ja paineettomana 3.5-4 eli hieman paremmin litku kulkee paineessa.
Voi olla että jokunen mikrokupla seikkailee vielä putkessa.Screenshot_20190112-183043.png
 

repomies

Hyperaktiivi
Mielenkiintoinen havainto että kiertonopeus riippuu myös paineesta. Ilmeisesti kiertopumpun imupuolella tapahtuu jottai (kaasuuntumista) silloin kun painetta ei ole. Vaikea tuota on muuten selittää.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Mielenkiintoinen havainto että kiertonopeus riippuu myös paineesta. Ilmeisesti kiertopumpun imupuolella tapahtuu jottai (kaasuuntumista) silloin kun painetta ei ole. Vaikea tuota on muuten selittää.
Niinku totesin, varmaan vielä mikrokuplia mukana. Ehkä myös pumpun kavitointi jää kokonaan pois paineessa?
 

kotte

Hyperaktiivi
Niinku totesin, varmaan vielä mikrokuplia mukana. Ehkä myös pumpun kavitointi jää kokonaan pois paineessa?
Paineenalaisena myös muoviputki periaatteessa laajenee hiukan, minkä kyllä pitäisi näkyä nestetilavuuden muutoksena. Huomasin tuon muutoksen selvästi aikanaan oman avopaisuntajärjestelmän kanssa, kun kokeilin erilaisia asennusvaihtoehtoja pumpulle (nyt on niin, että pumppu imee nestettä maapiiristä ja avopaisuntahaaran liitäntä on juuri ennen pumppua; tällöin tilavuuden heilahtelukin pumppaustehon mukaan on pienimmillään).

Oli tuossa sellainenkin ilmiö aikanaan, että jäljellä oleva ilma kertyi vaakahaarojen vertikaalimutkiin, mikä tietenkin vaikutti huomattavasti virtausvastukseen. Painehan puristaa tuollaiset kuplat tehokkaasti kasaan.
 

Jolberious

Vakionaama
Ehkä se mielenkiintoisin kysymys omasta mielestäni:
Nyt kun pökö omaa kokemuksia monesta eri lämmitysvaihtoehdosta samassa kohteessa ja päätepiste on saavutettu MLP johdosta. Virittelymahdollisuudet on myös huomattavasti suppeammat vrt vaikka VILP, uskoisin että ensi syksyyn mennessä on järjestelmä optimoitu.
Mitä pökö alkaa tekemään iltaisin kun laitteet vaan yksinkertaisesti toimivat ilman suurempaa säätämistä?
Mitkä on seuraavat rakentelu/virittelykohteet? Maakylmällä jäähdytys asuntoon?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Mitkä on seuraavat rakentelu/virittelykohteet? Maakylmällä jäähdytys asuntoon?
Kaivon käyttö jäähdytykseen on ajatuksissa koska nykyjäähdytin Fujitsu-ilp on jo 13v niin se voi nitkahtaa koska vaan.
Osa jäähdytyksestä ilmanvaihdon yhteyteen ja osa konvektorilla, tai jotain semmoista.
ILP jäähdyttää silti niin halvalla että pitää vähän miettiä mitä touhuilee.
 
Ylös Bottom