Yhtiön omilta sivuilta päätellen he eivät varsinaisesti tee itse mitään. Raudan R&D ja tuotanto on Kiinassa, softan toisessa yhtiössä. Yhtiöllä itsellään on vain myyntiä? Mitä Sitra siis tukisi tuossa yhtiössä, kun ei ole kehitystä eikä tuotantoa?
Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Yhtiön omilta sivuilta päätellen he eivät varsinaisesti tee itse mitään. Raudan R&D ja tuotanto on Kiinassa, softan toisessa yhtiössä. Yhtiöllä itsellään on vain myyntiä? Mitä Sitra siis tukisi tuossa yhtiössä, kun ei ole kehitystä eikä tuotantoa?
Tehdään kahta lämpöä: n. 46 C-ast ja yli 55 C-ast. Varaajan yläosaan muodostuu n. 49 C-ast, koska 3 :lla teemme ensin LKV:n tulistuksen ja sen jälkeen kun se on luovuttanut tulistuslämmön se johdetaan 1,2 m3 varaajan yläosaan. Esim 2. n tekee kaikenaikaa n, 45-46 C-ast. 1. käynnistyy jos paluun lämpö tipahtaa n. 42 C-asteeseen käy kunnes saavuttaa 44 C-ast. jää sesomaan käynnistyy kun paluu saavuttaa 42 C-ast.
Kun ilmat lämpenevät niin 1. jää seisomaan koska lämpötilat ovat ylempänä. 2, tekee edelleen n. 46 C-ast hyvällä COP:lla. Kun on kesä niin ainoastaan 3. on toiminnassa ja tuottaan. 60 C-ast LKV vettä.
Kun saamme 2 Solixi C43 niin saamme 6 kk n. 200 kWh/d joka riittää LKV:n lämmitykseen. 3. voi olla varalla niin että kun lämmöt laskevat miin käynnistyy ja kun asetusarvot saavutetaan niin pysähtyy.
Lämmityskietoon menevä vesi on nyt n. 42 C-ast. ulkona 0 C-ast säädetty vanhalla Danfoss säätäjällä ulkoilman lämmön perusteella. Olen säätänyt 0-ast ylemmäs ,koska aikaisemmin oli asunnoissa viileätä ja suoran kaltevuutta loiventanut, että kun ulkona on n. -20 C-ast niin lämmityskiertoon lähtevä on n. 50 C-ast. joka riitää n. asuntojen lämpö on n. 22 C-ast.
Kun ilmat lämpenevät niin 1. jää seisomaan koska lämpötilat ovat ylempänä. 2, tekee edelleen n. 46 C-ast hyvällä COP:lla. Kun on kesä niin ainoastaan 3. on toiminnassa ja tuottaan. 60 C-ast LKV vettä.
Kun saamme 2 Solixi C43 niin saamme 6 kk n. 200 kWh/d joka riittää LKV:n lämmitykseen. 3. voi olla varalla niin että kun lämmöt laskevat miin käynnistyy ja kun asetusarvot saavutetaan niin pysähtyy.
Lämmityskietoon menevä vesi on nyt n. 42 C-ast. ulkona 0 C-ast säädetty vanhalla Danfoss säätäjällä ulkoilman lämmön perusteella. Olen säätänyt 0-ast ylemmäs ,koska aikaisemmin oli asunnoissa viileätä ja suoran kaltevuutta loiventanut, että kun ulkona on n. -20 C-ast niin lämmityskiertoon lähtevä on n. 50 C-ast. joka riitää n. asuntojen lämpö on n. 22 C-ast.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä tuo Reman lämmityssetti on niin monimuotoinen että luulisi helpommallakin selviävän.
Satavarmasti noista pumpuista saataisiin parempi rahallinen hyöty jos niitä ei laulatettaisi täysillä, vaan ainoastaan lämmitystarpeen mukaan ja käyttövesi 55 asteeseen sähköllä, ei rivitalo ole poikkeus tuossa.
Sitä solixia ja tuloksia siitä odotan kuin kuuta nousemaan.
Satavarmasti noista pumpuista saataisiin parempi rahallinen hyöty jos niitä ei laulatettaisi täysillä, vaan ainoastaan lämmitystarpeen mukaan ja käyttövesi 55 asteeseen sähköllä, ei rivitalo ole poikkeus tuossa.
Sitä solixia ja tuloksia siitä odotan kuin kuuta nousemaan.
pökö
Kaivo jäässä
Tuossa reman yhtiössä ja muissakin rivareissa olisi viisainta kun joka asunnossa olisi oma käyttöveden lämmitin. Se tuo säästöä kun kaikki maksaa itse laskunsa eikä ole pitkiä putkivetoja mihin lämpö hukkuu johtumalla tai älyttömällä veden juoksutuksella että saa kuumaa hanasta.
Kun tavallisilla lämpöpumpuilla tehdään ylilämmintä vettä cop laskee kuin lehmän häntä ja koneen elinikä lyhenee kun se vetää täyttä aina, ei siihen auta vaikka kaikki koneet tekee eri lämpöjä. Näin se vaan on.
Kun tavallisilla lämpöpumpuilla tehdään ylilämmintä vettä cop laskee kuin lehmän häntä ja koneen elinikä lyhenee kun se vetää täyttä aina, ei siihen auta vaikka kaikki koneet tekee eri lämpöjä. Näin se vaan on.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo pitäisi tuunata niin että lämmityksen veden lämpötila vaihtelisi ulkoilman lämpötilan mukaan. Jos vesi lämmitetään pumpuilla, se pitäisi esihaalistaa tällä lämmityksen matalampaan lämpötilaan pumpatulla ja sitten yksi noista kolmesta pumpusta pumppailisi vaan sitä veden lämmitystä. Tai sitten vaikka niin että vesi pelkästään esihaalistettaisiin lämmitysvedellä ja lämmitettäisiin loppuun suorasähköllä. Millainenhan tuo veden jakelu asuntoihin mahtaa olla. Jos on kuuman veden kierto silloin veden loppuun tulistus pitäisi hoitaa pumppaamalla.
Kyllä tuossa nyt pumpataan lämmityksen osalta tarpeettoman kuumaa. Lämmityksen lämpötilavaade ei voi olla sama ympäri vuoden.
Kyllä tuossa nyt pumpataan lämmityksen osalta tarpeettoman kuumaa. Lämmityksen lämpötilavaade ei voi olla sama ympäri vuoden.
Mitä tuo säätäjä ohjaa? Ohjaako se lähinnä ylimpänä olevaan varaajaan vievää vaihtoventtiiliä ja lämpöpumppujen tavoitelämpötilaa (ja huippukuorman tilanteessa öljypoltinta) vai jotakin muutakin?
En huomaa (onneksi) ainakaan mitään shunttia ja jos eri lämpötilassa lähtevät vedet johdetaan eri kohteeseen (esim. varaajaan/lämmityskiertoon/käyttöveden lämmityslämmönvaihtimeen/latauspumppujen säätöön) voi kytkentä olla suhteellisen hyväkin, riippuen siitä, kerrostuvatko varaajat (etenkin käyttövettä esilämmittävä varaaja) useimmissa käyttötilanteissa.
Kaikki Solixiin liittyvät osat ja ao. värillä piirretyt osatko puuttuvat toistaiseksi?
Eikös tuossa tilanteessa kenties kannattaisi miettiä vesi-vesi-lämpöpumppua siihen tulistukseen? VILPit lämmittäisivät yhtä haaleata kiertoa, josta sitten tarpeen tullen tulistettaisiin kiertoon hieman lämpimämpää (ja palautettaisiin jäähtynyttä vettä VILPeille taas). Tokihan siitä tulisi yksi ylimääräinen kierto, mutta tällöin tarvittaessa saataisiin todella kuumaa ilman että ulkoyksikön kapasiteetti lähtisi loppumaan niin nopeasti kun sen ei tarvitsisi tehdä niin lämmintä vettä.
Lämmitystä ohjataan paluuventtiilillä, joka sijaitsee ennen 1,2 varaajaa, eli takaisinkierto on ennen venttiiliä. danfoss ohjaa venttiiliä ja kun tarvitaan lisää lämpöä, niin venttiili avautuu ja varaajan yläosasta tulee kiertoon lämmintävettä. ( Lämmityksen säätöventtiili puuttuu kuvasta, kuvassa on lisäksi muutama virhe/ puute, jotka korjataan)
IVLP 3:lla tulistetaan LKV, tulistuksen jälkeen menee vesi varaajan yläosaan, eli lämmitys käyttöön, nostaa osaltaan varaajan puolessavälissä olevaa lämpöä, joka vaikuttaa IVLP 3 jälkeiseen lämpöön.
Meillä on jokaisessa asunnossa LKV:n mittari, eli maksetaan LKV kulutuksen mukaan.
Kaikki mitä on kaaviossa on käytössä/ käytettävissä. Jokin kytkentä on erilainen kuin kaaviossa, muutettavissa heposti, kun ovat letkuja, eli 10 m3 varaajaan liityvät osat.
Punaiset pallot ovat kolmitieventtileitä 3 kpl niitä ohjataan STC 1000 microcomputer termostaateilla. 1 ja 2 linjassa asetus nyt 45 C-ast kaaviossa 47 C-ast. Jos on yli 45 C.ast niin johdetaan vesi 1,2 m3 varaajan yläosaan, alle 45 C-ast varaajan alaosaan
Öljykattilan asetus on nyt 47 C-ast. kattila tulee päälle n. 42 C-ast. ja antaa lämpöpulssin n. 55 C-ast. Kaaviossa ei ihan oikein piirretty, kattilaan johdetaan jakoventtiilillä virtaus ja sitä ennen on pumppu.
IVLP 3:lla tulistetaan LKV, tulistuksen jälkeen menee vesi varaajan yläosaan, eli lämmitys käyttöön, nostaa osaltaan varaajan puolessavälissä olevaa lämpöä, joka vaikuttaa IVLP 3 jälkeiseen lämpöön.
Meillä on jokaisessa asunnossa LKV:n mittari, eli maksetaan LKV kulutuksen mukaan.
Kaikki mitä on kaaviossa on käytössä/ käytettävissä. Jokin kytkentä on erilainen kuin kaaviossa, muutettavissa heposti, kun ovat letkuja, eli 10 m3 varaajaan liityvät osat.
Punaiset pallot ovat kolmitieventtileitä 3 kpl niitä ohjataan STC 1000 microcomputer termostaateilla. 1 ja 2 linjassa asetus nyt 45 C-ast kaaviossa 47 C-ast. Jos on yli 45 C.ast niin johdetaan vesi 1,2 m3 varaajan yläosaan, alle 45 C-ast varaajan alaosaan
Öljykattilan asetus on nyt 47 C-ast. kattila tulee päälle n. 42 C-ast. ja antaa lämpöpulssin n. 55 C-ast. Kaaviossa ei ihan oikein piirretty, kattilaan johdetaan jakoventtiilillä virtaus ja sitä ennen on pumppu.
Viimeksi muokattu:
Jos noin on, niin kyllä tuossa tosiaankin olisi parannettavaa (kuten muut jo totesivat). Miten olisi sellainen kytkentä, että paluuventtiili täysin auki ja suuremman varaajan lämpötilana pidetään kiertoon menevän veden käyrän mukaista lämpötiaa? Tarvittaessa lämmitysvettä sitten priimataan öljyllä. Pienempi varaaja varataan käyttövedelle ja sen vesi priimataan lämmönvaihtimen kautta vettä "hullunkiertopumpulla" kierrättäen (pohjalta huipulle); vaihtoventtiili ohjaa käyttöveden lämpötilaa. Lämmönvaihtimen jälkeen lämmitysvesi johdetaan isomman varaajan huipulle ainakin talviolosuhteissa ja ehkä laajemminkin lämmityskaudella (vaatii toisen vaihtoventtiilin), kesällä mahdollisesti suoraan takaisin lämpöpumpulle (riippuu siitä, käytetäänkö muita pumppuja vai ei). Osa pumpuista sitten lepuutetaan, kun lämmitystarvetta on vähemmän. Pienin pumppu voisi myös kierrättää vain ison varaajan alaosan vettä ja suuremmat sitten työntää vetensä ison varaajan yläosaan.
10 m3 varaajan yläosaan tuodaan Solixi C43:n lämpö 1 tai 2 yksikön eli noin 100 kWh/d tai 200 kWh/d, tätä käytetään LKV:n tulistukseen.
10m3 varaajan keskiosaa käytetään lämmityskiertoon, eli saamme keskilämmön tilavuutta moninkertaistetuksi,
10m3 varaajan alaosaa käytetään LKV:n esilämmitykseen.
Kun kaikki Belize E2 on asennettu, niin silloin voimme laskea lämmityskierron lämpötilaa n. 5 C-ast.
Tällähetkellä on lämmityskiertoon tarjolla n. 49 C-ast vettä ja tarve on n. 42 C-ast, eli ylimääräistä lämpöä on tarjolla ja tehtynä. Tämä johtuu siitä, että saamme LKV:n tulistettua, eli LKV:n lämmitykseen kuluu 200 kWh/d ja se on merkittävä osa tällähetkellä.
Kesällä käytämme lämmityskiertoa huoneitten viilentämiseen, tähän haluaisin ehdotuksia miten otamme lämpöä kierrosta pois? se saadaan siirrettyä LKV:n esilämmitykseen
10m3 varaajan keskiosaa käytetään lämmityskiertoon, eli saamme keskilämmön tilavuutta moninkertaistetuksi,
10m3 varaajan alaosaa käytetään LKV:n esilämmitykseen.
Kun kaikki Belize E2 on asennettu, niin silloin voimme laskea lämmityskierron lämpötilaa n. 5 C-ast.
Tällähetkellä on lämmityskiertoon tarjolla n. 49 C-ast vettä ja tarve on n. 42 C-ast, eli ylimääräistä lämpöä on tarjolla ja tehtynä. Tämä johtuu siitä, että saamme LKV:n tulistettua, eli LKV:n lämmitykseen kuluu 200 kWh/d ja se on merkittävä osa tällähetkellä.
Kesällä käytämme lämmityskiertoa huoneitten viilentämiseen, tähän haluaisin ehdotuksia miten otamme lämpöä kierrosta pois? se saadaan siirrettyä LKV:n esilämmitykseen
Jolberious
Vakionaama
Vesi-vesi lämpöpumppu jolla energiaa siirretään yhdestä varaajasta toiseen. Vesi-ilma sitten (eli mitä teiltä löytyykin), sitten jos lämpöenergiaa tarvii painaa ulkoilmaan (ja jos vilppi sellaista tukee)
Solixi:n sivuilta aurinkoisena kesäpäivänä C43 antaa 120 kWh, eli kun on myös pilvisiä päiviä, lämmöntuotto on pienempää. Kun ilmaisin n.100 kWh/d niin se on tietenkin oletusarvo, koska meille tulee ensimmäinen pilotti.
Vesi/vesi lämpöpumppu voisi olla meille ratkaisu, kiitos Joberious. Meillä on myös odotettavissa ylilämpöä kesällä kattilahuoneessa ja 10 m3 varaajahuoneessa ja talvella meiltä puuttuu energiaa, jonka puutteen täytämme öljyllä ja suoralla sähköllä.
Vesi/vesi lämpöpumppu voisi olla meille ratkaisu, kiitos Joberious. Meillä on myös odotettavissa ylilämpöä kesällä kattilahuoneessa ja 10 m3 varaajahuoneessa ja talvella meiltä puuttuu energiaa, jonka puutteen täytämme öljyllä ja suoralla sähköllä.
Viimeksi muokattu:
Helmikuu 2019 Energian kulutus yht. 11,15 MWh,ei yhtään öljyä , mukana: valaistus , poistopuhallin ja autolämmitys.
Suoraa sähköä LKV varaajaan 1,016 MWh
Kun kaikki toimii suhteellisen hyvin, niin päästään hyvään tulokseen.
IVLP 1 tuli kuntoon ennen kuun alkua.
IVLP 2. Ecoair 622 on toiminut hyvin muuten, kun puhallin puhaltaa max 60 %, se selittää ettei tuota odotetusti.
IVLP .3 Toiminut lähes häiriöttä, muutama hälytyksen kuittaus.
Öljykattilan asetus 47 C-ast, tulee päälle n.42 c-ast ja antaa lämpöpulssin n. 55 C-ast:n jos lämpö tipahtaa 42 C-ast:n. Helmikuussa ei lämpö tipahtanut. Kattilan lämmön asetuksessa täytyy olla tarkka, koska kun IVLP:t sulattelevat jopa kaksi yhtäaikaa, niin pienellä varaajalla voi lämpö tipahtaa niin alas että kattila käynnistyy. Meillä kun saamme ison varaajan 10 m3 kunnolla käyttöön, niin lämmöt tasaantuvat.
Suoraa sähköä LKV varaajaan 1,016 MWh
Kun kaikki toimii suhteellisen hyvin, niin päästään hyvään tulokseen.
IVLP 1 tuli kuntoon ennen kuun alkua.
IVLP 2. Ecoair 622 on toiminut hyvin muuten, kun puhallin puhaltaa max 60 %, se selittää ettei tuota odotetusti.
IVLP .3 Toiminut lähes häiriöttä, muutama hälytyksen kuittaus.
Öljykattilan asetus 47 C-ast, tulee päälle n.42 c-ast ja antaa lämpöpulssin n. 55 C-ast:n jos lämpö tipahtaa 42 C-ast:n. Helmikuussa ei lämpö tipahtanut. Kattilan lämmön asetuksessa täytyy olla tarkka, koska kun IVLP:t sulattelevat jopa kaksi yhtäaikaa, niin pienellä varaajalla voi lämpö tipahtaa niin alas että kattila käynnistyy. Meillä kun saamme ison varaajan 10 m3 kunnolla käyttöön, niin lämmöt tasaantuvat.
Viimeksi muokattu:
06.03.19 Ecoair 622 ulkona -18 C-ast. Komp 120 1/s
puh 60 %
kuumak 87,4 C-ast.
imuk. -23,3 C-ast
lauhd. C-ast/bar 47,7 / 17,8
lämp sisään ulos 40,5 44,1
paisuntavent. 50 %
höyry C-asr/bar -23,6 / 0,8
Virttaama 22 % todennäköisesti 2200 L/h
Minua eniten ajatteluttaa puhaltimen nopeus, kun se on Ecoair 420 :ssa 90 -100 %. Haluaisin kommentteja onko kaikki hyvin ? Odottaisin enemmän tehoa.
puh 60 %
kuumak 87,4 C-ast.
imuk. -23,3 C-ast
lauhd. C-ast/bar 47,7 / 17,8
lämp sisään ulos 40,5 44,1
paisuntavent. 50 %
höyry C-asr/bar -23,6 / 0,8
Virttaama 22 % todennäköisesti 2200 L/h
Minua eniten ajatteluttaa puhaltimen nopeus, kun se on Ecoair 420 :ssa 90 -100 %. Haluaisin kommentteja onko kaikki hyvin ? Odottaisin enemmän tehoa.
Viimeksi muokattu:
Eräs sähköyhtiö tarjoaa suurta akkua ilmaiseksi. Järjestely on niin, että ylimäärä sähköstä toimitetaan verkkoon ja kun tarvitaan omaa sähköä, niin se palautetaan , ilman siirtomaksuja. Tämä järjestely on erittäin hyvä, koska silloin ei tarvita omia akkuja. Meillä tämä merkitsee aluksi, että jos me tuotamme n.10 kW:n huipputehoa eli n.10 MWh/a , niin kun me pyöritämme IVLP:ja niin se kolminkertaistuu eli 30 MWh/a, tämä on tärkeää verrattuna siihen että syötettäisiin vastukseen, tai omaan akkuun ( 100 kWh:n akku maksaa ainakin 10000 €) Meidän aurinkosähkö hankeen arvio kustannus on n. 7000 € takaisinmaksuaika olisi n. 7 vuotta.
Kun aurinko lämpö ja aurinkosähkö valmituvat niin pääsemme n. 60 MWh/a ostoenergiaan.
Kun aurinko lämpö ja aurinkosähkö valmituvat niin pääsemme n. 60 MWh/a ostoenergiaan.
Ilmaisia lounaita ei ole. Hommahan menee niin että sitoudut samalla ko. yhtiön aähkön hintaan, josa todennäköisesti on jokunen sentti extraa verrattuna parhaaseen tarjoukseen. Ei varmaan alussa kun houkutellaan kala koukkuun, mutta investointien takaisinmaksua en tuon varaan laskisi. Akun takia maksattekin kaikessta sähköstä ylihintaa. Kyllä sen yhtiön tarkoitus on tienata fyrkkaa, tälläkin oli jo yksi keskusteluketju tuosta yrityksestä.
Kuten @pamppu tuossa totesi 'Ilmaisia lounaita ei ole '.
Ei sillä sähköyhtiöllä mitään akkua ole...se menee vaan verkkoon. Ja se kuviteltu säästö on ulosmitattu johonkin muuhun...kannattaa lukea se pieni präntti. Tuossa yhdessä, minkä luulen kyseessä olevan, ulosmittauspaikka on sähkön hinta.
Ette kyllä saa 10kWp laitosta 7k€:lla, en usko, vaikka työ olisi 0€...ellette myy samalla jotain mainospaikkaa tjms.
Jos 100kWh akkujärjestelmän saisin 10k€...saattaisin jopa ostaa tommosen, halpa.
Milläs tavalla aiotte optimoida/ohjata niitä pumppuja saatavan aurinkoenergian tahdissa, ei taida olla CTC:llä älykästä ajoboxia tuolle?
Ok , mutta kun ajatellan yleisesti, että luovutetaan verkkoon ja otetaan verkosta, niin ei tarvita akkuja, eli kansantaloudellisesti hyvä asia ? Voidaan myös ladata sähköautojen akkuja ylijäämää sähköllä, mutta ei siinätapauksessa 3 ketaistettaisi energiaa.
Aurinkosähköjärjestelmä: on suunnittelu asteella, Solixi C43 johon kerääjäksi esim. 21 kpl Soitec cx-m400.multi junction paneleita, invertteri esim. 12 kW:n tehoinen.
Ensin tulee Solixi C43 lämmölle , kerääjät 2 kpl on jo kotona.
Aurinkosähköjärjestelmä: on suunnittelu asteella, Solixi C43 johon kerääjäksi esim. 21 kpl Soitec cx-m400.multi junction paneleita, invertteri esim. 12 kW:n tehoinen.
Ensin tulee Solixi C43 lämmölle , kerääjät 2 kpl on jo kotona.
Viimeksi muokattu:
Periaatteessa verkkoon 'lainaaminen' on tietysti järkevään niin kauan kun se verkko pystyy säätymään helposti noiden purskeiden tahdissa eli 'joustamaan' eli verkoon ei synny liikaa sähköä, sitten kun mennään sille alueelle että jousto ei riitä niin mennään hankaluuksien puolelle. Tuotahan hankaluuttahan on jo olemassa tuolla alempana euroopassa.
Auton latauksen kertoimet tulee tietysti sieltä kun sitä verrataan, huoltoasemalla tapahtuvaan tankkaukseen...
Auton latauksen kertoimet tulee tietysti sieltä kun sitä verrataan, huoltoasemalla tapahtuvaan tankkaukseen...
Tämä hommahan yritetään saada toimimaan Suomessa niin, että sähköyhtiön laite kontrolloi sitä paljonko sähköä talosta pumpataan verkkoon ja milloin, mieluummin vielä niistä akuista. Silloin sähköyhtiö voi myydä sen sähkön tähtitieteelliseen hintaan 'säätösähkönä' - ja ostaa pörssihintaan.
Ja laiteinvestoinnit maksaa toki täysimääräisenä asiakas.
Tarkoitat varmaankin Helenin tarjontaa
Jolberious
Vakionaama
Ehkäpä alvittomana.
2x10kWp setistä "all inclusive" pl. asennus on 2 eri paikasta nyt itellä tarjous saatu, 16500e ja 17300e sis alv.
Sitten on vielä tämä: https://www.thermosun.fi/epages/thermosun.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Kuvaus/Products/107136F
Kyllä nuo hinnat rupeaa olemaan sitä luokkaa, että alan vakaasti jo harkitsemaan omaan, pienehköön kulutukseenkin leikkuria. Sähkön siirtohinnat kun eivät ole tippumassa mihinkään (tällä hetkellä n.17snt/kWh siirto+energia...)
Jolberious
Vakionaama
No on kallista sähköä, tuolla voi jo vähän investoidakin, tai voi siihen hintaankin vaikuttaa
Tiedä sitten mitä kaikkea tuohon 17snt/kWh olet jyvittänyt?
Energia 3,93snt / kwh
Siirto 13,27snt/kWh
Perusmaksu 83,29e/kk 3x63A
Tuossa kohteessa, johon 2x10kWp settiä meinattu, niin kulutus luokkaa 80 000kWh / v..
pökö
Kaivo jäässä
Miksi kiinteätkin kulut?
Jolberious
Vakionaama
Mielestäni siinä vaiheessa myös pitää kiinteitä kuluja huomioida, jos niihin pystyy vaikuttamaan, esim 3x63 ->3x50A sulakekoon muutos aurinkosähkön johdosta kannattaa huomioida TMA kanssa.
Muussa tapauksessa imo kiinteitä kuluja on turha miettiä, vai kuka laskee sähköliittymän perustamiselle omakotitaloon takaisinmaksuaikaa vai monelleko vuodelle se investointi jyvitetään?
Oletko siis laskenut siirrosta maksetun hinnan ja jakanut sen siirretyn sähkön määrällä? Huomauttaisin vain, että siirtoon liittyvät kiinteät maksut joutuu maksamaan joka tapauksessa, ellet sitten irtaudu verkosta kokonaan. Tuolloin et voi sitten myydä verkkoon mitään etkä voi ostaa vuodenvaihteen pakkasilla.
Kyllä näissä laskelmissa pitäisi ottaa huomioon pelkästään muuttuva kustannus. Sähkön siirron osalta tuo on pikemminkin ollut laskusuunnassa viime vuosina muulta osin kuin, mitä verottaja on mätkinyt.
Ehkä tuossa tapauksessa, muttei oikein snt/kWh muodossa €/kk muodossa kumminkin kun säästöjä mallaa, ko ei tuohon vaikuta kWh:t vaan pelkästään valinta kumpi on.
Kiinteät ei kuulu aurinkosähkön laskentaan, ellei niistä pääse eroon, ts. irtaudu verkosta. Niin kauan kuin ollaan verkossa, kiinteät pyörii.
Toisekseen en usko että suomessa mikään omakotitalo tai asuntoyhtiö voi aurinkosähkön varjolla pienentää sulakekokoa, koska täällä kulutus on tapissa kun aurinko ei paista. Se ei toimi edes silloin vaikka joku sähköyhtiö toimisi verkkoakkuna ja jyvittäisi talvella sähköä ilmaiseksi. Virtaa menee silti vanhaan malliin, ei ne sulakkeet sitä tiedä maksetaanko siitä vai ei.
Toisekseen en usko että suomessa mikään omakotitalo tai asuntoyhtiö voi aurinkosähkön varjolla pienentää sulakekokoa, koska täällä kulutus on tapissa kun aurinko ei paista. Se ei toimi edes silloin vaikka joku sähköyhtiö toimisi verkkoakkuna ja jyvittäisi talvella sähköä ilmaiseksi. Virtaa menee silti vanhaan malliin, ei ne sulakkeet sitä tiedä maksetaanko siitä vai ei.
Totta, että ei tässä kannattavuusvertailussa sillä kiinteällä maksulla ole mitään merkitystä (ilman vertailua se on toki osa sähkönhintaa)
Mutta olipahan hurja siirtomaksu mainittu.... 13,27snt/kwh... huih... tuon päälle sähkö, niin kyllähän tuossa kohtaa jo aurinkopaneelit alkavat näyttämään kiinnostavalta investoinnilta, vaikkei kulutus olisi edes 80 000kWh.
Mutta olipahan hurja siirtomaksu mainittu.... 13,27snt/kwh... huih... tuon päälle sähkö, niin kyllähän tuossa kohtaa jo aurinkopaneelit alkavat näyttämään kiinnostavalta investoinnilta, vaikkei kulutus olisi edes 80 000kWh.
Jolberious
Vakionaama
http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=2205.0
Kesällä tässä kohteessa menee se 50 000kwh, pimeänä ja kylmänä aikana paljon vähemmän.
Kyllä se tässä @Jolberious tapauksessa kuuluu ottaa huomioon siltäosin kun päästään pienentämään liittymää....
Onhan noita kohteita olemassa missä painottuu kesälle joskin vähemmän...tämä @Jolberious tapaus lienee semmonen.
No tuo linkattu kohde on erittäin kaukana omakotitalo tai asumisprofiilista, josta oli puhe. Jos on yritystoimintaa tms, joka haukkoo pitkin kesää sähköä, niin tilanne on tietysti kovin erilainen. Pysyn toistaiseksi kannassani että omakoti/asuntoyhtiötä ei löydy, missä voisi säästää kiinteistä maksuista.
Päästäänkö? Kun ne piikithän ovat se joka määrittää sulakekoon. Vai lopetetaanko se viskin tekeminen jos tuleekin pilvinen päivä? Ei se aurinkosähkö siihen sulakekokoon auta jos sitä sähköä tarvitaan yhtenäkin päivänä.
Aurinkolämpö siirretään 10 m3 varaajan yläosaan, mistä sitä siirretään levylämmönvaihtimen välityksellä ennen kolmitieventtiiliä olevaan lämpötukkiin. kun lämmöt nousevat myös 1,2 m3 varaajassa, niin IVLP 3 pysähtyy, kun saavuttaa asetusarvon ja kun lämpö laskee alle asetuksen, niin IVLP3 käynnistyy. Lämmönsiirtoa ohjaa Solixi controlleri.
Aurinkolämpöä tulee n. 100 kWh/d ,kun tarve LKV:lle on 200 kWh/d. Tulemme päivällä pyörittämään IVLP3 ja illalla yöllä ja aamulla otetaan lämpö 10 m3 varaajasta LKV:n lämmittämiseen.
Tulemme myös esilämmittämään LKV:n, joka pienentää tarvittavaa lämpöä myöhemmissä vaiheissa.
Aurinkosähköä kun on käytettävissä ,niin pyöritetään kesällä IVLP3 , ylijäämä on ? tässä vaiheessa , verkko tai vastus. Tämä koskee keskikesää, muu aika vuodesta tarvitaan lähes kaikki oma aurinkosähkö.