Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)

roots

Vakionaama
Aurinkosähköä kun on käytettävissä ,niin pyöritetään kesällä IVLP3 , ylijäämä on ? tässä vaiheessa , verkko tai vastus. Tämä koskee keskikesää, muu aika vuodesta tarvitaan lähes kaikki oma aurinkosähkö.
Se on sitten semmosta kynnys-on/off meininkiä vai onko joku älykkäämpi ohjaus.?
Onko se IVLP3 invertteri vai on/off?
 

rema

Aktiivinen jäsen
Miksi lämmönvaihtimen välityksellä?
Koska 10 m3 varaaja ei ole paineistettu, eli varaajan päällä on isohalkaisijainen putki, jolla varaaja pidetään vuoto/tai paisunta tapauksessa paineettomana. 10 m3 varaaja on vanha öljysäiliö, eli rakenne ei kestä paineistusta.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Päästäänkö? Kun ne piikithän ovat se joka määrittää sulakekoon. Vai lopetetaanko se viskin tekeminen jos tuleekin pilvinen päivä? Ei se aurinkosähkö siihen sulakekokoon auta jos sitä sähköä tarvitaan yhtenäkin päivänä.
Juuri näin (itseasiassa lyhytaikaiset piikit eivät vaikuta edes).
Maksimissaan haukataan 25kW/h, 3-vaiheisena tietenkin.
Lasketaan pienellä varmuusrajalla, eli 30kW/h,
S=sqrt3*U*I
S=1,73x400x50 = 34,6kVa

Eli jos ollaan realisteja, niin saattaisi riittää jopa ilman aurinkosähköä, pilvisellä säällä on usein myös aavistuksen viileämpää, niin tehoa tarvitaan vähän vähemmän jäähdyttämiseenkin.

Olen saattanut ymmärtää väärinkin, mutta aurinkosähkö tulee myös "pilvisenä päivänä" vähän.
 

Mikki

Vakionaama
Ei kai se Solixi ymmärrä sen aurinkosähkön päälle mitään, että osais IVLP3:tä sen perusteella ohjata, vai kuinka asia on?
Kyllähän tuossa todettiin että se voisi ohjata.

Onhan tuo mielenkiintoinen proggis kerätä kaikki mahdollinen tekniikka yhteen läjään ja sitten viritellä ne toimimaan yhteen.

Olisihan se ollutkin aivan liian tylsää, että olisi parit porakaivot, pari MLP:tä esilämmitykseen ja tulistus sähköllä/öljyllä.
 

Mikki

Vakionaama
Todettiin tottakai kai sen näkemänsä/lukemansa ymmärtää että se aurinkolämmön perusteella osannee nehän siinä Solixissa on, mutta mutta aurinkosähkö on kumminkin toinen elementti.
Kieltämättä saatoin sekoilla. Vaikka hyvin mielenkiinnolla seuraan tätä projektia, alkaa se mennä jo käsityskykyni yli.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Tarkennan minkävuoksi työskentelemme energia asioissa:
Aurinkoenergia: lämpö ja sähkö + varaaja, liitännät ,ohjaus
Energian tarve 100 MWh/a->60 MWh, energian hinta laskee n. 4000 €/a
Investointi n. 20000 €. Takaisinmaksuaika n. 5 vuotta
Myös pilvipalvelu ohjaus, pääsen lähes eläkkeelle.
Lisäksi käytämme rahaa, että hankimme puuttuvat Purmo Belize E2 :t jonka jälkeen voimme laskea kierron lämpötilaa.
Eli voimme päästä ostoenergiassa n. 50 MWh/a kun kaikki vamistuu, johon kuluu muutama vuosi.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Nuo purmo-belizet ei ole ihan halpoja kun yksi patteri maksaa herkästi 500e ja siihen putkityöt päälle.
Onko noita järkevää vaihtaa ehjien pattereiden tilalle?
 

rema

Aktiivinen jäsen
Belize patterien vaihto lähti siintä, että oli etenkin yhdessä kolmesta talosta lämpövajetta, ensin vaihdettiin kaikkiin asuntoihin olohuoneisiin nykyaikaiset Purmo plan patterit 2lehtisen sijaan 3 lehtinen. saatiin samalla kierron lämpötilalla riittävä lämpö jokaiseen asuntoon. Kun vaihdetaan Belizet makuuhuoneisiin kaikkiin, niin voidaan laskea kierron lämpötilaa 6 C-ast. hankitaan 6-10 patteria vuodessa, niin muutaman vuoden päästä on kaikki vaihdettu, Kesällä voidaan jäähdyttää ja lämpö siirtää LKV:n esilämmitykseen. Takaisinmaksuaika on pitkä mutta kun ei tarvita ILP jäähdytykseen ,niin saadaan heti säästöä sähkö/ hankinta/ myös melu puuttuu.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Aktiivinen jäsen
Melko monimutkainen järjestelmä. Kuka tätä orkesteria johtaa? Jos kapellimestari lähtee onko muut pulassa?
Kieltämättä on muodostunut melko monimutkainen järjestelmä, mutta rakennetaan edelleen. Tulevaisuudessa myös pilvipalvelu ja on suuniteltu niin, että jos jokin osa ei toimi/tuota. niin muut osat korvaavat. Periaatteessa asetusten mukaan toiminnot ja jos kaikki toimii niinkuin on asetettu voi mennä pitkään ilman että kapelimestarin (minun) tarvitsee puuttua, antaa orkesterin soittaa Meillä on myös toinen henkilö joka osaa hoitaa järjestelmämme.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Kellarinlämmittäjältä kysyisin paljonko oli Ecoair 520 puhaltimen pyörinnopeus pakkasilla % , meillä kun Ecoair 622 puh max oli 60 %. Samolla virtauksilla lämmön-nousu esm. Ecoair 420 :ssa 7 C-ast. ja Ecoair 622 4-5 C-ast.
Puhallin Ecoair 420 90 % -100% pakkasilla.
 
Viimeksi muokattu:
Täytyypä tutkia
Nyt -1 °C
36 r/s, puhallin 40 %, Pollun mukaan teho 6,5 kW.

Joskus ollut:

Ulkona -11,4 °C (koneen oman näytön mukaan)
50 r/s, puhallin 47 %

Ulkona -18,1 °C
90 r/s, puhallin 86 %

Ulkona +13,7 °C
25 r/s, puhallin 40 %
 

rema

Aktiivinen jäsen
Kiitos Kellarinlämmittäjä. Vastauksestasi näkyy, että meillä on ainakin ohjelmassa vikaa, kun puhallin ei puhalla kovlla pakkasilla yli 60 %:n. ja myös meillä on useasti kompressorin kierrokset 120 1/s, eli kun ei puhalla riittävän suurella määrällä ilmaa, niin joutuu kierrättämään kompressoria suurremmilla kierroksilla, että asetettu lämpö totetuu, tai lähes ,koska yrittää saavuttaa asetetun lämmön ja COP jää alas ja kompressori kuluu.
 
Viimeksi muokattu:

rema

Aktiivinen jäsen
Tarkennan: 1,2 m3 varaajan yläosan lämpö suurimmanosan vuodesta n. 47 C-ast. Kovilla pakkasilla n. 50 C-ast. Odotellaan että Solixi saa toimitettua 2 kpl C43 aurinkokeskitintä.
Kustannus-syistä aurinkolämpöä.
Kiinnostava: ThermoSun.fi tarjous, jonka esitteli Jolberious ,10,26 kW ja hinta 8450 €
 

roots

Vakionaama
Setä-miehet puhuu aina näistä [1/s] kierroksista kompuroistaa, ilmeisesti kun Setäkin niin tekee, valitettavasti tuo ei kerro suurimmalle osalle mitään. Toisekseen onko tuo kompuran kierrokset vai sähkön taajuus tjms, jos se olisi kompurakierrokset niin se olisi 7200rpm.
Ilmeisesti 120 1/s, eli suomeksi 120Hz on täydet tehot koneesta eli 100%?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Joo, ehkä se on noin.

Hämäävää on kun käytetään montaa ilmoitustapaa, rps, r/s, kierrokset...
CTC ilmoittaa omilla sivuillaan kierrokset/sekunnissa.

Olen kyllä tyhmänä luullut että nuo ilmoitetut on kompressorin kierroksia kun ei ne ihan hulluja olisi minuuttivauhdissakaan.Tässä nyt uutta opitaan nöyränä.
 
CTC:n näytössä on rps, myös kielivalinnalla suomi. Hz käytetään yleensä sähkön taajuudesta. Ilmeisesti tässä tapauksessa yksi ja sama asia mutta voihan se joskus poiketakin ja paljon.
 

roots

Vakionaama
Setä manuaalissa tosiaan oli Pdesign 50rps ja min 20rps ja max 100rps invertteri MLP kohdalla....joten kyllä ne sitten puhuu kumminkin kompuran kierrosluvuista.
Tuossa 20/100 tapauksessa osuu saletisti myös %:ksi suoraan.
Parempi sitten puhua niinkuin ne sen itse esittävät [rps] ([rpm]) ja unohtaa [Hz] [1/s] [r/s] laatuset.

Olis kyllä paree ollut CTC:n valita skaala %-pohjaiseksi, niinku omasta mielestäni...olis aina sama skaala riippumatta kompurasta.
 

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Voisiko Hz olla invertteriltä lähtevän sähkön taajuus? Kompuran sähkömoottorin käämien määrästä riippuen kompura sitten pyörii jollain vauhdilla (rpm)? Ja tekeekö invertteri 1- vai 3-vaihe sähköä? Vaihemääräkin vaikuttaa pyörintänopeuteen. Ainakin yhden pumpun sähkökuvassa oli ”3~” merkintä.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Tilasimme 2 kpl:tta Stellator 5 aurinkokerääjää, kun Solixi C43 viivästyy. Tulemme asentamaan Stellatorit ja ne otetaan käyttöön . Kun 1 kpl Solixi C43 saadaan, niin yhteisteho/ tuottama energia on kesäkuukausina lähellä, mitä tarvitsemme LKV:n lämmittämiseen.
Suunnittelemme Stellatorien asennuiskulmaksi 30 ast., suunta etelään, rakenne niin että voi kasvattaa kulmaa, jos on tarvetta.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
Miksi tuollaiset Stellator 5 keräimet, eikä ihan tavallisia taso/tyhjiökeräimiä? Samalla rahalla olisi saanut pinta-alaa enemmän ja vähemmän liikkuvia osia.

Tai toisinpäin... mihin Stellatorin ominaisuuksia tarvitsette, se puhallinsysteemi ainakin on tosi oudon oloinen.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Miksi tuollaiset Stellator 5 keräimet, eikä ihan tavallisia taso/tyhjiökeräimiä? Samalla rahalla olisi saanut pinta-alaa enemmän ja vähemmän liikkuvia osia.

Tai toisinpäin... mihin Stellatorin ominaisuuksia tarvitsette, se puhallinsysteemi ainakin on tosi oudon oloinen.
Liki 10 x kalliimpi kuin tasokeräin/m2 ja utopistiset tuotot esitteessä. en voi kuin ihmetellä.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Meillä tulee olemaan paljon lämpövuotoa, varaajahuoneessa ja kattilahuoneessa, kun johdamme poistoilman keräimien kautta, niin lämpö siirtyy lämmönsiirtonesteeseen ja voimme pienellä lämpöpumpulla nostaa lämmön, eli toimii lämmönkeräilypiirinä. Meiltähän puuttuu hivenen lämpötehoa, 1. Stellator ilma ulkoa 2. Stellator ilma varaajahuoneesta. Auringon paistaessa puhaltimet seisovat, pyrimme saamaan 10 m3 varaajan yläosaan 60- 90 C-ast. josta LKV:n tulistukseen lämpö levylämmönvaihtimien kautta, kun lämmöt nousevat lämpöpumppujen asetuksien yläpuolelle niin ne seisovat, tämä koskee lähinnä pumppu n.o 3 ,koska ollaan paljon yli pumppu n.2 asetuksista joka voi olla varalla.
Stellatorit on ostettu Paulus Salo:lta joka on ostanut Polarsol Oy:n konkurssipesän. Lue hintavihjeet ja tarjoukset
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Vakionaama
Meillä tulee olemaan paljon lämpövuotoa, varaajahuoneessa ja kattilahuoneessa, kun johdamme poistoilman keräimien kautta, niin lämpö siirtyy lämmönsiirtonesteeseen ja voimme pienellä lämpöpumpulla nostaa lämmön, eli toimii lämmönkeräilypiirinä
Jaahas... ikiliikkujan taas ovat poijjaat keksineet. :)
 

rema

Aktiivinen jäsen
Kaksi Stellator 5:ttä on asetettu n.30 asteen kulmaan suunta etelään, kummankin pinta-ala on 5 m2, eli yht. 10 m2. Tulemme asentamaan peilit, kummankin Stellatorin taakse. Peilien pinta-ala n. 3 m2 + 3 m2 joilla heijastetaan auringon lämpö Stellatoreihin. Olen laskeskellut, että peilit pitää asentaa pystysuoraan, kun otetaan huomioon Stellatorien asennuskulma, joka ei voi olla suurempi, että peilit antavat suuren osan tuotosta.
Vielä vähän tehtävää, että saamme Stellatorit käyttöön, sen jälkeen peilit, puhaltimet ja liuos/vesi lämpöpumppu.
Peilit asennetaan kiinteään asentoon, ainakin aluksi, voimme lisätä peilien pinta-alaa myöhemmin
Asennus kulmista haluaisin mielipiteitä, myös muut mielipiteet ja ehdotukset ova tervetulleitä.
 

Mikki

Vakionaama
Olettekohan huolehtineet, että peilit ei heijastele vääriin paikkoihin? Aurinko kun toistaiseksi liikkuu (vaikka jotkut väittää että maa muka liikkuu. Kerettiläistä hapatusta. :) ja jatkuvasti vaihtelevaa kulmaa niihin peileihin nähden.

Ettei tule ylläreitä naapurustosta.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Olemme huomioineet kulman muuttumisen, suurin osa säteilystä osuu Stellatoreihin, kun niitä on kaksi vierekkäin, osa säteilystä osuu kattoon joka on tiilikatto ja kun säteily ei ole vahvistettu, niin siitä ei aiheudu ongelmaa. Ohjaus peileille olisi Solixi, mutta ei ehkä näihin toteuteta. Voi olla, että kun aurigon kulma alku ja loppuvuodesta on hyvin pieni, säteily ei osu Stellatoreihin ja kattoon, eli varmaan pitäisi olla kakasi asentoa, kesä n. 6 kk ja muu osa vuodesta, eli vähän säätöä. Meillä on matala katto, eli peilit eivät heijastele kauaksi, mikäli säteiden kohdistus ei ole aivan kohdallaan.
Kirjoittelen asioista, että niistä tiedetään ja syntyy keskustelua/ kehitystä. " Kaikki viisaus ei ole saman hatun alla "
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom