MLP:n säädöt ja asetukset
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Ok, jotenkin vaan jäi kirjoituksestasi sellainen fiilis, että skidi oli tämän havainnon tehnyt...
Mikset muuten katso heti tikulta tai uplinkistä, ei niben kanssa tarvi välttämättä kuunvaihdetta odottaa, eikä ymmärtääkseni kuukausilogituskan pahasti kärsi jos vaikka vartin onkin ilman tikullelogitusta
Korjailen vaan näitä ihan hyvät mielessä, sillä smart controll on kaikissa nettikeskusteluissa aina tyrmätty osin väärinkäsityksiin ja harmittaa kun koko Suomen nibekansa ei edes halua käyttää kehittyneitä järjestelmiä joilla pumpun saisi toimimaan vielä paremmin ja energiatehokkaammin...
Tähän aikaan vuodesta alkaa taas tuo vesijohdosta tuleva vesikin olemaan aika kylmää eli en näe mitään isompaa syytä ajella perinteisellä tavalla jossa pumppu hätääntyy heti kun vähän täyttöpuolta täytellään ?
Ainahan on myös mahdollista pistää nupit kaakkoon ja olla tyytyväinen kun kone pumppaa kuumempaa kuuman päälle kuten ymmärtääkseni repomies täällä esitteli. Kuten alkuun sanoin, niin kaikki on mahdollista ja niben säätömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Tutkiskelun ja säätämisen riemua sinne, sillä kun säädöt alkaa natsaan kämpässä niin sitten pitää keksiä jokin toinen harrastus.
Mikset muuten katso heti tikulta tai uplinkistä, ei niben kanssa tarvi välttämättä kuunvaihdetta odottaa, eikä ymmärtääkseni kuukausilogituskan pahasti kärsi jos vaikka vartin onkin ilman tikullelogitusta
Korjailen vaan näitä ihan hyvät mielessä, sillä smart controll on kaikissa nettikeskusteluissa aina tyrmätty osin väärinkäsityksiin ja harmittaa kun koko Suomen nibekansa ei edes halua käyttää kehittyneitä järjestelmiä joilla pumpun saisi toimimaan vielä paremmin ja energiatehokkaammin...
Tähän aikaan vuodesta alkaa taas tuo vesijohdosta tuleva vesikin olemaan aika kylmää eli en näe mitään isompaa syytä ajella perinteisellä tavalla jossa pumppu hätääntyy heti kun vähän täyttöpuolta täytellään ?
Ainahan on myös mahdollista pistää nupit kaakkoon ja olla tyytyväinen kun kone pumppaa kuumempaa kuuman päälle kuten ymmärtääkseni repomies täällä esitteli. Kuten alkuun sanoin, niin kaikki on mahdollista ja niben säätömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Tutkiskelun ja säätämisen riemua sinne, sillä kun säädöt alkaa natsaan kämpässä niin sitten pitää keksiä jokin toinen harrastus.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #43
Skidi teki havainon n. klo 14:00 ja minä vahvistin illalla.
Nyt on epäselvää lutratiinko täys tankillinen vettä ja sitten tuli kylmää, vai oliko valmiiksi viileä mutta 5h kattila oli kylmänä suihkussakäynnin jälkeen niin että paneelissa luki tuo 21C eikä pumppu halunnut tehdä käyttövettä.
Muuten olen ollut tyytyväinen smart controlin toimivuuteen ja jatkan toitaiseksi smart conrolin käyttöä. Mulla lämmitysrajat on 38/50C.
Nyt on epäselvää lutratiinko täys tankillinen vettä ja sitten tuli kylmää, vai oliko valmiiksi viileä mutta 5h kattila oli kylmänä suihkussakäynnin jälkeen niin että paneelissa luki tuo 21C eikä pumppu halunnut tehdä käyttövettä.
Muuten olen ollut tyytyväinen smart controlin toimivuuteen ja jatkan toitaiseksi smart conrolin käyttöä. Mulla lämmitysrajat on 38/50C.
Ok, jotain hämärää tuossa on tapahtunut ja logeista selviää aikanaan, sillä vanhemmassa on/off koneessa näyttää ainakin juuri tuon yläosan lämpötilan käyttövedeltä paneelissa. Smartissa nostaisin tuon alarajan noin 45 asteeseen niin vois ehkä toimia paremmin ? Smartillehan nämä rajat on viitteelliset ja tosiaan lämmittelee oppimansa tarpeen mukaan.
Tuonhan voi itse täysin vapaasti valita oman kämpän mukaan ja varmaan lähes samaan pääsee esim. 20/120 tms.
Riippuen siis onko patteri- vai lattialämmitys. Jälkimmäinen antaa vaikka mitkä mahdollisuudet kovillakin pakkasilla.
Ei tuolla suurta merkitystä ole kuin kovilla pakkasilla tapahtuvilla pitkillä saunailloilla tai muilla erikoisilla tapahtumilla eli miten järjestelmä nostaa itsensä taas tasapainoon... Näihin erikoistapauksiin löyttyy korjaussarjassa myös tuo asennuksesta riippuen yleensä 6kW vastus jos oikein haluaa irrotella ja lotrata eli sekin kannattaa ääriolosuhteissa sallia...
Riippuen siis onko patteri- vai lattialämmitys. Jälkimmäinen antaa vaikka mitkä mahdollisuudet kovillakin pakkasilla.
Ei tuolla suurta merkitystä ole kuin kovilla pakkasilla tapahtuvilla pitkillä saunailloilla tai muilla erikoisilla tapahtumilla eli miten järjestelmä nostaa itsensä taas tasapainoon... Näihin erikoistapauksiin löyttyy korjaussarjassa myös tuo asennuksesta riippuen yleensä 6kW vastus jos oikein haluaa irrotella ja lotrata eli sekin kannattaa ääriolosuhteissa sallia...
Kokemuksesta voin sanoa, että kyllä sillä on jos oma kämppä sattuu olemaan vähän viimeisimmän sodan jälkeen rakennettu sen aikaisista materiaaleista harvasti rakennettu patterilämmintteinen talo. Itsellä prioriteetti 30 min käyttövesi ja 20 min lämmitys joka sopii tähänkin kämppään hyvin lähes -30 asteen pakkasillakin saunoessa...
Kaikki ei sovi kaikille mutta hienoa, että säätömahdollisuudet on lähes rajattomat ja helpot. Smart controllin edut varmaan korostuu on/off koneissa ja vanhoissa kämpissä
Kaikki ei sovi kaikille mutta hienoa, että säätömahdollisuudet on lähes rajattomat ja helpot. Smart controllin edut varmaan korostuu on/off koneissa ja vanhoissa kämpissä
Nibessä jos prioriteetti on nolla niin pumppaa kaikki muut saman aikaiset tarpeet pois ensin eli jos pistät minimaalisesti niin laita ainakin 1 käyttövedelle ja 0 lämmitykselle niin toimii niin kuin haluat eikä ohjelman tarvi arpoa mitä tarkoitat.
Espejotilla ollut varmaan sama keissi kyseessä käyttöveden suhteen. Joku bitti kait mennyt poikittain.. Olikos koneessa uusin ohjelmisto?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8431.msg112218#msg112218
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8431.msg112218#msg112218
Minunkin mielestäni on hyvä että pumpusta löytyy erilaisia säätömahdollisuuksia. Omalla kohdallahan vaihtoehtoja ei ole. AIT:n invertterimallia ei voi ajaa millään muulla prioriteettijärjestyksellä kuin 1) käyttövesi ja 2) lämmitys. Jos kääntää toisin päin niin saa odotella käyttövettä seuraavaan kesään, jolloin lämmitystarvetta ei ole. ON/OFF mallissa voi sentään kääntää prioriteetin, jos tahtoo. Sääliksi käy sitäkin heppua joka yrittää saada AIT:n invertterin kanssa pidettyä uima-altaansa lämpimänä talvella. Eihän se prioriteettien avulla onnistu, kun invertteri säätää tehot alas eikä vuorottele talon lämmityksen ja uima-altaan lämmityksen välillä.
Että on se ihan hyvä se Nibe, kun siinä on noita vaihtoehtoja, eikä softaa ole tehnyt joku ihan imbesilli.
Minulla vaihtoehdot rajoittuvat hystereesien säätöön sekä äärimmäisen krouvin lämpökäyrän asettamiseen. Käyttöveden teon voi estää ajastuksilla, näin kv-syklien määrän voi yrittää minimoida. Olen tuossa onnistunut, enkä niinkään säästääkseni sähköä vaan pitääkseni kämpän lämpimänä. Tämä AIT kun tekee käyttövettä ankealla teholla ja lähtee lämmittämään aivan käsittämättömän hitaasti hertsejä nostaen, niin noiden pyssäysten määrä on parempi minimoida ellei nauti palelusta. Kyllä tulistinpumpussa olisi puolensa!
Että on se ihan hyvä se Nibe, kun siinä on noita vaihtoehtoja, eikä softaa ole tehnyt joku ihan imbesilli.
Minulla vaihtoehdot rajoittuvat hystereesien säätöön sekä äärimmäisen krouvin lämpökäyrän asettamiseen. Käyttöveden teon voi estää ajastuksilla, näin kv-syklien määrän voi yrittää minimoida. Olen tuossa onnistunut, enkä niinkään säästääkseni sähköä vaan pitääkseni kämpän lämpimänä. Tämä AIT kun tekee käyttövettä ankealla teholla ja lähtee lämmittämään aivan käsittämättömän hitaasti hertsejä nostaen, niin noiden pyssäysten määrä on parempi minimoida ellei nauti palelusta. Kyllä tulistinpumpussa olisi puolensa!
Tosiaan nyt on kyllä Nibellä jokin iso bitti poikittain sillä itsekin totesin äsken, että neljä vuotta vanhassa 1245-6 on/off koneessa oli äsken päästänyt käyttöveden ylälämmön 30 asteeseen ja alalämmön 16 asteeseen eikä ollut aikeitakaan lähteä tekemään käyttövettä ??? Ennen näin ei ole koskaan päässyt käymään
Ohjelmaversio 8538R2 ja smart control käytössä.
Neljä vuotta täyttyy Nibe 1245-6R (ON/OFF) mlpllä ja 200 litran ukv puskurilla muutamien päivien kuluttua ja tässä pähkäilin voisiko jotain asetusta vielä optimoida paremmaksi vai tulisiko asiat pitää yksinkertaisina ja ajella näillä asetuksilla koneen käyttöiän loppuun asti? Noin 30 m2 märkiä tiloja joissa mukava lattialämmitys läpi vuoden ja noin 120 m2 radiaattoreilla lämpiäviä asuintiloja.
Sisälämpötila mukavat tasan 22,5 astetta läpi vuoden noin 0,5 asteen tarkkuudella. Omat lämpökäyrät niin radiaattoreille kuin lattialämmityksellekin.
Käynnistyksiä 9982 eli noin 2500/vuosi
Kompressorin käyntiaika 12800 h eli noin 3200 h/vuosi
Kompressorin käyntiaika lämminvesi 3850 h eli 960 h/vuosi
Keskimääräinen käyntiaika noin 78 minuuttia
Lyhin käyntiaika kesällä noin 30 minuuttia
Lisävastusaikakerroin 101,4 h eli noin 600 kWh ja noin 150 kWh/vuosi
Oikein mistään ei helposti löydä noita suosituksia noille yllä mainituille arvoille tai jos löyttyy niin haarukat ovat todella suuret annetuille lukuarvoille. Jos tarkempia suosituksia löytyy niin olisin niistä kiinnostunut.
Ilppi tekee osaltaan tuota lämpötilan säätöä etenkin kesällä. Talvella sen vastuulla on noin tuon viimeisen 1-2 asteen säätäminen. Takka palaa nykyään harvoin lähinnä fiilistely tarkoituksella. Mlp siis korvasi vanhan öljylämmityksen jonka vuosikulutus oli noin 2400 litraa ilpin kanssa.
Sisälämpötila mukavat tasan 22,5 astetta läpi vuoden noin 0,5 asteen tarkkuudella. Omat lämpökäyrät niin radiaattoreille kuin lattialämmityksellekin.
Käynnistyksiä 9982 eli noin 2500/vuosi
Kompressorin käyntiaika 12800 h eli noin 3200 h/vuosi
Kompressorin käyntiaika lämminvesi 3850 h eli 960 h/vuosi
Keskimääräinen käyntiaika noin 78 minuuttia
Lyhin käyntiaika kesällä noin 30 minuuttia
Lisävastusaikakerroin 101,4 h eli noin 600 kWh ja noin 150 kWh/vuosi
Oikein mistään ei helposti löydä noita suosituksia noille yllä mainituille arvoille tai jos löyttyy niin haarukat ovat todella suuret annetuille lukuarvoille. Jos tarkempia suosituksia löytyy niin olisin niistä kiinnostunut.
Ilppi tekee osaltaan tuota lämpötilan säätöä etenkin kesällä. Talvella sen vastuulla on noin tuon viimeisen 1-2 asteen säätäminen. Takka palaa nykyään harvoin lähinnä fiilistely tarkoituksella. Mlp siis korvasi vanhan öljylämmityksen jonka vuosikulutus oli noin 2400 litraa ilpin kanssa.
Pistin reilu viikko sitten myös viestiä nibelle tästä ongelmasta kun keväällä tulleissa uusissa päivityksissä pakkasaikaan on/offeillakin tätä ilmeni (1 kerran tähän asti). Eivät osanneet Suomen päässä vastata niin siirsivät asian Ruåttin päähän ja annoin täyden katseluoikeuden uplink-tiedostoihini eli katsotaan josko jotain korjaavaa ohjelmaa sieltä mahdollisesti syntyy ???
Vielä noihin säätöpähkäilyihin eli onko mitään järkeä antaa ilpin porista mlpn rinnalla pienellä teholla ja onko ilpin coppi parempi vai huonompi kun ajellaan osatehoilla pakkasilla ?
Kuvassa ulospuhallusilma-arvot ilpistä jouluaatolta kun ulkolämpötila oli pakkasta 10-13 astetta Celsiusta. Antaakko Mitsun autopuhalluksella käydä vai olisiko parempi pistää virrat pois ?
Kuvassa ulospuhallusilma-arvot ilpistä jouluaatolta kun ulkolämpötila oli pakkasta 10-13 astetta Celsiusta. Antaakko Mitsun autopuhalluksella käydä vai olisiko parempi pistää virrat pois ?
Liitteet
Nyt on jo niin pitkällistä yksinpuhelua, mutta yksi asia taas putkahti mielen eli olisiko lämmitys kuitenkin mlp-ilp-ratkaisuissa tehokkaampaa ja asuinmukavampaa tehdä halvalla on/off mlpllä peruslämpö ja priimata sitä inverteri ilpillä joka hoitaa myös kesähelteet ja priimaa talvilämmityksen verrattuna invertteri mlphen.
Tämän kaikki ilp ja mlp osaajat ja asentajat jotka olen tavannut tyrmäsivät nauraen eli jossain olen oletettavasti pahasti väärässä vaikka en sitä ymmärräkään? Onko oikeasti näin?
Tämän kaikki ilp ja mlp osaajat ja asentajat jotka olen tavannut tyrmäsivät nauraen eli jossain olen oletettavasti pahasti väärässä vaikka en sitä ymmärräkään? Onko oikeasti näin?
Ei kyllä tulisi mieleenkään lyödä ILPpiä päälle pöhisemään talven pakkasilla. Rauha maassa ja lämpö maasta, jäähdytys sitten ILPillä kesällä, siinä riittää hiljainen puhallus ja kompurakin pääsee vähemmällä kun ei tarvitse niin isoa lämpötilaeroa puskea.
Maalämmönkin kanssa huonelämpöjä voi tasata sellaisella kerettiläisellä keksinnöllå kuin huonetermostaatti. Väittävät että termarit eivät toimi maalämmön kanssa hyvin, mutta minun mielestäni se on enempi suunnittelukysymys, itsellä pelaa ihan ok ensimmäisen vuoden perusteella. Voi olla ongelma onoff koneella, jos on liikaa termaripiirejä tai kiertojen säädöt poskellaan.
Maalämmönkin kanssa huonelämpöjä voi tasata sellaisella kerettiläisellä keksinnöllå kuin huonetermostaatti. Väittävät että termarit eivät toimi maalämmön kanssa hyvin, mutta minun mielestäni se on enempi suunnittelukysymys, itsellä pelaa ihan ok ensimmäisen vuoden perusteella. Voi olla ongelma onoff koneella, jos on liikaa termaripiirejä tai kiertojen säädöt poskellaan.
Minullakin termarit alkuun ja kaikki toimi hyvin, otin ne kuitenkin pois ja mielestäni toimii nykyään entistä paremmin...
Ei puhuta. Kompressori pumppaa lämpöä ulkoilmasta ja joutuu siirtämään siitä lämpöä sisäyksikön puhallusilman lämpötilaan asti. Mitä isompi on tuo lämpötilaero ulkolämpötilan ja sisäyksikön puhalluslämpötilan välillä, sitä kovemmin kompressori joutuu tekemään töitä, sitä kuumempaa on kuumakaasu ja sitä nopeammin kompressoriöljyn laatu heikkenee. Jos haluat pitkäikäisen järjestelmän ja säästellä syystä tai toisesta lämpökaivoasi, niin pumppaat sysitalven vain maasta, ja lämmittelet sitten enempi ilmalämpöpumpulla keväällä ja syksyllä.
Jos nyt haluaa hifistellä (siis etsiä parempaa COP:ia välittämättä kustannuksista), niin ILP:in ja MLP:n yhteiskäytön sijaan etsisin ratkaisua myös seuraavilta linjoilta:
1) Käyttää maaliuosta jäähdytyksen ja tuloilman kuivauksen lähteenä ILP:in sijasta kesäkaudella (kaivo latautuu).
2) Laittaa jäteilmapuolelle LTO:n jälkeen kennon, jonka kautta maaliuos kiertää (vaikka sitten samalla pumpulla, mitä käytetään kesällä kohdan 1 kierrätykseen): Ideana on ladata kaivoa myös keväisin ja syksyisin (ja kesällä kaksin verroin) LTO:n jälkeen jäävällä lämmöllä, jota tämä ei kykene hyödyntämään. Kovimman jäähdytystarpeen ajaksi tuon kennon voi ohittaa (tai sulkea, kytkennästä riippuen). Kaivo latautuu lisää.
3) Tekee ohituskytkennän, jolla maapiiri kytketään pois kierrosta MLP:n käynnin ajaksi kesällä. MLP siis ottaa lämpönsä eräänlaisesta "hullunkierrosta", johon lämpö tulee sisäilman jäähdyttämisestä ja poistoilmasta (lämpöpumppujäähdytyksen ja PILP:in hybridi). Tähän ohituspiiriin tarvittaneen jonkinlainen pienehkö puskurivaraaja ja kierto on joko--tai. Tarkoituksena on, että MLP saa liuospuolelle "ilmaiseksi" huomattavasti korkeamman lähtölämpötilan kuin maapiiristä, silloin, kun sisäilman ja jäteilman jäähdytyksestä riittää lämpöä (puskurivaraajan kautta). Ohituspiiriä pitäisi ohjata niin, että puskurivaraaja ladataan aina MLP:n käyttösyklin jälkeen ja katkaistaan ohituskierto vasta sen jälkeen (eli jäähdytysteho ja lämmöntalteenotto vähenevät tyypillisesti MLP:n käynnin ja erityisesti ohituskierron puskurivaraajan latauksen ajaksi).
Tuo siis on ajateltu ON/OFF-MLP:n pohjalta, mutta invertteripumpun kohdalla ohitusventtiilin säätö pitäisi kytkeä sisäilman jäähdytystarpeeseen (ja puskurivaraajasta voisi luopua ja mahdollisesti tehdä ohitusventtiilistä shunttimainen portaattomasti säädettävä).
1) Käyttää maaliuosta jäähdytyksen ja tuloilman kuivauksen lähteenä ILP:in sijasta kesäkaudella (kaivo latautuu).
2) Laittaa jäteilmapuolelle LTO:n jälkeen kennon, jonka kautta maaliuos kiertää (vaikka sitten samalla pumpulla, mitä käytetään kesällä kohdan 1 kierrätykseen): Ideana on ladata kaivoa myös keväisin ja syksyisin (ja kesällä kaksin verroin) LTO:n jälkeen jäävällä lämmöllä, jota tämä ei kykene hyödyntämään. Kovimman jäähdytystarpeen ajaksi tuon kennon voi ohittaa (tai sulkea, kytkennästä riippuen). Kaivo latautuu lisää.
3) Tekee ohituskytkennän, jolla maapiiri kytketään pois kierrosta MLP:n käynnin ajaksi kesällä. MLP siis ottaa lämpönsä eräänlaisesta "hullunkierrosta", johon lämpö tulee sisäilman jäähdyttämisestä ja poistoilmasta (lämpöpumppujäähdytyksen ja PILP:in hybridi). Tähän ohituspiiriin tarvittaneen jonkinlainen pienehkö puskurivaraaja ja kierto on joko--tai. Tarkoituksena on, että MLP saa liuospuolelle "ilmaiseksi" huomattavasti korkeamman lähtölämpötilan kuin maapiiristä, silloin, kun sisäilman ja jäteilman jäähdytyksestä riittää lämpöä (puskurivaraajan kautta). Ohituspiiriä pitäisi ohjata niin, että puskurivaraaja ladataan aina MLP:n käyttösyklin jälkeen ja katkaistaan ohituskierto vasta sen jälkeen (eli jäähdytysteho ja lämmöntalteenotto vähenevät tyypillisesti MLP:n käynnin ja erityisesti ohituskierron puskurivaraajan latauksen ajaksi).
Tuo siis on ajateltu ON/OFF-MLP:n pohjalta, mutta invertteripumpun kohdalla ohitusventtiilin säätö pitäisi kytkeä sisäilman jäähdytystarpeeseen (ja puskurivaraajasta voisi luopua ja mahdollisesti tehdä ohitusventtiilistä shunttimainen portaattomasti säädettävä).
Melkoista hifistelyä olisi siis paljonkin tarjolla... Itsellä avustettu painovoimainen ilmanvaihto niin ei oikein näihin taivu järjestelmät.
Muutenkin olen sitä mieltä, että maaperästä saa lämpöä ja viileätä silloin kuin sitä tarvitaan, mutta sinne lämmön lataus on ihan turhanpäiväistä ja mitä paremmin maaperää talvella käytät niin sitä paremmin se latautuu kesällä.
Pistin ilpin pois virroista ja ainakin ensimmäisen vuorokauden osalta kulutus on karkeasti samalla tasolla kun ilpin kanssa, mutta seuraillaan tilannetta ja mitään tarkkoja energianmittauslaitteita ei ole käytössäni.
Muutenkin olen sitä mieltä, että maaperästä saa lämpöä ja viileätä silloin kuin sitä tarvitaan, mutta sinne lämmön lataus on ihan turhanpäiväistä ja mitä paremmin maaperää talvella käytät niin sitä paremmin se latautuu kesällä.
Pistin ilpin pois virroista ja ainakin ensimmäisen vuorokauden osalta kulutus on karkeasti samalla tasolla kun ilpin kanssa, mutta seuraillaan tilannetta ja mitään tarkkoja energianmittauslaitteita ei ole käytössäni.
En kyllä tuossa ehdotellut suoranaista lataamista, vaan ensi sijassa mlp:lle johdettavan nesteen lämpötilan nostamista silloin, kun se helposti käy sekä jäähdytyksen tukemista. Toissijaisesti sitten kaivosta otetun lämmön vähentämistä vuositasolla.
Puuhasin muuten tänään isoimman puhallinkonvektorin kanssa ja laitoin moottorin ns. 0-johtimen kanssa sarjaan tuulettimelle tarkoitetun tyristorisäätimen. Tuo vaikuttaa toimivan oikein mainiosti neliportaisen kondensaattoriasynkronimoottorin kanssa. Tuulettimen saa niin hiljaiseksi, että se peittyy viereisen huoneen ilmanvaihtoventtiilin ja jääkaappipakastimen aiheuttaman äänen alle ja silti ilmavirta on sen verran hyvä, että tuntuu jäähdyttävän varsin hyvin ja ilma virtaa kattoa pitkin useita metrejä. Ilpistä ei ikimaailmassa saa noin hiljaista jäähdytyslaitetta. Systeemi näkyi hiljentävän eniten pienimmän puhallinnopeuden aiheuttamaa ääntä (mitä tavoittelinkin) ja hommahan on tästä lähtien vapaasti säädettävissä laitteen viereen asennetulla kiertosäädinkojeella. Laitan pariin muuhunkin konvektoriin vastaavan kytkennän ensi kesää varten, jahka ehdin.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #73
Tutkailessa asiaa löysin että Nibe julkaisut IFTTT
https://ifttt.com/nibe_uplink
Tuolla keskustelua
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=62585.0
https://ifttt.com/nibe_uplink
Tuolla keskustelua
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=62585.0
Viimeksi muokattu:
Nibeltä olisi nyt tarjolla uusi versio 8539R4 inverttereille 1x55 malleille jossa tämän pitäisi olla korjattuna:
Solves a problem in the 6kW model that could, under special circumstances, cause the hot water production to fail.
Tämä on kuitenkin niben hyviä puolia, että ohjelmia kehitellään ja etenkin jos niben omia mokia sattuu niin kohtuu nopeasti niitä korjailevat...
Löytyykö asiantuntijoilta suositusta mikä olisi mlp:n paras dT arvo meno ja paluulämpötiloille lämmönjaossa kun käytössä on pienehkö varaaja 200 l ja varaajasta voi radiaattoreille ja lattialämmitykseen menevän lämmönjaon kahdella ulkoisella pumpulla säätää riippumatta tuon mlp:n asetuksista. Kyseessä siis on/off nibe jossa R407 kylmäaine.
Aika useasti näkee suositusta 7K kun kylmäaineen liukuma on noin tuo arvo. Toisaalta niben automatiikka vaihtelee tuota noin 4-10K välillä.
Kannattaako säätää mlp käymään jollain kiinteällä dT arvolla vai ajella muuttuvalla arvolla kun pieni neliputkikytkentä varaajakin käytössä ?
Aika useasti näkee suositusta 7K kun kylmäaineen liukuma on noin tuo arvo. Toisaalta niben automatiikka vaihtelee tuota noin 4-10K välillä.
Kannattaako säätää mlp käymään jollain kiinteällä dT arvolla vai ajella muuttuvalla arvolla kun pieni neliputkikytkentä varaajakin käytössä ?
Nibessä siis pystyy tuon dT määrittämään 0.5K tarkkuudella ja pumppujen automatiikka pitää sen vakiona. Itse pikaisesti kallistuisin sen puolelle, että on/off koneella olisi paras ratkaisu ajella lämpöä varaajaan jollain kylmäaineelle sopivalla kiinteällä arvolla ja olettaa, että keruun tai lämmityksen lämpötilavaihtelut eivät tähän vaikuta merkittävästi ?
Onkohan oletukseni väärä sen osalta, että niben oma täysautomatiikka joka vaihtelee tuota dT arvoa on enempi kompromissi jolla nibe välttelee ongelmatilanteita ja se sopii keskimäärin kaikille eri ratkaisuille kohtuullisesti olematta kuitenkaan paras ratkaisu juuri millekään yksittäiselle järjestelmälle ?
Onkohan oletukseni väärä sen osalta, että niben oma täysautomatiikka joka vaihtelee tuota dT arvoa on enempi kompromissi jolla nibe välttelee ongelmatilanteita ja se sopii keskimäärin kaikille eri ratkaisuille kohtuullisesti olematta kuitenkaan paras ratkaisu juuri millekään yksittäiselle järjestelmälle ?
Taitaa olla sen verta monta muuttujaa tässä, että eiköhän nuo niben autoasetukset kokonaisuuden hoida paremmin kuin oma kiinteä dT arvaus. Tuossa vähän vertailin eri asetuksilla ja onhan tuo automaattiasetuksilla aina hyvin toiminut ja kun tuo huomioi paisuntaventtiilin säädöt ja imukaasun lämpötilat niin autoasetuksilla täälläkin jatketaan.
Tähän kyllä täysin eri. Eli viikon kokeilin pelkällä mlpllä ja olipa hiljaista mutta ikkunoista veti ja lattiat olivat kylminä (radiaattorit käytössä). Itsellä vanha 1950-luvun purueristeinen "hengittävä" kämppä. Tuossa kun sattui matkalla vastaan niin ostin motonetistä energiamittarin. Koska ilpin sähkönsyöttö on ulkona niin en aiemmin tätä hankkinut. Noin -5 niin ilpo kuluttaa 6 kWh/d ja -19 ilpo otti 8kWh/d. Olen siis mlp omalla käyrällä päättänyt, että ilpo tekee viimeiset kaksi astetta kun lämpötila yli -10 astetta Celsius ja kun alle niin tekee vain yhden asteen. Ilppi ja mlp toimii loistavasti yhteen vaikka aina tätä kritisoidaan. Tämän ansiosta voin pitää mlp pyynnin menoveden osalta noin 4 astetta pienempänä ja lämpötila on jatkuvasti tarkasti haluttu 22,5 astetta. Samoin yölliset mukavuus pudotukset/ajastukset on totta ja liiketunnistimen avulla voidaan pari astetta aina pudotella kämpän lämpöjä kun väki on poissa. Kuten aiemminkin sanoin niin kokonaiskulutus on sama ilpolla tai ilman. Ilpon kanssa vaan on kaikki mukavampaa.