MLP:n säädöt ja asetukset

[Anonyymi2]

Ei kyllä tulisi mieleenkään lyödä ILPpiä päälle pöhisemään talven pakkasilla. Rauha maassa ja lämpö maasta, jäähdytys sitten ILPillä kesällä, siinä riittää hiljainen puhallus ja kompurakin pääsee vähemmällä kun ei tarvitse niin isoa lämpötilaeroa puskea.

Maalämmönkin kanssa huonelämpöjä voi tasata sellaisella kerettiläisellä keksinnöllå kuin huonetermostaatti. Väittävät että termarit eivät toimi maalämmön kanssa hyvin, mutta minun mielestäni se on enempi suunnittelukysymys, itsellä pelaa ihan ok ensimmäisen vuoden perusteella. Voi olla ongelma onoff koneella, jos on liikaa termaripiirejä tai kiertojen säädöt poskellaan.

Tämä siis oli lainaus jonka edelliseen viestii valitsin. Jotenkin tuli tuo eri lainaus, foorumin ominaisuus ?

 

[repomies]

Tähän kyllä täysin eri. Eli viikon kokeilin pelkällä mlpllä ja olipa hiljaista mutta ikkunoista veti ja lattiat olivat kylminä (radiaattorit käytössä). Itsellä vanha 1950-luvun purueristeinen "hengittävä" kämppä. Tuossa kun sattui matkalla vastaan niin ostin motonetistä energiamittarin. Koska ilpin sähkönsyöttö on ulkona niin en aiemmin tätä hankkinut. Noin -5 niin ilpo kuluttaa 6 kWh/d ja -19 ilpo otti 8kWh/d. Olen siis mlp omalla käyrällä päättänyt, että ilpo tekee viimeiset kaksi astetta kun lämpötila yli -10 astetta Celsius ja kun alle niin tekee vain yhden asteen. Ilppi ja mlp toimii loistavasti yhteen vaikka aina tätä kritisoidaan. Tämän ansiosta voin pitää mlp pyynnin menoveden osalta noin 4 astetta pienempänä ja lämpötila on jatkuvasti tarkasti haluttu 22,5 astetta. Samoin yölliset mukavuus pudotukset/ajastukset on totta ja liiketunnistimen avulla voidaan pari astetta aina pudotella kämpän lämpöjä kun väki on poissa. Kuten aiemminkin sanoin niin kokonaiskulutus on sama ilpolla tai ilman. Ilpon kanssa vaan on kaikki mukavampaa.

Makuasioita, sano. Meillä on lattialämmitys ja 2000-luvun talo, ei vedä ikkunoista ja ILPin käyttö tarkoittaisi inhottavan kylmiä lattioita, melua ja tarkoituksetonta yöpudotusta lämpötilalle, kun ei sitä ILPin ääntä kestä kuunnella. Eli ovet olisi vieläkin varmemmin kiinni kuin nyt.

Moderneissa maalämpöpumpuissa on noita yöpudotusmahdollisuuksia, jos se nyt on toiminto, joka on lähellä sydäntä syystä tai toisesta. Varmaan huonetermostaateistakin löytyy monesti tuohon asetus. Minä olen jättänyt yöpudotukset käyttämättä.

Yhden edun minäkin ILPin käytöstä lämmitykseen keksin ihan omankin talon kohdalla, ja se on se, että jos vaihtoventtiilipumppu tekee pitkään käyttövettä, kämppä alkaa jäähtyä. ILP auttaa, ainakin sillä alueella johon se vaikuttaa.

 

[pökö]

Yhden edun minäkin ILPin käytöstä lämmitykseen keksin ihan omankin talon kohdalla, ja se on se, että jos vaihtoventtiilipumppu tekee pitkään käyttövettä, kämppä alkaa jäähtyä. ILP auttaa, ainakin sillä alueella johon se vaikuttaa.

Kuinka pitkään sitä käyttövettä sitten oikein tehdään että lattialämmitystalo alkaa kylmetä?

 

[repomies]

^No sehän riippuu saunaporukan koosta ja saunomisinnosta. Maalämpöpumppukin vaikuttaa, oma tekee todella pienellä teholla käyttövettä, aloittaen neljällä kilowatilla ja lopettaen kahdella kilowatilla. Aiemmin oma MLP vielä veti sellaisen hystereesin mittaisen tuumaustauon käyttövesisyklin päälle, joka tehdasasetuksilla ja suoraan lattiaa lämmittäessä tarkoitti useaa tuntia. Viimeisessä firmiksessä tuo on onneksi korjattu. Yhdistä noita ominaisuuksia kovaan pakkaseen niin kyllä sen huomasi. Tovin asetuksia ruuvailtuani ja hieman kikkailtuani ongelma pieneni eikä pumppu enää tuumaillut tunteja, mutta ei se silti lämmitä silloin kun tekee käyttövettä, koska ei ole tulistinvehjes.

 

[VesA]

Makuasioita, sano. Meillä on lattialämmitys ja 2000-luvun talo, ei vedä ikkunoista ja ILPin käyttö tarkoittaisi inhottavan kylmiä lattioita, melua ja tarkoituksetonta yöpudotusta lämpötilalle, kun ei sitä ILPin ääntä kestä kuunnella. Eli ovet olisi vieläkin varmemmin kiinni kuin nyt.

Moderneissa maalämpöpumpuissa on noita yöpudotusmahdollisuuksia, jos se nyt on toiminto, joka on lähellä sydäntä syystä tai toisesta. Varmaan huonetermostaateistakin löytyy monesti tuohon asetus. Minä olen jättänyt yöpudotukset käyttämättä.

Yhden edun minäkin ILPin käytöstä lämmitykseen keksin ihan omankin talon kohdalla, ja se on se, että jos vaihtoventtiilipumppu tekee pitkään käyttövettä, kämppä alkaa jäähtyä. ILP auttaa, ainakin sillä alueella johon se vaikuttaa.

No minä olen taas tehnyt ihan päinvastoin - olen käyttänyt päivällä ja viikolla MLP:n pyyntiä 15C, kun ketään ei ole kotona - talo ei ehdi jäähtyä ja sähkö on yöllä halvempaa. Vaillantissa on kalenteri lomia varten + viikottain toistuva lämmityksen ja vastaava käyttöveden teon rytmittely, kullekin päivälle voi erikseen määritellä ainakin kolme lämmitysjaksoa.

Ei meillä kyllä lattioiden ( puuta ) kylmyys ILP-aikanakaan haitannut. Eikä kyllä äänikään. Kaupungissa kun asutaan niin ääniä kuuluu.

Vaihtoventtiilille on ollut jaksotus - 15min lämmitystä / 10 käyttövettä silloin kun molempia tarvitaan. Lähinnä pattereiden paukkumisen takia, ei tämä talo äkkiä jäähdy.

 

[repomies]

^tuollainen nopea vuorottelumahdollisuus puuttuu AIT:n ohjelmasta. Tässä vehkeessä on vain prioriteetit ja hystereesit. Lisäksi ajastuksia ja estoja voi tehdä, mutta niiden kanssa tuon asian kikkailu olisi aika hankalaa käytännössä. Eli siis voisi laittaa estot vaikka käyttövedelle joka toiselle tunnille, ja hystereesin suht pieneksi, niin siitä sitten pitäisi seurata että kovankaan käyttöveden kulutuksen aikana ei tykkänään lopetettaisi lämmitystä. Käytännössä tuo toimisi kuitenkin heikosti kovemmilla pakkasilla, koska AIT nostaa aneemisen hitaasti invertterin kierrokset käyttövesisyklin jälkeen. Eli ei oikein onnistu AIT:n invertterikoneella.

 

[juhanahm]

Itse rakentelin lämmitykseen piiskapumpun eli silloin kun tehdään käyttövettä voidaan varaajasta purkaa lämpöä taloon. Aries tekee käyttöveden taas suht nopeasti etten ole viitsinyt pitää edes piiskapumppua päällä, mutta tulipahan tehtyä.

 

[kotte]

Olen siis mlp omalla käyrällä päättänyt, että ilpo tekee viimeiset kaksi astetta kun lämpötila yli -10 astetta Celsius ja kun alle niin tekee vain yhden asteen. Ilppi ja mlp toimii loistavasti yhteen vaikka aina tätä kritisoidaan. Tämän ansiosta voin pitää mlp pyynnin menoveden osalta noin 4 astetta pienempänä ja lämpötila on jatkuvasti tarkasti haluttu 22,5 astetta. Samoin yölliset mukavuus pudotukset/ajastukset on totta ja liiketunnistimen avulla voidaan pari astetta aina pudotella kämpän lämpöjä kun väki on poissa. Kuten aiemminkin sanoin niin kokonaiskulutus on sama ilpolla tai ilman. Ilpon kanssa vaan on kaikki mukavampaa.

Kukaanhan ei liene väittänytkään, etteikö ilppi säätäisi huoneilman lämpötilaa tavoitetasoon nopeammin kuin muut lämmönlähteet tilanteessa, kun hukkalämmönlähteet ja vastaavat vaihtelevat. Jos erityisesti radiaattoreiden kanssa kumminkin tulee ongelmia, elektroninen patteritermostaatti pääsee kyllä kokemuksen mukaan lähes samaan. Noihinhan voi myös säätää viikkokalenterin esimerkiki kullekin puolen tunnin jaksolle sekä pitempiä muutosjaksoja esimerkiksi matkan ajaksi. Lattialämmön säätö kyllä toimii pakosta niin hitaasti, että jos mielii vuorokaudenajan mukaan edes parilla asteella vaihtelevaa lämpötilaa, tarvitaan ilppi tai puhallinpatteri säätöavuksi. Maalämmön kanssa valitisin vaihtoehdoista puhallinpatterin (sillä tuollaisen pystyy omatoimisilla säätövirityksillä hiljentemään eli hakemaan optimikompromissin lämmitystehon ja äänitason väliltä; ilpillä ei moinen ole mahdollista).

 

[Anonyymi2]

Kukaanhan ei liene väittänytkään, etteikö ilppi säätäisi huoneilman lämpötilaa tavoitetasoon nopeammin kuin muut lämmönlähteet tilanteessa, kun hukkalämmönlähteet ja vastaavat vaihtelevat. Jos erityisesti radiaattoreiden kanssa kumminkin tulee ongelmia, elektroninen patteritermostaatti pääsee kyllä kokemuksen mukaan lähes samaan. Noihinhan voi myös säätää viikkokalenterin esimerkiki kullekin puolen tunnin jaksolle sekä pitempiä muutosjaksoja esimerkiksi matkan ajaksi. Lattialämmön säätö kyllä toimii pakosta niin hitaasti, että jos mielii vuorokaudenajan mukaan edes parilla asteella vaihtelevaa lämpötilaa, tarvitaan ilppi tai puhallinpatteri säätöavuksi. Maalämmön kanssa valitisin vaihtoehdoista puhallinpatterin (sillä tuollaisen pystyy omatoimisilla säätövirityksillä hiljentemään eli hakemaan optimikompromissin lämmitystehon ja äänitason väliltä; ilpillä ei moinen ole mahdollista).

Olet täysin oikeassa kukaan ei ole tuota väittänyt.

Itseäni hämmästytti kuinka nätisti ilppi hoitaa pienen hommansa ja ajelee nätisti noin 400 W kulutuksella ja pienellä autopuhalluksella lähes huomaamatta. Kevät auringot ja tuuliset päivät eivät myöskään heilauttele sisälämpötilaa kun ilpo hoitaa.

Alunperin olin kiinnostunut siitä millaisella copilla tuo ilppi toimii kun sitä ajellaan tasaisella pienellä pintakaasulla ja sitä kun ei juurikaan kuormiteta vaikka ulkona -20 astetta ?

Voisin arvata, että ilpin coppi lähentelee mlpn coppia kun kokonaiskulutus on sama ilpin kanssa tai ilman (tässä saatan olla kyllä väärässäkin) ?

Varmaan samaan ja ehkä parempaankin lopputulokseen pääsee useilla eri tavoilla, mutta kun tuolla meidän seinällä tuo ilppi roikkuu niin itse olen ollut tyytyväinen sen yhteistoimintaan mlpn kanssa...

 

[Anonyymi2]

Kävin ulkosalla nollaamassa energiamittarin uusiin mittauksiin johtuen niin ilpo kulutti 12W tämä lienee ok lämmityksen suhteen. Samalla ilppi alkoi tehdä lämpöä ja yllätyin kun se alkoi tehdä sitä 190-200 Watilla ?

Enpä tiennytkään, että tuo mitsun fh25 taipuu noinkin alas ? Tämä oli positiivinen yllätys...

 

[fraatti]

Voisin arvata, että ilpin coppi lähentelee mlpn coppia kun kokonaiskulutus on sama ilpin kanssa tai ilman (tässä saatan olla kyllä väärässäkin) ?

Kyllähän tuo mlp:n koppia hiukan parantaa jos lähtevän veden lämpötilaa lasketaan mutta mikä sitten mahtaa olla "kokonaishyötysuhde" ja vastaavatko talon olosuhteet muuten toisiaan? Tietysti jos talossasi tarvitaan poikkeuksellisen kuumaa vettä pattereihin, tällöinhän myös mlp:n koppi on huono. ILPillä ja VILPillä hyötysuhde heikkee selkeästi pakkasilla ja taitaa vielä mukaan tulla sulatuksetkin. Samoin hyötysuhde laskee tietysti myös maalämpöpumpulla mikäli keruusta tuleva liuos jäähtyy liiaksi.

 

[Anonyymi2]

Kumman negatiivinen lähestymistapa kun lähes kaiken pitäisi olla huonosti ja kaikkien coppien vaan laskea...

Itse lähestyisin asiaa positiivisesti eli mlp tekee viileämpää radiaattoreihin ja ilpo puhaltelee paljon viileämpää eli 30-35 C astetta ulkolämpötilan ollessa pakkasella 10-20 astetta C. Jos pumput eivät toimisi kimpassa niin ilpon pitäis puhallella yli 10 K korkeampaa ulospuhallusta...

Kun näitä käyttää yhdessä niin 6 kWh/d kulutuksella saa mlplle vähemmän käyntiä, pienemmät lämmöt ja ilpolle pienemmät lämmöt ja käynti 200-400 Watilla ilman katkokäyntejä.

Ei tuossa nyt paljoakaan pysty copit putoamaan ja kokonaiskulutuksessa mitään häviämäänkään.

Ihme että kukaan ei ole täällä testaillut millainen coppi ilpillä on esim. -10 pakkasessa kun sitä ajellaan esim. muiden lämmitysjärjestelmien tukemana 200 Watin jatkuvalla teholla (tai jos on niin olisin todella kiitollinen noista tiedoista), ei meinaan vesiastiaankaan jäätä liiaksi kerry eikä noita lyhyitä sulatuksiakaan juurikaan haitaksi asti ole... Itse en usko, että coppin voisi katsoa suoraan testistä ulkolämpötilan mukaan jossa ilppiä kuormitetaan lähes täysillä ja jolloin ulospuhallusilman lämpö on jotain aivan muuta...

 

[Mikki]

Tuo on hyvä huomio että ILP:ien COP pikkupuhalluksella pakkaskeleillä on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tähän liittyen olen kirjoitellutkin että jos moderni ILP talossa on, niin pitämällä sitä koko lämmityskauden pikkupuhalluksella päällä ja vaikka +25 astetta pyynnillä voisi olla hyvä idea, vaikka talosta löytyy joku muu lämpöpumppu päälämmitysjärjestelmänä.

ILP tuskin ”haittaisi mitään” (meteli, ilmavirta, sulatukset), mutta hyötyisikö siitä riittävästi. COP pitäisi olla ainakin parempi kuin päälämmityksessä, että hommassa olisi järkeä. Tai sitten ns. vajaatehoinen lämpöpumppu (kuten PILP tai heikko VILP). Muita välillisiä hyötyjä voisi olla kuorman keveneminen päälämmitykseltä, mikä voisi vaikuttaa positiivisesti sen laitteen käyttöikään kalenterivuosina.

 

[pökö]

Mulla Fujitsu puhalteli vuosikaudet low-nopeudella ja jossain ulkolämmössä oumanni alkoi päästää lämpöä pattereihin niin että -20 kylmemmässä patterit oli 30-35 asteisia. Vesi lämpesi silloin sähköllä ja päästiin 12MWh kulutukseen.
Hyvin toimi, sulatusvälit 4h pakkasellakin.

 

[repomies]

Kokonaishyötysuhteeksi muodostui tässä taloudessa inasen päälle 4.3, kun mitattiin vuoden sähkönkulutus koko maalämpöpumpulle sekä luotetaan pumpun kalorimetrin lukemaan tuotetun energian osalta. Mielestäni ihan realistinen lukema lattialämmitystalossa, jossa kulutetaan vähän käyttövettä. Tiedän ON/OFF -miehiä, jotka ovat päässet korkeampiinkin vuosiCOPpeihin.

Eipä tulisi mieleenkään lämmitellä ilmalämpöpumpulla tuon lukeman parantamiseksi. Kytkin vaihteeksi vakiolämpötilan lattian paluulämpötilaksi. Jos sitten syksyllä taas lämpökäyrällä vaihteeksi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko vesi lämmitetty loppuun saakka pumppaamalla ?

 

[Espejot]

Asensin ohjelmiston päivityksen, Nibe F1255@9172R2.

Lattialämmityksen kiertovesipumppu on selkeästi isomalla ja lattiat lämpeävät minusta paremmin. Nostin menoveden minimilämmön 28C ja kuristin muiden tilojen jakotukit 1/3 auki, näin kokeeksi. Olkoon tämä ns. kesäasetus. Syksyllä sitten avataan jos ei tohon jotain automaatista keksi. Jos haluaa suihkutilat oikeasti lämpimiksi niin min. vois olla pari astetta enemmän. Joku jaksottainen korotuskin vois tulla kysymykseen, ns saunaasetus.

 

[Espejot]

On tää uus firmis mielenkiintoinen.... lattioiden kiertovesipumppu 100% jo pidemmän aikaan vaika käytännössä vain kosteita tiloja lämmitetään.

 

[Siikki]

Itsellä teki samaa alussa, toisella forumilla ollut puhetta, että konfiguroi jotain ja siksi tuo 100%, mutta pitäisi kyllä laskea. Toinen syy kai se, että jos menon ja paluun ero kovin suuri, niin kiertovesipumppu nostaa kierroksia.

 

[Espejot]

Itsellä teki samaa alussa, toisella forumilla ollut puhetta, että konfiguroi jotain ja siksi tuo 100%, mutta pitäisi kyllä laskea. Toinen syy kai se, että jos menon ja paluun ero kovin suuri, niin kiertovesipumppu nostaa kierroksia.

Ei laskenut reilussa viikossa. Laittoin manuaalille 60%. Olkoon nyt siinä kun lämmitetään pelkästään kosteita tiloja. Kuluttaa arviolta sen 200 kWh kesällä jos lämmiittä kosteita tiloja.

En nyt tiiä pitäiskö laittaa joku ajastus... rahalliseti toi ei nyt ole mitään mut kuitenkin.

 

[Espejot]

Nyt kun taas kk vaihtui niin pieni katsaus... käynnistyksiä 117 krt/kk toukokuussa. Kosteisiin tiloihin menee 28C vesi ja osan aikaa meni oleskelutilohin myös kuristettuna mutta tuli niin kuuma että oli suljettava. Vois ehkä olla pari asetta kuumempaa jos lämmittaa vain kosteita tiloja. Asteminuutit 200... vois kokeilla nostaa.

Edit: käynnistysten määrä korjattu

 

[fraatti]

Nyt kun taas kk vaihtui niin pieni katsaus... käynnistyksiä 114 krt/kk toukokuussa. Kosteisiin tiloihin menee 28C vesi ja osan aikaa meni oleskelutilohin myös kuristettuna mutta tuli niin kuuma että oli suljettava. Vois ehkä olla pari asetta kuumempaa jos lämmittaa vain kosteita tiloja. Asteminuutit 200... vois kokeilla nostaa.

Osa kosteiden tilojen lämmöstä tulee sitten helteellä takaisin asuntoon jos lto on päällä.. Sulla tuossa iv-koneessa taisi olla parempi ohjaus kuin mulla joten säätömahdollisuuksiakin lienee enemmän. Mulla se oli muistaakseni aina päällä. Toki jäähdytysksen kanssa tuo on toivottavaakin tai jos sisäilma < ulkoilma helteellä.

 

[Espejot]

Osa kosteiden tilojen lämmöstä tulee sitten helteellä takaisin asuntoon jos lto on päällä.. Sulla tuossa iv-koneessa taisi olla parempi ohjaus kuin mulla joten säätömahdollisuuksiakin lienee enemmän. Mulla se oli muistaakseni aina päällä. Toki jäähdytysksen kanssa tuo on toivottavaakin tai jos sisäilma < ulkoilma helteellä.

Juu, kyllähän se lämpö tuolta hiipii muualle taloa, se on selvää.

Lattioihin on 2 vrk mennyt 30C vesi ja ero on yllätävän iso lämmön tuntemuksena jaloissa jos vertaa 28C. Käynnistyksiä tulee joku 7-8 vrk ja kulutus joku 2,8 kWh/vrk missä mukana lämpimän veden teko.

 

[Espejot]

Nyt on täysviikko takana uusilla asetuksilla kosteidentilojen lattialämmöille... 30 käynnistystä per 7 vrk. Kokonaiskäyntiaika 29h, mistä 26h lämmitystä. Asetukset on 30C vesi ja asteminuutut 350. Energiaa tähän touhiin meni 16 kWh per 7 vrk. Ja tuotto 77 kWh. Lattiohin 54 kWh ja lämpimään käyttöveteen 23 kWh. Katotaan käyrien kanssa asiaa kun kuu vaihtuu.

 

[Espejot]

Minkälaisilla käyrillä kollegat ajelee lattialämmitystaloja? Meille on laskettu 864m3 + 229m3 ja 39C @ 8 kW. Eli kämppä rv 2008 ja neliöitä 144m2 + oikso 13m2 varsto. Virtaama 1093 ja painehäviö 24 kPa.

 

[Siikki]

3, -1 käytössä. Sisällä 22,3-22,5 ehkä suunnilleen. Talon tietoja allekirjoituksessa, normaali huonekorkeus. Ehkä 2 (ja jotain) voisi olla myös käyränä. Nyt lattiat kauttaaltaan juuri sopivan mukavan lämpimät, toisin kuin PILP F470 aikaan. Talven toiminnasta toki vielä ei voi sanoa mitään, joten näillä säädöillä todnäk talvea kohti.

 

[Espejot]

3, -1 käytössä. Sisällä 22,3-22,5 ehkä suunnilleen. Talon tietoja allekirjoituksessa, normaali huonekorkeus. Ehkä 2 (ja jotain) voisi olla myös käyränä. Nyt lattiat kauttaaltaan juuri sopivan mukavan lämpimät, toisin kuin PILP F470 aikaan. Talven toiminnasta toki vielä ei voi sanoa mitään, joten näillä säädöillä todnäk talvea kohti.

Minkä verran sulla on kokonaisvirtaama suunnitelmissa ja paljonko MLP imee energiaa vuositasolla? Vai onko eka talvi edessä...

 

[Siikki]

Minkä verran sulla on kokonaisvirtaama suunnitelmissa ja paljonko MLP imee energiaa vuositasolla? Vai onko eka talvi edessä...

Virtaamaa laskin ihan eka kertaa ja 746 sain. Me muutettu tähän 2016 alusta, PILP F470 vaihtunut F1255 MLP viime toukokuussa.
Siitä alkaen:
lv, ml. sis. lisäys EP14 577.1kWh
lv, vain kompr. EP14 576.8kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14 2260.9kWh
lämmitys, vain kompr. EP14 2260.9kWh

Sähkönkulutuslukemat Excelissä, mutta talvemmalla näkee jotain konkreettista sitten. Viime vuoteen verrattuna lokakuun talon KOKONAISkulutus puolittui (n. 500kwh vs 1000 viime vuonna). Keskilämpötila nyt vieläpä asteen vähemmän tänä vuonna.

 

[jmaja]

Miten tuo monipiirisen MLP:n säätö yleensä hoidetaan? Olen vasta suunnittelemassa MLP:n hankintaa, joten haluaisin ymmärtää miten säätöpuolta tulee huomioida pumpun ja piirien valinnassa.

Taloon tulee vesikiertoista lattialämpöä märkätiloihin n. 24 m2. Noissa pitäisi olla mukavuuslämpö kesällä. Sitten lämmitetään n. 110 m2 rakennettavalla patteri- tai kattolämmitysverkostolla (valinta vielä tekemättä). Menolämpö sille max 45 C. Lisäksi on sisäuima-allas, joka vaatinee 35 C menoveden lämmönvaihtimelle kesät talvet muutaman tunnin/vrk (vain silloin kun altaan kiertopumppu käy). Uima-allashuoneeseen tulee vielä avoimena oleva joku lämmitys (katto, patteri tai puhallin), vaatinee 45 C menon. Todennäköisesti tulee vielä autotalli, johon tullee lattialämmitys edellisiä alemmalla menovedellä.

Tuossa lienee syytä olla varaaja ja erilliset kierrot pumpuineen eri systeemeille. Mutta miten säädetään MLP:tä ja säätääkö MLP kaikki shuntit vai onko noilla itsenäiset systeemit? Ainakin kattolämpöjen mukana tyrkytetään omia säätösysteemejä, jotka ohjaavat sekä shunttia että huonekohtaisia termostaatteja. Sen toiminta tietysti edellyttää, että varaajasta saa riittävän lämmintä vettä ja turhan lämpimän teko taas heikentää hyötysuhdetta. Tuo ilmeisesti osaisi laittaa kesäksi kiinni kattolämmöt automaattisesti huonetermostaattien perusteella (ehkä myös ulkolämpötilan perusteella).

Ilmeisesti ainakin jotkut MLP:t osaavat vakiona ohjata yhtä shunttia lämpökäyrän lisäksi? Ja useimpiin kai saa lisäkortteja? Onko jossain yhteenvetoa näistä, ettei tarvitsisi joka mallia erikseen selvittää?

 

[pökö]

Sitten lämmitetään n. 110 m2 rakennettavalla patteri- tai kattolämmitysverkostolla (valinta vielä tekemättä).

Miksei lattialämmöllä?

 

[Espejot]

Miksei lattialämmöllä?

Kattolämityksen etuja on huolettavuus ja viilennys hoituu samoilla radiaattoreillä. Lisäksi lattiamateriaalit voidaan valita vapaammin. Suuressa osassa lattiamateriaaleja on 27C max pintalämpötila joka varmaan riittää uusissa taloissa. Nyt jos tekisin päätöksen niin ottasisin lattialämityksen laatoilla... pikkuisen on aikomus vaihtaa parketti pois joka huoneesta.

 

[jmaja]

Miksei lattialämmöllä?

Koska tuo 110 m2 on hyväkuntoista sauvaparkettia. Uusi vastaava maksaa kuulemma 200 €/m2 ja tuosta pidämme. Tuolla on sähköpatterit nyt.

 

[roots]

Ilmeisesti ainakin jotkut MLP:t osaavat vakiona ohjata yhtä shunttia lämpökäyrän lisäksi? Ja useimpiin kai saa lisäkortteja? Onko jossain yhteenvetoa näistä, ettei tarvitsisi joka mallia erikseen selvittää?

Ei löydy, ehkäs syystä että mallit muuttuu ja elää...ne vaan on kaivettava ehdokeista esille.

 

[jmaja]

Onko tavoitteellista, että MLP ohjaa kaiken vai pitää ainostaan varaajaan kaikille sopivassa lämmössä? Jälkimmäinen siis varmaankin 35 myös kesällä ja 45 kovimmilla pakkasilla.

 

[roots]

Kai se on makuasia, haluako kaikki saman myllyn taakse vai ei...kuntoseuranta/logitus yms ehkä helpompaa kun kaikki olisi samassa.
Toisaalta jos on erillistä lämmönjakoa niin se toimii vaikka päämyllyssä olisikin ropelia, siis jos on varaajassa esim erillinen varavastus jolla hoitaa veden lämmityksen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nyt jos tekisin päätöksen niin ottasisin lattialämityksen laatoilla... pikkuisen on aikomus vaihtaa parketti pois joka huoneesta.

Sinun pitäisi kyllä päästä lukemaan epistolaa meidän mammalle. Se kun haluaisi peitellä kivilattioita laminaatilla tai parketilla. Olen yrittänyt kertoa tuosta lämmityksen toimivuudesta. Lisäksi parketti merkitisi ovien lyhentämistä. Mikään ei mene oikein perille mutta ei se toisaalta itse siihen hommaan sentään omin päin ryhdy, että siinä suhteessa saa olla huoletta. Noissa kivipinnoissa ei ole mitään vikaa. Kesällä kun ei voi lämmittää, ne on tietysti vähän kylmät varpaaseen.

 

[Espejot]

Sinun pitäisi kyllä päästä lukemaan epistolaa meidän mammalle. Se kun haluaisi peitellä kivilattioita laminaatilla tai parketilla. Olen yrittänyt kertoa tuosta lämmityksen toimivuudesta. Lisäksi parketti merkitisi ovien lyhentämistä. Mikään ei mene oikein perille mutta ei se toisaalta itse siihen hommaan sentään omin päin ryhdy, että siinä suhteessa saa olla huoletta. Noissa kivipinnoissa ei ole mitään vikaa. Kesällä kun ei voi lämmittää, ne on tietysti vähän kylmät varpaaseen.

Ei meidän hallitus ollut asiasta kovin innostunut kunnes vein sen lattapisteeseen missä sai katsella kuoseja... tykkäistyi puun jäljitelmään nyt on periaateessa lupa saatu. Minä ihastuin laattaa yksi hiihtoloma 200-luvun alussa kun mökissä oli lattialämmitys ja laatat. Laattaa on Euroopassa suositumpaa kuin Suomessa missä parketilla ja sen jäljitelmillä on aika kova dominanssi.

 

[pamppu]

Täytyis olla vähän hatara talo niin laatta olis parhaimmillaan, kun se saisi olla lämmin. Meilläkin tuppaa nyt olemaan sitä, että monta kuukautta ILP painaa ulos sitä mitä laatta sisään. Tosin tein tieteellistä tutkimusta kylmin varpain olemisesta kesällä, niin eipä se lisälämmitys (vilpillä) ja lisäjäähdytys nyt kovin paljoa extraa maksanut... Hyvät copit...

Toinen laatan kanssa yllättävä kuluerä näkyy olevan sukat. Jostain syystä tuo laatta syö niitä kuin leipää.

 

[fraatti]

Ei meidän hallitus ollut asiasta kovin innostunut kunnes vein sen lattapisteeseen missä sai katsella kuoseja... tykkäistyi puun jäljitelmään nyt on periaateessa lupa saatu. Minä ihastuin laattaa yksi hiihtoloma 200-luvun alussa kun mökissä oli lattialämmitys ja laatat. Laattaa on Euroopassa suositumpaa kuin Suomessa missä parketilla ja sen jäljitelmillä on aika kova dominanssi.

En tiedä että oletko perillä siitä että laatta on jotakuinkin valtaosan vuodesta kylmä. Ehkä -10 asteen jälkeen se tuntuu lämpöiseltä jalalle. Ainakin jos tavoitteena on pitää huonelämpötila noin 22 asteessa eikä antaa sen raketoida sen jonnekin 25 asteen tietämille. Lattialämmityksen ja laatan tapauksessahan ilman ja lattian lämpötilaero ei ole kuin asteen pari. Mututuntumalla olen itsekseni miettinyt että kuivapuristelaatta on vielä kaakelilaattaa viileämpi jalalle. Toki muut ominaisuudet ovat paremmat. Täällä kuivapuristelaatalla laatoittettuja lattioita on näin äkkiä heitettynä noin 110-120m2.

 

[Espejot]

En tiedä että oletko perillä siitä että laatta on jotakuinkin valtaosan vuodesta kylmä. Ehkä -10 asteen jälkeen se tuntuu lämpöiseltä jalalle. Ainakin jos tavoitteena on pitää huonelämpötila noin 22 asteessa eikä antaa sen raketoida sen jonnekin 25 asteen tietämille. Lattialämmityksen ja laatan tapauksessahan ilman ja lattian lämpötilaero ei ole kuin asteen pari. Mututuntumalla olen itsekseni miettinyt että kuivapuristelaatta on vielä kaakelilaattaa viileämpi jalalle. Toki muut ominaisuudet ovat paremmat. Täällä kuivapuristelaatalla laatoittettuja lattioita on näin äkkiä heitettynä noin 110-120m2.

No, onhan meillä 70 neliötä kuivapuristettua lattaa lattiassa että ei se häiritse että on viileä silloin kun lämmitystä ei tarvita. Kyllä meillä laatta on lämmin jos 0C tienoilla.