Jolberious
Vakionaama
Jäähdytyksen tarpeesta
Keskustelua aurinkopaneeleista
- Keskustelun aloittaja Tehari
- Aloitettu
Mahtuuhan tuohon kattosähköö, talvella kulutus sitten ~½ tuosta käyrästä:
Omakäyttö % tullee olemaan aika hyvä, arvataan 75%...
Onko tämmöseen 'isompaan' myyntisoppari tehty millä ehdoilla, spotti - joku marginaali + kkmaksu?
Viimeksi muokattu:
Jolberious
Vakionaama
Juu, kaikki sähkönkäyttö on tuon mittarin takana.
Pitäisi tarkistaa että oliko pörssisähkö vai onkohan vielä 3.9snt/kWh soppari voimassa.
Klo 9:15 2.8kW tuottoa. Pitää tuo etäseuranta ottaa käyttöön mahd pian ja vähän laskea kuluja ja esittelyä tehdä hommasta.
Tarkoitin sitä millä myyt sähköä ostajallesi, kai ne aina on spotti-pohjaisia...
Jolberious
Vakionaama
Ach, kato ei sitä heti maanantai-aaluna tajua.
Joo spottipohjainen myyntisoppari.
10:30 4.5kW. eli kyllä tuo 25kWh päivässä on ihan realistinen.
Viimeksi muokattu:
Kuinka moni on asentanut silmukoita välttäen 2-rivisen asennuksen?Aurinkopaneeleiden kytkennöissä on mainittu että johdotus pitää laittaa niin että silmukoita vältetään. Johtuukohan tuo siitä että esim ukkonen voi indusoitua silmukoihin?
Aurinkosähkö osana energiamurrosta PV-voimalan suunnittelijan opas suunnittelu – toteutus - ylläpito
Tuntuu hieman hölmöltä vaan vetää ylemmän rivin kaapeli 20m vedolla alemmalle riville, kun saman ajaisi 2m kaapeli.
Fraatti maadoitti ilmeisesti kiskot päistään. Maadoititko erikseen vielä paneelit?
Ja löytyisikö KeVi 6mm2 suosituksia? Sellaista mikä kestää pakkasetkin.
Viimeksi muokattu:
Tästä netottamisesta sen verran että se sähköyhtiö joka netotttaa tällä hetkellä mikrotuotantokohteita tekee Energiateollisuuden ohjeiden vastaisesti.
8.1. Enintään 100 kVA tuotantolaitokset Sähköntuotanto tulee mitata tunneittain etäluettavalla sähkömittarilla. Kaikki olemassa olevat tuotantokohteet, joista sähköä siirtyy myös yleiseen jakeluverkkoon, tulee varustaa tuntimittauksella.
Kun pientuotantopaikassa on sekä sähköntuotantoa että kulutusta, voidaan niitä mitata yhdellä mittarilla. Enintään 100 kVA tuotantolaitos ei vaadi omaa mittalaitetta, vaan riittää, että kohteesta mitataan erikseen sekä sähköverkosta otettu että siihen syötetty sähkö.
Verkosta ottoa ja antoa ei saa netottaa, vaan mittalaitteessa tulee olla näille erilliset rekisterit.
8.3. Mittareiden ominaisuuksista Erilaiset etäluettavat mittarit käsittelevät vaihekohtaista tehonsiirtoa eri tavoin. On olemassa etäluettavia mittareita, jotka itseisarvoistavat mittarin käsittelemiä lukemia ennen niiden lähettämistä eteenpäin. Tällainen mittari on käyttökelvoton tuotantokohteessa, koska silloin verkkoon syötetty energia näkyy mittarilla verkosta otettuna energiana. Netottavaa eli kahteen suuntaan mittaavaa ja mittausdatan summaavaa mittaria ei saa käyttää missään tapauksessa, kun kohteessa on sekä kulutusta että tuotantoa. Myöskään ei suositella käyttämään mittaria, joka summaa eri vaiheiden tuotanto- ja kulutusmittaustuloksia keskenään.
Samalla tämä ohje heittäää roskiin kaikki smartmeterit ym. niillä ei ole mitää virkaa jos aletaan vertailemaan kulutusta ja tuottoa ei ainakana siinä mielessä jos epäilee etämittaukset ei mene oikein.
8.1. Enintään 100 kVA tuotantolaitokset Sähköntuotanto tulee mitata tunneittain etäluettavalla sähkömittarilla. Kaikki olemassa olevat tuotantokohteet, joista sähköä siirtyy myös yleiseen jakeluverkkoon, tulee varustaa tuntimittauksella.
Kun pientuotantopaikassa on sekä sähköntuotantoa että kulutusta, voidaan niitä mitata yhdellä mittarilla. Enintään 100 kVA tuotantolaitos ei vaadi omaa mittalaitetta, vaan riittää, että kohteesta mitataan erikseen sekä sähköverkosta otettu että siihen syötetty sähkö.
Verkosta ottoa ja antoa ei saa netottaa, vaan mittalaitteessa tulee olla näille erilliset rekisterit.
8.3. Mittareiden ominaisuuksista Erilaiset etäluettavat mittarit käsittelevät vaihekohtaista tehonsiirtoa eri tavoin. On olemassa etäluettavia mittareita, jotka itseisarvoistavat mittarin käsittelemiä lukemia ennen niiden lähettämistä eteenpäin. Tällainen mittari on käyttökelvoton tuotantokohteessa, koska silloin verkkoon syötetty energia näkyy mittarilla verkosta otettuna energiana. Netottavaa eli kahteen suuntaan mittaavaa ja mittausdatan summaavaa mittaria ei saa käyttää missään tapauksessa, kun kohteessa on sekä kulutusta että tuotantoa. Myöskään ei suositella käyttämään mittaria, joka summaa eri vaiheiden tuotanto- ja kulutusmittaustuloksia keskenään.
Samalla tämä ohje heittäää roskiin kaikki smartmeterit ym. niillä ei ole mitää virkaa jos aletaan vertailemaan kulutusta ja tuottoa ei ainakana siinä mielessä jos epäilee etämittaukset ei mene oikein.
Viimeksi muokattu:
Energiateollisuus ry on tietyn ryhmän edunvalvoja:
energia.fi
Järjestönä - Energiateollisuus
Teemme yhdessä töitä kestävän yhteiskunnan puolesta. #ilmastoinnostus, jäsenet, visio, hallinto, tutkimus, medialle, media, yhteystiedot
energia.fi
Viimeksi muokattu:
Jolberious
Vakionaama
Energiateollisuus ry on yhtä paljon pientuottajien edunvalvoja, kuin Trafi on yksityisautoilijoiden.
Nipinnapin päästiin yli 21kwh päivätuoton (21.1kwh) tänään. Iltapäivä oli selvästi pilvinen..
Sähköenergian kokonaishinta on 11snt/kWh, jolla näennäistä TMA lähdetään tappamaan.
Kuormat ovat pääsääntöisesti 3-vaihevehkeitä, joten oletettavasti myyntiin ei liikoja tule päätymään.
Nipinnapin päästiin yli 21kwh päivätuoton (21.1kwh) tänään. Iltapäivä oli selvästi pilvinen..
Sähköenergian kokonaishinta on 11snt/kWh, jolla näennäistä TMA lähdetään tappamaan.
Kuormat ovat pääsääntöisesti 3-vaihevehkeitä, joten oletettavasti myyntiin ei liikoja tule päätymään.
Kun eri kuluttajaryhmien vero lasketaan eri perusteella (netottaen tai ei-netottaen), ni joko ei-nettoasiakkaden laskussa on liikaa veroa, tai nettoasiakkaan sähkönmyyjä on tehnyt veropetoksen tai lainsäädäntö on niin heikolla tolalla ettei siitä ole veron perusteen määrittäjäksi.
Josko pyytäisi laillisuusvalvontaviranomaista selvittämään rikkooko eri veronmääräytymisperusteet jotain lakia. Tilanne olisi vähän aikaa sekava mutta ainakin siihen saataisiin tasapuolinen selvyys...
-Topi
Josko pyytäisi laillisuusvalvontaviranomaista selvittämään rikkooko eri veronmääräytymisperusteet jotain lakia. Tilanne olisi vähän aikaa sekava mutta ainakin siihen saataisiin tasapuolinen selvyys...
-Topi
En tiedä oliko tähän jo vastausta, mutta.Aurinkopaneeleiden kytkennöissä on mainittu että johdotus pitää laittaa niin että silmukoita vältetään. Johtuukohan tuo siitä että esim ukkonen voi indusoitua silmukoihin?
Meno-paluujohdon muodostama pinta-ala (joka on pienin jos johdot kulkee rintasen) on noin suunnilleen suorassa suhteessa muodostuvaan induktanssiin.
Ja induktanssi muodostaa toisen induktanssin kanssa muuntajan. Muuntaja on ikävä jos ensiökääminä on lähistöllä iskevä salama.
Mulla oli joskus koiralla kaulapanta joka piippas jos hurtta meni viittä metriä lähemmäs tontin rajaa ja sai tällin jos ei uskonut ja päätyi parin metrin päähän.
Teknisesti toi oli toteutettu siten että tontin (noin hehtaari) ympäri oli maahan kaivettu 20 cm syvyyteen 1.5mm2 ML-lankaa. Langan päät meni eteisessä olevaan "generaattoriin", joka syötti muutaman kymmenen kilohertsin virran kaapeliin jonka kaulapanta havaitsi.
Vuosia myöhemmin kun koiraa ei enää ollut, ja geniskin oli jo irroitettu kaapelista. Kaapelin päät olivat parinkymmenen sentin päässä toisistaan seinän vierellä.
Olin viereisessä keittiössä kun tuli yllättäen kesäukkonen ja salama iski lähimaastoon, ja samalla piuhan päiden välillä iski 20 cm kipinä / minisalama.
Että siksi.
-Topi
Täällä lähes koko päivä pilvetön, iltapäivällä oli hetken aika pilviä, taitaa mennä 15kwh rikki nipinnapin 24 paneelilla. Nyt 14,4 plakkarissa. 7h joten yli 2kwh vähintään tuottoa ja maksimi oli 3,4kwh eli 50% teholla tähän aikaan vuodesta.
Nuo PV-Sol ym laskuri on kyllä jokin verra optimistisia kun laskevat näin helmikuullekin 250kwh tuoton . Jos olis joka päivä puolipilvistä niin ehkä voisi päästäkkin. Treendi on kyllä ylöspäin.
Nuo PV-Sol ym laskuri on kyllä jokin verra optimistisia kun laskevat näin helmikuullekin 250kwh tuoton . Jos olis joka päivä puolipilvistä niin ehkä voisi päästäkkin. Treendi on kyllä ylöspäin.
Viimeksi muokattu:
Täällä lähes koko päivä pilvetön, iltapäivällä oli hetken aika pilviä, taitaa mennä 15kwh rikki nipinnapin 24 paneelilla. Nyt 14,4 plakkarissa. 7h joten yli 2kwh vähintään tuottoa ja maksimi oli 3,4kwh eli 50% teholla tähän aikaan vuodesta.
Nuo PV-Sol ym laskuri on kyllä jokin verra optimistisia kun laskevat näin helmikuullekin 250kwh tuoton . Jos olis joka päivä puolipilvistä niin ehkä voisi päästäkkin. Treendi on kyllä ylöspäin.
Sullakin taisi puut vielä varjostaa kenttää jonkinverran? Ellet laita noita simuloitiin niin myöskään niitä ei silloin oteta huomioon. Täällä aamulla panelit olivat myös kuurassa ja alempaa paneliketjua varjosti puut. Silti haaviin jäi 13,5 kWh. Huipputeho taisi olla jossain 3,4kW tietämillä. Saattaa olla että nyt tuli jo pari tuntia kun kaikki sähkö tuli paneleista eikä yhtiöltä tarvinnut ostaa mitään.
Keviksi sitä useasäikeistä, ei monisäikeistä. Tarkka malli on jossain aikaisemmissa viesteissä, en muista sitä ulkoa.
Mulla panelirivit on eri korkeudella toisiinsa nähden (kulkusillat, piipun varjostus, lumiesteet estivät muunlaisen asennuksen). Näin ollen molemmille ketjuille tulee omat piuhat. Piuhat on sidottuna ylempään kiskoon yhteen nippuun. Ainakin vielä tähän aikaan vuodesta alempaa ketjua varjostaa myös puut ja tuotto on myös alemmalta ketjulta pienempi.
Paneeleja en vielä maadoittanut. Siihen on kuitenkin johdot jo valmiina mikäli päädyn siihen. Lumen seassa möyriessä tuo jäi tekemättä.
Sähköalan suositusryhmältä on suositus paneeliston tellingin maadoitukselle sellainen suositus että aina maadoitetaan (Tukes voi kävellä tästä yli).
Itse panelinkehystä varten on tälläinen suositus:
Koitetaan vääntää ohje suomeksi.
- Kappale 1: Ei tarvitse telinettä suojamaadoittaa, koska on käytettävä ”vikasuojausmenetelmänä kaksoiseristystä tai vahvistettua eristystä tai pienoisjännitettä (SELV tai PELV)”
o Joku noista toteutuu aina
- Kappale 2: Jos valmistajan ohje edellyttää potentiaalin tasausta on sitä käytettävä
- Kappale 3: Jos riittävää erotusetäisyyttä ei voida säilyttää, aurinkosähköjärjestelmä on kytkettävä salamasuojausjärjestelmään potentiaalintasauksen kautta.
- Kappale 4: jos tasasähköpuolella käytetään ylijännitesuojausta. Metallikehyksiä pidetään muina johtavina osina.
Kappale 1: Suurimmnassa osassa tulee kyseeseen tämä.
Kappale 2 : Käytetään ohutlevy paneelien kanssa, jotka harvinaisia, näissä DC piirin toinen napa on maadoitettava aina (toiminnallinen maadoitus).
Kappale 3: Tulee kyseseen harvoin, koska ei aiheuta itse tarvetta. Toki voi olla tarve julkisissa tai korkeissa rakennuksissa.
Kappale 4: Voisi tulla kyseeseen, jos kaapelit yli 35m pitäisi ylijännite suojaus olla kummassakin päässä kaapelia (Alla esimerkki, riippuu mistä lueskelee).
Invertterissä itsesään on sisällä ylijännite suojaus ja se riittää, jos kaapeli on lyhyt. Käytännössä ylijännite suojia ei yleensä asenneta kaapelinloppu päähän vaan jonkin muualle.
Tämä otettu Hagerin esitteet, Standardia en ole lukenut
Tasajännitepiirien suojaukseen standardien EN 61643-11 / IEC 61643-1 mukaan
- ylijännitesuoja tyyppi 2 tasajännitepiireihin 1000V DC asti
- koostuu asennusalustasta ja vaihdettavista +/- ja PE patruunoista
- mikäli vaihtosuuntajaan ja aurinkopanelin etäisyys yli 35 m ylijännitesuoja asennettava molempiin päihin
Tälläistä joku ehdotti jossain muuallakin. Tilanne on kuitenkin nyt sellainen että tänävuonna tuleva lakimuutos mahdollistaa netotuksen ja toivottavasti se tulee ensivuoden alussa. Netotusta ei tulla tekemään mittarissa vaan järjestelmätasolla.
kts. https://lampopumput.info/foorumi/threads/keskustelua-aurinkopaneeleista.29078/post-398195
ja https://lampopumput.info/foorumi/threads/keskustelua-aurinkopaneeleista.29078/post-405673
Smartmaterillä pystyy erottelemaan kulutukset vaihekohtaisesti. Samoin kun tiedät jatkuvat kulutukset pystyt siirtämään kuormat niin että jokaiselta 3 vaiheelta tulisi pohjakuormaa samanverran. Tuon perusteella pystyy myös vertailemaan netottavaa ja ei netottavaa lopputulosta keskenään.
kts. https://lampopumput.info/foorumi/th...lmän-komponenteista-höpinää.29251/post-404819
Talossa on aika helppo selvittä mitkä laitteet on minkäkin vaiheen takana kun taloon on tehty 16v sitten täydellien sähköremppa ja kaikki on laitetttu ylös. Kesäaikana tasoittuu huomattavasti kuormitus. Puista sen verran että ei ole varjostanut enään viikkoon. Tämän päiväiset heitot on pilviä.
Jolberious
Vakionaama
https://www.solarweb.com/Home/GuestLogOn?pvSystemid=7b008700-903f-4084-801b-dda4955e2a83
Tsekatkaas joku, toimiiko linkki tuohon järjestelmään
Tsekatkaas joku, toimiiko linkki tuohon järjestelmään
K
korsteeni
Vieras
Kyllä se tuottoa pukkaa, kolmas helmikuu paneleilla menossa eikä aimmin ole helmikuun puolella ollut tilannetta että kattila on hellalla, pyykkikone päällä, APK päällä ja runsaasti menee yljäämmää vesivaraajaan ensi yötä varten.
Osaksi tämän on mahdollistanut viime keväänä tehty avohakkuu, aurinko kun mollottaa aika alhaalla kuitenkin
Osaksi tämän on mahdollistanut viime keväänä tehty avohakkuu, aurinko kun mollottaa aika alhaalla kuitenkin
Linkki itsessään toimii mutta mahtaako tiedonsiirtoyhteydessä olla jotain mätää?
Ompas mukava keli, työntää jo puolet panelien nimellistehosta eli 3,1kW/6,2kWp..
Kuinkas paljon sulla olikaan yhteensä paneleita/inverttereitä?
Sulla on aikas radikaaleja ratkaisuita, muistan kun sanoit että raivasit 4g yhteyden tieltä puita nurin jotta tulisi suora yhteys ja nyt kaatu mettä panelien edestä. Täällä vaimo harasi vastaan jo parinkin puun kaatoa vastaan...
Jolberious
Vakionaama
Päivittelin nuo softat, huomaa myös graafista, milloin toinen invertteri kytkettiin nettiinLinkki itsessään toimii mutta mahtaako tiedonsiirtoyhteydessä olla jotain mätää?
Ompas mukava keli, työntää jo puolet panelien nimellistehosta eli 3,1kW/6,2kWp..
Toimiihan tuo, välillä taitaa olla yhteysongelmia...putosko toinen 'Inu' verkosta?
Tilanne elää...sormet pelissä varmaan...
Hyvän näkösen liittymän teit
Tuohon voi heittää vastakyssärin, että "Onko ne mielestäsi helpompi karsii kun ne on taloota vasten kallellaan?"
K
korsteeni
Vieras
Tuolta näkyy tämän kiinteistön
tästä on hyvä verrata suoraan veteen ilman verttejä mm panelien asennon vaikutusta verttien plussaa ja miinusta vs suorakytkentään ilman
sähköauton latauspiste, autoa odotellessa
laitan yv
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Jolberious
Vakionaama
Juu, oli inverttereiden päivitys menossa, ei pitäisi muuta yhteysongelmaa olla.Toimiihan tuo, välillä taitaa olla yhteysongelmia...putosko toinen 'Inu' verkosta?
Tilanne elää...sormet pelissä varmaan...
Hyvän näkösen liittymän teit
Edit: nyt on softat kunnossa ja kaikki pitäisi toimia. 12:25 lähes 6kW teholla sähköä taivaalta.
Viimeksi muokattu:
Jolberious
Vakionaama
Heitä ihmeessäJos joku haluaa tutkia miltä Froniuksen portaali näyttää smart meterin kanssa niin voin heittää yv:llä linkin tuohon omaan....
Samat sanat...
Jep, nakkaa tänne myösJos joku haluaa tutkia miltä Froniuksen portaali näyttää smart meterin kanssa niin voin heittää yv:llä linkin tuohon omaan....
K
korsteeni
Vieras
Jahas... Tästä "keskuksen nimellisvirta"-asiasta tuli käytyä s.posti-keskustelua sellaisten henkilöiden kanssa joista ainakin osa istuu sähköturvallisuuden neuvottelukunnassa. (Marko Ylinen/TAMK, Pirkko Harsia/TAMK, Marko Ylinen/SAMK)
Kävi ilmi että asiaan on kiinnitetty liian vähän huomiota mutta asia tulee jatkossa korjaantumaan. Esimerkissä esitetty asennus sisältää siis ongelmat joita aikaisemmin oli jo tässäkin käsitelty. Lisättynä vielä sellaisella esimerkillä että jos omatuotannon omakäyttö halutaan maksimoida ja tehdään 1-vaiheinen asennus. Silloin rajat voinee paukkua vielä herkemmin. Yhden vaiheen suuri kuormitus ei tule edes esille siirtoyhtiön tuntikulutuslaskelmasta jne... Samoin ongelmia voi tulla nousujohdoissa.
"Varmaakin ryhdymme porukalla edistämään, että tähän saadaan ohjeita ja lisää osaamista alalle.
Otan puheeksi myös Sähköturvallisuuden neuvottelukunnan kokouksessa."
Mainitsin myös että ST-infon käyttöönottopöytäkirjassa ei ole asiasta mainintaa.
Aikaisemmin esille tulleen esimerkin tapaukseen ratkaisu tulee olemaan se että ko. mittauskeskuksen valmistajalta saadaan hommattua tarvittavat komponentit muutokseen sekä arvokyltti(50A) ja asennetaan ne mittauskeskukseen.
Viimeksi muokattu:
Tuossa tökkää periaatteellisesti tuo 'valmistaja' ko. voi olla ettei sitä enää ole kuten paljon löytyy esim. 'Strömberg' etc. Eli homma ei voi olla valmistajan takana, pelkästään asiat mitkä liittyy pitäis korjata.
Asia on selvitetty keskusvalmistajan kanssa ja se että mitä eroavaisuuksia keskuksissa on. Muutoksen jälkeen asennuspöytäkirja toimitetaan valmistajalle todisteeksi. Ulkoisesti samasta keskuksesta löytyy siis 25A että 50A versiot joissa eroavaisuuksia ei ole kovin paljoa ja muutokset on varsin helppo toteuttaa.
"Sulakepesät + kosketussuoja ja pääpiirin johdotus pitäisi vaihtaa niin keskus olisi vastaava kuin 50A keskus. "
Juu varmaan tämmönen yksittäistapaus onnistuu jos keskus on niin tuore tapaus ...
Miksi muuten sulakepesät pitää vaihtaa, vai onko se seurausta että vaihtuu automaattisesti koska pitää se jakokiskosto vaihtaa?
Mutta yleisellä tasolla asia ei menekkään välttämättä noin juohevasti, varsinkaan vanhemmat keskukset, oma mittarikeskus sattuu olemaan leimattuna 63A.
Koska nimellisvirraltaan 50A keskuksessa pääsulakkeiden pesät ovat 63A versiot.
Huoli keskuksien virrankestosta on sinänsä oleellinen, mutta...
Nimellisvirraltaan 25A keskus yleensä kestää sisuskaluiltaan kuitenkin kuormittaa ~40A virralla noin niin kuin todellisuudessa.
Toinen asia on myös se, että missä tilanteessa tämä ylikuormitus tapahtuu ja minkä toimenpiteen johdosta? Haiskahtaa "vähän" tahalliselta tuhopoltonyritykseltä jos 20v on 25A nallit kestäneet taulussa, mutta sitten kun paneelit ilmestyvät katolle niin kappas! Keskus sulaa seinälle kun aivan yllättäen otetaan verkosta ja paneeleista yhtäaikaa kaikki mahdollinen teho irti.
Nimellisvirraltaan 25A keskus yleensä kestää sisuskaluiltaan kuitenkin kuormittaa ~40A virralla noin niin kuin todellisuudessa.
Toinen asia on myös se, että missä tilanteessa tämä ylikuormitus tapahtuu ja minkä toimenpiteen johdosta? Haiskahtaa "vähän" tahalliselta tuhopoltonyritykseltä jos 20v on 25A nallit kestäneet taulussa, mutta sitten kun paneelit ilmestyvät katolle niin kappas! Keskus sulaa seinälle kun aivan yllättäen otetaan verkosta ja paneeleista yhtäaikaa kaikki mahdollinen teho irti.
Jolberious
Vakionaama
Jos keskus on 25A nimellisvirralle tehty niin tämä sulakepohja on itsessään erilainen kuin suuremmat. Diazed II:ssa suurin roppu on 25A ja Diazed III:ssa 63A.
Nyt jos miettii että onko tässä koko hommassa mitään järkeä koska vain komponentit syötön puolelle vaihtuvat ja joilla ei ole mitään tekemistä lähtöpuolen kanssa... Niin ei ainakaan mun mielestä ole. Ainut todellinen ero tulee olemaan 50A nimellisvirtakyltti pöntön kyljessä. VVSK ja kiskot on riittäviä jo ennestään(muutettu).
Saas nähdä saadaanko tästä todellisuudessa mitään mustaa valkoiselle vai ei. Nyt ihan oma maallikko järki kyllä taistelee tätä hommaa vastaan ja pitäisikö kohdan pitäisi olla sellainen että keskuksen virrankesto pistää varmistaa(kaikilta osin)? Niin kai ne nousujohdotkin yms on mitoitettava ja valittava tarvittavien virtojen yms mukaan...
